MAO:419/20

Rosk’n Roll Oy Ab - sekajätteen siirtokuljetukset

julkinen hankinta - tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta - harkinnanvarainen poissulkemisperuste

Diaarinumero: 2019/308
Antopäivä: 25.9.2020


Asian tausta

Rosk’n Roll Oy Ab (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 13.6.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 17.6.2019 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sekajätteen siirtokuljetuksia koskevasta palveluhankinnasta ajalle 1.1.2019–31.12.2021 ja optiovuodelle 2022. Hankinta on jaettu kahteen osa-alueeseen eli idän palvelukokonaisuuteen ja lännen palvelukokonaisuuteen.

Rosk’n Roll Oy Ab:n toimitusjohtaja on 12.9.2019 tekemällään päätöksellä sulkenut Transitar Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään päätöksellä valinnut idän palvelukokonaisuuteen Jemy Oy:n tarjouksen ja lännen palvelukokonaisuuteen Espoon KTK Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 2.000.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Transitar Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan poissulkemispäätöksen sekä ensisijaisesti velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä ja velvoittaa sen sallimaan valittajan osallistumisen tarjouskilpailuun tai toissijaisesti velvoittaa hankintayksikön keskeyttämään hankintamenettelyn. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.195 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Valittaja on myös vaatinut sen liikesalaisuuksia sisältävien vastaselityksen liitteiden 7–9 pitämistä salassa 10 vuotta siitä lukien, kun asia on tullut vireille markkinaoikeudessa.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia perusteita sulkea valittajaa tarjouskilpailun ulkopuolelle.

Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa on vireillä valittajan ja hankintayksikön välinen riita-asia. Riidan kohteena on osapuolten 22.11.2018 allekirjoittama sekajätteen siirtokuljetuksia koskeva palvelusopimus ajalle 1.1.2019–31.12.2021. Hankintayksikkö purki kyseisen sopimuksen päättymään 12.4.2019 valittajan väitettyjen sopimusrikkomusten vuoksi. Mainitussa riita-asiassa on ensisijaisesti kysymys biopolttoaineen käyttövelvollisuutta koskevan sopimusehdon tulkinnasta. Riidanalaisen sopimusehdon mukaan palveluntarjoajan tulee itse seurata, että sen tarjouksessaan sitovana ilmoittama prosenttisosuus käytettävistä polttoaineista toteutuu tarjouksen mukaisesti.

Valittajan tulkinnan mukaan sen ja hankintayksikön välillä on kyseisessä sopimuksessa sovittu siitä, että sopimuksen mukaiset kuljetukset ajetaan 100-prosenttisesti niin sanotulla biodieselillä huolehtien siitä, että valittaja tankkaa autoihinsa vähintään saman verran biodieseliä kuin sopimuksen mukaisiin kuljetuksiin kuluu.

Hankintayksikön tulkinnan mukaan kuljetuksissa käytettävien ajoneuvojen polttoainetankeissa ei sen sijaan olisi saanut olla aikaisemmista kuljetuksista jäljellä lainkaan muuta kuin biodiesel-polttoainetta. Tällaista erityisehtoa sopimuksessa ei kuitenkaan ole ollut, ja valittaja on käsityksensä mukaan tulkinnut riidanalaista sopimusta oikein.

Lisäksi vireillä olevassa riita-asiassa on kysymys hankintayksikön väitteistä, joiden mukaan valittaja olisi toimittanut virheellisiä kausiraportteja polttoaineen käytöstä ja antanut hankintayksikölle virheellisiä tietoja polttoaineen käytöstä. Nämä väitteet ovat luonteeltaan liitännäisiä edellä kuvattuun ensisijaiseen riitakysymykseen. Väitteet ovat paikkansapitämättömiä.

Hankintayksikkö on poissulkemispäätöksessään vedonnut ensisijaisena poissulkemisperusteena väitettyyn valittajan suorituksen merkittävään tai toistuvaan puutteeseen. Valittajan sopimussuorite ei ole ollut merkittävästi tai toistuvasti puutteellinen. Valittaja ei ole hankintayksikön poissulkemispäätöksessä väittämin tavoin olennaisesti rikkonut osapuolten välistä sopimusta. Se on myös noudattanut sopimusehtoja koskien biopolttoaineen käyttöedellytystä ja raportointivelvoitteita. Sen sijaan kysymys on ollut siitä, että hankintayksikkö ja valittaja ovat tulkinneet kyseisiä sopimusehtoja eri tavoin. Tulkintaerolla ei ole kuitenkaan ollut merkitystä sopimuksen rahallisen lopputuloksen eikä pääsuoritusvelvoitteen toteutumisen kannalta.

Lain esitöiden mukaan säännöstä sovellettaessa tulisi varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia. Hankintayksikkö ei voi edes väittää, että sopimuksen purkamisen perusteeksi esitetyt väitetyt puutteet olisi dokumentoitu. Sopimuksen purkamisen perusteet ovat olleet viimekätiseltä luonteeltaan henkilötodistelua ja subjektiivisista lähtökohdista hankintayksikön puolelta esitettyä sopimuksen tulkintaa, josta valittaja on perustellusti eri mieltä. Perusteluksi esitetty tarkastusmuistio osoittaa sekin vain laatijansa mielipiteen sopimuksen tulkinnasta muistion laadinta-ajankohtana. Kyseessä ei ole dokumentti, jonka perusteella ulkopuolinen voisi objektiivisesti arvioida väitettyä rikkomusta ja sen merkittävyyttä sopimusvelvoitteiden kannalta.

Tulkintakysymys on edelleen ratkaisematta riita-asian ollessa vireillä Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Oikeuskirjallisuuden mukaan poissulkemisperusteena on kyseenalaista vedota tämän kaltaiseen vähäiseen ja toteen näyttämättömään sopimuksen täyttämisessä tapahtuneeseen virheeseen.

Hankintayksikkö on vedonnut toissijaisena poissulkemisperusteena siihen, että valittaja olisi syyllistynyt ammattitoiminnassaan sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen. Lain esitöissä kuvatuista esimerkeistä ammattitoiminnan vakavasta virheestä ei löydy analogiaa valittajan menettelyyn. Edellä esille tuodut seikat huomioon ottaen on selvää, että valittaja ei ole syyllistynyt hankintasäännöksissä tarkoitettuun menettelyyn, jonka voitaisiin katsoa kyseenalaistavan sen luotettavuuden.

Valittajan luotettavuutta arvioitaessa on myös kiinnitettävä huomiota siihen, että kyseessä on vuodesta 1998 asti moitteettomasti toiminut tieliikenteen tavarankuljetusta harjoittava yhtiö. Valittaja on osallistunut vuodesta 2010 lukien useisiin erilaisiin julkisiin hankintoihin ja nyt kyseessä olevaa hankintaa vastaaviin projekteihin ilman, että valittajalle olisi missään vaiheessa reklamoitu sen toiminnasta ja/tai suoritteesta tai että valittaja olisi riitautunut sopimuskumppaninsa kanssa. Myös yhtiön koko ja tilinpäätöstiedot osoittavat sen luotettavuutta.

Asiaa arvioitaessa on myös otettava huomioon se, että hankintayksikön tulisi kyetä näyttämään toteen virhe, johon hankintayksikkö vetoaa poissulkemisperusteena. Hankintayksikkö ei ole kyennyt esittämään riittävää näyttöä kyseisen poissulkemisperusteen olemassaolosta.

Hankintayksikön päätöksen lainvastaisuutta osoittaa myös sen suhteellisuusperiaatteen vastaisuus. Hankintasäännösten mukaan ehdokasta tai tarjoajaa ei pääsääntöisesti voida sulkea menettelyn ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Asiassa ei ole edes väitetty olevan kysymys siitä, että valittaja olisi rikkonut pääsopimusvelvoitteitaan tai että valittaja olisi muutoin menetellyt tavalla, joka hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla kyseenalaistaisi sen luotettavuuden. Valittajan väitetyt virheet eivät ole missään nimessä olleet luonteeltaan niin vakavia, että tarjouskilpailusta poissulkemista voitaisiin pitää oikeutettuna. Valittajan olisi myös ollut mahdollista tehokkaasti korjata hankintayksikön virheelliseksi väittämä menettely.

Poissulkemispäätös edellyttää, että hankintayksiköllä on laissa lueteltuihin poissulkemisperusteisiin liittyvä toteen näytettävissä oleva epäily siitä, että toimittajan luotettavuus hankinnan toteuttamisen suhteen on heikentynyt. Hankintayksiköllä ei ole ollut sellaista näyttöä valittajan väitetystä menettelystä, johon se olisi ollut oikeutettu vetoamaan poissulkemisperusteena.

Nyt käsiteltävänä oleva poissulkemispäätös koskee tarjouskilpailua, jonka kohteena on täysin identtinen palvelu kuin se, jonka tuottamisesta osapuolet olivat 22.11.2018 allekirjoitetulla sopimuksella sopineet. Hankintayksikkö ei ole muuttanut tai täsmentänyt tarjouskilpailun ehtoja edes riita-asian kohteena olevan biopolttoaineen käyttövelvoitetta koskevan kohdan osalta, vaan se on pitänyt sen ennallaan samoine tulkinnanvaraisuuksineen kuin aikaisemmassa kilpailutuksessa.

Hankintayksikön olisi myös ollut mahdollista toimia itse tavalla, joka olisi poistanut hankintaan vaikuttavat ja valittajaan väitetysti liittyvät riskit. Biopolttoaineen käyttöedellytys olisi ensinnäkin voitu kirjata tarjouspyyntöön ja tarjouslomakkeeseen yksiselitteisesti, eikä kuten riita-asiaa koskevassa hankinnassa. Hankintayksikkö olisi myös voinut informoida kaikkia tarjouskilpailuun osallistuneita tahoja kyseisen ehdon täsmällisestä tulkinnasta.

Sopimusehdon selkeyttämisen olisi tullut olla hankintayksikön puolelta suhteellisuusperiaatteen nojalla ensisijainen toimenpide sen sijaan, että valittaja on suljettu pois uudesta tarjouskilpailusta kyseiseen ehtoon liittyvän tulkintaerimielisyyden vuoksi. Uusi kilpailutus on toteutettu identtisenä aikaisempaan nähden ilman, että valittajan on sallittu osallistua tarjouskilpailuun.

Poissulkemispäätöksen virheellisyyttä suhteessa hankintasäännösten asettamiin edellytyksiin osoittaa myös se, että osapuolten välillä on vireillä riita-asia, joka koskee erityisesti niitä seikkoja, joihin hankintayksikkö on poissulkemispäätöksessään vedonnut. Mikäli poissulkemispäätöksen sallittaisiin perustuvan riidanalaisiin perusteisiin ja tarjoaja voittaisi riita-asian, on selvää, että hankintayksikkö olisi arvioinut tarjoajan menettelyä virheellisesti ja tehnyt hankintasäännösten vastaisen poissulkemispäätöksen. Tämän virheen seuraukset eivät kuitenkaan olisi enää korjattavissa, jos hankinta, jota poissulkemispäätös koskee, olisi ehditty saattaa loppuun.

Hankintasäännösten mukaan tarjoaja voi myös esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa harkinnanvarainen poissulkemisperuste. Oikeuskirjallisuudessa on omaksuttu kanta, jonka mukaan hankintayksikön olisi suositeltavaa ilmoittaa toimittajalle poissulkemisaikeesta ennen poissulkemispäätöksen tekemistä ja antaa toimittajalle tässä vaiheessa mahdollisuus esittää näyttöä luotettavuudestaan. Tämä suositus on kirjattu myös lain esitöihin ja se saa merkitystä vähintään arvioitaessa, onko hankintayksikön menettely ollut suhteellisuusperiaatteen mukaista. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta.

Käsillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole ilmoittanut poissulkemisaikeistaan valittajalle ennen päätöksen tekemistä eikä se ole missään vaiheessa varannut valittajalle mahdollisuutta esittää näyttöä luotettavuudestaan.

Valittajan sulkeminen pois tarjouskilpailusta ei ole ollut tarpeellinen toimenpide hankinnan toteuttamiseksi, vaan päinvastoin kyseisellä toimenpiteellä hankintayksikkö on aiheettomasti rajannut tarjouskilpailuun osallistuvien kilpailukykyisten tarjousten määrää tilanteessa, jossa valittajaan väitetysti liittyvät epävarmuustekijät olisi voitu hankintayksikön toimesta vaivattomasti poistaa tarjouspyynnön ja/tai kilpailutuksen ehtoja tarkentamalla. Hankintayksikön menettely on tältä osin ollut hankintasäännösten yleisten periaatteiden ja tavoitteiden vastaista.

Vastine

Vaatimukset

Rosk’n Roll Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.762,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Aikaisemmassa tarjouskilpailussa hankintayksikkö oli pyytänyt 28.8.2018 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sekajätteen siirtokuljetuksesta vaihtolavoilla vuosille 2019–2021. Hankinta oli jaettu tarjouksessaan käyttävänsä sekajätteen siirtokuljetuksissa 100-prosenttisesti uusiutuvaa dieseliä, niin sanottua biodieseliä. Hankintayksikkö teki valittajan kanssa 31.10.2018 päivätyn hankintasopimuksen. Sopimuksessa määrättiin, että valittaja käyttää hankinnan alaisissa kuljetuksissaan Teboil Green+ -uusiutuvaa dieseliä ja, että valittajan tuli seurata sitä, että sen tarjouksessaan sitovana ilmoittama prosenttiosuus käytettävistä polttoaineista, mikä valittajan kohdalla oli edellä sanotusti 100-prosenttia uusiutuvaa biodieseliä, toteutui tarjouksen mukaisesti. Sopimuksessa määrättiin myös valittajan raportointivelvollisuudesta hankintayksikköä kohtaan.

Sopimuksen voimaantulon jälkeen havaittiin, ettei valittaja ollut käyttänyt vaaditulla tavalla sopimuksen mukaista biopolttoainetta hankintayksikön kuljetuksissa. Asian varmistamiseksi hankittiin riippumaton taho suorittamaan tarkastus 11.3.2019. Kyseinen taho totesi tarkastuksen tulokseksi, että valittaja oli suorittanut hankintasopimuksen mukaisia kuljetuksia hankintasopimuksen vastaisella polttoaineella, minkä myös valittajayhtiön toimitusjohtaja oli todennut tarkastusraportin mukaisesti olevan riidatonta.

Lisäksi tarkastuksessa todettiin valittajan antaneen hankintayksikölle vääriä tietoja käytetystä polttoaineesta raporteissaan. Valittaja oli ilmoittanut ajokilometreiksi 20.883 kilometriä ja polttoaineen kulutukseksi 10.086,50 litraa tammi- ja maaliskuun 2019 välisenä aikana. Hankintayksikön tekemien laskelmien mukaan todelliset lukemat tammi- ja maaliskuun välisenä aikana olivat olleet ajokilometrien osalta 30.068,70 kilometriä ja polttoaineen kulutuksen osalta 15.635,75 litraa. Laskelmat perustuivat karttaohjelmasta saatuihin tietoihin kuljetuspisteiden välisestä etäisyydestä ja polttoaineen kulutuksesta 52,01 litraa / 100 kilometriä. Ero ilmoitettujen ja todellisten lukemien välillä on ollut merkittävä. Verrattuna ilmoitettuihin lukuihin todellinen kulutus on ollut noin 50 prosenttia suurempi. Valittaja oli siten rikkonut sovittua raportointivelvoitettaan.

Valittaja ei muuttanut käytäntöään, vaikka hankintayksikkö esitti 27.3.2019 purku-uhkaisen reklamaation väärän polttoaineen käytöstä ja antoi valittajalle mahdollisuuden korjata virheellisen menettelynsä. Tämän lisäksi hankintayksikkö vaati asiassa hinnanalennusta ja kertakorvausta. Valittajan kieltäydyttyä korjaamasta menettelyään osapuolten välisen sopimuksen mukaiseksi hankintayksikkö 10.4.2019 purki osapuolten välisen sopimuksen.

Valittaja on nostanut sopimuksen purkamisesta vahingonkorvauskanteen Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa. Hankintasopimuksen purkamisen johdosta hankintayksikkö on pyytänyt uudella 13.6.2019 päivätyllä tarjouspyynnöllä tarjouksia sekajätteen siirtokuljetuksesta vaihtolavoilla vuosille 2020–2022.

Valittaja on väittänyt, että sen tekemä sopimussuorite ei ole ollut merkittävästi tai toistuvasti puutteellinen eikä valittaja ole olennaisesti rikkonut osapuolten välistä sopimusta. Valittajan väite ei pidä paikkaansa. Valittaja ei ole käyttänyt kuljetuksissaan sopimuksen mukaista polttoainetta. Kyseinen sopimusehto on ollut olennainen, sillä se on muun muassa vaikuttanut merkittävästi tarjousvertailuun. Valittaja on myös laiminlyönyt tahallisesti sopimuksen mukaisen raportointivelvollisuutensa. Lisäksi valittaja ei ole hankintayksikön antamasta mahdollisuudesta huolimatta suostunut korjaamaan virheellistä menettelyään. Näin ollen valittajan sopimussuorite on ollut hankintasäännösten tarkoittamalla tavalla merkittävästi tai toistuvasti puutteellinen ja hankintayksiköllä on ollut harkintavaltansa nojalla oikeus sulkea valittaja uudesta tarjouskilpailusta.

Valittaja on myös väittänyt, että sopimuksen purkamisen perusteeksi esitettyä väitettä ei olisi dokumentoitu. Väite on kuitenkin virheellinen ja harhaanjohtava. Hankintayksikölle syntyi pian hankintasopimuksen voimaantulon jälkeen epäilys siitä, ettei valittaja noudata osapuolten välistä sopimusta biodieselin käytöstä. Hankintayksikkö teetätti kustannuksellaan puolueettoman tarkastuksen sen jälkeen, kun valittaja ei ollut suostunut neuvottelemaan hankintayksikön kanssa polttoaineen ostoraporttien näyttämisestä.

Tarkastuksesta on laadittu tarkastuskertomus, jossa on nimenomaisesti mainittu, että 135 kuormaa raportoidusta 258 kuormasta on ajettu sopimuksen vastaisella polttoaineella tammi-helmikuun 2019 ajan. Lisäksi valittajan edustaja on todennut tämän seikan olevan kiistaton. Tarkastuskertomuksessa on myös todettu, että valittajan raportointi ei ole vastannut hankintayksikön asettamaa tietosisältöä ja että tulos ei ole vastannut todellista tilannetta.

Lisäksi hankintayksikkö on täyttänyt dokumentointivelvollisuutensa valittajalle 27.3.2019 esittämällään reklamaatiolla. Reklamaatiossa ja sitä seuranneessa sähköpostikirjeenvaihdossa hankintayksikkö on asianmukaisesti ja perusteellisesti esittänyt perusteet sopimusrikkomukselle ja sopimuksen purkamiselle.

Toisin kuin valittaja on väittänyt, hankintayksikkö on esittänyt valittajalle 27.3.2019 reklamaation, jossa hankintayksikkö on antanut valittajalle mahdollisuuden korjata virheellinen menettelynsä ja lisäksi vaatinut valittajalta 5 prosentin hinnanalennusta kaikista hankintayksikön kuljetuksista, jotka valittaja on suorittanut sopimuksenvastaisella polttoaineella. Valittaja on 9.4.2019 ilmoittanut hankintayksikölle, ettei se korjaa virheellistä menettelyään.

Valittaja on esittänyt, että sen sopimuksen aikainen menettely ei ole ollut rinnastettavissa vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa ja ettei se näin ollen ole syyllistynyt hankintasäännöksissä tarkoitettuun menettelyyn, joka kyseenalaistaisi valittajan luotettavuuden hankinnan mukaisten sopimusvelvoitteiden noudattamisessa.

Valittajan väitteet eivät pidä paikkaansa. Hankintasäännösten esitöistä ja oikeuskäytännöstä käy selkeästi ilmi, että sopimusvelvollisuuksien laiminlyönti ja sopimusrikkomus kuuluvat ammattitoiminnassa tapahtuneen vakavan virheen käsitteeseen. Vakavan virheen ammattitoiminnassa ei tarvitse olla edes johtanut aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin. Lisäksi aikaisemman kilpailutuksen ja uuden kilpailutuksen samankaltaisuudella on merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintayksikkö menettänyt luottamuksen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa syyllistyneen toimijan kykyyn toteuttaa uusi hankinta sopimusehtojen mukaisesti.

Arvioinnissa on otettava huomioon myös se, että hankintayksiköllä on jätelaista johtuva velvollisuus järjestää hankinnan kohteena oleva jätehuolto ja -kuljetukset. Valittajan sopimuksen vastainen menettely on olennaisesti huonontanut hankintayksikön mahdollisuuksia hoitaa lakisääteisiä velvollisuuksiaan.

Uudelleen kilpailutettu sekajätteiden kuljetus on ollut kohteeltaan ja laajuudeltaan sama kuin aikaisemmin kilpailutettu hankinta. Siten hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa voinut perustellusti katsoa, että se on menettänyt luottamuksensa valittajan kykyyn toteuttaa uudelleen kilpailutettu hankinta sopimusehtojen mukaisesti.

Hankintayksikön ja valittajan välinen sopimuksen purkamista koskeva riita-asia Länsi-Uudenmaan käräjäoikeudessa ei ole estänyt hankintayksikköä sulkemasta valittajaa tarjouskilpailusta, sillä poissulkemispäätöksen tekeminen ei edellytä lainvoimaista tuomiota. Hankintayksikkö on esittänyt asianmukaisen ja riittävän näytön poissulkemisperusteen olemassaolosta.

Kuultavien lausunnot

Espoon KTK Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Jemy Oy on esittänyt muun ohella, että hankintayksikön polttoaineen käyttöedellytys oli esitetty tarjouspyynnössä tarpeeksi yksiselitteisesti ja selkeästi. Tarjouksen antajalla oli mahdollisuus itse valita tarjouksessaan prosentilleen, mitä polttoainetta tarjoava yritys tulee käyttämään ja mikä on polttoaineen käytön prosentuaalinen osuus käytettävästä kokonaispolttoainemäärästä. Hintaero tavallisen dieselin ja biodieselin välillä on huomattava, joten sillä on ollut suuri merkitys tarjouskilpailuissa tarjottavaan hintaan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valittajan ja hankintayksikön välisessä sopimuksessa oli sovittu, että sopimuksen mukaiset kuljetukset ajetaan 100-prosenttisesti biodieselillä. Sopimusehdolla oli siten sovittu siitä, että valittaja tankkaa autoihinsa vähintään saman verran biodieseliä kuin mitä sopimuksen mukaisiin kuljetuksiin kuluu.

Sopimuksen ehdon 6.1.4 mukaan palveluntarjoajan tuli itse seurata, että sen tarjouksessaan sitovana ilmoittama prosenttiosuus käytettävistä polttoaineista toteutuu tarjouksenmukaisesti. Sopimuksen kohdan 10.2 mukaan valittajan tuli raportoida tankatun polttoaineen laatu ja määrä. Jo kyseinen sopimuskirjaus osoittaa ensinnäkin sen, että polttoaineraportoinnilla on pyritty varmistamaan hankintayksikön kuormien ajaminen nimenomaan laskennallisesti sataprosenttisesti biodieselillä. Toiseksi kyseinen sopimuskirjaus osoittaa hankintayksikön olleen tietoinen ja hyväksyneen sen, että valittajan on ollut käytännössä mahdotonta ajaa kuljetuksia siten, että kaikkien ajoneuvojen polttoainetankeissa olisi ollut sataprosenttisesti yksinomaan biodieseliä.

Valittaja on koko sopimuksen voimassaolon ajan huolehtinut biodieselin käyttöedellytysten täyttymisestä eli siitä, että hankintayksikön kuljetukset ajetaan laskennallisesti sataprosenttisesti biodieselillä. Hankintayksikön kuljetuksissa toimittiin sopimuskaudella ajalla 1.1.–12.4.2019 siten, että valittaja osti biodieseliä ajoneuvoihinsa merkittävästi yli vaaditun määrän. Menettelyllään valittaja varmisti, että hankintayksikön tarjouspyynnössä ilmoittama tavoite kuljetusten ympäristövaikutusten pienentämisestä toteutuu.

Valittaja on käsityksensä mukaan tulkinnut biodieselin käyttöedellytystä osapuolten sopimalla ja tarkoittamalla tavalla ja siten noudattanut sopimusta. Valittajan näkemystä ja tulkintaa asiassa puoltaa muun ohella ensinnäkin hankintayksikön ja valittajan välisten sopimusneuvottelujen sisältö, toiseksi ympäristö-, liiketaloudelliset ja käytännön näkökohdat sekä kolmanneksi tulkintaohjeet, joita voi hankkeeseen nimenomaisesti sovellettavien lainsäännösten puuttuessa johtaa turvautumalla alan lainsäädännön analogiseen tulkintaan.

Esimerkiksi biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetun lain mukaan liikennepolttoaineiden jakelijan on vuosittain ilmoitettava edellisen kalenterivuoden aikana kulutukseen toimittamansa moottoribensiinin, dieselöljyn ja biopolttoaineiden määrä tuotteittain. Lain tarkoituksena on edistää biopolttoaineiden käyttöä moottoribensiinin ja dieselöljyn korvaamiseksi liikenteessä. Mainituista lainkohdista käy ilmi, että polttoaineraportointia koskevilla vaatimuksilla pyritään todentamaan nimenomaan se, että biopolttoaineita toimitetaan kulutukseen lain mukaiset laskennalliset määrät, mikä vuonna 2020 on ollut 20 prosenttia. Valittajan toimintaperiaatteet ja sopimuksen tulkinta ovat olleet yhdenmukaisia edellä mainitusta laista johdettavissa olevien tulkintaohjeiden kanssa.

Mikäli biodieselin käyttöedellytyksen tulkinnasta on ollut perusteltua epäselvyyttä, on sen syynä ollut hankintayksikön laatiman sopimusehdon monitulkintaisuus. Hankintayksikkö ei ole ollut kuitenkaan oikeutettu vetoamaan kyseiseen epäselvään sopimusehtoon sopimuksen purkamisen perusteena. Hankintayksikkö on myös menetellyt hankintasäännösten vastaisesti perustaessaan tarjouskilpailusta poissulkemispäätöksen riitautettuihin ja tulkinnanvaraisiin väitteisiin. Tulkintaerimielisyys ei ole miltään osin vaikuttanut hankintayksikölle tuotetun palvelun laatuun.

Valittaja on toimittanut hankintayksikölle palvelun tuottamisesta alkaen eli 1.1.2019 lukien sovitun mukaiset raportit. Tästä huolimatta hankintayksikkö on väittänyt valittajan laiminlyöneen raportointivelvoitteitaan ja vaatinut helmikuussa 2019 valittajaa toimittamaan sille kaikki yhtiön polttoainelaskut. Valittaja on kieltäytynyt polttoainelaskujen toimittamisesta, koska ensinnäkin vaatimus on ollut sopimukseen perustumaton, toiseksi polttoainelaskut ovat sisältäneet liikesalaisuuksia ja kolmanneksi hankintayksikön on ollut mahdollista todentaa palvelun sopimuksen mukaisuus valittajan jo toimittamien ja sovitun sisältöisten raporttien perusteella.

Raportointierimielisyyden jälkeen hankintayksikkö teki valittajan ajoneuvoon pistokokeen todentaakseen siihen tankatun biodieselin määrän. Pistokoe osoitti, että autoon oli tankattu valittajan ilmoittamalla tavalla biodieseliä, vaikka sen osuus tankin sisällöstä ei ollutkaan täydet 100 prosenttia. Tämän seurauksena hankintayksikkö väitti, ettei valittaja olisi tuottanut palvelua sovitun mukaisesti ja vaati, että valittajan polttoainetankeissa olisi jatkossa hankintayksikön kuormia noudettaessa pelkkää biodieseliä. Asiasta keskusteltaessa hankintayksikön edustaja esitti, että valittajan tulisi esimerkiksi ”tyhjentää tankit” ennen hankintayksikön kuljetuksia.

Hankintayksikön biodieselin käyttöedellytysten rikkomista koskevat väitteet olivat virheellisiä. Valittaja oli tankannut ajoneuvoihinsa sovitulla tavalla biodieseliä mennessään noutamaan hankintayksikön kuormia ja laskenut hankintayksikön kuljetuksissa hyödynnetyn polttoaineen käyttömäärät siten, että biodieseliä oli tankattu hankintayksikön kuljetuksia varten varmuuden vuoksi vähän enemmän kuin minkä verran kuljetuksiin kokonaisuudessaan oli kulunut polttoainetta. Suhteellisesti laskettuna valittaja on täyttänyt sopimuksen mukaisen velvoitteensa 198-prosenttisesti vaaditun 100 prosentin sijaan, mistä on aiheutunut valittajalle huomattavia sopimukseen perustumattomia lisäkustannuksia.

Hankintayksikön vaatimus tankkien pumppaamisesta tyhjäksi ennen kuljetuksia oli sopimukseen perustumaton, taloudellisesti kestämätön ja käytännössä lähes mahdoton toteuttaa. Jos valittaja olisi ryhtynyt tyhjentämään ajoneuvojensa polttoainetankit hankintayksikön kuljetuksia varten tankatakseen ne sitten yksinomaan biodieselillä, sopimuksen ensisijainen tarkoitus kuljetusten ympäristövaikutusten pienentämisestä olisi jäänyt toteutumatta. Lisäksi valittajalle olisi aiheutunut toimenpiteistä niin suuria lisäkustannuksia, ettei sopimus olisi ollut sille enää liiketaloudellisesti kannattava. Tämä siitä syystä, että joko ajoneuvojen olisi tullut kulkea toiseen suuntaan tyhjänä, koska hankintayksikön kuormia ei olisi voitu enää kuljettaa osapuolten sopimusneuvotteluissa keskustelemin tavoin paluukuormina tai ajoneuvot olisi täytynyt ennen hankintayksikön kuljetuksia ajaa huoltopisteelle polttoainetankkien tyhjennykseen.

Toisin kuin hankintayksikkö on väittänyt, 11.3.2019 suoritetussa tarkastuksessa ei ole riidattomasti todettu valittajan rikkoneen sopimusta. Hankintayksikön ilmoituksesta suoritettuun tarkastukseen osallistui ulkopuolinen arvioija, hankintayksikön edustaja ja valittajayhtiön toimitusjohtaja. Hankintayksikkö ei missään vaiheessa varannut valittajalle oikeutta tarkistaa tai kommentoida tarkastuksesta laadittua muistiota, joka sisältää lukuisia virheellisiä ja/tai yksipuolisesti hankintayksikön näkemyksiä edustavia kirjauksia. Tarkastusmuistio toimitettiin valittajalle vasta lukuisten pyyntöjen jälkeen 20.5.2019. Tarkastusmuistion perusteella ei voi tehdä johtopäätöksiä sopimuksen tulkinnasta eikä siitä, miten biodieselin käyttövaatimusedellytyksen täyttymistä tulisi arvioida. Muistioon ei voi myöskään perustellusti vedota hankintayksikön poissulkemispäätöksen perusteena. Tarkastusmuistion sisältöä arvioitaessa on lisäksi otettava huomioon, että noin kahden viikon pakkasjakson aikana alkuvuonna 2019 valittaja ei pystynyt tankkaamaan hankintayksikön kuljetuksessa hyödynnettyihin ajoneuvoihin biodieseliä, koska ei polttoainetta ei ole ollut saatavilla sopimuksen mukaisella tankkauspisteellä.

Jos markkinaoikeus hyväksyisi hankintayksikön kannan, jonka mukaan hankintayksikön yksipuolisesti tekemän ja epäselvän sopimusehdon tulkinnan kyseenalaistaminen oikeuttaa hankintayksikön poissulkemaan omaan perusteltuun tulkintaansa vetoavan sopijapuolen tulevista tarjouskilpailuista, markkinaoikeus käytännössä mahdollistaisi hankintayksiköille mielivaltaiset yksipuoliset sopimustulkinnat, joita vastaan toinen sopijapuoli ei voi hakea oikeussuojaa ilman pelkoa haitasta, jota poissulkemispäätös aiheuttaisi sen liiketoimintamahdollisuuksille tulevaisuudessa.

Vastoin kuultavan käsitystä valittaja ei ole saanut menettelystään taloudellista hyötyä, vaan asia on ollut pikemminkin päinvastoin. Valittaja hankki varmuuden vuoksi kuljetuksiin biodieseliä laskennallisesti peräti 198 prosenttia vaaditusta määrästä.

Nyt kysymyksessä oleva asia on ollut oikeudellisesti epäselvä. Lisäksi kun otetaan huomioon osapuolten toiminta ja asian merkitys valittajalle, kohtuuttomana lopputuloksena ei voida pitää hankintayksikön vastuuta omista oikeudenkäyntikuluistaan siinäkään tapauksessa, että valittaja häviää asian kokonaan tai osaksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen. Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt seuraavan.

Toisin kuin valittaja on väittänyt, hankintasopimuksessa on tarjouspyynnön ja valittajan tarjouksen mukaisesti määrätty käytettävästä polttoaineesta seuraavaa: ”Polttoaine: 100 % uusiutuva diesel”. Valittaja on siten yksiselitteisesti sitoutunut käyttämään pelkästään biodieselpolttoainetta kaikissa hankintayksikön kuljetuksissa. Sopimusehto on ollut selkeä, eikä sen tulkintaan ole liittynyt mitään epäselvyyttä.

Sopimusneuvotteluissa hankintayksikkö on tehnyt valittajalle selväksi, ettei hankintayksikön kuljetuksissa saa käyttää muuta polttoainetta kuin biodieseliä. Neuvotteluissa on nimenomaisesti korostettu, ettei laskennallinen biodieselin käyttö ole sopimuksen mukaista, vaan sopimuksen mukaisissa hankintayksikön kuljetuksissa on käytettävä yksinomaan biodieseliä, mihin valittaja on jo tarjouksessaan sitoutunut.

Biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annettu laki ei sovellu analogian kautta hankintasopimukseen. Kyseistä lakia ei sovelleta hankintayksikön sopimussuhteissa tai muutoinkaan valittajan tai hankintayksikön toiminnassa. Hankintasopimuksen sanamuoto on ollut niin selkeä ja ehdoton, ettei biopolttoaineiden käytön edistämisestä liikenteessä annetusta laista ole johdettavissa minkäänlaista analogiaa tai apua hankintasopimuksen tulkintaan. Hankintasopimuksessa ei ole myöskään millään tavalla viitattu mainittuun lakiin.

Biodieseliä koskeva sopimusehto on ollut olennainen osa hankintasopimusta ja valittajan sopimussuoritusta. Valittajan väite siitä, että pelkän biodieselin käyttäminen sopimuksenmukaisissa kuljetuksissa on ollut mahdotonta, ei pidä paikkaansa. Valittaja ei ole perustellut väitettään. Valittajan muiden kanssa tekemät kuljetussopimukset eivät liity miltään osin käsiteltävänä olevaan asiaan.

Valittaja on vastaselityksessään väittänyt, että valittajan menettely olisi toteuttanut tarjouspyynnön mukaisen tavoitteen kuljetusten ympäristövaikutusten pienentämisestä. Valittajan menettely on päinvastoin lisännyt ilmastopäästöjä, kun se on käyttänyt kuljetuksissaan myös muita kuin sopimuksen mukaisia ympäristöystävällisiä polttoaineita.

Valittaja on väittänyt hankintayksikön edustajan ehdottaneen valittajaa tyhjentämään kuljetusautojensa tankit kokonaisuudessaan ennen hankintasopimuksen mukaista kuljetusta. Valittajan väite ei pidä paikkaansa, eikä valittaja ole myöskään esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi.

Valittajayhtiön toimitusjohtaja on hankintayksikölle lähettämässään sähköpostissa myöntänyt, että kuljetuksissa on sopimuksenvastaisesti käytetty muutakin polttoainetta kuin biodieseliä. Lisäksi toimitusjohtaja on sähköpostissa myöntänyt valittajan laiminlyöneen raportointivelvollisuuttaan hankintayksikölle. Valittaja on sopimusrikkomusten myöntämisen jälkeen pyrkinyt tarkoituksenhakuisesti esittämään väitteitä suoritusten sopimuksen mukaisuudesta, jotta se pääsisi mukaan uudelleen kilpailutettavaan hankintaan.

Valittaja on vastaselityksessään väittänyt, että se ei olisi myöntänyt tarkastuksessa todettuja sopimuksenvastaisia suorituksia todeksi tai että tarkastuskertomukseen ei voisi vedota poissulkemispäätöksen perusteena. Tarkastuskertomuksesta käy selvästi ja kiistattomasti ilmi, että valittajan polttoaineen käyttö hankintayksikön sopimusajoissa on ollut sopimuksenvastaista. Tarkastuskertomuksessa on todettu seuraavaa: ”Tarkastelun tuloksena voitiin todeta, että 135 kuormaa oli ajettu sopimuksen vastaisella polttoaineella tammi-helmikuun ajan raportoidusta 258 kuormasta. Vilen ja Pekkarinen totesivat asian olevan kiistaton.”

Valittaja on siis selvästi ja kiistatta myöntänyt käytetyn polttoaineen sopimuksenvastaisuuden ja sopimusrikkomuksen. Tarkastuskertomus osoittaa, että valittaja on itsekin tulkinnut hankintasopimusta hankintayksikön tulkitsemalla tavalla eli siten, että sopimusajoissa on tullut käyttää pelkästään biodieseliä.

Valittaja ei ole perustellut väittämäänsä siitä, että tarkastuskertomukseen ei voitaisi vedota poissulkemispäätöksen perusteena. Tehdyllä tarkastuksella ja sen suorittamisesta laaditulla tarkastuskertomuksella hankintayksikkö on ottanut selvää siitä, kuinka laajasti ja vakavasti valittaja on rikkonut hankintasopimuksen mukaisia velvoitteitaan biodieselin käytön ja raportoinnin osalta, minkä lisäksi hankintayksikkö on dokumentoinut hankintasopimuksen vastaisen toiminnan jatkotoimenpiteitä ja niiden tarpeellisuuden arviointia varten. Hankintayksikkö on lisäksi dokumentoinut valittajalle esittämänsä reklamaatiot ja muun sähköpostikirjeenvaihdon. Hankintayksikkö on riittävällä tavalla dokumentoinut sopimuksen purkamisen perusteet. Hankintayksikkö on myös toimittanut asianmukaisesti tarkastuskertomuksen valittajalle.

Toisin kuin valittaja on vastaselityksessään väittänyt, 11.3.2019 tehdyssä tarkastuksessa ei ole käyty läpi muita kuin hankintasopimuksen alaisten kuljetusten polttoainelaskuja. Valittaja ei ole myöskään esittänyt mitään näyttöä väitteensä tueksi.

Tarkastuskertomuksesta käy ilmi, että valittajan suorittamien hankintasopimuksen mukaisten kuljetusten polttoaineen kokonaiskulutus on ollut valittajan oman seurantaohjelman mukaan 49,17 litraa / 100 kilometriä. Kyseinen lukema sisältää myös ajon, jolloin kuljetuksessa ei ole ollut mukana lainkaan kuormaa. Ilman kuormaa tehdyt ajot eivät kuluta yhtä paljon polttoainetta kuin kuorman kanssa tehdyt ajot. Tällaiset tyhjänä ajot eivät ole kuuluneet hankintasopimuksen alaisiin suorituksiin. Hankintasopimuksen mukaisten ajojen kokonaiskulutus on siten ollut valittajan oman seurantaohjelman osoittamaa kokonaiskulutusta suurempi. Lisäksi esimerkiksi nouto- ja purkupaikan vaihtolavojen kasetoinnit ovat nostaneet polttoaineen kokonaiskulutusta entisestään verrattuna valittajan seurantaohjelman lukemaan. Kokonaiskulutuksen arviota 52 litraa / 100 kilometriä voidaan siten perustellusti pitää todellista polttoaineen kokonaiskulutusta alhaisempanakin arviona. Valittaja on virheellisellä polttoainekulutuksen raportoinnilla laiminlyönyt sopimuksenmukaista raportointivelvollisuuttaan, millä on ollut olennaista merkitystä valittajan kuljetusajojen sopimuksen mukaisuuden arvioinnissa.

Valittajalla ei ole ollut vastaselityksessä väittämäänsä olosuhteista johtuvaa ylivoimaista estettä sopimussuoritustensa toteuttamisessa. Valittaja on esittänyt väitteen ylivoimaisesta suoritusesteestä vasta jäädessään kiinni tekemistään hankintasopimuksen vastaisista sopimussuorituksista. Valittaja on selvästi pyrkinyt ylivoimaiseen suoritusesteeseen vetoamalla selittelemään jälkikäteen sopimussuoritustensa olennaista rikkomista.

Hankintasopimuksen mukaan hankintayksiköllä on ollut oikeus purkaa hankintasopimus, kun valittaja on oleellisesti rikkonut hankintasopimuksen mukaisia velvollisuuksiaan, eikä kirjallisesta kehotuksesta huolimatta kohtuullisessa ajassa ole korjannut suoritustaan. Hankintasopimuksen mukaan sopimus purkautuu myös heti, jos valittajan toiminta täyttää hankintasäännösten mukaisen harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen. Hankintasopimuksen purkamisen peruste on ollut käsillä molempien ehtojen nojalla ja hankintayksiköllä on siten ollut oikeus purkaa hankintasopimus.

Oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on laaja harkintavalta arvioidessaan tarjoajan luotettavuutta hankinnan toteuttamisessa. Tarjoajan luotettavuuden arviointi on annettu hankintayksikön eikä tuomioistuimen tehtäväksi. Aikaisemman hankintasopimuksen ja sen sisällön riitaisuus ei estä hankintayksikköä sulkemasta tarjoajaa uudesta vastaavasta kilpailutuksesta. Hankintayksikkö on käyttänyt harkintavaltaansa oikeuskäytännön mukaisesti, ja sen edellyttämissä rajoissa arvioinut valittajan luotettavuutta hankinnan toteuttamisessa. Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja kilpailutuksesta harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden nojalla.

Hankintaviranomaisella ei hankintasäännösten esitöiden mukaan ole velvollisuutta pyytää tai vaatia selvitystä luotettavuudesta tai korjaavista toimenpiteistä. Jos mahdollisuus on tarjottu jo yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan (ESPD) yhteydessä, on täysin hankintayksikön harkintavallassa pyytää lisäselvitystä.

Hankintayksikkö on antanut valittajalle mahdollisuuden esittää näyttöä luotettavuudestaan hankinnan toteuttamiseksi ESPD:ssä. Hankintayksikkö on ESPD:ssä kysynyt tarjoajilta seuraavaa. ”Onko tarjoajalla kokemuksia siitä, että aikaisempi hankintasopimus, hankintayksikön kanssa tehty aikaisempi hankintasopimus tai aikaisempi käyttöoikeussopimus on irtisanottu ennenaikaisesti tai että kyseisen aikaisemman sopimuksen yhteydessä on vaadittu vahingonkorvauksia tai määrätty muita vastaavia seuraamuksia?” Valittaja on vastannut täyttämässään ESPD:ssä kyseiseen kohtaan ”Kyllä” ja yksilöinyt irtisanomisajankohdan. Valittaja on lisäksi ilmoittanut korjaamistoimenpiteenään seuraavaa: ”Haaste käräjäoikeuteen perusteettomasta irtisanomisesta.”

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta enää valittajan antaman tarjouksen ja ESPD-selvityksen jälkeen varata valittajalle uutta mahdollisuutta esittää näyttöä luotettavuudestaan.

Valittaja on antanut lisälausuman. Valittaja on muun ohella esittänyt seuraavan.

Toisin kuin hankintayksikkö on väittänyt, valittajayhtiön toimitusjohtaja ei ole myöntänyt valittajan syyllistyneen sopimusrikkomuksiin. Olennaista on ottaa huomioon, että ensinnäkin siltä osin kuin ylivoimainen este (tarve käyttää varakalustoa, biodieselin loppuminen sopimuksen mukaiselta tankkauspisteeltä) ei ole tehnyt sopimuksen noudattamisesta mahdotonta, on valittaja huolehtinut pääsuoritusvelvoitteidensa täyttämisestä, ja toiseksi tarkasteltaessa valittajan menettelyä koko sopimuskaudella, on selvää, että valittaja on toiminut sopimuksen mukaisesti.

Valittaja ei myöskään ole myöntänyt väitettä raportointivelvoitteiden laiminlyönnistä oikeaksi, vaan se on ainoastaan todennut välin Munkkaanmäki–Vantaa kilometrien tulleen merkityiksi virheellisesti inhimillisen virheen vuoksi. On selvää, että kirjoitusvirheeseen, joka huomautuksen jälkeen on korjattu, ei ole voinut vedota raportointivelvoitteita koskevana sopimusrikkomuksena.

Valittaja ei ole myöskään tarkastusmuistiossa myöntänyt hankintayksikön sopimusrikkomusväitteitä paikkansa pitäviksi. Muistio sisältää lukuisia virheellisiä ja/tai yksipuolisesti hankintayksikön näkemyksiä edustavia kirjauksia. On selvää, että allekirjoittamattoman muistion kirjauksista, joita valittaja ei ole tarkistanut saati hyväksynyt, ei voi tehdä johtopäätöstä siitä, että valittaja olisi hyväksynyt muistion kirjaukset paikkansa pitäviksi. Tältä osin tulee myös ottaa huomioon, että todistustaakka kyseisestä väitteestä on hankintayksiköllä.

Muistion kirjaus, jonka mukaan ”135 kuormaa oli ajettu sopimuksen vastaisella polttoaineella” ei pidä paikkansa. Kyseiseen määrään on laskettu mukaan kaikki ajoneuvot, joiden polttoainetankeissa on biodieselin lisäksi ollut vaihteleva osuus muuta polttoainetta. Tämä ei ole tarkoittanut sitä, että kukin kyseisistä kuormista olisi tankattu sopimuksen vastaisesti, koska olennaista on esille tuoduin tavoin ollut biodieselin käyttöedellytyksen laskennallinen noudattaminen.

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt virheellisiä väitteitä kuljetusten polttoainekulutuksesta. Kuten aikaisemmin on todettu, polttoaineen laskentaperusteena käytetty 45 litraa / 100 kilometriä perustuu Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n laskelmaan polttoaineen keskikulutuksesta ja sitä on käytetty hankintayksikön aloitteesta ja pyynnöstä. Polttoainekulutuksen mediaani koko kalenterivuoden kulutuksesta noudattaa tätä laskentaperustetta. Talvikuukausina kulutus voi nousta noin 45–50 litraan / 100 kilometriä, mutta toisaalta maan ollessa sula kulutus on noin 40–45 litraa / 100 kilometriä. Hankintayksikön vastineessaan ilmoittamat laskelmat, jossa laskentaperusteena on käytetty 52 litraa / 100 kilometriä, ovat virheellisiä ja niiden kulutuslukemat ylimitoitettuja.

Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrä on 13.000 euroa ylittäviltä osin ylimitoitettu.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Salassapitovaatimus

Transitar Oy on vaatinut sen liikesalaisuuksia sisältävien vastaselityksen liitteiden 7–9 pitämistä salassa 10 vuotta siitä lukien, kun asia on tullut vireille markkinaoikeudessa.

Markkinaoikeudelle hallintolainkäytöllisessä asiassa toimitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus ja salassa pidettävyys määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) säännösten perusteella.

Transitar Oy:n edellä todetussa salassapitovaatimuksessa ei ole kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 1 momentissa tai julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä eikä myöskään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä.

Puheena oleva salassapitovaatimus ennen kuin kyseisiä asiakirjoja on pyydetty tai niiden salassapito on tullut oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ratkaistavaksi ei perustu lakiin. Transitar Oy:n salassapitovaatimus on sen vuoksi hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin.

Hankintalain 81 §:n 2 momentin mukaan poissulkemista koskevassa harkinnassa voidaan ottaa huomioon muun muassa virheen, rikkomuksen tai laiminlyönnin vakavuus, yhteys hankinnan kohteeseen, kulunut aika sekä mahdolliset muut aiheutuvat seuraamukset.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksessä KHO 2019:132 on Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisuun (tuomio 19.6.2019, Meca, C-41/18, EU:C:2019:507) viitaten todettu, että tarjoajan poissulkeminen tarjouskilpailusta hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan nojalla ei edellytä, että poissulkemisperusteen käyttämisestä olisi mainittu tarjouspyyntöasiakirjoissa etukäteen tai että sopimusrikkomusta koskevasta asiasta olisi annettu tuomioistuimen ratkaisu. Unionin tuomioistuimen asiassa C-41/18 antamassa tuomiossa lausutun mukaisesti yksin hankintaviranomaisen tehtävänä on tarjoajien valintavaiheessa arvioida se, onko tarjoaja suljettava tarjouskilpailun ulkopuolelle harkinnanvaraisen poissulkemisperusteen vuoksi. Korkein hallinto-oikeus toteaa, että päätöstä tarjoajan poissulkemisesta tarjouskilpailusta arvioidaan hankintoja koskevien säännösten perusteella. Hankintamenettelyn lainmukaisuutta koskevan korkeimman hallinto-oikeuden arvioinnin kannalta ei siten ole merkitystä sillä, että sopimusrikkomusta ja sopimuksen purkamista koskeva oikeudenkäynti on pantu vireille käräjäoikeudessa.

Edelleen mainitun vuosikirjapäätöksen mukaan tarjoajan tarjouskilpailusta poissulkemisen edellytyksenä on, että sopimuksen purkamiseen ovat johtaneet merkittävät tai toistuvat puutteet keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa tarjoajan suorituksissa aikaisemmassa hankintasopimuksessa. Kuten unionin tuomioistuimen asiassa C-41/18 antamassa tuomiossa on todettu, mainitun poissulkemisperusteen perusteena on tarjoajan ja hankintaviranomaisen välisessä suhteessa olennaisena tekijänä oleva sopimuspuoleksi valittavan tarjoajan luotettavuus, johon hankintaviranomaisen luottamus perustuu. Hankintayksikön mahdollisuus sulkea tarjouskilpailusta sellainen tarjoaja, jonka toiminnassa on ollut aikaisemman hankintasopimuksen vaatimusten toteuttamisessa merkittäviä tai toistuvia puutteita, perustuu siten siihen, että hankintayksiköllä on hankintamenettelyssä oltava mahdollisuus arvioida tarjoajan luotettavuutta ja sitä, ovatko aikaisemmat puutteet olleet riittävän vakavia kyseenalaistamaan toimittajan luotettavuuden.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa lain 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Lain 82 §:n 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää 1 momentissa tarkoitettuna näyttönä selvitystä siitä, että ehdokas tai tarjoaja on maksanut tai sitoutunut maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta, virheestä tai laiminlyönnistä on aiheutunut, selvittänyt tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uudet rangaistavat teot, virheet tai laiminlyönnit.

Hankintalain 87 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintayksikön on vaadittava käytettäväksi yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa alustavana näyttönä siitä, että mikään 80 ja 81 §:ssä tarkoitetuista poissulkemisperusteista ei koske ehdokasta tai tarjoajaa. Lain 87 §:n 3 momentin mukaan yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja on laadittava sähköisesti käyttäen yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeen vahvistamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2016/7 vahvistettua vakiolomaketta.

Edellä mainitun täytäntöönpanoasetuksen liitteenä 2 olevasta yhteisen eurooppalaisen hankinta-asiakirjan vakiolomakkeesta käy ilmi, että mikäli talouden toimija antaa vastaukseksi ”kyllä” lomakkeen kysymykseen ”Onko talouden toimijalla kokemuksia siitä, että aikaisempi hankintasopimus, hankintayksikön kanssa tehty aikaisempi hankintasopimus tai aikaisempi käyttöoikeussopimus on irtisanottu ennenaikaisesti tai että kyseisen aikaisemman sopimuksen yhteydessä on vaadittu vahingonkorvauksia tai määrätty muita vastaavia seuraamuksia?”, lomakkeella on ilmoitettava, onko talouden toimija toteuttanut puhdistautumistoimia, sekä esitettävä kuvaus toteutetuista toimista.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia sekajätteen siirtokuljetuksesta vaihtolavoilla vuosille 2020–2022. Hankinta on sisältänyt kaksi osa-aluetta ja osatarjoukset ovat olleet sallittuja.

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta. Päätöksessä on mainittu sovellettuina oikeusohjeina hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 ja 3 kohta sekä todettu, että poissulkeminen perustuu ensisijaisesti ensiksi mainittuun ja toissijaisesti jälkimmäiseen lainkohtaan. Poissulkemista on perusteltu seuraavasti:

”Kyseinen sekajätteen kuljetuksia koskeva urakka, jota koskevaa sopimusta Transitar Oy oli olennaisesti rikkonut, oli alkanut 2.1.2019 ja päättynyt ennenaikaisesti 12.4.2019 Rosk’n Rollin purettua osapuolten välisen 31.10.2018 päivätyn ja 22.11.2018 allekirjoitetun hankintasopimuksen. Hankintasopimuksen purkamisen syyt olivat Transitar Oy:n olennaiset hankintasopimusrikkomukset. Transitar Oy rikkoi sopimuksen olennaista sopimusehtoa biopolttoaineen käytöstä ja lisäksi Transitar Oy raportoi Rosk’n Rollille vääriä tietoja käytetystä polttoaineesta, kulutetun polttoaineen määristä ja ajokilometreistä.

Transitar Oy oli jatkanut sopimusrikkomuksia, vaikka Rosk’n Roll on niistä 27.3.2019 kirjallisesti reklamoinut sekä varoittanut hankintasopimuksen purku-uhkasta. Purku-uhkan yhteydessä Rosk’n Roll oli myös varoittanut Transitar Oy:tä, että sopimusrikkomukset ovat niin olennaisia, että ne voivat muodostaa hankintalain 81 §:n 3 ja 9 kohdissa tarkoitetun perusteen, jonka nojalla mikä tahansa hankintayksikkö voi harkintansa mukaisesti sulkea Transitar Oy:n pois tulevista hankintalain mukaisista kilpailutuksista.

Aikaisemman hankintasopimuksen purkamisesta on aiheutunut Rosk’n Rollille huomattavia lisäkustannuksia. Lisäksi sopimuksen purkautuessa Rosk’n Rollilla oli merkittäviä toimintahäiriöriskejä, kun Rosk’n Roll joutui pikaisesti etsimään tilapäisratkaisut urakan väliaikaiseksi järjestelyksi.

Transitar Oy:n olennaisten sopimusrikkomusten seurauksena Rosk’n Roll on menettänyt luottamuksensa Transitar Oy:n kykyyn toteuttaa nyt kysymyksessä oleva hankinta tarjouspyynnön ja laadittavan hankintasopimuksen mukaisesti.”

Valittaja Transitar Oy on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia perusteita sulkea sitä tarjouskilpailusta. Valittajan sopimussuorite ei ole ollut merkittävästi tai toistuvasti puutteellinen eikä valittaja ole hankintayksikön poissulkemispäätöksessä väittämin tavoin olennaisesti rikkonut osapuolten välistä sopimusta. Se on myös noudattanut sopimusehtoja koskien biopolttoaineen käyttöedellytystä ja raportointivelvoitteita. Valittajan mukaan on lisäksi selvää, että se ei ole syyllistynyt hankintasäännöksissä tarkoitettuun menettelyyn, jonka voitaisiin katsoa kyseenalaistavan sen luotettavuuden.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 ja 9 kohdan esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183 ja 187) perusteella kummankin lainkohdan osalta on olennaista arvioida sitä, onko tarjoajan aikaisempi menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella hankintayksiköllä on näyttövelvollisuus vakavasta virheestä. Saman momentin 9 kohdan esitöistä (HE 108/2016 vp s. 188) käy puolestaan ilmi, että säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu. Siten lähtökohtana kummankin lainkohdan osalta on se, että hankintayksikkö pystyy esittämään riittävän selvityksen poissulkemisen perusteena käyttämistään seikoista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan soveltamisen edellytyksenä on merkittävät tai toistuvat puutteet sopimuksen jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa ja lisäksi niistä seuranneet sanktiot, kuten aikaisemman sopimuksen ennenaikainen purkaminen. Puutteiden tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaisesti joko yksittäisinä puutteina tai vähäisempien puutteiden toistuvuuden seurauksena riittävän vakavia.

Aikaisempaa kilpailutusta koskeneen 28.8.2018 päivätyn tarjouspyynnön mukaan ”Tilaaja tukee ympäristöystävällisten polttoaineiden pärjäämistä tarjouskilpailun hintavertailussa (liite 5). Tilaajan motiivina on saada hintakilpailua myös ympäristöystävällisten polttoaineiden osalta, jotka pärjätessään pienentävät ympäristövaikutuksia.” Mainitussa liitteessä 5, joka on ollut tarjouslomake, on esitetty hintojen laskentamalli, jossa kuudelle eri polttoaineelle tai niiden yhdistelmälle on asetettu erilainen vertailuhintaan korottavasti vaikuttava kerroin. Polttoaineen ”100 % uusiutuva diesel” kerroin on ollut kolmanneksi suurin.

Tarjouspyynnön mukaan päätöksenteon perusteena on ollut ”Hinta, painoarvo 100 %”. Hintavertailussa käytettävä vertailuhinta on muodostunut edellä mainitulla tarjouslomakkeella esitetyistä yksikköhinnoista.

Valittajan voitettua tarjouskilpailun valittaja ja hankintayksikkö ovat neuvotelleet sopimuksesta. Sopimusneuvottelusta on laadittu 29.10.2018 päivätty muistio, jonka on todettu tulevan sopimuksen liitteeksi. Muistion mukaan käytettävästä polttoaineesta on todettu, että palveluntuottaja käyttää Teboil Green + -uusiutuvaa dieseliä. Edelleen muistion mukaan tilaajalle ei ole käynyt ratkaisu, että polttoainetta käytetään joissakin palveluntuottajan ajoissa, vaan tilaaja on halunnut, että sen omissa ajoissa käytetään kyseistä polttoainetta. Muistion mukaan osapuolet ovat keskustelleet siitä hankaluudesta, minkä aiheuttaa ajoneuvojen polttoainesäiliöiden suuri koko ja se, että vastaavaa vaatimusta ei ole palveluntuottajan kaikissa ajoissa. Lisäksi muistion mukaan tilaaja on kehottanut jo etukäteen miettimään, miten aiotaan toimia esimerkiksi sellaisessa tilanteessa, että huoltoasemalta on Green + -uusiutuva diesel loppunut. Edelleen muistion mukaan tilaaja on todennut, että sillä on oikeus ottaa ajoneuvon polttoainesäiliön polttoaineesta pistokoeluonteisesti näytteitä ja analysoida ne omalla kustannuksellaan. Muistion mukaan tilaaja on halunnut tällä toimenpiteellä varmistua, että palveluntuottajan ajoneuvoissa käytetään sovittua polttoainetta.

Osapuolten välisessä 31.10.2018 päivätyssä ja 22.11.2018 allekirjoitetussa sopimuksessa on todettu kuljetussuoritteen osalta, että palveluntarjoajan tulee itse seurata, että sen tarjouksessaan sitovana ilmoittama prosenttiosuus käytettävistä polttoaineista toteutuu tarjouksen mukaisesti (kohta 6.1.4). Sopimuksessa on lisäksi todettu, että käytetyn polttoaineen tiedot saadaan palveluntuottajan raportoinneista (kohta 8), että palveluntuottaja raportoi omasta ja käyttämiensä alihankkijoiden puolesta vähintään muun muassa tankatun polttoaineen laadun ja määrän ja että kausiraportoinnin tyylistä sovitaan erikseen (kohta 10.2).

Palvelutuotanto on alkanut vuoden 2019 alussa. Hankintayksikkö on tehnyt valittajan ajoneuvoihin polttoaineeseen liittyvän tarkastuksen 11.3.2019. Riippumattoman tahon suorittaman tarkastuksen lopputulos on ollut tarkastusasiakirjan mukaan se, että ”135 kuormaa oli ajettu sopimuksen vastaisella polttoaineella tammi-helmikuun ajan raportoidusta 258 kuormasta”. Mainitussa tarkastusasiakirjassa on myös todettu, että tankatun polttoaineen laatu ei ole tullut esiin raportoinnissa, eikä raportointi ole vastannut tilaajan asettamaa tietosisältöä.

Hankintayksikkö on 27.3.2019 valittajalle lähettämällään sähköpostilla reklamoinut sopimusrikkomuksesta ja todennut purkavansa sopimuksen muun ohella, jos valittaja käyttää huomauttamisajankohdan jälkeen sopimuksen vastaista polttoainetta hankintayksikön kuljetuksissa. Valittaja on 9.4.2019 lähettämässään sähköpostissa ilmoittanut ennen muuta, että missään kohtaan ei ole ollut mainintaa, että polttoainetankin sisällön on oltava 100 prosenttisesti biodieseliä tilaajan ajoja ajettaessa. Hankintayksikkö on 10.4.2019 päivätyllä sähköpostilla ilmoittanut purkavansa sopimuksen päättymään 12.4.2019 kello 24.00. Sopimuksen purkamisen perusteeksi kyseisessä sähköpostissa on ilmoitettu muun ohella se, että valittaja on jatkanut todistettavasti sopimusrikkomuksia erityisesti kuljetuksissa käytetyn polttoaineen osalta ja ilmoittanut jatkavansa kuljetuksia sopimuksen vastaisella polttoaineella.

Markkinaoikeus toteaa, että julkisena hankintana kilpailutettu sopimus on tehtävä ottaen huomioon hankinnan kohde ja keskeiset sopimusehdot sellaisina kuin ne on määritelty tarjouskilpailussa. Kuten edellä on kuvattu, on tarjoajan kuljetustensa toteuttamiseen tarjoaman polttoaineen laatu ollut keskeinen tarjouskilpailun lopputulokseen vaikuttanut tekijä aikaisemmassa hankinnan kohdetta koskevassa kilpailutuksessa, koska se on vaikuttanut suoraan tarjouskilpailun ainoana vertailuperusteena olleeseen hintaan. Valittajan ja hankintayksikön sopimusneuvotteluja koskevassa muistiossa esitetty viittaa siihen, että hankintayksikkö on selkeästi lähtenyt siitä, että valittajan tulee käyttää tarjouskilpailun mukaisissa hankintayksikön kuljetuksissaan tarjouskilpailussa tarjoamaansa polttoainetta. Muunlainen toimintatapa hankintayksikön puolelta hankintasopimusta tehtäessä olisi merkinnyt mahdollisesti sitä, että hankintayksikön olisi tullut kilpailuttaa hankinta uudestaan.

Aikaisemman kilpailutuksen tarjouksessaan valittaja on sitoutunut siihen, että se käyttää hankintayksikön kuljetuksissa 100-prosenttisesti biodieseliä. Kun otetaan huomioon, mikä merkitys tarjotun polttoaineen laadulla on ollut tarjouskilpailun lopputuloksen määräytymisen kannalta ja mitä valittajan olisi tullut ymmärtää tarjouksensa ja hankintayksikön sopimusneuvotteluissa esittämän perusteella hankintasopimuksen sisältöä määrittävistä seikoista, valittajan menettelyssä käyttää hankintayksikön kuljetuksissa muuta kuin 100-prosenttista biodieseliä on ollut kysymys merkittävästä puutteesta hankintasopimuksen keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa. Hankintayksikön reklamoitua sopimuksenvastaisesta menettelystä valittajan vastauksesta on käynyt selkeästi ilmi, ettei se tule muuttamaan menettelyään. Tämän jälkeen hankintayksikkö on purkanut hankintasopimuksen. Hankintasopimuksen purkaminen ei ole ollut edellä todetusta sen toteuttamiseen liittyvästä merkittävästä puutteesta johtuen suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Nyt arvioitavana oleva 13.6.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella aloitettu hankinta koskee siis samaa hankintaa, jonka edellistä sopimuskautta koskevan hankintasopimuksen hankintayksikkö on valittajan sopimusrikkomuksen vuoksi vain hieman aikaisemmin ennenaikaisesti purkanut päättymään 12.4.2019.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on sille hankintalain 81 §:n soveltamisessa oleva harkintavalta huomioon ottaen voinut pitää valittajan menettelyä aikaisemmassa samankaltaisessa hankintasopimuksessa siinä määrin olennaisesti ja merkittävästi puutteellisena, että se on voinut mainitun sopimuksen purettuaan arvioida hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan poissulkemisperusteen täyttyvän nyt arvioitavana olevassa hankintamenettelyssä ja sulkea valittajan tarjouskilpailusta.

Valittaja on vedonnut lisäksi siihen, että hankintayksikön olisi ennen poissulkemispäätöksen tekemistä tullut ilmoittaa valittajalle harkitsevansa poissulkemista, missä vaiheessa valittajalle olisi vielä hankintasäännösten nojalla tullut varata mahdollisuus esittää näyttöä luotettavuudestaan.

Valittaja on voinut tarjouspyynnön ohessa olleeseen ESPD-selvitykseen liittyen esittää tarjouksessaan näyttöä luotettavuudestaan. Tältä osin valittaja on täyttämässään ESPD-lomakkeessa todennut puhdistautumistoimekseen haasteen käräjäoikeuteen perusteettomasta irtisanomisesta. Muuta selvitystä hankintayksikön ei ole ollut tarpeen valittajalta enää pyytää ennen tarjouskilpailusta poissulkemisen arviointia.

Edellä todetusta seuraava lopputulos huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaisen poissulkemisperusteen täyttymisestä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asia ei ole ollut valittajan esittämin tavoin siten oikeudellisesti epäselvä, että hankintayksikkö tulisi määrätä pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan asian lopputuloksesta riippumatta. Asian lopputulos huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kokonaan oikeudenkäyntikuluistaan. Asian laatu ja laajuus huomioon ottaen markkinaoikeus arvioi hankintayksikön oikeudenkäyntikulujen kohtuulliseksi määräksi 15.000 euroa. Asian näin päättyessä valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Transitar Oy:n vaatimuksen sen asiakirjojen salassa pitämisestä.

Markkinaoikeus velvoittaa Transitar Oy:n korvaamaan Rosk’n Roll Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Sami Myöhänen ja Jenni Poropudas.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 6.10.2020