MAO:415/20



Asian tausta

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.6.2019 julkaistulla sosiaalipalveluja ja muita erityisiä palveluja koskevalla hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ostopalveluna hankittavasta ensihoitopalveluiden liitteen E kohdan 1 mukaisesta palveluhankinnasta kolmea eri palvelukokonaisuutta koskien ajalle 31.12.2019–2.1.2023 ja kahdelle optiovuodelle.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitoksen johtokunta on 29.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 56 valinnut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen kaikkia kolmea palvelukokonaisuutta koskien.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut palvelukokonaisuuden 1 osalta noin 9.168.000 euroa, palvelukokonaisuuden 2 osalta noin 7.895.000 euroa ja palvelukokonaisuuden 3 osalta noin 6.840.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset

Vaatimukset

Ryhmittymän Länsivespa muodostaneet Ensihoito Ysikymppi Oy, Sairaankuljetus Inna Oy ja Sairaankuljetus Koski Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus palvelukokonaisuuden 1 osalta kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti edellä mainitut yhtiöt ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön järjestämään kokonaan uuden tarjouskilpailun.

Ryhmittymän Härkätie-Paimio muodostaneet Härkätien Sairaankuljetus Oy ja Paimio-Sauvo sairaankuljetus Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus palvelukokonaisuuden 2 osalta kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti edellä mainitut yhtiöt ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön järjestämään kokonaan uuden tarjouskilpailun.

Ryhmittymän Ylävespa muodostaneet Auranmaan Ambulanssi Oy, Loimaan Ambulanssi Oy ja Maavirta Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus palvelukokonaisuuden 3 osalta kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti edellä mainitut yhtiöt ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön järjestämään kokonaan uuden tarjouskilpailun.

Lisäksi valittajat ovat yhteisessä valituksessaan vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ainakin palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole näiltä osin sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua henkilöstölomaketta, vaan tarjoukseen on liitetty vain tyhjä henkilöstölomake.

Edellä mainitun johdosta hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouspyynnön vastaisena ainakin palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta.

Hankintayksikkö on lisäksi vertaillut tarjoukset virheellisesti kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Kuhunkin tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sijoitettavan henkilöstön perusteella on voinut saada 18 pistettä tarjousvertailussa. Voittanut tarjoaja on saanut eri osakokonaisuuksissa esimerkiksi henkilöstön koulutustason perusteella 4 pistettä, vaikka se ei ole ilmoittanut henkilöstölomakkeella henkilöstöään, vaan viitannut selvityksessään tulevaisuudessa rekrytoitavaan henkilöstöön. Voittanut tarjoaja on saanut usean henkilöstöön liittyvän vertailuperusteen osalta korkeimmat pisteet tarjousvertailussa, vaikka sillä ei ole ollut olemassa olevaa henkilökuntaa ainakaan palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta. Lisäksi voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esimerkiksi luvannut vielä rekrytoimattomalle henkilöstölleen 4–6 vuoden työkokemuksen ja työsuhteiden kestoksi 3–4 vuoden mediaanin.

Voittanut tarjoaja on antanut tarjouksessaan henkilöstön kokemuksesta ja työsuhteen kestosta erilaiset arviot eri palvelukokonaisuuksia koskien. Voittaneen tarjoajan lupaukset henkilöstöön liittyen vaikuttavat olleen katteettomia.

Vertailupisteiden määräytyminen on voinut tapahtua vasta tarjousten saavuttua hankintayksikölle, koska kunkin tarjoajan saamat pisteet ovat määräytyneet suhteessa parhaat pisteet kustakin pisteytyskohdasta saaneen tarjoajan tarjoukseen. Näin ollen saadut pisteet ovat olleet riippuvaisia tarjousten sisällöstä.

Voittanut tarjoaja on ollut myös osittain tietoinen siitä, millä henkilöstöllä muut tarjoajat aikovat palvelun toteuttaa, sillä se on saanut näitä koskevia tietoja Maavirta Oy:ltä sekä Paimio-Sauvo sairaankuljetus Oy:ltä ja Sairaankuljetus Inna Oy:ltä. Voittaneen tarjoajan osalta ei ole toimitettu vastaavia tietoja. Voittanut tarjoaja on näin ollen voinut suhteuttaa lupauksensa henkilöstöstä tietoisena ainakin osittain palvelukokonaisuuksien 1, 2 ja 3 osalta tarjouksensa jättäneiden muiden tarjoajien henkilöstön rakenteesta, kokemuksesta ja koulutuksesta.

Kuhunkin tarjottavaan palvelukokonaisuuteen tarvittavasta kalustosta on voinut saada 7 pistettä tarjousvertailussa. Voittanut tarjoaja on saanut eri kokonaisuuksien osalta täydet pisteet kalustoon liittyvien lupausten perusteella. Lisäksi hankintayksikön asettama vaatimus maahantuojan valtuuttamasta huollosta kaluston osalta on kilpailusäännösten vastainen.

Voittanut tarjoaja on valittu palveluntuottajaksi kaikissa kolmessa palvelukokonaisuudessa, joten se tulee saamaan alueellisen yksinoikeuden yksityisissä ensihoitopalveluissa Varsinais-Suomen alueella. Tämä tulee johtamaan valittajien liiketoiminnan alasajoon ja monopoliaseman syntymiseen. Tämän jälkeen tarjouskilpailussa annettujen lupausten pitäminen voi olla haasteellista ja palvelua ei todennäköisesti tuoteta sen tasoisena kuin tarjouksessa on luvattu.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen vuoksi, sillä voittaneen tarjoajan tarjoamat hinnat ovat olleet selkeästi alhaisempia kuin muiden tarjouskilpailuun osallistuneiden tarjoajien.

Hankintapäätös on perusteltu puutteellisesti. Päätöksessä on ilmoitettu vain tarjoajien saamat pisteet, muttei sitä, millä perusteella eri tarjoukset on pisteytetty. Hankintapäätöksestä ei saa kattavaa kuvaa vertailun kohteena olleiden tarjousten pisteyttämisen perusteluista eikä siitä, miten pisteyttäminen on perustunut tarjouspyyntöön.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintaa koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Hankintayksikkö on kohdellut hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toiminut hankintamenettelyn aikana avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena minkään palvelukokonaisuuden osalta.

Tarjouspyynnössä on tarjoajan henkilöstövoimavarojen osalta todettu, että tarjoajalla tulee olla tarjottavan palvelukokonaisuuden edellyttämä henkilöstö sopimuskauden alkaessa ja että tarjoajan on tarjouksessaan määriteltävä tarjoushetkellä tämän tarjouspyynnön mukaista palvelua tuottava henkilökuntansa. Mikäli tarjoajalla ei ole ollut tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä olemassa, on tarjoajan tarjouspyynnön mukaan tullut antaa tarjouksessa luotettava selvitys siitä, miten ja millaista henkilöstöä tämä tulee hankkimaan sellaisen palveluntuotannon toteuttamiseksi, josta tarjous annetaan.

Tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty liittämään tarjoukseen mukaan tarjouspyynnön liitteenä oleva ilmoitus palveluntarjoajan työvoiman vuotuisesta keskimäärästä ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta viimeksi kuluneelta vuodelta sekä henkilöstösuunnitelma, varahenkilöstösuunnitelma ja selvitys henkilöstön hankkimisesta, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä. Voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksen liitteenä täytetyn henkilöstölomakkeen siten kuin tarjouspyynnössä on edellytetty.

Palvelukokonaisuuden 1 osalta voittanut tarjoaja on toimittanut tarjouksen liitteenä täytetyn henkilöstölomakkeen, jossa on lueteltu tarjouksen jättöhetkellä tiedossa ollut, tarjottuun palvelukokonaisuuteen sijoitettava vakituinen ensihoitohenkilöstö (henkilöstöluettelo). Voittanut tarjoaja on merkinnyt kyseisen henkilöstölomakkeen salassa pidettäväksi.

Voittanut tarjoaja on toimittanut osana sen tarjousta palvelukokonaisuuden 2 ja 3 osalta asianmukaisesti ja tarjouspyynnössä pyydetyllä tavalla täytetyn henkilöstölomakkeen, jossa on kuvattu tarkemmin hankintayksikön tarjouspyynnössä edellyttämät suunnitelmat ja selvitys, koska henkilöstöluettelon toimittaminen ei ole ollut vielä tarjousten jättöhetkellä mahdollista edellä mainittujen kahden palvelukokonaisuuden osalta.

Hankintayksikkö on menetellyt tarjouksia vertaillessaan tarjouspyynnössä etukäteen ilmoitetulla tavalla, ja vertailu on ollut tasapuolinen sekä syrjimätön kaikkia tarjoajia kohtaan. Hankintayksikkö ei ole menetellyt laatupisteytyksessä tai vertailussa virheellisesti.

Hankintayksikkö on järjestänyt kesäkuussa 2019 ennen valituksen kohteena olevan palveluhankinnan käynnistämistä markkinavuoropuhelun, jossa potentiaalisten markkinoilla toimivien tarjoajien kanssa on käyty läpi muun muassa tarjouspyyntöasiakirjaluonnosta ja tarjouspyynnön liiteluonnoksia sekä pyydettiin kommentteja hankinta-asiakirjoihin. Myös valittajat ovat osallistuneet markkinavuoropuheluun. Markkinakartoituksen avulla hankintayksikkö on pyrkinyt osaltaan huolehtimaan siitä, että hankintalain mukainen suhteellisuusperiaate toteutuu hankinnassa siten, että asetetut vaatimukset ja ehdot ovat oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden ja että pisteytys on kaikille tarjoajilla mahdollisimman selkeä ja avoin.

Hankintamenettelyssä tarjoajille on annettu nimenomaisesti oikeus ilmoittaa minkälaiseen minimitason ylittävään laatuun ne ovat valmiit sitoutumaan sopimuskauden aikana. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että ennen henkilön ottamista mukaan palvelutoimintaan ja ennen kuin sopimus allekirjoitetaan, palveluntuottajan on hyväksytettävä palvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö tilaajalla. Hankintayksikkö on myös edellyttänyt, että valitun palveluntuottajan tulee toimittaa tilaajalle henkilöstöluettelo ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tällä vaatimuksella hankintayksikkö on halunnut varmistaa sen, että tarjoaja, joka saa minimitason ylittävästä laadusta laatupisteitä tarjousten vertailuvaiheessa, täyttää myös tosiasiallisesti lupaamansa laatutason. Tämän lisäksi sopimukseen on luotu mekanismit, joilla sovittua minimitason ylittävää laatua seurataan sopimuskauden aikana. Tämän lisäksi sopimus oikeuttaa hankintayksikön vaatimaan palveluntuottajalta muun muassa sopimussakkoa, mikäli minimitason ylittävästä laadusta annettujen pisteiden taustalla olevat lupaukset eivät sopimuskauden aikana pidä sovitulla tavalla.

Jokainen tarjoaja on toimittanut tarjouksensa mukana tarjouspyynnössä pyydetyt lomakkeet täytettynä ja vertailu on toteutettu tarjoajien tarjouksissaan antamien tietojen perusteella. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan sitoutuvansa minimitason ylittävään laatuun kunkin palvelukokonaisuuden osalta siten kuin tarjouksen liitteenä toimitetuista henkilöstölomakkeista on tarkemmin ilmennyt.

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella vallitsevan markkinatilanteen sekä hankintayksikön toukokuussa 2019 tekemän ostopalvelutuotannon vähentämistä ja oman työn osuuden lisäämistä koskevan strategisen linjauksen perusteella hankintayksiköllä ei ole aihetta epäillä, etteikö voittaneella tarjoajalla olisi edellytyksiä rekrytoida itselleen sen tasoista henkilökuntaa, johon he ovat tarjouksen liitteenä toimitetuissa henkilöstölomakkeissa minimitason ylittävän laadun osalta sitoutuneet.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 on kerrottu etukäteen arvioitavat seikat, arviointiperusteet, jaettavat pisteet sekä laskentakaava, jonka perusteella tarjouksien vertailu toteutetaan. Niissä kohdissa, joissa tarjoajien antamat pisteet on suhteutettu parhaan vastauksen antaneeseen tarjoukseen, tarjoajille on ilmoitettu, mikä vastaus voi tuottaa enimmäispisteet. Näin ollen tarjoajilla on ollut tarjoushetkellä tosiasiallinen mahdollisuus ennakoida saamiaan pisteitä, koska tarjoajat ovat pystyneet arvioimaan oman laatunsa suhdetta maksimaaliseen laatuun nähden.

Hankintayksikkö ei voi vaikuttaa siihen, minkälaisia yhteenliittymiä tai alihankintasopimuksia eri yritykset ovat nyt tai aikaisempina vuosina keskenään laatineet ja/tai minkälaisia tietoja kullakin yrityksellä on toistensa henkilöstön rakenteesta, kokemuksesta ja koulutuksesta. Vaikka yrityksillä olisikin tarkempaa tietoa eri yritysten henkilöstön rakenteesta, kokemuksesta ja koulutuksesta, ei tämä muuta sitä, että hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla ja menettely on toteutettu virheettömästi.

Tarjouspyynnössä jokainen palvelukokonaisuus on oma osatarjouskokonaisuutensa ja voittanut tarjoaja on näin ollen voinut ilmoittaa henkilöstövoimavaroja koskeviin kohtiin eri palvelukokonaisuuksien osalta eri arviot henkilöstön kokemuksesta ja työsuhteiden kestoista.

Hankintayksikkö on toiminut myös palvelutuotantoon vaadittavien kalustoresurssien osalta aivan vastaavalla tavalla kuin henkilöstöresurssienkin osalta. Jokainen tarjoaja on voinut ilmoittaa tarjouksessaan, miten ja minkälaista kalustoa tarjoaja tulee hankkimaan tarjotun palvelun toteuttamiseksi, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa kalustoa. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta epäillä voittaneen tarjoajan antamia lupauksia ajoneuvokalustoa koskevaan minimitason ylittävään laatuun ja sen toteuttamiseen liittyen.

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia syrjivästi, kun se on asettanut ajoneuvokaluston huoltoa koskevan pisteytettävän ominaisuuden.

Ensihoitopalvelu järjestetään Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella hoitamalla toimintaa itse, järjestämällä ensihoitopalvelua yhteistoiminnassa alueen pelastustoimen kanssa sekä hankkimalla palvelua muulta palveluntuottajalta. Palvelun tuottaminen ei tule jatkossakaan keskittymään yksinomaan yhdelle toimijalle. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa olevat sopimusehdot antavat lisäksi hankintayksikölle mahdollisuuden puuttua valitun palveluntuottajan tarjouksessa antamiin palvelutasolupauksiin erittäin voimakkain sanktioin.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintamenettelyn aikana virheellisesti, kun se ei ole hylännyt voittaneen tarjoajan tarjousta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena miltään osin.

Kevään 2019 aikana Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on yhteistyössä Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän taloushallinnon kanssa selvittänyt tavanomaisen ensihoitoyksikön kustannuksia eri tuotantotapojen välillä ja nykyisten sopimusten perusteella. Laskelmissa on arvioitu oman työn hintaa suhteessa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja ostopalvelutuottajien laskuttamaan hintaan nähden. Näiden laskelmien pohjalta Ensihoidon ja päivystyksen liikelaitos on arvioinut, kutakin palvelukokonaisuutta koskevat tarjoukset saatuaan, ettei voittaneen tarjoajan antama tarjoushinta minkään palvelukokonaisuuden osalta ole vaikuttanut hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta.

Hankintayksikkö on perustellut hankintapäätöksen riittävällä tavalla. Hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta kirjallisen hankintapäätöksen, jonka liitteenä on ollut kunkin palvelukokonaisuuden osalta erikseen laadittu vertailutaulukko. Hankintapäätös ja sen liitteenä olevat palvelukokonaisuuksittain laaditut vertailutaulukot ovat antaneet tarjoajille tiedon siitä, minkä pistemäärän kukin tarjoaja on saanut hinnasta sekä kustakin laadun osalta arvioitavasta asiasta.

Hankintapäätöksessä on todettu, että tarjousten vertailu on toteutettu tarjouspyynnössä tarkemmin kuvatulla tavalla. Hankintapäätöksessä tai sen liitteenä olevassa vertailutaulukossa ei ole enää uudelleen toistettu tarjouspyynnössä ja liitteissä kertaalleen tarjoajille etukäteen ilmoitettua laskentakaavaa ja arviointiperusteita, mutta kunkin tarjoajan saamat hinta- ja laatupisteet ovat perustuneet tarjouspyyntöön ja sen liitteisiin.

Hankintapäätöksestä liitteineen käyvät ilmi kaikki vertailussa mukana olleet tarjoajat, voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Vertailutaulukosta ilmenevät kunkin tarjoajan tarjouksen mukana toimittamat tarjousten vertailuun vaikuttavat hintatiedot sekä jokaisen tarjoajan osalta erikseen heidän antamiensa tietojen pohjalta annetut hintapisteet. Vaikka kaikkien vertailutaulukossa mainittujen kohtien osalta tietoja ei ole nimenomaisesti näkyvissä, saadun pisteen takana oleva tieto on kuitenkin ollut löydettävissä tarjouspyynnön liitteestä 6 (Selvitys laadun arvioinnista). Vertailutaulukossa on esitetty tarjousvertailua koskevat tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta sillä tarkkuudella, että jokainen tarjoaja on pystynyt arvioimaan sijoittumisensa suhteessa muihin tarjoajiin.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Med Group Ensihoitopalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat yhteisvastuullisesti korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.827,50 eurolla viivästyskorkoineen

Perusteet

Kuultavan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen miltään osin. Tarjouspyynnön perusteella on ollut yksiselitteistä, että tarjoajalla ei ole edellytetty olevan palvelukokonaisuuden vaatimaa henkilöstöä tarjouksen antamisen hetkellä. Tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden edellytyksenä ei siten ole ollut henkilöstön nimien ilmoittaminen tarjouksen mukana toimitettavalla henkilöstölomakkeella. Lopullinen selvitys henkilöstöstä eli henkilöstöluettelo nimineen on tarjouspyynnön yksiselitteisen ehdon mukaisesti tullut toimittaa tilaajalle vasta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Tarjoajia on nimenomaisesti pyydetty halutessaan sitoutumaan minimitason ylittävään laatuun. Hankintaa toteuttavasta henkilöstöstä on voinut annetulla sitoumuksella kerryttää pisteitä tarjousvertailuun tarjouspyynnön nimenomaisen sanamuodon mukaisesti, vaikka henkilöstön nimet eivät täysin ole olleet määriteltävissä vielä tarjouksentekohetkellä.

Kuultava on ilmoittanut palvelukokonaisuuteen 1 nimetyn henkilöstönsä liitteellä. Palvelukokonaisuuksia 2 ja 3 koskien sillä on ollut tarjoushetkellä meneillään yhteistoimintamenettelyt ensihoitohenkilöstön osittaisesta uudelleensijoittamisesta Varsinais-Suomen eli hankintayksikön alueella. Kuultava ei siten ole voinut vielä tarjouksentekohetkellä tarkasti määritellä, miten sen henkilöstö jakautuu palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 välillä. Sen sijaan se on voinut tältä osin ilmoittaa henkilöstölomakkeella sen henkilöstön osaamisen, joka sillä tarjoushetkellä oli ja joka kyseessä olevaa palvelua tulisi suorittamaan. Annetut tiedot ovat perustuneet sen olemassa olevaan henkilöstöön ja ilmoitukseen sitoutua tiettyyn minimitason ylittävään laatuun. Hankintayksikkö on menetellyt täysin oikein antaessaan kuultavan tarjouksille henkilöstöön liittyviä laatupisteitä vertailutaulukoiden mukaisesti eri palvelukokonaisuuksien osalta.

Tarjouspyyntö on ollut yksiselitteinen sen osalta, että tarjoaja on voinut tarjouksessaan sitoutua johonkin kalustotasoon, joka on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella. Kuultava on ilmoittanut ja samalla sitoutunut hankkimaan ja sittemmin hankkinut ilmoittamansa mukaista uutta kalustoa kaikkien hankinnan kohteen palvelukokonaisuuksien osalta. Kuultavan kalustosta saamat pisteet ovat kaikilla osa-alueilla vastanneet sen tarjouksessa ilmoitettua. Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti arvioidessaan ja pisteyttäessään kuultavan tarjouksen kaluston osalta.

Kuultavan tarjouksessa ei ole ilmoitettu sen alihankkijoiksi Maavirta Oy:tä, Sairaankuljetus Inna Oy:tä tai Paimio-Sauvo sairaankuljetus Oy:tä. Käsillä olevassa tarjouskilpailussa kuultava ei ole tehnyt yhteistyötä kyseisten yhtiöiden kanssa. Kuultava ei ole edes tiennyt, osallistuvatko kyseiset yhtiöt tähän tarjouskilpailuun ja kenen kanssa.

Hankintapäätös on ollut riittävästi perusteltu. Hankintayksikkö on suorittanut hinta- ja laatuvertailun tarjouspyynnössä ilmoittamiensa selkeiden perusteiden ja seikkaperäisten ehtojen mukaisesti. Tiedot on kerätty tarjouspyynnön sanamuodon mukaisesti tarjoajien tarjouksista, tarkemmin ottaen niihin liitetyistä selkeistä referenssi-, henkilöstö- ja ajoneuvolomakkeista. Hankintayksikkö on pisteyttänyt jokaisen tarjouksen jokaisen vertailuperusteen osalta. Hinta- ja laatuvertailussa kunkin tarjoajan saamat pisteet on ilmoitettu hankintapäätökseen liitetyissä vertailutaulukoissa. Laadun arviointia koskevasta lomakkeesta sekä vertailuaineistoista on käynyt ilmi hankintasäännöissä edellytetyt pisteytyksen keskeiset perusteet, joiden perusteella kukin tarjoaja on saanut riittävän kuvan pisteytyksestä.

Kuultavan tarjoushinnat eivät ole olleet poikkeuksellisen alhaisia. Yksityisen palvelutuotannon hinnat määräytyvät markkinoilla. Aiemmilla tarjoushinnoilla taikka muissa tarjouskilpailuissa annetuilla hinnoilla ei ole mitään tekemistä tämänhetkisen markkinahintatason kanssa taikka tämän nimenomaisen tarjouskilpailun hintatason kanssa. Kuultava on antanut nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa tarjouksen, joka on sille kannattavaa liiketoimintaa. Sen antamien hintojen ja toiseksi edullisimpien hintojen välinen hinnan ero on 5‒8 prosenttia. Tämä erotus ei ole millään mittapuulla merkityksellinen eikä hankintayksikkökään ole pitänyt kuultavan tarjouksia hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Näin ollen hankintayksikkö ei ole katsonut tarpeelliseksi eikä sillä ole ollut myöskään mitään velvollisuutta pyytää kuultavan hinnoittelua koskevia selvityksiä.

Vastaselitys

Valittajat ovat muun ohella esittäneet, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti antaessaan pisteitä voittaneen tarjoajan henkilöstön paikallistuntemuksesta, kun palvelua tuottava henkilöstö ei ole ollut tiedossa tarjousta annettaessa tai hankintayksikön suorittamassa tarjousten vertailussa.

Mikäli voittaneen tarjoajan tarjouksia ei katsottaisi poikkeuksellisen alhaisiksi, kyseessä on joka tapauksessa ollut niin sanottu kielletty saalistushinnoittelu.

Hankintayksikkö on järjestänyt kesäkuussa 2019 markkinavuoropuhelun, jossa on käyty läpi muun muassa tarjouspyyntöasiakirjaluonnosta ja tarjouspyynnön liiteluonnoksia. Lopullinen tarjouspyyntö on kuitenkin sisältänyt eri ehtoja kuin mitä markkinavuoropuhelutilaisuudessa on esitetty. Keskeisin muutos on ollut, että markkinavuoropuhelutilaisuudessa esitelty tarjouspyyntöluonnos on sisältänyt kohdan, jonka mukaan yhtä ja samaa palveluntuottajaa ei voida valita kaikille ensihoidon kolmelle palvelualueelle. Tätä kohtaa ei ole ollut lopullisessa tarjouspyynnössä. Näin ollen markkinavuoropuhelutilaisuuteen viittaaminen on harhaanjohtavaa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on muun ohella esittänyt, että paikallistuntemuksen pisteyttäminen on ollut hankinnan kohde huomioon ottaen perusteltua. Paikallistuntemukselle ei ole kuitenkaan annettu pisteytyksessä sellaista painoarvoa, että se olisi estänyt markkinoilla, mukaan lukien Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueen ulkopuolella, toimivien tai uusien yrittäjien pääsyn alalle ja mahdollisuuden tarjota. Valittajien esittämä, lain kieltämää saalistushinnoittelua koskeva väite on virheellinen. Markkinavuoropuhelun aikana läpikäydyt tarjouspyyntöasiakirjaluonnokset eivät sido hankintayksikköä sen osalta, minkä sisältöisenä varsinainen tarjouspyyntö liitteineen tarjoajille aikanaan julkaistaan. Valittajilla on ollut mahdollisuus tuoda esille näkökulmiaan hankinta-asiakirjaluonnoksiin liittyen, mutta ne eivät ole näin tehneet.

Kuultava on muun ohella esittänyt, että koska valittajat viittaavat omiin yksityiskohtaisiin henkilöstöluetteloihinsa, sille tulee antaa tieto valittajien yksityiskohtaisiksi väitetyistä henkilöstöluetteloista.

Valittajat ovat esittäneet, että osa tarjousten saamista ratkaisevista pisteistä on perustunut tarjoajien erilaisiin tulkintoihin tarjouspyynnön henkilöstön ammattitaitoa ja pätevyysvaatimusten ilmoittamista koskeneista maininnoista. Esimerkiksi valittajien tarjoukset ovat perustuneet niiden palveluksessa tosiasiallisesti olevan henkilöstön ammattitaitoon ja osaamiseen, kun taas voittaneen tarjoajan tarjouksessa vain lupaukseen ammattitaito- ja osaamisvaatimusten täyttymisestä. Hankintayksikön olisi tullut pyytää tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan näiltä osin tarjousten yhteismitallisuuden varmistamiseksi.

Hankintayksikkö on perustanut hankintapäätöksensä voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta virheellisesti ilmoitettujen työsuhteiden pituuteen. Voittanut tarjoaja ei ole voinut eikä myöskään ole sitovasti pystynyt tarjoushetkellä ilmoittamaan tulevaisuudessa rekrytoitavan henkilöstön työsuhteiden pituutta. Myös voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä henkilöstön täydennyskoulutuksen määrän lupaaminen on perustunut olettamukseen, eikä tietoon, koska voittanut tarjoaja ei ole voinut tietää tarjoushetkellä myöhemmin rekrytoitavan henkilöstön täydennyskoulutustarvetta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikön palvelun tuottamiseen käytettävän kaluston osalta asettama vaatimus maahantuojan valtuuttamasta huollosta kaluston osalta on ollut kilpailusäännösten vastainen. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että voittaneen tarjoajan valinta kaikille palvelualueille johtaa monopoliaseman syntymiseen ensihoitopalveluissa Varsinais-Suomen alueella. Vielä valittajien mukaan, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksissa ei olisi kyse poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista, kysymys on joka tapauksessa lainvastaisesta saalistushinnoittelusta.

Markkinaoikeus toteaa, ettei se ole julkista hankintaa koskevan valituksen käsittelyn yhteydessä toimivaltainen tutkimaan hankintayksikön toiminnan ja menettelytapojen laillisuutta yleisesti eikä tässä yhteydessä itsenäisenä kysymyksenä ratkaisemaan sitä, onko asiassa menetelty kilpailulain säännösten vastaisesti. Edellä olevilla perusteilla markkinaoikeus jättää valittajien vaatimukset tutkimatta siltä osin kuin ne perustuvat väitettyyn kilpailulain vastaisen toimintaan eli kaluston huoltoa koskevaan kilpailusäännösten vastaiseksi väitettyyn vaatimukseen, väitettyyn monopoliaseman syntymiseen ja väitettyyn saalistushinnoitteluun.

Tiedon antaminen asiakirjasta

Kuultava on vaatinut, että sille annetaan tieto valittajien henkilöstöluetteloista.

Markkinaoikeus toteaa, että kuultavan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten kuultavan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudesta saada tieto viranomaisen asiakirjasta on säädetty viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) 3 luvussa (9–12 §). Valittajan vaatimuksen johdosta merkityksellisen julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevat asiakirjat sisältävät yksityiskohtaista valittajien henkilöstöön liittyvää tietoa. Näin ollen valittajilla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten tältä osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Harkittaessa kuultavan vaatiman asiakirjan antamista kuultavalle on otettava huomioon oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset. Kuultavalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Markkinaoikeuden jäljempänä ilmenevistä pääasiaratkaisun perusteluista lausuttu huomioon ottaen kuultavalla ei ole katsottava olevan oikeudellista intressiä saada tietoa valittajien yksityiskohtaisista henkilöstöluetteloista.

Edellä todetuin perustein kuultavan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Hankintamenettely pääpiirteittäin, kysymyksenasettelu ja sovellettavat säännökset

Asiassa kyseessä oleva hankinta on jaettu osiin ja tarjouksia on pyydetty kolmesta toisistaan riippumattomasta ensihoitopalveluita koskevasta palvelukokonaisuudesta (palvelukokonaisuudet 1, 2 ja 3). Tarkempi palvelukokonaisuuksien kuvaus on ollut tarjouspyynnön liitteenä olleessa palvelunkuvauksessa.

Palvelukokonaisuus 1 on koskenut Valtatie 8:n seutua, ja siihen on kuulunut 3 yksikköä. Palvelukokonaisuus 2 on koskenut Liedon-Paimion seutua ja siihen on kuulunut 3 yksikköä. Palvelukokonaisuus 3 on koskenut Auran, Loimaan ja Someron seutua ja siihen on kuulunut 3 yksikköä. Osatarjoukset on hyväksytty. Tarjoukset on pyydetty palvelukuvauksessa esitetyistä palvelukokonaisuuksista siten, että jokaiseen palvelukokonaisuuteen tullaan valitsemaan palveluntuottaja erikseen. Kunkin palvelukokonaisuuden osalta ensihoitopalvelun tuottamisesta on ilmoitettu tehtävän sopimus vain yhden palveluntuottajan kanssa.

Vertailuperusteeksi on ilmoitettu kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että tarjoukset vertaillaan palvelukokonaisuuksittain ja tarjouksista valitaan kunkin palvelukokonaisuuden osalta kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kunkin palvelukokonaisuuden osalta kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen katsotaan tarjouspyynnön mukaan antaneen sen tarjoajan, joka on saanut korkeimmat yhteenlasketut hinta- ja laatupisteet. Hinnan painoarvo on ollut 60 pistettä ja laadun painoarvo 40 pistettä.

Tarjouspyynnön liite 6 on sisältänyt jäljempänä tarkemmin käsiteltäviä yksityiskohtaisia kysymyksiä koskien tarjottavan palvelun laatua.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajan soveltuvuudelle asetetut ehdottomat vaatimukset" on todettu seuraavaa:

"Tarjoajalla tulee olla tarjottavan palvelukokonaisuuden edellyttämä henkilöstö sopimuskauden alkaessa. Tarjoajan on tarjouksessaan määriteltävä tarjoushetkellä tämän tarjouspyynnön mukaista palvelua tuottava henkilökuntansa. Mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä olemassa, on Tarjoajan annettava tarjouksessa luotettava selvitys, miten ja millaista henkilöstöä tämä tulee hankkimaan sellaisen palveluntuotannon toteuttamiseksi, josta tarjous annetaan. Pelkästään maininta siitä, että henkilöstöä rekrytoidaan hyödyntäen työvoimahallinnon palveluita, ei ole riittävä.

Ennen sopimuksen allekirjoittamista ja henkilöstön vaihtuessa sopimuskauden aikana palvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö on hyväksytettävä tilaajalla ennen henkilön ottamista mukaan palvelutoimintaan. Tilaajalla/ensihoidon vastuulääkärillä on oikeus hyväksyä tai hylätä ehdotettu henkilö ja ilmoittaa tästä viipymättä palveluntuottajalle. Henkilöstöluettelo on toimitettava ennen sopimuksen allekirjoittamista. Tarjoaja vastaa tarpeellista valmiutta ja tasoa vastaavan henkilöstön palkkaamisesta sekä siitä aiheutuvista velvollisuuksista.

Tarjoajan tulee esittää tarjouksen yhteydessä tämän tarjouspyynnön mukaista palvelua tuottavasta henkilöstöstä henkilöstösuunnitelma ja varahenkilöstösuunnitelma, joista ilmenee henkilöstövolyymeinä olemassa olevan ja/tai rekrytoitavan vakituisen henkilöstön määrä, työkokemus sekä suunnitelma varahenkilöstön hankinnasta.

Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla tarjouspyynnön liitteessä olevassa palvelunkuvauksessa (liite 1) vaadittu pätevyys ja palveluntuottajan on täytettävä liitteessä 1 asetetut henkilöstöä koskevat vaatimukset."

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjoajaa koskevat ehdottomat" vaatimukset on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoaja on liittänyt mukaan tarjouspyynnön liitteenä (3) olevan ilmoituksen palveluntarjoajan työvoiman vuotuisesta keskimäärästä ja johtohenkilöiden lukumäärästä kolmelta (3) viimeksi kuluneelta vuodelta sekä henkilöstösuunnitelman, varahenkilöstösuunnitelman ja selvityksen henkilöstön hankkimisesta, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä."

Hankintayksikkö on saanut palvelukokonaisuuden 1 osalta viisi hyväksyttyä tarjousta ja palvelukokonaisuuksien 2 sekä 3 osalta neljä hyväksyttyä tarjousta.

Hankintayksikkö on 29.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n tarjouksen kokonaistaloudellisesti edullisimpana kaikkia kolmea palvelukokonaisuutta koskien. Toiseksi tarjousvertailussa on tullut palvelukokonaisuuden 1 osalta Ryhmittymä Länsivespa, palvelukokonaisuuden 2 osalta Ryhmittymä Härkätie-Paimio ja palvelukokonaisuuden 3 osalta Ryhmittymä Ylävespa.

Kaikkien valittajien puolesta on laadittu yksi yhteinen valitus. Ryhmittymä Länsivespa on esittänyt valittavansa palvelukokonaisuuden 1 osalta, Ryhmittymä Härkätie-Paimio palvelukokonaisuuden 2 osalta ja Ryhmittymä Ylävespa palvelukokonaisuuden 3 osalta.

Asiassa on ensiksi kysymys siitä, onko parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet asetettu hankintasäännösten mukaisella tavalla. Toiseksi kysymys on siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena tarjouksesta puuttuneen henkilöstölomakkeen johdosta. Kolmanneksi kysymys on siitä, onko tarjousvertailu eri palvelukokonaisuuksien osalta tehty hankintasäännösten mukaisesti. Neljänneksi kysymys on siitä, onko hankintayksikön tullut kaikilta osin sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena. Viidenneksi kysymys on siitä, onko hankintapäätös ollut tarjousvertailun osalta hankintasäännösten mukaisella tavalla riittävästi perusteltu.

Hankinnan kohteena on ollut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E mukaisten palvelujen 1 kohdan mukainen ensihoidon palvelu. Hankintayksikön ilmoittama hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:ssä säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulee, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista sekä hankintalain 12 luku (107–115 §) sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Vertailuperusteiden asettaminen

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus toteaa, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena tarjouspyynnössä on käytetty parasta hinta-laatusuhdetta. Tarjouspyynnön mukaan laatupisteytyksen maksimipistemäärä on edellä kuvatusti ollut 40 pistettä, ja laatua on arvioitu kolmen eri kriteerin perusteella. Nämä kriteerit ovat olleet yritykseen liittyvät ominaisuudet, tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sijoitettava henkilöstö ja tarjottavan palvelukokonaisuuden kalusto.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 on todettu, että yritykseen liittyvistä ominaisuuksista on voinut saada enintään 15 laatupistettä. Arviointiperusteet ja jaettavat pisteet ovat tarkemmin ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 on todettu, että tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sijoitettavan henkilöstön perusteella on voinut saada enintään 18 pistettä. Tältä osin arvioitavia asioita ovat olleet vakituisen henkilöstön täydennyskoulutus, henkilöstön työkokemus ensihoidossa vuosina, vakituisen henkilöstön pysyvyys (työsuhteen pituus vuosina), henkilöstön koulutustaso ja ajokoulutus hälytysajoneuvon kuljettamista varten. Arviointiperusteet ja jaettavat pisteet ovat tarkemmin ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 on vielä todettu, että tarjottavan palvelukokonaisuuden kaluston perusteella on voinut saada enintään 7 pistettä laatuvertailuun. Tältä osin arvioitavia asioita ovat olleet ajoneuvokaluston keskimääräinen ikä, yksinomaan tarjottavalle alueelle allokoitujen vara-autojen lukumäärä ja ajoneuvokaluston huolto. Arviointiperusteet ja jaettavat pisteet ovat tarkemmin ilmenneet tarjouspyyntöasiakirjoista.

Valittajat ovat esittäneet, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti, sillä voittaneen tarjoajan tarjoukselle on annettu pisteitä pelkkien lupausten perusteella henkilöstöä ja kalustoa koskevien vertailuperusteiden osalta. Valittajat ovat lisäksi esittäneet, että koska kunkin tarjoajan saamat pisteet ovat määräytyneet suhteessa parhaat pisteet kustakin pisteytyskohdasta saaneen tarjoajan tarjoukseen, laatuvertailun osalta jaettavat pisteet ovat olleet riippuvaisia tarjousten sisällöstä. Valittajien mukaan voittanut tarjoaja olisi ainakin osin ollut tietoinen siitä, millä henkilöstöllä muut tarjoajat aikovat palvelun toteuttaa.

Valittajat ovat edelleen esittäneet, että osa tarjousten saamista ratkaisevista pisteistä on perustunut tarjoajien erilaisiin tulkintoihin tarjouspyynnön henkilöstön ammattitaitoa ja pätevyysvaatimusten ilmoittamista koskeneista maininnoista. Valittajien mukaan hankintayksikön olisi tullut pyytää tarjoajia täsmentämään tarjouksiaan näiltä osin tarjousten yhteismitallisuuden varmistamiseksi.

Valittajat ovat vielä esittäneet, että hankintayksikkö on perustanut hankintapäätöksensä voittaneen tarjoajan tarjouksen osalta virheellisesti ilmoitettujen työsuhteiden pituuteen. Valittajien mukaan voittanut tarjoaja ei ole sitovasti pystynyt tarjoushetkellä ilmoittamaan tulevaisuudessa rekrytoitavan henkilöstön työsuhteiden pituutta. Myös voittaneen tarjoajan tarjouksessaan esittämä henkilöstön täydennyskoulutuksen määrän lupaaminen on perustunut olettamukseen, eikä tietoon, koska voittanut tarjoaja ei ole voinut tietää tarjoushetkellä myöhemmin rekrytoitavan henkilöstön täydennyskoulutustarvetta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että asetetut vaatimukset ja ehdot ovat olleet oikeassa suhteessa hankinnan laatuun nähden ja että pisteytys on ollut kaikille tarjoajilla mahdollisimman selkeä ja avoin.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole menetellyt tältä osin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että koska tarjousvertailun pisteytysmekanismi ja tarjousvertailussa huomioon otettaviksi ilmoitetut tekijät on esitetty jo tarjouspyyntöasiakirjoissa, asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti asettaessaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaiset parhaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet ja niiden soveltamista koskevat määräykset.

Markkinaoikeus toteaa, että oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, ettei tarjoajalla lähtökohtaisesti tarvitse olla tarjouspyynnössä edellytettyjä resursseja vielä tarjouksen tekohetkellä, vaan riittää, että tarjouksessa on sitouduttu tarjouspyynnön mukaisen hankinnan toteuttamiseen tarjouspyynnössä edellytetyillä resursseilla sopimuskauden alkaessa.

Käsillä olevassa asiassa on kuitenkin otettava huomioon, että henkilöstöä koskevia tietoja ei ole asiassa saadun selvityksen perusteella käytetty pelkästään tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuuden vähimmäisvaatimusten täyttymisen arvioimisessa, vaan henkilöstöä koskevia tietoja ja niitä koskevia lupauksia on otettu huomioon myös tarjousten laadullisessa vertailussa.

Korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa KHO 2014:55 on katsottu, että kyseisessä asiassa sovellettavat hankintalain tarjouspyyntöä ja tarjousten vertailua koskevat säännökset eivät olleet esteenä hankintayksikön noudattamalle menettelylle, jossa tarjouksen laadullisessa vertailussa oli otettu huomioon tarjoajien tarjouksissaan antamia lupauksia yhtäältä hankintakauden aikaisesta asiakastyytyväisyydestä sekä toisaalta niiden tulevien asiakkaiden määristä, joiden toimintakyky paranee tai säilyy samana. Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä oli esitetty yksityiskohtaisesti, millä tavalla kyseisten vertailuperusteiden mittaaminen sopimuskaudella toteutetaan, ja mittaamisen ajankohdat. Tarjouspyynnössä oli myös ilmoitettu, millä tavalla tarjoajalle maksettava bonus lupauksen ylittävistä tai sanktio lupauksen alittavista mittaustuloksista lasketaan.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä esitetyn perusteella hankintayksikkö on voinut ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa laatua koskevien vertailupisteiden osalta huomioitavina tekijöinä myös tarjoajien antamia lupauksia. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu, että ennen sopimuksen allekirjoittamista ja henkilöstön vaihtuessa sopimuskauden aikana palvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö on hyväksytettävä tilaajalla ennen henkilön ottamista mukaan palvelutoimintaan, joten tarjoajien esittämien lupausten todenmukaisuutta tultaisiin arvioimaan hankintamenettelyn jälkeen sopimuskauden aikana. Lisäksi tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen 18 luku on sisältänyt sopimussakkoja koskevat ehdot, jotka ovat koskeneet muun ohella niitä tilanteita, joissa henkilöstön tai palvelun laatu taikka kalusto ei vastaisi ilmoitettua.

Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tarjouspyynnössä ilmoittanut ottavansa huomioon tarjousvertailussa tarjoajien ilmoittamia tietoja henkilöstöstä, heidän työsuhteidensa pituudesta ja täydennyskoulutuksesta myös sellaisen henkilöstön osalta, joka ei ole ollut tarjoajien palveluksessa tarjousten jättöhetkellä, sekä kalustosta. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset asettamiensa vertailuperusteiden mukaisesti, joten hankintayksikön ei voida katsoa toimineen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköllä on oikeus oman harkintavaltansa puitteissa käyttää suhteutettua pisteytysmekanismia ja että tarjousvertailussa sovellettava pisteytysmekanismi, jossa muiden tarjousten saama pistemäärä on suhteutettu parhaat pisteet saaneeseen tarjoukseen, on ilmoitettu etukäteen tarjouspyyntöasiakirjoissa, eikä asiassa saadun selvityksen perusteella tarjoajilla ole ollut tarjouksia tehdessään tiedossa, millä annetuilla tiedoilla on saatu mistäkin vertailuperusteesta parhaat pisteet. Näin ollen hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti myöskään käytetty pisteytysmekanismi huomioon ottaen.

Markkinaoikeus katsoo vielä, ettei tarjouspyyntöasiakirjoja voida edellä esitetyn osalta pitää myöskään epäselvinä ammattitaitoa tai pätevyysvaatimuksia koskevien vaatimusten osalta siten, että hankintayksikkö ei olisi niiden perusteella voinut saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Näin ollen asiassa ei ole tarvetta myöskään lausua hankintayksikön toiminnasta tarjousten mahdollisen täsmennyttämisen tai täydennyttämisen osalta.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Valittajat ovat esittäneet, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen ainakin palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta, sillä voittaneen tarjoajan tarjous ei ole näiltä osin sisältänyt tarjouspyynnössä vaadittua henkilöstölomaketta, vaan ainoastaan tyhjän henkilöstölomakkeen.

Hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat esittäneet, että voittanut tarjoaja on kaikilta osin täyttänyt henkilöstölomakkeen sillä tavalla kuin tarjouspyynnössä on edellytetty ja että palvelukokonaisuuden 1 osalta voittaneen tarjoajan tarjous on sisältänyt myös yksityiskohtaisen henkilöstölomakkeen.

Edellä kuvatulla tavalla hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyynnössä on edellä kuvatulla tavalla kohdassa "Tarjoajan soveltuvuudelle asetetut ehdottomat vaatimukset" edellytetty, että tarjoajalla on tarjottavan palvelukokonaisuuden edellyttämä henkilöstö sopimuskauden alkaessa ja että mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä, on tarjoajan annettava tarjouksessaan luotettava selvitys, miten ja millaista henkilöstöä tämä tulee hankkimaan sellaisen palveluntuotannon toteuttamiseksi, josta tarjous annetaan. Ennen sopimuskauden alkamista palvelun tuottamiseen osallistuva henkilöstö on hyväksytettävä tilaajalla ennen henkilön ottamista mukaan palvelutoimintaan. Tarjoajien on tarjouspyynnön mukaan tullut esittää tarjouksen yhteydessä henkilöstösuunnitelma ja varahenkilöstösuunnitelma, josta tarjouspyynnössä on käytetty myös nimeä varahenkilösuunnitelma ja josta on tullut ilmetä henkilöstövolyymeinä olemassa olevan ja/tai rekrytoitavan vakituisen henkilöstön määrä, työkokemus sekä suunnitelma varahenkilöstön hankinnasta.

Tarjouspyynnön kohdan "Tarjouksen lähettäminen" mukaan tarjouksen on sisällettävä vähintään tarjouspyynnön sivulla 26 luetellut osat, joista yksi on ollut tarjouspyynnön liite 3 (henkilöstösuunnitelma, varahenkilösuunnitelma sekä selvitys henkilöstön hankkimisesta, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä).

Voittanut tarjoaja on palvelukokonaisuuksia 2 ja 3 koskevien tarjoustensa liitteessä 3 "Tarjotun palvelun henkilöstöresurssit" ilmoittanut kohdassa "Henkilöstösuunnitelma" seuraavaa:

"Med Group uudelleensijoittaa Varsinais-Suomen alueella tällä hetkellä työskentelevää henkilöstöä ja rekrytoi lisähenkilöstöä siten, että henkilöstömäärä palvelukokonaisuudessa on 20 työntekijää, joista vähintään 14 hoitotason ensihoitajaa. Rekrytoitava henkilöstö täyttää tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset. Tavoitteenamme on hyödyntää ensisijaisesti vakituista ja ensihoidossa päätoimisesti työskentelevää henkilöstöä. Med Groupin palveluksessa on tällä hetkellä noin 300 vakituista ensihoitajaa. Henkilöstömme on motivoitunutta kehittämään omaa osaamistaan hakeutumalla koulutuksiin sekä päivittämään osaamistaan myös tutkintotasolla. Rekrytoinnissa huomioimme eduksi ensisijaisesti ensihoidosta kertyneen työkokemuksen, paikallistuntemuksen sekä paikallisten hoitokäytäntöjen kattavan osaamisen. Olemme toteuttaneet kymmeniä palvelujen käynnistyksiä, ja aina kyenneet rekrytoimaan tarvittavan henkilöstön. Vakinaisen henkilöstön osuus > 90%. Henkilöstö pystyy hoitamaan potilaita molemmilla kotimaisilla kielillä. Henkilöstöltä edellytettävät tutkinnot sisältävät ruotsin kielen ammattisanaston opiskelun. Johtohenkilöiden lukumäärä kolmen viimeisen vuoden ajalta on 3. Tarjoajalla on kokemusta ko. alueen päätoimisen ensihoitopalvelun tuottamisesta."

Voittanut tarjoaja on lisäksi vastaavan kaltaisesti ilmoittanut varahenkilöstösuunnitelmansa.

Kohdassa "Selvitys henkilöstön hankkimisesta" on tarjouspyynnössä pyydetty tarjoajaa kuvaamaan, miten ja millaista henkilöstöä tarjoaja hankkii palvelun toteuttamiseksi, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä. Voittanut tarjoaja on palvelukokonaisuuksia 2 ja 3 koskevissa tarjouksissaan ilmoittanut tältä osin seuraavaa:

"Med Group rekrytoi ammattitaitoisia terveydenhuollon ammattilaisia, jotka soveltuvat ominaisuuksiensa, työkokemuksensa ja koulutuksensa puolesta ensihoitoon. Rekrytointi tapahtuu pääsääntöisesti avoimien työhakemusten, työpaikkailmoitusten sekä internet-sivujen kautta tulevien yhteydenottojen avulla. Rekrytoitavalta henkilöstöltä edellytetään Varsinais-Suomen alueen paikallistuntemusta. Ensisijaisesti pyritään palkkaamaan henkilöitä, jotka ovat toimineet Varsinais-Suomen alueen ensihoitoyksikössä aiemmin. Olemme toteuttaneet kymmeniä palvelujen käynnistyksiä, ja aina kyenneet rekrytoimaan tarvittavan henkilöstön."

Voittanut tarjoaja ei ole palvelukokonaisuutta 2 tai 3 koskevan tarjouksensa liitteessä 3 ilmoittanut palvelukokonaisuuteen sijoitettavan vakituisen ensihoitohenkilöstön nimiä tai henkilöitä koskevia pyydettyjä tietoja. Sen sijaan voittanut tarjoaja on palvelukokonaisuutta 1 koskevan tarjouksensa liitteessä 3 ilmoittanut palvelukokonaisuuteen sijoitettavan vakituisen ensihoitohenkilöstön nimet ja henkilöitä koskevat pyydetyt tiedot, jotka ovat koskeneet:

  • koulutusta,
  • kokemusta ensihoidosta,
  • työsuhteen pituutta tarjoajan palveluksessa,
  • ulkopuolisen tahon järjestämää täydennyskoulutusta vuosina 2015– 2018,
  • ulkoisen tahon järjestämää hälytysajoneuvon ajokoulutusta edeltäneen kolmen vuoden aikana ja
  • kielitaitoa.

Markkinaoikeus toteaa tarjouspyynnössä edellytetyn, että mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään vaadittavaa henkilöstöä olemassa, tarjoajan tulee esittää tarjouksen yhteydessä henkilöstöstä henkilöstösuunnitelma ja varahenkilöstösuunnitelma. Lisäksi tarjoajan on tullut esittää selvitys henkilöstön hankkimisesta, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään ollut vaadittavaa henkilöstöä. Edeltä ilmenevin tavoin voittanut tarjoaja on koskien palvelukokonaisuutta 2 ja 3 tarjouksensa liitteessä 3 ilmoittanut kaikki nämä tiedot eli toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Palvelukokonaisuuden 1 osalta voittanut tarjoaja on toimittanut osana tarjouksen liitettä 3 henkilöstösuunnitelman ja varahenkilöstösuunnitelman sekä yksityiskohtaisesti täytetyn henkilöstölomakkeen, jossa on lueteltu tarjouksen jättöhetkellä tiedossa ollut palvelukokonaisuuteen sijoitettava vakituinen ensihoitohenkilöstö sekä pyydetyt, muun ohella henkilöstön kokemusta koskevat tiedot. Voittanut tarjoaja on siten tältä osin toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole ilmennyt seikkoja, joiden perusteella hankintayksiköllä olisi ollut perusteltu syy epäillä, ettei voittaneen tarjoajan eri palvelukokonaisuuksiin sijoittama henkilöstö tulisi täyttämään tarjouspyynnön vaatimuksia. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti arvioidessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen olleen kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta tarjouspyynnön mukainen.

Tarjousvertailu

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset virheellisesti kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta. Valittajien mukaan voittanut tarjoaja on perusteettomasti saanut pisteitä, sillä se on saanut pelkkien rekrytointilupausten perusteella korkeat pisteet yhteensä kymmenessä henkilöstöön liittyvässä vertailtavassa ominaisuudessa tarjousvertailussa, vaikka sillä ei ole ollut olemassa olevaa henkilökuntaa palvelukokonaisuuksien 2 tai 3 osalta. Valittajien mukaan hankintayksikkö on myöskin perusteetta antanut voittaneelle tarjoajalle pisteitä sen paikallistuntemuksesta, vaikka palvelua tuottava henkilöstö ei ole ollut tiedossa tarjousta annettaessa tai hankintayksikön suorittamassa tarjousten vertailussa. Vielä valittajien mukaan voittanut tarjoaja olisi ainakin osin ollut tietoinen siitä, millä henkilöstöllä muut tarjoajat aikovat palvelun toteuttaa. Valittajat ovat esittäneet, että voittanut tarjoaja on näin ollen voinut suhteuttaa lupauksensa henkilöstöstä tietoisena ainakin osittain palvelukokonaisuuksien 1, 2 ja 3 osalta tarjouksensa jättäneiden muiden tarjoajien henkilöstön rakenteesta, kokemuksesta ja koulutuksesta.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että hankintayksikkö ei ole menetellyt vertailun toteuttamistavan valinnan, tarjousvertailun suorittamisen taikka sen perustelemisen osalta millään tavoin virheellisesti.

Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn mukaisesti, että tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään edellytetty olevan vaadittavaa henkilöstöä olemassa, vaan tarjoajan on tullut esittää selvitys henkilöstön hankkimisesta, mikäli tarjoajalla ei ole tarjousta tehdessään ollut vaadittavaa henkilöstöä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut palvelukokonaisuuksia 1–3 koskevassa tarjouksessaan sitoutuvansa vähimmäistason ylittävään laatuun henkilöstön ja kaluston osalta siten kuin tarjouksen liitteenä toimitetuista henkilöstölomakkeista ja palvelukokonaisuuden kalustoa koskevista vastauksista tarkemmin on ilmennyt. Voittanut tarjoaja on vastannut tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksikkö on voinut luottaa laadun osalta annettuihin vastauksiin ottaen vielä huomioon sen, että hankintayksiköllä on ollut oikeus valvoa laadun toteutumista koko hankinnan keston ajan ja laatupoikkeamia koskien on luotu sanktioita palvelun toimittajalle.

Edellä lausuttuun nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti, kun se on voittaneen tarjoajan tarjouksen henkilöstöresurssien osalta pisteyttäessään suorittanut arvioinnin voittaneen tarjoajan esittämän perusteella.

Kaikkien palvelukokonaisuuksien osalta laatuvertailun kohta 2 on perustunut paikallistuntemukseen. Paikallistuntemuksen arvioinnissa on otettu huomioon sekä yrityksen että sen henkilöstön kokemus tarjouksen mukaisella palvelualueella ensihoitotehtävissä toimimisesta viimeisen kolmen vuoden ajalta.

Palvelukokonaisuuden 1 osalta voittanut tarjoaja on saanut paikallistuntemuksesta maksimipisteet 2,5. Voittanut tarjoaja on tältä osin tarjouksessaan yksityiskohtaisesti ilmoittanut sen henkilöstön, joka tulisi palvelun suorittamaan. Markkinaoikeus katsoo asiassa esitetyn selvityksen perusteella, että hankintayksikkö ei ole menetellyt voittaneen tarjoajan tarjousta tältä osin pisteyttäessään virheellisesti.

Palvelukokonaisuuksien 2 ja 3 osalta voittanut tarjoaja on saanut 1 pisteen, kun maksimipisteet tältä osin ovat olleet 2,5. Tarjouspyynnön mukaan 1 pisteen on voinut saada sillä edellytyksellä, että tarjoajalla on ollut kokemusta päätoimisesta ensihoitopalvelun tuottamisesta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin alueella (paikallistuntemusta jonkin verran). Asiassa esitetyn selvityksen perusteella näin olisi ollut, jonka perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt voittaneen tarjoajan tarjousta tältä osin pisteyttäessään virheellisesti, vaikka voittanut tarjoaja ei olekaan tarjouksessaan yksityiskohtaisesti ilmoittanut sitä henkilöstöä, joka tulisi palvelun suorittamaan.

Edellä markkinaoikeus on todennut, että tarjousvertailussa sovellettava pisteytysmekanismi, jossa muiden tarjousten saama pistemäärä on suhteutettu parhaat pisteet saaneeseen tarjoukseen, on ilmoitettu etukäteen tarjouspyyntöasiakirjoissa, eikä asiassa saadun selvityksen perusteella tarjoajilla ole ollut tarjouksia tehdessään tiedossa, millä annetuilla tiedoilla on saatu mistäkin vertailuperusteesta parhaat pisteet. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että ennen tarjousten jättämistä ei minkään tahon tiedossa ole voinut olla se, ketkä tulevat olemaan tarjoajia, millaisia yhteenliittymiä ne mahdollisesti muodostavat ja millaisia henkilöstöresursseja ne ilmoittavat hankinnassa hyödynnettäväksi.

Edellä lausutuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön suorittama tarjousvertailu ole ollut minkään palvelukokonaisuuden osalta valittajan esittämällä tavalla virheellinen.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia verrattuna muiden tarjoajien hintoihin. Valittajan mukaan myös voittaneen tarjoajan tarjouksen kokonaishinta on ollut noin 35 prosenttia vertailussa toiseksi tulleen tarjoajan vertailuhinnan arvosta.

Tarjouspyynnössä on poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelyn osalta todettu seuraavaa:

"Jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti palvelun suorittamisen taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä."

Palvelukokonaisuuden 1 osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut 1.769.000 euroa, toiseksi tulleen tarjoajan vastaava vertailuhinta on ollut 1.931.520 euroa, kolmanneksi tulleen tarjoajan 1.932.000 euroa ja neljänneksi tulleen 1.998.000 euroa. Tarjousten hinnat eivät siten ole poikenneet huomattavasti toisistaan.

Palvelukokonaisuuden 2 osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut 1.549.000 euroa, toiseksi tulleen tarjoajan vastaava vertailuhinta on ollut 1.666.200 euroa, kolmanneksi tulleen tarjoajan 1.638.000 euroa ja neljänneksi tulleen 1.769.500 euroa. Tarjousten hinnat eivät siten tältäkään osin ole poikenneet huomattavasti toisistaan.

Palvelukokonaisuuden 3 osalta voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinta on ollut 2.049.000 euroa, toiseksi tulleen tarjoajan vastaava vertailuhinta on ollut 2.192.400 euroa, kolmanneksi tulleen tarjoajan 2.297.000 euroa ja neljänneksi tulleen 2.198.000. Tarjousten hinnat eivät siten ole myöskään tältä osin poikenneet huomattavasti toisistaan.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt tarjoushintaan liittyen selvitystä voittaneelta tarjoajalta. Hankintayksikön mukaan se on kuitenkin tehnyt laskelmia, joissa on arvioitu oman työn hintaa suhteessa Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen ja ostopalvelutuottajien laskuttamaan hintaan. Laskelmiensa perusteella hankintayksikkö on päätynyt katsomaan, että voittaneen tarjoajan antama tarjoushinta ei ole vaikuttanut minkään palvelukokonaisuuden osalta poikkeuksellisen alhaiselta.

Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksiköllä ole voittaneen tarjoajan tarjouksessa annettujen tietojen, muiden tarjousten ja muun selvityksen perusteella ollut perusteltua syytä epäillä, ettei voittanut tarjoaja voisi tarjoamillaan hinnoilla suoriutua kysymyksessä olevan hankinnan toteuttamisesta tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Hankintayksikön ei ole katsottava miltään osin menetelleen tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisesti tai muutoin virheellisesti taikka valittajaa kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä sen tarjoushinnoista ja kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Hankintapäätöksen perustelujen riittävyys

Edellä kuvatulla tavalla hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Viimeksi mainitun momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta, kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Vertailuperusteiden soveltamisesta saatu pistemäärä tulee perustella ja vertailusta tulee ilmetä, miten kutakin tarjousta on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta.

Valittajan mukaan hankintapäätös on ollut laatuvertailun osalta puutteellisesti perusteltu.

Hankintayksikkö on tehnyt hankinnasta kirjallisen hankintapäätöksen, jonka liitteenä on ollut kunkin palvelukokonaisuuden osalta erikseen laadittu vertailutaulukko. Palvelukokonaisuuksittain laadituissa vertailutaulukoissa on ollut kunkin tarjoajan tarjoushinta ja sen siitä saamat pisteet. Vertailutaulukot ovat lisäksi sisältäneet tarjoajien kokonaispisteet. Hankintapäätös ei ole sisältänyt kirjallisia perusteluita laatuvertailun osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että vertailutaulukossa on ollut merkittynä annetut laatupisteet sekä laatuvertailtavien kohtien 1, 3, 8–12 ja 14 osalta tieto siitä, mihin tarjoajien tarjouksissa antamiin tietoihin saatu piste perustuu. Kuten edeltä käy ilmi, tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kaikkia tarjouksia verrataan toisiinsa ja kussakin arvioitavassa kohdassa paras tarjous saa kyseisestä kohdasta maksimipisteet ja muiden tarjoajien pisteet muodostetaan suhteuttamalla ne kyseisessä kohdassa parhaan vastauksen antaneeseen tarjoukseen yhden desimaalin tarkkuudella. Kun otetaan huomioon yhtäältä tarjouspyynnössä pisteiden muodostumisen osalta lausuttu ja toisaalta hankintapäätöksestä liitteineen ilmenevät tiedot, hankintapäätöksen perusteella on ollut selvää, millä tavoin ja minkä seikkojen nojalla laatuvertailu vertailtavien kohtien 1, 3, 8–12 ja 14 osalta on tehty.

Laatuvertailtavien kohtien 2, 4–7, 13 ja 15 osalta tarjoajien tarjouksissa antamia tietoja ole merkitty vertailutaulukkoon, vaan vertailutaulukko on sisältänyt vain kunkin tarjoajan saamat pisteet. Näiltä osin on kuitenkin tarjouspyynnössä yksilöity se tieto, jonka perusteella laatuvertailussa saa tietyn pistemäärän. Siten esimerkiksi kohdasta 15 on voinut saada maksimipisteet 2 pistettä, mikäli tarjoaja on vastannut "kyllä" kysymykseen "suoritetaanko päivittäiskäytössä olevien ajoneuvojen huollot valmistajan huoltokirjan mukaan maahantuojan valtuuttamassa huollossa". Tarjoajan saamasta 2 pisteestä on voinut päätellä, että tarjoaja on vastannut kysymykseen myöntävästi. Näin ollen, kun otetaan huomioon yhtäältä tarjouspyynnössä lausuttu ja toisaalta hankintapäätöksestä liitteineen ilmenevät tiedot, hankintapäätöksen perusteella on ollut selvää myös se, millä tavoin ja minkä seikkojen nojalla laatuvertailu vertailtavien kohtien 2, 4–7, 13 ja 15 osalta on tehty.

Edellä lausutuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintapäätös ei ole ollut valittajan esittämällä tavalla puutteellisesti perusteltu laatuvertailun suorittamisen osalta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta siltä osin kuin valituksessa on vedottu kilpailulain vastaisuuteen.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus hylkää Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Ryhmittymän Länsivespa muodostaneet Ensihoito Ysikymppi Oy:n, Sairaankuljetus Inna Oy:n ja Sairaankuljetus Koski Oy:n, Ryhmittymän Härkätie-Paimio muodostaneet Härkätien Sairaankuljetus Oy:n ja Paimio-Sauvo sairaankuljetus Oy:n sekä Ryhmittymän Ylävespa muodostaneet Auranmaan Ambulanssi Oy:n, Loimaan Ambulanssi Oy:n ja Maavirta Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Ryhmittymän Länsivespa muodostaneet Ensihoito Ysikymppi Oy:n, Sairaankuljetus Inna Oy:n ja Sairaankuljetus Koski Oy:n ja Ryhmittymän Härkätie-Paimio muodostaneet Härkätien Sairaankuljetus Oy:n ja Paimio-Sauvo sairaankuljetus Oy:n sekä Ryhmittymän Ylävespa muodostaneet Auranmaan Ambulanssi Oy:n, Loimaan Ambulanssi Oy:n ja Maavirta Oy:n yhteisvastuullisesti korvaamaan Med Group Ensihoitopalvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.827,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.