MAO:391/20

Asian tausta

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.4.2019 julkaistulla
EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta liitteen E kohdan 1 mukaisesta ensihoito- ja sairaankuljetuspalveluja koskevasta hankinnasta ajalle 1.1.2020–31.12.2021 ja mahdolliselle kahdelle vuoden pituiselle optiokaudelle. Hankinta on jaettu kuuteen osa-alueeseen.

Satakunnan sairaanhoitopiriin yhtymähallitus on 10.6.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 96 valinnut valituksenalaisen osa-alueen (Palvelukokonaisuus 3: Harjavallan alue) osalta Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 17.000.000 euroa. Palvelukokonaisuuden 3 osuus on annettujen tarjousten perusteella ollut noin 3.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu valituksenalaisen osa-alueen osalta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Harjavallan Sairaankuljetus Oy on vaatinut hankinnan osa-alueen 3 (Palvelukokonaisuus 3: Harjavallan alue) osalta, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä panemasta hankintapäätöstä täytäntöön tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut sisältäen 6.140 euron oikeudenkäyntimaksun yhteensä 11.952,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön toimittamaan tarjouskilpailun palvelukokonaisuuden 3 osalta voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on virheellisesti käytetty samaa vaatimusta sekä soveltuvuutta koskevana vaatimuksena että laadun vertailuperusteena. Soveltuvuusvaatimuksista ei tule saada pisteitä enää tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Tarjouspyynnön muut ehdot”, alakohdassa 4.1 ”Referenssit” edellytetään, että tarjoajalla tai tarjoajan vastuuhenkilöllä on oltava kokemusta terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun tuottamisesta. Kokemusta tulee olla kolme vuotta viimeisen kolmen vuoden ajalta. Tarjouspyynnön liitteen 6 kohdan 1 mukaan ”Tarjottuun palveluun osoitetun vastuuhenkilön kokemus esimiesasemassa toimimisessa ensihoitopalvelussa” on toisaalta laatua koskeva vertailuperuste.

Samoin tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palvelukuvaus” kohdassa 3.2.2 ”Hoitotason henkilöstön vaatimukset” kohdassa ”Työkokemus” todetaan, että yksikön toiminnasta vastaavalla hoitotason työntekijällä tulee olla vähintään puolen vuoden hoitotason työkokemus (suorittanut koulutuksen ja puolen vuoden kokemusta hoitotason työstä sen jälkeen). Tämä on soveltuvuusvaatimus, jotta tarjouskilpailuun osallistuminen on ylipäätään mahdollista. Toisaalta tarjouspyynnön liitteen 6, kohdan 6 mukaan tarjoaja ilmoittaa tarjouksen kohteena olevaan palveluntuotantoon osallistuvan henkilöstön keskimääräisen ensihoitokokemuksen vuosina, joka on siten laatuvertailuperuste.

Tarjouspyyntö on lisäksi epäselvä. Laadun arviointi ja vertailuperusteet on esitetty tarjouspyynnössä tulkinnanvaraisesti. Vertailuperusteiden yksilöimättömyys on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman valinnanvapauden tarjousten vertailussa. Epäselvyys on johtanut siihen, etteivät tarjoukset ole olleet vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on laatuvertailuun liittyen tullut ilmoittaa henkilöstön täydennyskoulutusten osalta, kuinka monta päivää henkilöstö saa ulkopuolisen tahon järjestämää täydennyskoulutusta vuosittain per henkilö. Tarjouspyynnöstä ei ilmene, tarkoitetaanko aiemmin saatua koulutusta vai sopimuskauden aikana, tulevaisuudessa saatavaa koulutusta. Tulevaisuudessa saatava koulutus puolestaan on arvio, eikä siten tarjouksen tekohetkellä mitattavissa tai todennettavissa.

Tarjousvertailussa huomioon otettaville koulutuksille ei myöskään ole tarjouspyynnössä asetettu mitään sisällöllisiä tai laadullisia vaatimuksia. Ainoana koulutusten ominaisuuksiin liittyvänä vaatimuksena on ollut, että koulutusten on tullut olla yli kolmen tai viiden tunnin pituisia. Vertailutapa ei siten ole ottanut ollenkaan huomioon koulutusten sisältöön liittyviä tekijöitä tai henkilöstön koulutuksen lähtötasoa. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään perusteltu tai yksilöity sitä, miten täydennyskoulutuksen tulee parantaa kysymyksessä olevaa työtä, eikä edellytetty koulutuksen toteuttajaa.

Tarjouspyynnön mukaan sopimuskauden aikana toteutetaan vertailu, kun palveluntuottaja raportoi toteutuneet koulutuspäivät ja lukumäärän perusteella lasketaan vuotuinen keskiarvo. Tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaan tähän siis vaikuttavat pelkästään koulutukseen osallistuneiden koulutustilaisuuksien määrät, eivät sisällölliset vaatimukset eli ammattitaitoa tehokkaimmin ylläpitävien koulutusten sisältö.

Yrityksen täydennyskoulutusta koskevan vertailuperusteen avulla ei ole voitu objektiivisesti ja tarjoajien kannalta tasapuolisesti selvittää tarjoajien koulutusjärjestelmien laadullista paremmuutta. Vertailuperusteen avulla tulisi voida objektiivisesti selvittää, mikä tarjoajien henkilöstön täydennyskoulutus tehokkaimmin ylläpitää hankittavaa palvelua hankintayksikölle toimittavien hoitohenkilöiden asiantuntemusta ja ammattitaitoa. Täydennyskoulutusta mittaavan vertailuperusteen tulee siten liittyä koulutusten laadullisiin tekijöihin sekä olla tarjoajien kannalta tasapuolinen ja syrjimätön. Pelkästään määrittely täydennyskoulutuspäivä per henkilö ei ole riittävä.

Edelleen tarjouspyynnön mukaan ”Mikäli yksittäisen työntekijän työsuhde on kestänyt alle vuoden, suhteutetaan koulutuspäivien lukumäärä kokonaiseen vuoteen”. Tarjoajan kannalta on epäselvää, miten suhteutus tapahtuu ja miten sitä olisi tullut arvioida tarjouksen antamishetkellä tai tulee arvioida esimerkiksi, kun sopimuskautta on kulunut yksi vuosi.

Ongelmallista on myös se, että mainitut laatukriteerit, jotka vaikuttavat merkittävästi hankinnan lopputulokseen, todennetaan vasta vuosia myöhemmin. Seuranta on lähes mahdotonta, eikä muiden tarjoajien oikeusturva toteudu tällaisessa tilanteessa.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös vertailuperusteena olevan henkilöstön koulutustason osalta. Laadun vertailuperusteiden kohdan 8 mukaan tarjoajan tulee ilmoittaa ensihoitoasetuksen hoitotason henkilöstön oikeuden omaavien prosentuaalinen osuus palvelutuotantoon osallistuvasta ensihoitohenkilökunnasta. Tarjouspyynnössä ei ole yksiselitteisesti määritelty sitä, mikä on palvelutuotantoon osallistuva henkilöstö tai miten se määritellään. On epäselvää, onko kysymys vain käytännössä ambulanssihenkilöstöstä vai yrityksen koko henkilöstöstä. Palvelutuotantoon kuuluvaa henkilöstöä voisi sanamuodon mukaisesti olla koko yrityksen henkilöstö, mutta valittaja on ymmärtänyt, että tarjouksessa ilmoitetaan käytännön ensihoitotyöhön osallistuvien osuus.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös laatuvertailun pisteytyksen laskutavan osalta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteet on kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Selvitys laadun arvioinnista”. Kyseisessä liitteessä on todettu, että kaikkia tarjouksia verrataan toisiinsa ja kussakin arvioitavassa kohdassa paras tarjous saa kyseisestä kohdasta maksimivertailupisteet. Liitteen mukaan muiden tarjoajien pisteet muodostetaan suhteuttamalla ne kyseessä olevassa kohdassa parhaan vastauksen antaneeseen tarjoukseen kolmen desimaalin tarkkuudella.

Liitteessä ei kuitenkaan ole selkeästi määritelty laskentakaavaa eikä siten ilmoitettu, miten pisteet suhteutetaan. Suhteutetussa menettelyssä on tärkeää, että laskentakaava on selkeästi määritelty. Vaikka laskentakaava on pääteltävissä hankintapäätöksestä, on asiaa arvioitava tarjouksen laatimishetken tilanteen mukaan.

Tarjouspyynnön liitteen 6 kohdan 7 mukaan tarjoaja ilmoittaa laatuvertailua varten tarjouksen kohteena olevaan palveluntuotantoon osallistuvan henkilöstön työsuhteiden jakautumisen toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin työsuhteisiin sekä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden osalta keskimääräisen pituuden.

Vaikuttaa siltä, että voittanut tarjoaja on saattanut tarjouspyynnön vastaisesti käyttää samaa henkilöä kaikissa eri palvelukokonaisuuksissa. Asiaa ei ole kuitenkaan ollut mahdollista tarkistaa, koska hankintayksikkö ei ole luovuttanut voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoja valittajan nähtäväksi. Valittajan oikeussuojan tarpeen arvioimiseksi ja erityisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen palvelukokonaisuudessa 3 vertailuperusteen 7 osalta saamien pisteiden 2,857 todentamiseksi voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat tulee toimittaa valittajalle.

Lisäksi hankintapäätöstä ei ole perusteltu sanallisesti lain edellyttämällä tavalla ja riittävästi.

Vastine

Vaatimukset

Satakunnan sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen omasta työstä aiheutuneet oikeudenkäyntikulut 1.385 eurolla viivästyskorkoineen. Valittajan vaatimus oikeudenkäyntikulujen korvaamisesta tulee hylätä perusteettomana.

Perusteet

Tarjouspyynnössä edellytetty referenssivaatimus on ollut seuraava: ”Tarjoajalla tai tarjoajan vastuuhenkilöllä on oltava kokemusta terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun tuottamisesta. Kokemusta tulee olla kolme (3) vuotta viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta tarjousten jättöpäivästä taaksepäin lukien.” Vertailuperusteena on puolestaan ollut arviointikohdassa 1 seuraava asia: ”l Tarjottuun palveluun osoitetun vastuuhenkilön kokemus esimiesasemassa toimimisessa ensihoitopalvelussa”.

Tarjouspyynnössä ei ole käytetty samaa kriteeriä ehdottomana referenssivaatimuksena ja vertailuperusteena. Referenssivaatimus on tarjoajan (yritys) tai tarjoajan vastuunhenkilön kokemusta terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun tuottamisesta, kun taas kohdan laadun arviointikriteeri on pelkästään palveluun osoitetun vastuuhenkilön kokemusta esimiesasemassa toimimisesta ensihoitopalvelussa.

Vertailuperusteiden arviointikohdassa 6 on puolestaan arvioitu henkilöstön työkokemuksen osalta nimenomaan vähimmäisvaatimukset ylittävää laatua. Tämä on myös yleinen käytäntö julkisissa hankinnoissa. Tarjouspyynnön liitteessä 6 on todettu: ”Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on esitetty joidenkin laatuseikkojen vähimmäisvaatimuksia, joiden tulee täyttyä kaikissa tilanteissa. Palveluntuottaja voi halutessaan sitoutua joidenkin tässä dokumentissa esitettyjen arviointikohtien osalta minimitasoa korkeampaan laatuun ja saada tarjousten vertailussa ylimääräisiä laatupisteitä. Luvatun laatutason toteutumista seurataan vuosittain, ja laatupoikkeamat johtavat sanktioon.”

Tarjouspyyntö ei ole ollut epäselvä, eikä ole johtanut siihen, että tarjoukset eivät olisi olleet keskenään vertailukelpoisia. Tarjousten vertailussa käytetyt laatuvertailuperusteet on kuvattu selvästi ja tarjoajat ovat niihin antaneet yksiselitteiset tarjoukset, joita on vertailtu keskenään tarjouspyynnössä kuvatulla tavalla.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 on kohdassa ”Tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sijoitettava henkilöstö (20 vertailupistettä)” määritelty, että vertailuperusteissa 5–8 tarkoitetaan sopimuskauden aikaista toimintaa. Koska tarjoajilta ei voida edellyttää, että heillä olisi resurssit valmiina, on pyydetty lupauksia ja kuvauksia resurssien laadukkuudesta. Nämä todennetaan sopimuskauden aikana ja sopimuksessa on määritelty sanktiot, joita käytetään, jos tarjouksen lupaukset eivät toteudu. Tämä on yleinen toimintatapa julkisissa hankinnoissa.

Vertailuperusteella 6 on haettu tarjoajien sitoutumista henkilöstön täydennyskoulutukseen kriteerissä kuvatulla tavalla. Tarkoituksena ei ole ollutkaan arvioida täydennyskoulutusten ”sisältöä ja laadukkuutta”. Tarjoajille on haluttu jättää oma päätäntävalta siitä, millainen täydennyskoulutus parhaiten edesauttaa henkilöstön osaamisen kehittymistä.

Hankintayksikkö on tarjouspyynnössä pyytänyt tarjoajia antamaan laatulupauksia henkilöstöön liittyvistä vertailuperusteista (arviointikohdat 5–8). Jos tarjoajalla on jo olemassa olevaa henkilöstöä, jota on tarkoitus käyttää palvelun toteuttamiseen, on henkilöstö pyydetty nimeämään. Jos henkilöstöä ei ole, niin on pyydetty kuvaamaan, miten tarjoajalla on palvelun toteuttamiseksi tarvittava henkilöstö käytössään sopimuskauden alkaessa.

Voittanut tarjoaja Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy on nimennyt henkilöstöä. Hankintayksikkö on tarkistanut sen eri tarjousten henkilöstön. Tarjoukset eivät sisällä päällekkäisyyksiä vakituisen henkilöstön osalta.

Myös vertailuperusteen 8 osalta tarjoajat ovat antaneet lupauksen henkilöstön koulutustasosta. Tarjouspyynnössä on selkeästi määritelty, että kysymys on ensihoitohenkilökunnan koulutustason arvioinnista. Tarjouspyynnön liitteessä 4 ”Henkilöstölomake” on kysytty: ”Kuinka suuri osuus ensihoitohenkilökunnasta on ensihoitoasetuksen hoitotason henkilöstön oikeuden omaavia?” Tarjouspyynnön liitteessä 6, kohdassa 8 on määritelty: ”Tarjoaja ilmoittaa ensihoitoasetuksen hoitotason henkilöstön oikeuden omaavien prosentuaalisen osuuden tarjouksen kohteena olevaan palvelutuotantoon osallistuvasta ensihoitohenkilökunnasta.”

Vertailupisteiden muodostuminen on puolestaan kuvattu tarjouspyynnön liitteessä 6 seuraavasti: ”Ellei toisin ilmoiteta, kaikkia tarjouksia verrataan toisiinsa ja kussakin arvioitavassa kohdassa paras tarjous saa kyseisestä kohdasta maksimivertailupisteet. Muiden tarjoajien pisteet muodostetaan suhteuttamalla ne ko. kohdassa parhaan vastauksen antaneeseen tarjoukseen kolmen (3) desimaalin tarkkuudella.”

Kyseinen vertailutapa ja sen kuvaaminen edellä mainitulla tavalla on yleinen käytäntö julkisissa hankinnoissa eikä ole hankintasäännösten vastainen. Tarjousvertailussa edellä mainittua tapaa on käytetty kohdissa, joissa on vertailtu tarjoajien antamia numeerisia arvoja. Vertailutapa on esitetty selkeästi ja yksiselitteisesti tarjouspyynnössä, eikä se ole antanut hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Valittajalla on ollut lukuisia mahdollisuuksia hankintamenettelyn aikana kysyä mahdollisista epäselvyyksistä. Valittaja ei kuitenkaan ole näin tehnyt. Samaa vertailutapaa on myös käytetty edellisessä tarjouspyynnössä vuonna 2014, jolloin valittaja valittiin kyseisen palvelukokonaisuuden palveluntuottajaksi.

Hankintapäätös on tehty hankintalain mukaisesti. Hankintapäätöksen liitteenä olevaan vertailutaulukkoon on koottu kaikkien vertailussa mukana olevien tarjoajien vastaukset ja niistä saadut vertailupisteet.

Valittajalle ei ole voitu antaa tietoa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista, sillä ne sisältävät liikesalaisuuksia.

Kuultavan lausunto

Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että henkilöstön täydennyskoulutusta koskevan vertailuperusteen osalta on epäselvää, miten laatukriteeri pisteytetään, kun tarjoajille on haluttu jättää päätäntävalta siitä, millainen täydennyskoulutus parhaiten edesauttaa henkilöstön osaamisen kehittymistä. Tarjoajat eivät tiedä, mitä kysytään, mikä vaarantaa tasapuolisen kohtelun.

Vakituisen henkilön pysyvyyttä koskevan laadun vertailuperusteen osalta valittaja on kritisoinut sitä, että tarjouspyynnön mukaan tarjoajan tulee ilmoittaa työsuhteiden jakautuminen toistaiseksi voimassa oleviin ja määräaikaisiin työsuhteisiin, sekä toistaiseksi voimassa olevien työsuhteiden keskimääräinen pituus, jolloin pisteytys ei ole vertailukelpoista.

Hankintayksikkö on vastineessaan todennut, että Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy on nimennyt henkilöstöä. Tästä saa käsityksen, ettei voittaneen tarjoajan koko henkilöstö ole ollut hankintayksikön tiedossa. Hankintayksikön vastineesta ei selviä, tarkoitetaanko eri tarjousten tarkistamisella henkilöstön osalta, että on tarkistettu Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy:n henkilöstö eri tarjouskohteissa, vai vertailtu ja tarkistettu eri tarjoajien henkilöstö. Kysymys on siitä, onko hankintayksikkö varmistunut, ettei Kokemäen Ambulanssipalvelu Oy ole käyttänyt samaa henkilöstöä eri alueilla eli eri tarjouskohteissa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön toimittamaan tarjouskilpailun palvelukokonaisuuden 3 osalta voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat. Valittajan mukaan sen oikeussuojan tarpeen arvioimiseksi on tarpeen, että voittaneen tarjoajan tarjouksen saama pisteytys voidaan todentaa tarjousasiakirjoista erityisesti laatuvertailuperusteen 7. ”Vakituisen henkilöstön pysyvyys (työsuhteen pituus vuosina)” osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimat asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Oikeudesta saada tieto oikeudenkäyntiasiakirjasta säädetään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa ja siinä viitatussa viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki).

Valittajan vaatimuksen johdosta merkityksellisen julkisuuslain 11 §:n 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat sisältävät yksityiskohtaista tietoa muun ohella voittaneen tarjoajan toimintaperiaatteista ja henkilöstöstä. Näin ollen voittaneella tarjoajalla voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten tältä osin julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista.

Valittaja on perustellut tiedon antamista koskevaa vaatimustaan tarpeella todentaa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista voittaneen tarjoajan tarjouksen saama pisteytys erityisesti laatuvertailuperusteen 7 ”Vakituisen henkilöstön pysyvyys (työsuhteen pituus vuosina)” osalta. Valittajan mukaan vaikuttaa siltä, että voittanut tarjoaja on saattanut tarjouspyynnön vastaisesti käyttää tarjouksessaan samaa työntekijää kaikissa eri palvelukokonaisuuksissa.

Markkinaoikeus toteaa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista ilmenevän, että voittanut tarjoaja ei ole tarjonnut samoja vakinaisissa työsuhteissa olevia henkilöitä eri palvelukokonaisuuksiin. Kun lisäksi otetaan huomioon jäljempänä hankintamenettelyn oikeellisuudesta ja erityisesti laatua koskevan vertailuperusteen ”Vakituisen henkilöstön pysyvyys (työsuhteen pituus vuosina)” osalta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, ettei tietojen antamatta jättäminen asiakirjoista myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä todetuin perustein valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankinnan kohteena ovat olleet julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) liitteen E mukaisten palvelujen kohdan 1 mukaiset ensihoito- ja sairaankuljetuspalvelut.

Hankintalain 107 §:n mukaisesti hankinnassa tulee sovellettavaksi, mitä hankintalain I ja IV osassa säädetään hankintasopimuksista, sekä hankintalain 12 luvun (107–115 §) säännökset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintalain 114 §:n 2 momentin mukaan tarjoajien soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamiseen voidaan soveltaa, mitä 82–86 §:ssä säädetään. Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä muun ohella ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole tehnyt eroa tarjoajien soveltuvuuden ja tarjousten vertailun välille.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettely on vaiheittaista siten, että hankintayksikön on ennen tarjousten vertailua tutkittava tarjoajien soveltuvuus osallistua tarjouskilpailuun ja arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus. Tämän jälkeen tarjousvertailu tehdään niiden tarjoajien tekemien tarjousten kesken, joita ei tule sulkea tarjouskilpailusta puuttuvan soveltuvuuden vuoksi.

Hankintamenettelyn vaiheittaisuus on otettava huomioon jo tarjouspyynnössä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selvästi yksilöitävä, miltä osin edellytettyjä seikkoja on tarkoitus käyttää tarjoajien soveltuvuusarvioinnissa ja miltä osin tarjousten vertailussa. Tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä seikkoja ei lähtökohtaisesti tule käyttää tarjousten vertailuperusteina.

Tarjouspyynnössä on tarjoajien teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevan kohdan 4 alakohdassa 4.1 ”Referenssit” edellytetty seuraavaa:

”Tarjoajalla tai tarjoajan vastuuhenkilöllä on oltava kokemusta terveydenhuoltolaissa tarkoitetun ensihoitopalvelun tuottamisesta. Kokemusta tulee olla kolme (3) vuotta viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta.”

Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” on todettu seuraavaa: ”Tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on esitetty joidenkin laatuseikkojen vähimmäisvaatimuksia, joiden tulee täyttyä kaikissa tilanteissa. Palveluntuottaja voi halutessaan sitoutua joidenkin tässä dokumentissa esitettyjen arviointikohtien osalta minimitasoa korkeampaan laatuun ja saada tarjousten vertailussa ylimääräisiä laatupisteitä. Luvatun laatutason toteutumista seurataan vuosittain, ja laatupoikkeamat johtavat sanktioon.”

Tarjouspyynnön liitteen 6 kohdan 1 ”Tarjottuun palveluun osoitetun vastuuhenkilön kokemus esimiesasemassa toimisessa ensihoitopalvelussa” perusteella tarjoaja voi saada enintään
2,5 laatupistettä. Kohdassa on todettu seuraavaa:

”Arviointiperuste: Vastuuhenkilöllä tarkoitetaan palvelun sujumisesta vastaavaa ja tavanomaisissa arkipäivän toimintaa koskevissa asioissa palveluntuottajan edustajana toimivaa henkilöä. Kokemuksen pituus kokonaisina vuosina. Kokemusta huomioidaan enintään 10 vuotta.”

Markkinaoikeus toteaa, että referenssivaatimuksina on vaadittu kolmen vuoden kokemusta ensihoitopalvelun tuottamisesta joko tarjoajalta tai sen vastuuhenkilöltä. Tarjoajaa itseään koskevat referenssit liittyvät lähtökohtaisesti enemmän tarjoajien soveltuvuuden kuin tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden arvioimiseen. Laatuvertailussa on puolestaan ollut kysymys vastuuhenkilön kokemuksesta esimiesasemassa toimimisesta.

Tarjouspyynnössä on tarjoajien teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevan kohdan 4 alakohdassa 4.2 ”Henkilöstö” todettu muun ohella seuraavaa: ”Palveluntuottajan henkilöstöllä tulee olla tarjouspyynnön liitteessä 1 vaadittu pätevyys ja palveluntuottajan on täytettävä liitteessä 1 asetetut henkilöstöä koskevat vaatimukset.” Tarjouspyynnön liitteen 1 ”Palvelukuvaus” kohdassa 3.2.2 ”Hoitotason henkilöstön vaatimukset” kohdassa ”Työkokemus” on todettu seuraavaa:

”Yksikön toiminnasta vastaavalla hoitotason työntekijällä tulee olla vähintään puolen vuoden hoitotason työkokemus (suorittanut koulutuksen ja puolen vuoden kokemusta hoitotason työstä sen jälkeen).”

Tarjouspyynnön liitteen 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” kohdan ”Tarjottavaan palvelukokonaisuuteen sijoitettava henkilöstö” mukaan:

”Tässä kohdassa tarjoaja ilmoittaa henkilöstön laadun minimitason koko sopimuskauden aikana. Tarjoajan on sitouduttava ilmoittamaansa minimitasoon koko sopimuskauden ajaksi. Luvatun laatutason toteutumista seurataan vuosittain, ja laatupoikkeamat johtavat sanktioon. Laadun seurannassa sopimuskauden aikana yksi henkilö voidaan huomioida vain yhdessä palvelukokonaisuudessa (ts. yhden henkilön kokemusta ei voida huomioida useammassa palvelukokonaisuudessa). Pyydettäessä tarjoajan on näytettävä toteen, että tarjoajan ilmoittamat henkilöt ovat työskennelleet kyseisessä palvelukokonaisuudessa.”

Tarjouspyynnön liitteen 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” kohdan 6 ”Henkilöstön työkokemus ensihoidossa vuosina” mukaan:

”Tarjoaja ilmoittaa tarjouksen kohteena olevaan palveluntuotantoon osallistuvan henkilöstön keskimääräisen (keskiarvo) ensihoitokokemuksen vuosina. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja raportoi ensihoitokokemuksen määrän työntekijäkohtaisesti, minkä perusteella lasketaan keskiarvo, jota verrataan tarjouksessa ilmoitettuun lukuun. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat (sijaiset) huomioidaan. Tarkastelu tapahtuu kalenterivuosittain ja tarkastelussa huomioidaan koko vuoden aikana toteutunut tilanne. Työkokemusta huomioidaan enintään 10 vuotta.”

Markkinaoikeus toteaa, että palvelukuvauksessa kuvatussa vaatimuksessa on kyse vastaavan työntekijän vähimmäistyökokemuksesta, kun taas viimeksi mainitussa tarjouspyynnön laatuvertailuperusteessa on tarjouspyynnön perusteella ollut kysymys tarjoajan hankintayksikölle antamasta palvelulupauksesta. Palvelulupaus on käsittänyt koko henkilöstön ja tarjoaja on itse voinut määrittää kokemustason, johon se vähintään sitoutuu sopimuskauden aikana.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä todettu huomioon ottaen hankintayksikkö on tehnyt tarjouspyynnössään riittävän eron yhtäältä tarjoajan soveltuvuuden arviointiin sekä toisaalta tarjottavan palvelun sisältöön liittyvien seikkojen välille. Hankintayksikkö on näin tarjouspyyntöä laatiessaan sekä tarjouksia vertaillessaan ottanut riittävällä tavalla huomioon hankintamenettelyn vaiheittaisuuden eikä ole tältä osin menetellyt valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on valituksessaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä ensinnäkin sen osalta, miten henkilöstön täydennyskoulutusta koskeva vertailuperuste on määritelty. Valittajan mukaan vertailuperusteesta ei käy ilmi, tarkoitetaanko siinä aiemmin saatua koulutusta vai sopimuskauden aikana, tulevaisuudessa saatavaa koulutusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailussa sen suhteen, miten se pisteyttää tarjoukset, kunhan vertailu tapahtuu etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden ja painoarvojen perusteella sekä tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden määrittämisessä ja soveltamisessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteina tulee kuitenkin käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti ja asetettava siten, etteivät ne anna hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousvertailun toteuttamisessa. Vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja olla luonteeltaan syrjimättömiä.

Tarjouspyynnön liitteen 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” kohdan 5 ”Henkilöstön täydennyskoulutus” mukaan:

”Tarjoaja ilmoittaa, kuinka monta päivää henkilöstö per henkilö saa ulkopuolisen tahon järjestämää täydennyskoulutusta vuosittain. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja raportoi työntekijäkohtaisesti toteutuneiden koulutuspäivien lukumäärän, minkä perusteella lasketaan vuotuinen keskiarvo, joka verrataan tarjouksessa ilmoitettuun lukuun. Mikäli yksittäisen työntekijän työsuhde on kestänyt alle vuoden, suhteutetaan koulutuspäivien lukumäärä kokonaiseen vuoteen. Koulutuspäiväksi katsotaan viiden (5) tunnin mittainen ja puoleksi koulutuspäiväksi kolmen (3) tunnin mittainen tilaisuus. Perehdytystä ja työssä oppimista ei katsota täydennyskoulutukseksi. Tarkastelu tapahtuu kalenterivuosittain ja tarkastelussa huomioidaan koko vuoden aikana toteutunut tilanne. Täydennyskoulutusta huomioidaan enintään seitsemän (7) päivää vuodessa.”

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen laatuvertailuperusteen osalta on ollut kysymys tarjoajan antamasta palvelulupauksesta hankintayksikölle. Tarjoaja on laatupisteitä saadakseen harkintansa mukaan voinut tarjouksessaan sitoutua tiettyyn täydennyskoulutuksen minimitasoon henkilöstönsä osalta sopimuskauden aikana. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut riittävän yksiselitteinen sen määrittelemisessä, että täydennyskoulutusten seuranta kohdistuu sopimuskauteen eli tulevaisuuteen. Kysymyksessä oleva vertailuperuste on ollut riittävän yksilöity ja liittynyt hankinnan kohteeseen.

Valittajan on toiseksi esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvästi määritelty laatuvertailuperusteen ”Henkilöstön koulutustaso” osalta. Valittaja on esittänyt, ettei ole yksiselitteistä, miten määritellään palvelutuotantoon osallistuva ensihoitohenkilökunta. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä voitaisiin tarkoittaa joko ambulanssihenkilöstöä tai yrityksen koko henkilöstöä.

Tarjouspyynnön liitteen 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” kohdan 8 ”Henkilöstön koulutustaso” mukaan:

”Tarjoaja ilmoittaa ensihoitoasetuksen hoitotason henkilöstön oikeuden omaavien prosentuaalisen osuuden tarjouksen kohteena olevaan palvelutuotantoon osallistuvasta ensihoitohenkilökunnasta. Sopimuskauden aikana palveluntuottaja raportoi koulutustason työntekijäkohtaisesti, minkä perusteella lasketaan em. koulutuksen saaneiden prosentuaalinen osuus, jota verrataan tarjouksessa ilmoitettuun lukuun. Myös määräaikaisessa työsuhteessa olevat (sijaiset) huomioidaan. Tarkastelu tapahtuu kalenterivuosittain ja tarkastelussa huomioidaan koko vuoden aikana toteutunut tilanne.”

Markkinaoikeus toteaa, että asian arvioinnissa tulee ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjoissa viitattu ensihoitopalveluasetus (585/2017), jonka 8 §:ssä määritellään sekä ensihoitopalvelun yksiköiden henkilöstö ja heiltä vaadittava koulutus toisaalta perustason ja toisaalta hoitotason ensihoidon yksikössä (kulkuneuvo ja sen henkilöstö). Edellä mainitun 8 §:n 1 momentissa on muun ohella todettu, että ensihoitopalvelun yksiköllä tarkoitetaan ensihoitopalvelun operatiiviseen toimintaan kuuluvaa kulkuneuvoa ja sen henkilöstöä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut olettaa alan ammattimaisen toimijan tulkitsevan ensihoitohenkilökunnan määritelmää asetus huomioiden. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on tältä osin ollut riittävän selvä.

Valittaja on myös esittänyt, että tarjouspyynnön monitulkintaisuus on voinut muodostua ongelmaksi erityisesti tarjouspyynnön liitteen 6 kohdan 7 mukaisen vertailuperusteen ”Vakituisen henkilöstön pysyvyys (työsuhteen pituus vuosina)” osalta. Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on saattanut tarjouspyynnön vastaisesti käyttää samaa henkilöä useissa eri palvelukokonaisuuksissa, koska voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut saman luvun useisiin palvelukokonaisuuksiin.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty tarjoajan ilmoittavan, mikä on sen henkilöstön toistaiseksi voimassa olevin työsuhteiden pituuksien keskiarvo. Keskiarvon on edellytetty toteutuvan erikseen jokaisena kalenterivuonna sopimuskauden aikana. Markkinaoikeus toteaa, että kysymys on myös tämän vertailuperusteen osalta ollut tulevaisuuteen koskevan palvelulupauksen tekemisestä. Hankintayksiköllä on hankintasääntöjen perusteella lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksessaan antamaan palvelulupaukseen.

Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös laatuvertailun pisteytystavan osalta.

Tarjouspyynnön liitteessä 6 ”Selvitys laadun arvioinnista” on todettu:

”Laatupisteytyksen vertailuperusteiden maksimipistemäärä on 35 pistettä jakaantuen seuraavasti: yritykseen liittyvät ominaisuudet 10 pistettä, tarjottavaan palvelu-kokonaisuuteen sijoitettava henkilöstö 20 pistettä ja tarjottavan palvelukokonaisuuden kalusto 5 pistettä. Ellei toisin ilmoiteta, kaikkia tarjouksia verrataan toisiinsa ja kussakin arvioitavassa kohdassa paras tarjous saa kyseisestä kohdasta maksimi vertailupisteet. Muiden tarjoajien pisteet muodostetaan suhteuttamalla ne ko. kohdassa parhaan vastauksen antaneeseen tarjoukseen kolmen (3) desimaalin tarkkuudella.”

Edellä mainitussa liitteessä on ilmoitettu taulukossa kunkin vertailuperusteen osalta parhaiten sijoittuvalle tarjoajalle jaettavat pisteet.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä on riittävällä tarkkuudella kuvattu, miten kilpailutuksen kohteena olevassa palvelussa pisteytys toteutetaan. Tarjouspyynnössä ilmoitetun perusteella tarjoajat ovat tulleet tietoiseksi siitä, että kunkin laatuvertailuperusteen pisteytys muodostuu parhaan numeerisen arvon ilmoittaneella kohdan maksimipisteiksi ja muilla tarjoajilla suhteutettuna tähän kolmen desimaalin tarkkuudella.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä kuvatun suhteellisen laskentatavan käyttäminen on antanut kullekin tarjoukselle pistemäärän, joka on suoraan suhteessa siihen, kuinka paljon tarjous on ollut numeerisesti pienempi kuin paras tarjottu arvo. Ottaen huomioon tarjouspyynnössä pisteytysperusteista annetut tiedot, markkinaoikeus katsoo, että laskukaavan vielä tarkempi etukäteen ilmoittaminen ei olisi tarjonnut tarjoajille sellaista tietoa, jonka ne olisivat voineet tai niiden olisi tullut voida ottaa huomioon tarjouksia laatiessaan.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöstä ei ole perusteltu sanallisesti lain edellyttämällä tavalla ja riittävästi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailusta on laadittu hankintapäätökseen arviointitaulukko, jossa on todettu tarjoajille vertailuperusteiden osalta annetut pisteet ja pisteiden yhteismäärä. Taulukosta on ilmennyt myös joitain sanallisia perusteluita koskien kolmea vertailuperustetta. Käsillä olevassa hankinnassa laatuvertailun perusteet ovat olleet korostetun numeerisia, eivätkä ne vertailuvaiheessa ole juurikaan edellyttäneet hankintayksiköltä tapauskohtaista harkintaa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että vertailutaulukoista on käynyt ilmi kaikkien tarjousten osalta, miten niitä on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta. Pisteiden sanallisille perusteluille ei siten ole ollut enemmälti tarvetta. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja on voinut hankintapäätöksen tietojen perusteella arvioida hankintamenettelyn oikeellisuutta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Harjavallan Sairaankuljetus Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Harjavallan Sairaankuljetus Oy:n korvaamaan Satakunnan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 1.385 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Jaakko Ritvala ja Markus Mattila.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.