MAO:373/20



Asian tausta

Kouvolan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.10.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Pilkanmaantie-Korotintien rakennusurakasta.

Kouvolan kaupungin tekninen lautakunta on 18.2.2020 tekemällään hankintapäätöksellä § 32 valinnut erään toisen tarjoajan tarjouksen. Hankintapäätöksessä on lisäksi suljettu tarjouskilpailusta Ykkös Infra Oy:n tarjous, mikä on käynyt ilmi muun ohella siitä, että yhtiötä ei ole hankintapäätöksessä mainittu hyväksytyn tarjouksen toimittaneena.

Kouvolan kaupungin tekninen johtaja on 25.2.2020 tekemällään päätöksellä § 2 maininnut nimenomaisesti Ykkös Infra Oy:n tarjoajana, jonka tarjous on suljettu tarjouskilpailusta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 1.800.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 30.3.2020.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on muun ohella vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 119.932,60 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.540 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perustelut

Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta hankintasäännösten vastaisesti. Virheettömässä menettelyssä valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun halvimmalla tarjoushinnalla. Hankintayksikkö on virheellisesti valinnut voittaneen tarjoajan, jonka tarjoushinta ei ole ollut halvin.

Valittajan taloudellisesta soveltuvuudestaan antamaa selvitystä ei ole arvioitu. Referenssit on esitetty hankinnan kohteen kannalta riittävässä ja vähintään vaadittua RALA-pätevyyttä vastaavassa laajuudessa. Valittaja on täyttänyt hankinnan kohteen ja sen toteuttamisen kannalta perustellut vaatimukset. Jos yrityksellä ei ole esittää tarjouspyynnössä vaadittua liikevaihtoa, sen soveltuvuus arvioidaan hankintasäännösten mukaisesti muun näytön perusteella. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan muuta selvitystä liikevaihdostaan. Valittajaa ei ole voitu sulkea tarjouskilpailusta asiaa selvittämättä ja rajoittamatonta harkintavaltaa käyttäen.

Hankintayksikkö ei ole pyytänyt valittajalta lisäselvitystä ennen päätöstään sulkea se tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti, vaan syrjinyt valittajaa, koska se ei ole luottanut valittajan tarjouksessaan ilmoittamiin tietoihin.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:145 linjannut, että suhtautuminen soveltuvuusvaatimusten täyttymiseen tulee olla ennemminkin salliva kuin liian tiukka, jotta uuden julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) tavoitteet ja pääperiaatteet voivat toteutua.

Valittajan soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä esittämä vastaava muu selvitys olisi tullut arvioida, koska valittaja on vakuuttanut suoriutuvansa hankinnan toteuttamisesta. Valittaja on siten perusteettomasti suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintapäätöksessä ei ole perusteltu valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen hankinnan kohteeseen liittyvien yksikköhintojen osalta. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan huomioineensa lisäkirjeen 2.

Urakkaohjelman mukaan valaistus ei ole hankinnan kohteena, joten valittaja ei ole sisällyttänyt sitä koskevaa sivu-urakkaa tarjoamaansa hintaan. Valittajan aiempi tarjousaineisto on ollut edelleen tarjouspyynnön mukaista, koska tarjouspyyntöön ei ole tehty näiltä osin muutoksia.

Vastine

Vaatimukset

Kouvolan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on keskeyttänyt aiemman tarjouskilpailunsa, joka on koskenut samaa kohdetta, jota koskeva hankintapäätös on esillä olevassa asiassa muutoksenhaun kohteena. Hankintayksikkö on muuttanut uuden tarjouskilpailun tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimusten osalta korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2019:145 mukaiseksi.

Valittajan selvitys liikevaihdosta kahdelta edelliseltä vuodelta, eli yritysreferenssit ja RALA-pätevyyksiä koskevat asiakirjat, eivät ole olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Valittaja ei ole antanut taloudellisesta soveltuvuudestaan sellaista yksiselitteistä selvitystä, josta olisi ilmennyt, että se on täyttänyt tarjouspyynnössä tarjoajalle asetetut taloudelliset vaatimukset. Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan taloudellisen soveltuvuuden vaatimuksena on ollut miljoonan euron liikevaihto kahden viimeisen vuoden aikana eli vuosina 2017 ja 2018. Valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnön liikevaihtovaatimusta, koska sen esittämän Suomen Asiakastieto Oy:n Rating Alfa -todistuksen mukaan liikevaihto on ollut vuonna 2017 4.000 euroa ja vuonna 2018 184.700 euroa. Lisäksi valittaja on antanut liikevaihdostaan selvityksen, joka ei ole ollut ulkopuolisen tahon arvioima eikä sillä siten ole ollut merkitystä tarjoajan soveltuvuuden arvioinnissa. Tarjouspyynnön liikevaihtovaatimus on ollut perusteltu hankinnan koon ja sen arvioidun arvon perusteella.

Tarjouspyynnössä on edellytetty soveltuvuusvaatimuksena muun ohella valmistuneita referenssikohteita, joiden sisältö vastaa kyseenomaista rakennuspaikkaa ja joiden arvo on ollut vähintään 500.000 euroa. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan viisi kohdetta, joista kaksi on ollut valmistuneita, mutta kumpikaan kohteista ei ole vastannut kyseenomaista rakennusurakkaa urakkasummaltaan eikä sisällöltään. Valittajan kolme muuta referenssikohdetta eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä vaadittua.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Valittajan tarjous on sisältänyt useita epäselvyyksiä ja puutteita, jolloin lisäselvitysten pyytäminen ei ole ollut perusteltua. Osa puutteista on ollut sellaisia, että niiden korjaaminen olisi voinut johtaa olennaisiin muutoksiin, jotka eivät ole olleet sallittuja.

Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta pyytää lisäselvitystä. Valittajan tarjouksen liitteenä on ollut puutteellinen lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluettelo. Valittajan olisi tullut esittää kysymys vertailuhinnan muodostumisesta eikä jättää lomakkeen B osalta kohdetta täyttämättä. Jos valittajalta olisi pyydetty täydennystä tarjoukseen, olisi tämä saattanut tarjoajat eriarvoiseen asemaan.

Muut tarjoukset ovat olleet tarjouspyynnön mukaisia. Yhdenvertaisuusperiaatetta noudattaen hankintayksikkö ei olisi voinut hyväksyä valittajan puutteellista ja vertailukelvotonta tarjousta. Valittajaa ei ole syrjitty tarjouskilpailussa.

Hankinnan valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut vertailuhinnaltaan halvin. Koska valittaja ei ole täyttänyt tarjouksensa yksikköhintaluettelon rivejä, ei tarjottu hinta ole ollut vertailukelpoinen.

Nyt kyseessä olevan hankinnan sivustolle ei ole jäänyt jälkeä siitä, että valittaja olisi kirjautunut sivustolle ja hakenut tarjouspyyntöaineiston.

Valittaja ei ole käyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyjä tarjouslomakkeita, vaan jättänyt tarjouksensa aiemmin keskeytetyn tarjouskilpailun lomakkeilla. Valittaja ei ole myöskään täyttänyt kaikkia hintakohtia lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluetteloon B1 (valaistuksen yksiköt). Vaikka valaistus ei ole kuulunut pääurakkaan, hankintayksikkö on edellyttänyt lisä- ja muutostöiden yksikköhintaluettelon kaikkien yksikköhintojen täyttämistä. Muut tarjoajat ovat täyttäneet kyseisen lomakkeen kaikki kohdat.

Kuultavan lausunto

Erkkiheikkilä Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt hyvitysmaksuvaatimuksensa osalta, että sen taloudellinen tappio menetetyn sopimusedun osalta on ollut vähintään 30 prosenttia tarjoushinnasta.

Valittaja on toimittanut tarjouksensa liitteenä tilinpäätöksensä vuosilta 2018 ja 2019. Hankintayksikkö on tarkastellut virheellisesti valittajan Alfa Rating -raporttia vuosilta 2017 ja 2018. Valittaja on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksen toimittamansa riittävän selvityksen perusteella.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on muun ohella tuotu esiin, että lain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan lain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa todetusta hankintadirektiivistä johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin. Hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi mainitun hankintadirektiivin liitteissä listattuihin soveltuvuusselvityksiin.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta.

Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä.

Hankintamenettely ja tarjouspyynnön keskeinen sisältö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia rakennusurakasta, joka koskee Pilkanmaantien ja Korontien vesihuollon ja katujen rakentamista.

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Soveltuvuusvaatimukset” on esitetty muun ohella, että tarjoajan on tehtävä selvitys, josta ilmenee muun ohella seuraavaa:

”Yrityksellä tulee olla viimeisen kahden (2) vuoden aikana liikevaihto vähintään yksi (1) milj. euroa/ vuosi.”

Tarjoajan on tullut ladata hankintayksikön käyttämään sähköiseen kilpailutusjärjestelmään tarjouksensa antamisen yhteydessä selvitys yrityksen liikevaihdosta viimeiseltä kahdelta vuodelta.

Ykkös Infra Oy:n tarjouksen liitteenä olleen selvityksen mukaan sen liikevaihto on ollut tilikaudella 1.2.2018–31.1.2019 tuloutumaton myynti mukaan lukien noin 690.000 euroa ja sitä edeltäneellä tilikaudella 1.2.2017–31.1.2018 200.067,09 euroa.

Valituksenalaisen hankintapäätöksen 18.2.2020 mukaan hankintayksikkö on saanut yhdeksän tarjousta. Päätöksessä on todettu, että yksi tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, sillä se ei ole täyttänyt asetettuja vaatimuksia. Päätöksestä on käynyt ilmi, että valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta, sillä valittajaa ei ole mainittu hankintapäätöksessä hyväksytyn tarjouksen antaneiden tarjoajien joukossa.

Hankintayksikön teknisen johtajan 25.2.2020 tekemässä ja valittajalle osoitetussa päätöksessä § 2 on todettu edellä mainitun valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisen perusteena muun ohella seuraavaa:

”Tilinpäätösdokumenttien perusteella yrityksen liikevaihto ei täytä tarjouspyynnössä vaadittuja vähimmäisliikevaihtovaatimuksia.”

Asian arviointi

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta. Tämän lisäksi asiassa on tarvittaessa arvioitava muita valituksessa esitettyjä perusteluja hankintamenettelyn virheellisyydestä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa näiden vaatimusten asettamisessa. Niiden tulee olla suhteellisuuden vaatimusten mukaisia ja puolueettomia sekä perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta, eivätkä ne saa tarpeettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua. Kun otetaan huomioon edellä hankintalain 105 §:ssä sekä pykälän 2 momentissa viitatussa hankintalain 85 §:ssä säädetty, on selvää, että hankintayksikkö voi myös kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella ei ole käynyt ilmi, että asetettu vähimmäisliikevaihtoa koskeva soveltuvuusvaatimus olisi ollut syrjivä, perusteeton, suhteellisuusperiaatteen vastainen tai kilpailua tarpeettomasti rajoittava.

Ykkös Infra Oy:n tarjouksesta tai tarjouksen liitteenä toimitetuista kahden viimeisen tilikauden tilinpäätöksistä ei ilmene, että yhtiön liikevaihto olisi täyttänyt hankintayksikön asettaman vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Valituksessa on nimenomaisesti viitattu korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2019:145, jossa on arvioitu Rakentamisen Laatu Rala ry:n niin sanotun RALA-pätevyysraportin esittämistä. Asiassa on ollut kysymys tilanteesta, jossa tarjoajan soveltuvuuden oli voinut osoittaa ainoastaan RALA-pätevyysraportilla. Tarjouskilpailuun osallistuminen oli edellyttänyt siten edellä mainitun yksityisoikeudellisen yhdistyksen antaman maksullisen pätevyysraportin hankkimista eikä tarjouspyynnössä ollut ilmoitettu mahdollisuudesta osoittaa soveltuvuus muulla vaihtoehtoisella selvityksellä. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, että hankintayksikön pyytämiä tietoja ei olisi ollut mahdollista esittää muutoin kuin RALA-pätevyysraportilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset edellyttivät esillä olleessa kansallisessa hankinnassa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen voitiin tarvittaessa osoittaa muullakin vastaavanlaisella selvityksellä kuin vain Rakentamisen Laatu Rala ry:n myöntämällä pätevyydellä. Lisäksi hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä olisi tullut ilmetä mahdollisuus RALA-pätevyysraportin asemesta toimittaa vaihtoehtoinen korvaava selvitys, josta mainittua raporttia vastaavat tiedot ilmenivät.

Markkinaoikeus toteaa, ettei nyt käsillä olevassa asiassa ole kysymys tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi sallinut tarjoajien toimittavan selvitystä soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä vain tietyn maksullisen yritysraportin muodossa. Tiedot liikevaihdosta on tarjouspyynnön mukaan voitu viime kädessä tarkistaa myös tarjoajan tilinpäätöstiedoista. Siten mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty ei anna aihetta arvioida nyt käsillä olevaa asiaa toisin kuin edellä on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä ei myöskään voida katsoa olevan velvollisuutta hyväksyä muuta kuin liikevaihtoa koskevaa selvitystä tarjoajan tai ehdokkaan taloudellisesta soveltuvuudesta yksinomaan siitä syystä, että tietty tarjoaja ei täytä vähimmäisliikevaihtoa koskevaa vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on esitetyn selvityksen perusteella voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, ettei se ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja liikevaihtoa koskevia vähimmäisvaatimuksia.

Koska hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta jo edellä mainitun liikevaihtovaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi, asiassa ei ole tarpeen lausua siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta myös tarjouspyynnössä asetettujen referenssivaatimusten täyttymättä jäämisen perusteella. Asiassa ei ole samoilla perusteilla tarpeen ottaa kantaa myöskään valittajan esittämiin muihin väitteisiin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valitus on näin ollen hylättävä.

Koska hankintayksikkö on edellä todetusti voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta soveltuvuusvaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi, asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muutoin, mitä oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 10 luvussa (95–101 §) säädetään, ei kuitenkaan viimeksi mainitun lain 95 §:n 3 momenttia.

Oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetun lain 95 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Pykälän 2 momentin mukaan korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja joutuu itse vastaamaan kuluistaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi itse vastaamaan kuluistaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Kouvolan kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Markus Ukkola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.