MAO:333/20

Hansel Oy - elinkaaripalvelut

julkinen hankinta - puitejärjestely - hankinnan laajuudesta ilmoittaminen

Diaarinumero: 2019/322
Antopäivä: 6.7.2020



Asian tausta

Hansel Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 2.7.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta hankintojen elinkaaripalvelujen hankinnasta ajalle 2019–2025 sekä kolmen vuoden optiokaudelle.

Hansel Oy:n digitaalisen liiketoiminnan johtaja ja palvelupäällikkö ovat 25.9.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet Cloudia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt EU-kynnysarvon. Kaikkien saapuneiden tarjousten vertailuhinnat ovat hankintapäätöksen liitteenä olleen perustelumuistion mukaan ylittäneet 10.000.000 euroa.

Markkinaoikeus on 19.11.2019 tekemällään päätöksellä numero 493/2019 hylännyt Hansel Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

EU-Supply Holding AB on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä noudattamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 36.817,50 eurolla ja oikeudenkäyntimaksua vastaavan osuuden 4.100 euroa viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöasiakirjojen laatimisessa ja hankinnan kohteen määrittelemisessä. Tarjouspyyntöasiakirjojen kokonaisuutena arvioiden riittämättömät tiedot tarjousten laatimiseksi ovat olleet omiaan vaikuttamaan siten, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ole tullut riittävästi turvatuksi tarjouskilpailussa.

Hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa viitannut sen asiakkaisiin, joilla on oikeus käyttää nyt kyseessä olevaa puitejärjestelyä. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että yksi asiakasorganisaatio voi sisältää useita organisaatioita yksilöimättä näitä, eikä se ole kertonut muun ohella asiakkaiden maantieteellistä jakaumaa.

Tarjouspyynnön asiakaslistauksen mukaan puitejärjestelyn käyttöön oikeutettuun asiakaspiiriin voi puitejärjestelyn voimassaoloaikana tulla vähäisiä muutoksia esimerkiksi asiakkaiden nimenmuutosten, organisaatiomuutosten, tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja vastaavien järjestelyjen johdosta. Listauksen mukaan ajantasainen asiakasluettelo löytyy hankintayksikön verkkopalvelusta. Edellä mainittu hankinnan asiakkaiden kuvaus on ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintayksikkö on tarjouspyyntöasiakirjoissa arvioinut, että luetellut asiakkaat ottavat kilpailutettavan palvelun käyttöönsä. Sitoutuneiden asiakkaiden määriä ei ole esitetty tarjouspyyntöasiakirjoissa. Puitejärjestelyä koskevat tarjouspyyntöasiakirjat ovat sisältäneet epävarmuutta sen suhteen, mitkä hankintayksikön asiakkaista ovat tosiasiallisesti mukana sen kilpailuttamassa puitejärjestelyssä ja kuinka laajaksi puitejärjestely näin ollen muodostuu.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen hintalomakkeen kertoimet eli volyymit eivät ole antaneet riittävän tarkkaa kuvaa siitä, miten asiakkaat todellisuudessa ottavat käyttöönsä eri moduulien palveluja. Kertoimista ei ole käynyt ilmi esimerkiksi sitä, minkälaiset tai minkäkokoiset hankintaorganisaatiot ottavat todennäköisesti käyttöön kilpailutusmoduulin lisäksi hankinnan suunnittelua ja valmistelua sekä sopimus- ja toimittajahallintaa koskevat moduulit, ja paljonko näihin tarvitaan tukea.

Hintalomakkeessa olleet kertoimet eivät ole tarjonneet realistista kuvaa eri palvelujen suhteellisesta käytöstä käytettyjen laskentakaavojen vuoksi. On epätodennäköistä, että eri palvelujen todellinen jakauma olisi todellisuudessa kyseisten laskentakaavojen mukaisella tavalla niin yksiselitteinen ja tasalukuinen.

Hankintayksikkö on ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa vuoden 2018 aikana käytössä olleiden palvelujen kautta julkaistujen hankintailmoitusten tai tarjouspyyntöjen yhteismäärät sen itsensä ja KL-Kuntahankinnat Oy:n osalta, näihin saatujen tarjousten yhteismäärät sekä aiemmat asiakkaiden kokonaismäärät. Lisäksi hankintayksikkö on erikseen tuonut esiin, miten epätarkkoja luvut ovat, sillä yksi organisaatio voi kattaa useamman tarjouspyynnön asiakkaita koskevassa liitteessä mainitun hankintayksikön. Hankintayksikkö on edelleen korostanut, että sen esittämät luvut ovat vain suuntaa-antavia, koska sähköinen hankintamenettely on tullut pakolliseksi vasta 18.10.2018 alkaen.

Edellä mainittu hankinnan laajuuden kuvaus on ollut hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikön olisi ollut mahdollista toimittaa tarjouspyyntöasiakirjoissaan tarkat tiedot kaikista sen ja KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaiden järjestämistä tarjouskilpailuista olemassa olevien puitejärjestelyjen aikana. Tiedot olisi ollut mahdollista toimittaa useiden vuosien ajalta kaikista asiakkaista, koska kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on tehty niistä julkisesti ilmoittaen, mikä on mahdollistanut niitä koskevan tiedon keräämisen.

Nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn volyymit riippuvat merkittävästi puitejärjestelyn käyttöönoton asiakaskohtaisesta aikataulusta. Tarjouspyynnössä on todettu epämääräisesti kuntasektorin asiakkaiden osalta, että palvelun käyttöönotto aloitetaan heti puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kunta-asiakkaiden käyttöönotoilla, mutta tätä tarkempia volyymejä tai aikatauluja tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu. Tarjouspyynnössä ei ole myöskään kuvattu, milloin käyttöönottoprojektit tapahtuvat kunkin asiakkaan osalta. Edellä mainittu on johtanut osaltaan siihen, ettei tarjoajien ole ollut riittävissä määrin mahdollista päätellä hankinnan tosiasiallista laajuutta. Hankintayksikkö on toiminut tältäkin osin hankintasäännösten vastaisesti.

Nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn ennakoitu kokonaisarvo on myös jäänyt epäselväksi siitäkin huolimatta, että asiasta on esitetty hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana lisäkysymys. Hankintayksikkö ei ole tältä osin antanut tarjouspyyntöasiakirjoissa riittäviä tietoja hankinnan laajuudesta.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole riittävästi kuvattu niin sanotun HILMA-hankintailmoituspalvelun käyttöä kilpailutusjärjestelmänä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu lainkaan, että HILMA-palvelun ylläpidon siirtyessä hankintayksikölle palvelun on tarkoitus tulevaisuudessa toimia myös kilpailutusjärjestelmänä. Koska HILMA-palveluun kehitetään tarjousten vastaanottamismahdollisuus erityisesti pienempiä ja satunnaisesti EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja tekeviä organisaatioita varten, on epätodennäköistä, että nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn sopimuskausi kestäisi tarjouspyynnössä ilmoitettua kuutta vuotta kilpailutetuilla volyymeillä. HILMA-palvelun kehittäminen joko kokonaan tai osittain nyt hankittavan palvelun korvaajaksi on olennainen tieto tarjoajalle. Hankintayksikkö ei ole tältäkään osin antanut tarjouspyyntöasiakirjoissa riittäviä tietoja hankinnan laajuudesta.

Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan tarjoajien on tullut listata merkittävimmät integraatiot, jotka tarjottavaan tuotteeseen on tehty. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan rajapinta on mahdollista ottaa käyttöön ilman puitesopimustoimittajan toimia tai mahdolliset puitesopimustoimittajan toimet eivät ole lisäveloituksellista työtä. Käytännössä integraatioista ja niiden muodostamisesta syntyy kuitenkin aina merkittäviä lisäkuluja ja tukitarvetta, minkä lisäksi integraation toteuttaminen kestää tavanomaisesti kymmeniä päiviä tai jopa sata päivää. Eri tarjoajilla on eri tavoin toteutettuja rajapintoja ja integraatioita toisistaan poikkeavat määrät, mikä johtaa eri tarjoajien palvelujen täysin erilaisiin tuotantokustannuksiin, eri määrään laskutettavia integraatioita ja siten täysin eri perusteilla laskettuun hintaan loppuasiakkaalle. Tämä puolestaan johtaa tarjousten vertailukelvottomuuteen.

Vain voittaneella tarjoajalla on ollut tieto nykyisistä asiakaskohtaisista integraatiomääristä, mikä on vaikuttanut tarjoajien yhdenvertaisuuteen. Nykyisten ja tulevien integraatioiden määrää ei ole myöskään kuvattu riittävästi tarjouspyynnössä, vaikka tämä tekijä muodostaa merkittävän osan vertailuhinnasta.

Vastine

Vaatimukset

Hansel Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.357,14 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan laajuus on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut luettelo niistä asiakkaista, jotka voivat käyttää nyt kyseessä olevaa puitejärjestelyä. Luettelo on tyhjentävä, joten puitejärjestelyyn ei voi liittyä uusia asiakkaita puitejärjestelyn aikana.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittuja vähäisiä muutoksia hankintayksikön asiakkaina toimivissa julkishallinnon organisaatioissa on ollut viime vuosina useita. Esimerkiksi valtionhallinnon virastojen nimet ovat muuttuneet toisiksi, eikä tämä ole muuttanut puitejärjestelyn asiakaspiiriä. Tässä tarkoitetuilla muutoksilla ei myöskään voida katsoa olevan vaikutusta hankinnan laajuuteen.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa luettelossa ei ole ollut kyse puitejärjestelystä kiinnostuneiden asiakkaiden ryhmästä, vaan luettelo on kuvannut puitejärjestelyn tosiasiallista käyttäjäkuntaa.

Hankintayksikkö ei voi etukäteen tietää eikä vaikuttaa siihen, miten yksittäinen asiakas tulee järjestämään hankintatoimensa. Tästä huolimatta asiakkaat on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintasäännösten mukaisesti, eikä yksittäisen asiakkaan vapaus järjestää hankintatoimensa sille tarkoituksenmukaisella tavalla tee tarjouspyyntöasiakirjoista epäselviä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa volyymiarvio on muodostettu siten, että kaikki asiakkaat ottavat kilpailutusmoduulin käyttöön, 75 prosenttia ottaa myös hankinnan suunnittelua koskevan moduulin käyttöön ja 50 prosenttia ottaa sopimus- ja toimittajahallintaa koskevan moduulin käyttöön. Tämä arvio ei ole huonompi kuin muukaan arvio olisi ollut. Näennäisesti tarkempien arvioiden esittäminen voisi päinvastoin olla harhaanjohtavaa. Esitetty moduulikohtainen volyymiarvio on lisäksi kaikille tarjoajille sama ja siten tasapuolinen. Moduuleille on pyydetty kappalehinnat eikä kokonaishintaa koko asiakaskunnalle tai puitejärjestelyn kestolle. Hankintojen elinkaaripalvelussa on kyse jopa yhdeksän vuoden puitejärjestelystä, jota merkittävä osa asiakkaista alkaa käyttää vasta vuosina 2022–2023, kun valtion nykyinen puitejärjestely päättyy. Asiakkailla ei ole tiedossa tulevia tarpeitaan usean vuoden päähän etukäteen.

Moduulikohtainen arviointi asiakkaittain ei ole ollut mahdollista, eikä tällä ole ollut merkitystä tarjouksen antamisen kannalta. Moduulin hinta ei poikkea asiakkaan tyypin mukaan. Asiakkaiden tarpeet eri moduulien osalta muuttuvat ja vaihtelevat pitkän sopimuskauden aikana. Ei ole realistista odottaa, että asiakkaat pystyisivät ennustamaan toimintansa kehittymisen ja lukitsemaan hankintatarpeensa näin pitkältä ajalta etukäteen. Tämä ei myöskään kuulu puitejärjestelyn luonteeseen.

Hankintayksikkö on määrittänyt tarjouspyynnössä hankintojen elinkaaripalvelua koskevien tulevien suoritusten suunnitellun määrän sillä tarkkuudella, kuin se on ollut mahdollista määrittää yhdeksän vuoden puitejärjestelyssä. Hankintayksikkö ei ole jättänyt ilmoittamatta tulevien hankintojen määriä eikä viitannut asiakkaidensa tavanomaisiin tarpeisiin. Puitejärjestelyn käyttäminen ei ole siihen osallistuville hankintayksiköille hankintasäännösten mukaan pakollista, joten mikään arvio kyseisten hankintayksiköiden tulevista hankinnoista ei puitejärjestelyn joustavan luonteen vuoksi voi olla täysin täsmällinen.

Hankintayksikkö on halunnut kiinnittää tarjoajien huomion siihen, että ilmoituksia ja tarjouksia koskevat luvut ovat historiatietoa ja että sähköisten kilpailutusten määrä on kasvussa eikä siten tarkasti ennustettavissa. Lisäksi merkittävä määrä puitejärjestelyn tulevista käyttäjistä on hankintayksikölle uusia asiakkaita. Olennaista on, että kaikilla tarjoajilla on ollut sama käsitys ja samat tiedot hankinnan laajuudesta.

Tarjouspyynnön liitteissä on kuvattu tarkemmin myös hankinnan sisällöllistä laajuutta ilmoittamalla sähköisten kilpailutusjärjestelmien kautta julkaistujen hankintailmoitusten lukumäärät vuonna 2018. Tarjouspyynnön liitteissä on edelleen kerrottu hankintayksikön ja KL-Kuntahankinnat Oy:n nykyisten puitejärjestelyjen asiakasmäärät sekä asiakaskohtaisten käyttöönottomaksujen moduulikohtaiset volyymit.

Sähköisten kilpailutusten tulevaa määrää ei voida ennustaa sellaisten lukujen perusteella, jotka ovat ajalta ennen pakollista sähköistä hankintamenettelyä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittujen aiempien puitejärjestelyjen ja nyt kilpailutetun puitejärjestelyn asiakaskunnat eivät myöskään ole identtiset.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävät tiedot asiakaskohtaisten käyttöönottojen osalta. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on todettu, että palvelun käyttöönotto aloitetaan heti puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kuntasektorin asiakkaiden käyttöönotolla. Näistä asiakkaista osa käyttää KL-Kuntahankinnat Oy:n päättyvää puitejärjestelyä ja osa ei. Asiakkaiden käyttöönotot suoritetaan kiireellisyysjärjestyksessä hankintayksikön koordinoimana. Kiireellisyysjärjestys on ollut tarkoitus muodostaa vasta, kun puitesopimus on allekirjoitettu ja käyttöönotot ovat voineet alkaa tosiasiallisesti. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi ilmoitettu, että valtiosektorin asiakkailla on voimassa oleva puitejärjestely maaliskuulle 2023, joten suurin osa näistä asiakkaista ottaa hankinnan kohteena olleen palvelun käyttöönsä loppuvuoden 2022 aikana. Myöskään valtiosektorin asiakkaiden osalta tieto esimerkiksi siitä, mitkä konkreettiset virastot tulevat ottamaan palvelun käyttöönsä esimerkiksi lokakuussa 2022, ei ole toimittajalle tarjouksen laatimisen näkökulmasta oleellinen tieto.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty toimittajan sitoutuvan siihen, että se pystyy hoitamaan vähintään 20 asiakaskohtaista käyttöönottoprojektia samanaikaisesti. Tämä on toimittajalle olennainen tieto. Sen sijaan tieto siitä, mikä asiakas on kyseessä ja missä tämä sijaitsee, ei ole olennaista. Käyttöönottoprojektin hintaan ei ole tarjouspyynnön mukaan tullut sisällyttää matkustamista. Käyttöönottoprojektin koko ei myöskään merkittävästi vaihtele asiakkaan koon perusteella.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ollut skaalattavuusvaatimus ei ole koskenut organisaatiota vaan palvelun tulevaa käyttöä puitesopimuskaudella. Kyseessä ei ole hankinnan volyymeihin tai asiakaskuntaan liittyvä toteamus, vaan SaaS-palvelun toimintaa koskeva tekninen vaatimus. Hankintojen elinkaaripalvelun luonteeseen kuuluu, että esimerkiksi hankintailmoituksia ei julkaista tasaisesti, vaan palvelussa ilmenee kuormituspiikkejä.

Hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hankintailmoituksessa hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa. Kokonaisarvon ilmoittaminen hankintailmoituksessa ei ole hankintasäännösten mukaan pakollista. Hankinnan ennakoitu arvo on vain yksi tapa kuvata hankinnan laajuutta. Kyseessä olevassa hankinnassa tarjouksen laatimisen kannalta merkityksellisempiä ovat olleet tarjouspyynnön tiedot puitesopimuksen asiakaskunnasta ja kappalemääristä. Toisin kuin tarjoajilla, hankintayksiköllä ei ole ollut tiedossaan tarjoajien hintatasoja. Palvelu tässä muodossaan on myös kokonaan uusi. Mikäli tällaisessa tilanteessa olisi esitetty hankinnan arvioitu euromääräinen arvo, se olisi voinut olla harhaanjohtava. Euromääräisen kokonaisarvon antaminen etukäteen ei ole tarkoituksenmukaista hankinnassa, jossa tarjoajien innovaatiot voivat synnyttää huomattavaa kustannussäästöä ja siten odottamattomiakin hintoja. Hankinnan euromääräinen arvo on ollut jokaisen tarjoajan muodostettavissa tarjouspyynnön tietojen ja tarjoajan oman hinnoittelun perusteella. Hankinnan ennakoidusta arvosta ei ole myöskään esitetty lisäkysymystä hankintamenettelyssä.

HILMA-palveluun mahdollisesti kehitettävässä toiminnallisuudessa ei ole kysymys kilpailuttamisjärjestelmästä vaan pienille ja satunnaisesti hankintoja tekeville hankintayksiköille suunnatusta mahdollisuudesta liitemuotoisten tarjousten sähköiseen vastaanottamiseen hankintasäännösten vaatimukset täyttävällä tavalla. Nyt kyseessä oleva hankintojen elinkaaripalvelua koskeva kilpailutus koskee puolestaan hankintatoimen ammattilaisille tarkoitettua ja monipuolisia toimintoja tarjoavaa rakenteista ja kaupallista palvelua. Mahdollinen HILMA-palveluun myöhemmin toteutettava toiminnallisuus ei ole miltään osin päällekkäinen nyt kilpailutetun hankinnan kanssa. HILMA-palvelu tulee toimimaan hankintojen elinkaaripalvelua täydentävänä palveluna kokonaan eri hankintayksiköille. Dokumenttimuotoisten tarjousten vastaanottamisen toiminnallisuuden kehittämisellä HILMA-palveluun ei ole minkäänlaista vaikutusta hankintojen elinkaaripalvelun käyttöön, mistä syystä asiaa ei ole myöskään mainittu hankintojen elinkaaripalvelua koskevassa tarjouspyynnössä.

Rajapintoja ja integraatioita koskevat tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset eivät ole olleet epäselviä eivätkä asettaneet tarjoajia epätasapuoliseen asemaan. Tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimuksissa ei ole edellytetty puitesopimustoimittajaa rakentamaan rajapintoja vaan pyydetty listaamaan palvelussa jo olevat avoimet rajapinnat, jotka tulee olla mahdollista ottaa käyttöön ilman puitesopimustoimittajan toimia. Vaatimuksissa ei ole viitattu mihinkään muihin rajapinnan käytön edellyttämiin toimiin, jotka vaatisivat puitesopimustoimittajan työtä. Vaatimuksilla on haluttu varmistaa avoimen rajapinnan olemassaolo ja se, ettei puitesopimustoimittaja voi mielivaltaisesti estää rajapinnan käyttöä tai yrittää periä maksua valmiin rajapinnan olemassaolosta jokaiselta asiakkaalta erikseen. Tarjouspyynnössä on lisäksi selvästi todettu, että järjestelmäintegraatiotyön kustannuksista vastaa asiakas. Tälle työlle on varattu tarjouspyynnön liitteenä olleella hinnoittelulomakkeella omat hintarivit.

Tarjouspyynnön liitteenä olleella hinnoittelulomakkeella on pyydetty tarjoajaa hinnoittelemaan kolme nimettyä integraatiota. Mainituille integraatioille on pyydetty ilmoittamaan integraatiokohtainen kappalehinta sekä ylläpidon vuosikustannus. Näillä integraatioilla ei ole mitään tekemistä muualla tarjouspyyntöasiakirjoissa mainittujen avoimien rajapintojen kanssa. Integraatiovaatimus on kohdistunut tarjoajiin tasapuolisesti, koska kaikki ovat voineet ilmoittaa hintalomakkeella nimetyn integraation kappalehinnan ja ylläpidon vuosikustannuksen. Nykyisillä asiakaskohtaisilla integraatiomäärillä ei myöskään ole merkitystä tarjouksen antamisen kannalta. Integraatioiden arvioidut määrät on ilmoitettu hinnoittelulomakkeella ja tarjous on tullut antaa näiden tietojen perusteella eikä perustuen historiallisiin arvioihin.

Tukipalvelujen hinnat eivät ole olleet miltään osin vertailukelvottomia. Hankintojen elinkaaripalvelujen tuen tarpeeseen vaikuttaa ennen kaikkea järjestelmän helppokäyttöisyys ja vakaus sekä laadukas koulutus eikä niinkään hankintayksikön koko. Tyypillisesti hankinnat on hankintayksiköissä keskitetty hankintaosastolle tai vastaavalle, joten käyttäjiä on aina rajoitettu määrä. Asiakkaan henkilömäärällä ei ole merkitystä palvelun hintaan sisältyvän suppean tukipalvelun kuormitukseen tai hinnoitteluun, koska tukeen voivat olla yhteydessä vain järjestelmän käyttöön koulutetut henkilöt, joiden määrä ei olennaisesti poikkea eri organisaatioissa. Pääkäyttäjäpalvelusta aiheutuva toimittajan mahdollinen lisätyö on puolestaan otettu huomioon tarjouspyynnön liitteenä olleella hinnoittelulomakkeella siten, että pääkäyttäjäpalvelulle on pyydetty erilliset käyttäjäkohtaiset kuukausihinnat eri käyttäjämäärien mukaan porrastetusti.

Kaikilla tarjoajilla on ollut käytössään täsmälleen samat arviot hankinnan laajuudesta, sisällöstä ja arvioiduista käyttöönotoista. Voittaneella tarjoajalla ei ole ollut mitään ylimääräistä tietoa, joka olisi auttanut tarjouksen hinnoittelussa. Tarjouspyyntö on ollut tasapuolinen ja syrjimätön.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Cloudia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.080 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu hankintayksiköt, joilla on oikeus käyttää puitejärjestelyä, sekä hankintayksikön arvio siitä, että kyseiset hankintayksiköt tulevat käyttämään puitejärjestelyä. Edelleen tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu niiden organisaatioiden määrä, jotka ovat tarjouspyyntöasiakirjojen laatimishetkellä käyttäneet palvelua, jonka hankinta tulee korvaamaan. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettuja tietoja on pidettävä riittävinä.

Puitejärjestelyn asiakasorganisaatioissa tapahtuvien vähäisten muutosten salliminen nimenmuutoksista tai vastaavista syistä johtuen ei tarkoita, että puitejärjestelyyn liittyvät hankintayksiköt tai niiden määrä olisi jätetty avoimiksi.

Hankintayksikkö ei ole voinut tarjouspyyntöasiakirjoissa antaa asiakkaidensa puolesta sitoumuksia palvelun taikka tiettyjen moduulien käyttöönottoon liittyen. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selkeästi ilmoitettu, että ne hankintayksiköt, jotka käyttävät puitejärjestelyä, ottavat kaikki käyttöönsä kilpailutusta koskevan moduulin. Kyseessä olevalla kilpailutuksella hankitaan palvelua, joka korvaa hankintayksikön asiakkaiden aiemmin käyttämän palvelun. Se, mitkä asiakkaat siirtyvät tosiasiassa käyttämään uutta palvelua ja minkä moduulin osalta, on jokaisen asiakasyksikön itsenäisessä päätäntävallassa oleva asia. Voittaneella tarjoajalla ei ole eikä ole voinutkaan olla varmaa ja tarkkaa tietoa siitä, minkä moduulin mikäkin asiakas tulee ottamaan käyttöönsä. Merkityksellinen tieto koskien tällä hetkellä käytössä olevan kilpailutusratkaisun asiakasorganisaatioiden määrää on ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa. Voittaneella tarjoajalla ei ole aiempien sopimusten perusteella mitään sellaista tietoa, joka olisi vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja yhdenvertaisen kohtelun.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettu erittely julkaistujen tarjouskilpailujen määristä on ollut riittävä keskenään vertailukelpoisten tarjousten mahdollistamiseksi, eikä voida edellyttää, että erittely olisi tullut tehdä useammalta vuodelta. Vuotta 2018 edeltäneet vuositilastot eivät ole olleet asiassa merkityksellisiä, koska sähköinen hankintamenettely on tullut pakolliseksi vasta 18.10.2018 alkaen.

Hankintasäännöksissä ei edellytetä hankinnan ennakoidun arvon ilmoittamista hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikkö on nyt kyseessä olevassa hankinnassa julkaissut lainmukaisen hankintailmoituksen, ja kilpailutukseen on sovellettu EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevia säännöksiä.

HILMA-palveluun mahdollisesti myöhemmin toteutettavat muutokset ovat nyt kyseessä olevasta hankinnasta täysin erillinen asia, eikä tarjouspyyntöasiakirjoja laadittaessa ole ollut varmaa tietoa siitä, millainen HILMA-palvelusta myöhemmin tulee, millä aikataululla muutokset tosiasiassa toteutuvat ja millä tavalla HILMA-palvelun kehitys ylipäänsä vaikuttaa nyt kyseessä olevaan hankintaan.

Integraatiovaatimukset eivät ole tuottaneet vertailukelvottomia tarjouksia tai vaarantaneet tarjoajien tasapuolista kohtelua. Kilpailutuksen kohteena oleva palvelu on vakioitu, eli kaikilla sopimuksen piiriin kuuluvilla asiakkailla on käytössään sama palveluna tarjottava järjestelmä. Tällöin palvelutoimittajan integraatiotyö on mahdollista käyttää kaikkien niiden asiakkaiden hyväksi, joiden kohdejärjestelmä on sama. Toimittajan lisätyötä ei näin ollen synny, eikä toimitettavien järjestelmien määrällä ole merkitystä kokonaisuutta arvioitaessa. On lisäksi otettava huomioon, että palvelun integraatioissa on mahdollista käyttää palvelun olemassa olevia ominaisuuksia kuten valmiita rajapintoja tai integraatiomoduuleita, joita on kysytty tarjouspyynnössä mutta joilla ei ole ollut vaikutusta tarjousvertailussa. Nämä olemassa olevat ominaisuudet eivät myöskään vaadi palvelun toimittajalta minkäänlaista lisätyötä. Näin toimien koko integrointilogiikka on täysin asiakkaan määriteltävissä ja toteutettavissa ilman, että siitä muodostuu lisäkustannuksia tai tukitarvetta palvelun tuottajalle.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty integraatioista aiheutuvien kustannusten hinnoittelemista tarjouksen sisällä, kuten valituksessa on esitetty. Tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeella on lisäksi ilmoitettu integraatioiden arvioidut määrät, joiden perusteella tarjous on tullut antaa. Näin ollen myöskään voittaneen tarjoajan tiedolla nykyisistä asiakaskohtaisista integraatiomääristä ei ole ollut merkitystä tarjouksen antamisen tai tarjoajien tasapuolisen kohtelun kannalta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoista ei käy ilmi, mitä tarkoitetaan toteamuksella yhden asiakasorganisaation sisältämistä hankintayksiköistä. Se voi tarkoittaa tarjouspyyntöön listattuja hankintayksikön alayksiköitä, mutta se voi tarkoittaa myös sellaisia organisaatioita, joita tarjouspyynnössä ei ole listattu. Asiaa ei ole myöskään otettu huomioon hinnoitteluliitteessä, mikä johtaa vertailukelvottomiin tarjouksiin.

Tarjouspyyntöasiakirjoihin on voitu sisällyttää jonkinlainen arvio toteutuvien kilpailutusten kappalemääristä tulevaisuudessa. Kyseessä olevaa järjestelmää käytetään nimenomaan kilpailuttamiseen, joten kilpailutusten määrä ja kuormituspiikit vaikuttavat tarvittaviin tukipyyntöihin ja järjestelmän kapasiteettitarpeeseen. Tämän vuoksi kustannuslaskentaa on ollut mahdotonta tehdä tarjousvaiheessa.

Moduulikohtainen volyymiarvio olisi ollut mahdollista antaa. Myös KL-Kuntahankinnat Oy on pyrkinyt omassa kilpailutuksessaan antamaan volyymiarvioita, ja eri moduulien volyymit ovat olleet hankintayksikön selvitettävissä asiakkailta kysymällä. Sopimuskaudella voi tulla muutoksia volyymeihin, mutta olisi ollut jopa helposti selvitettävissä, mikä asiakas aikoo ottaa minkäkin moduulin käyttöönsä sopimuskauden alussa. Moduulikohtaiset volyymiarviot vaikuttavat toimittajan arvioon sille aiheutuvista vuosikohtaisista kuluista. Tätäkin merkittävämpää on, että volyymiarvioiden avulla toimittaja voi arvioida työläiden ja kalliiden integraatioiden tarvetta lyhyellä ja pitkällä aikavälillä. Lisäksi järjestelmää käyttävien asiakkaiden kanssa sovittavien sekä vaadittujen järjestelmäintegraatioiden sekä käyttöönotto-, ylläpito- ja tukikulujen arviointi edellyttää tietoa volyymeistä. Pitkäaikaisesti järjestelmää käyttävät asiakkaat pyytävät todennäköisemmin toimittajaa toteuttamaan integraatioita, kun taas lyhyemmän aikaa järjestelmää käyttävät asiakkaat voivat esimerkiksi pyytää datan manuaalisiirtoja tai muita ratkaisuja. Kokonaiskustannusten arviointi on siten riittävällä tasolla mahdollista vain silloin, kun toimittaja tietää volyymit ja käyttöönottoaikataulut tarjousta tehdessään.

Järjestelmäintegraatioiden muodostamisesta aiheutuu lisäkustannuksia. Myös hankintayksikkö on vuonna 2017 saanut rahoitusta Euroopan unionilta vastaavien integraatioiden toteuttamiseen. Voittaneelle tarjoajalle näitä lisäkustannuksia ei aiheutuisi, koska sen osalta ne on jo kertaalleen rahoitettu, mutta lisäkustannukset tulisivat toisen valitun tarjoajan kannettavaksi, mikä asettaisi tarjoajat epätasa-arvoiseen asemaan keskenään. Hankinnan toteutus tulisi edellyttämään myös jatkuvaa integraatioiden ylläpitotyötä, joka on tullut sisällyttää tarjoukseen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä ei ole ollut tiedossaan hankintojen elinkaaripalvelun eri moduulien hintoja. Aiemmat puitesopimukset eivät ole kattaneet nyt kyseessä olevan puitesopimuksen koko laajuutta. Hintatietojen kysyminen markkinavuoropuhelussa ei tyypillisesti anna luotettavaa tietoa toteutuvista hinnoista, vaan tarjouksen hinta määräytyy kilpailutuksessa annettavien tarjousten perusteella. Hankintojen elinkaaripalvelua koskevien tarjousten kokonaishinta on muodostunut useiden hintatekijöiden summana, josta puheena olevien moduulien hinta on ollut vain yksi osatekijä. Hankinnan ennakoidusta arvosta ei olisi siten edes ollut pääteltävissä yksittäisten osatekijöiden kuten moduulien hinta-arvioita.

Hankintayksiköllä on puitejärjestelyn valmistelun yhteydessä ollut käytettävissään niiden kyselyjen tulokset, joita KL-Kuntahankinnat Oy oli osaltaan hankinnan valmisteluvaiheessa tehnyt. Lisäksi hankintayksikkö on tehnyt omia kyselyjä ja selvityksiä asiakaskunnalleen. Näiden kyselyjen selkeänä tuloksena oli, että asiakkaat eivät pysty ennustamaan moduulitarvettaan edes käyttöönottovaiheessa eli tuolloin noin vuoden kuluttua kyselyn ajankohdasta. Näin ollen moduulikohtaiset volyymiarviot on muodostettu hankintayksikön parhaan arvion mukaisesti kaikkien käytettävissä olleiden tietojen perusteella, ja ne on selkeästi ilmoitettu tarjouspyynnön hintalomakkeella. Tarkemman tiedon antaminen ei ole ollut mahdollista.

Vuonna 2017 EU-rahoituksella toteutettu integraatio on liittynyt viranomaistietojen hakuun Verohallinnon harmaan talouden yksiköstä. Mainitussa hankkeessa on tehty usean viranomaisen ja muun tahon yhteistyötä, jotta tietojen hakupalvelun toteuttaminen on ylipäänsä mahdollista. Kysymys on ollut koko alaa hyödyttävästä kehitystyöstä, jolla on luotu juridiset ja tekniset edellytykset viranomaistietojen hakemiselle. Hankkeella on rahoitettu osaltaan myös näiden muiden viranomaisten tietojärjestelmiin tehtyjä muutoksia. Hankkeesta saatu hyöty koituu kaikkien markkinoilla toimivien järjestelmien hyödyksi ilman näille tästä johtuvia kustannuksia. On lisäksi otettava huomioon, että jo toteutetut integraatiot ovat yksi tietojärjestelmän ominaisuus muiden joukossa, eikä yhden kaikille asiakkaille yhteisesti toteutetun integraation osuus toimittajan kustannuksissa ole merkittävä.

Vertailukelpoinen tarjous ei tarkoita sitä, että kaikilla tarjoajilla olisi täysin samanlainen kustannusrakenne. Päinvastoin, tarjoajien kustannusrakenteessa on väistämättä eroja esimerkiksi tarjoajan organisaation, ansaintalogiikan ja tarjotun järjestelmän elinkaaren johdosta. Hankintayksikkö ei voi olla vastuussa toimittajan tekemästä aiemmasta kehitystyöstä tai sen puutteesta. Kattavalla teknisellä vuoropuhelulla hankinnan suunnitteluvaiheessa on varmistettu, että tarjouspyynnössä ei ole ollut sellaisia vaatimuksia, joita potentiaalinen tarjoaja ei voisi kohtuullisin kustannuksin toteuttaa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Nyt kysymyksessä olevan yhteishankintayksikkönä toimivan Hansel Oy:n hankinnan kohteena ovat olleet puitejärjestelynä toteutettavat hankintojen elinkaaripalvelut. Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvattu puitejärjestelyn laajuutta hankintasäännösten mukaisella tavalla riittävästi siten, että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on valituksen johdosta lisäksi arvioitava, ovatko tarjouspyyntöasiakirjojen maininnat tuotteisiin tehdyistä integraatioista olleet hankintasäännösten mukaisella tavalla syrjimättömät ja riittävän selvät.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 42 §:n 1 momentin mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintayksikön ja yhden tai useamman toimittajan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat hinnat ja suunnitellut määrät sekä muut ehdot. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikön on valittava toimittajat puitejärjestelyyn hankintalain mukaisella hankintamenettelyllä noudattaen, mitä hankintamenettelyjen käyttöedellytyksistä ja kilpailutuksen menettelyvelvoitteista säädetään. Pykälän 4 momentin mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä puitejärjestelyyn valittujen toimittajien ja sellaisten hankintayksiköiden kesken, jotka on selkeästi ilmaistu puitejärjestelyn kilpailutuksen hankinta-asiakirjoissa.

Hankintalain 42 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 137) on todettu, että mainitussa pykälässä säädetään puitejärjestelyihin liittyvistä ehdoista sekä puitejärjestelyn perustamisesta. Esitöissä on edelleen todettu, että kyseinen pykälä perustuu julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU (hankintadirektiivi) 33 artiklan 1 ja 2 kohtaan. Esitöiden mukaan hankintalain 42 § vastaa pääasialliselta sisällöltään aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, jäljempänä vanha hankintalaki) 31 §:ssä säädettyä.

Hankintalain 42 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 137 ja 138) on todettu muun ohella, että puitejärjestelyjen perustamisessa on noudatettava hankintalain normaaleja käytettävään hankintamenettelyyn liittyviä kilpailuttamisen menettelyvelvoitteita, kuten hankinnan kohteen määrittelyä koskevia säännöksiä. Hankinnan kohteen määrittelyssä noudatetaan hankinnan kohteen kuvauksesta sekä tarjouspyynnön sisällöstä säädettyä. Tarjouspyynnössä on lisäksi oltava muun ohella tiedot puitejärjestelyn käyttöön oikeutetuista hankintayksiköistä.

Hankintalain 42 §:n 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 138 ja 139) on puolestaan muun ohella viitattu hankintadirektiivin johdanto-osan 60 ja 61 perustelukappaleeseen. Hyväksyttävää on, että puitejärjestelyn hankinta-asiakirjoissa yksilöidään ne hankintayksiköt, jotka voivat harkintansa mukaan tehdä hankintoja puitejärjestelyllä sen voimassaolon aikana. Puitejärjestelyn kaupallisen onnistumisen kannalta keskeistä kuitenkin on, että puitejärjestelyn kilpailutus perustuu realistiseen näkemykseen puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä sekä hankinnan volyymeistä.

Hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleessa on todettu, että hankintaviranomaiset, jotka ovat tietyn puitejärjestelyn osapuolina alusta alkaen, on ilmoitettava selkeästi joko nimeltä tai muilla keinoin, esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeästi rajatulla maantieteellisellä alueella, jotta asianomaiset hankintaviranomaiset voidaan tunnistaa helposti ja yksiselitteisesti. Puitejärjestelyn ei myöskään pidä olla avoin uusille talouden toimijoille sen jälkeen, kun se on tehty. Tämä merkitsee esimerkiksi sitä, että jos yhteishankintayksikkö käyttää yleistä rekisteriä hankintaviranomaisista tai niiden ryhmistä, esimerkiksi tietyn maantieteellisen alueen paikallisviranomaisista, joilla on oikeus käyttää sen tekemiä puitejärjestelyjä, kyseisen yhteishankintayksikön on huolehdittava siitä, että on mahdollista tarkistaa paitsi asianomaisen hankintaviranomaisen tiedot, myös päivämäärä, josta alkaen sillä on oikeus käyttää yhteishankintayksikön tekemää puitejärjestelyä, koska kyseinen päivämäärä määrää sen, mitä erityisiä puitejärjestelyjä hankintaviranomaisen pitäisi saada käyttää.

Hankintadirektiivin johdanto-osan 61 perustelukappaleessa on todettu, että puitejärjestelyjä ei saa käyttää väärin eikä siten, että kilpailu estyy, rajoittuu tai vääristyy. Hankintaviranomaisia ei ole mainitun direktiivin nojalla velvoitettava hankkimaan puitejärjestelyn soveltamisalaan kuuluvia rakennusurakoita, tavaroita tai palveluja kyseisen puitejärjestelyn mukaisesti.

Hankintadirektiivin puitejärjestelyjä koskevan 33 artiklan 1 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan hankintaviranomaiset voivat tehdä puitejärjestelyjä edellyttäen, että ne soveltavat mainitussa direktiivissä säädettyjä menettelyjä. Edelleen mainitun artiklan 1 kohdan toisen alakohdan mukaan puitejärjestelyllä tarkoitetaan yhden tai useamman hankintaviranomaisen ja yhden tai useamman talouden toimijan välistä sopimusta, jonka tarkoituksena on vahvistaa tietyn ajan kuluessa tehtäviä hankintasopimuksia koskevat ehdot, erityisesti hinnat ja tarvittaessa suunnitellut määrät.

Hankintadirektiivin 33 artiklan 2 kohdan ensimmäisen alakohdan mukaan puitejärjestelyyn perustuvat hankintasopimukset on tehtävä mainitussa kohdassa sekä artiklan 3 ja 4 kohdassa säädettyjä menettelyjä noudattaen. Mainitun artiklan 2 kohdan toisen alakohdan mukaan kyseisiä menettelyjä voidaan soveltaa ainoastaan sellaisten hankintaviranomaisten, jotka on selvästi yksilöity tätä varten tarjouskilpailukutsussa tai kiinnostuksen vahvistamispyynnössä, ja sellaisten talouden toimijoiden välillä, jotka olivat puitejärjestelyn osapuolia sitä tehtäessä.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut vanhan hankintalain soveltamista koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO 2016:182, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ollut avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaidensa puolesta kilpailuttamassa puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista. Hankintaa koskevassa tarjouspyynnössä oli ilmoitettu neljän kunta-alan hankintayksikön sitoutuneen olemaan mukana puitejärjestelyssä sekä kyseisten hankintayksiköiden arvioitujen vuosiostojen arvot. Tarjouspyynnön ehtojen mukaan KL-Kuntahankinnat Oy:n kaikilla asiakkailla oli mahdollisuus liittyä puitejärjestelyyn myöhemmin, mutta tarjouspyynnöstä ei ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja muista puitejärjestelyssä mukana olevista asiakkaista tai niiden suorittamien hankintojen määristä. Puitejärjestelyn tosiasiallinen laajuus oli siten jäänyt tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella epäselväksi.

Lisäksi korkein hallinto-oikeus on voimassa olevan hankintalain soveltamista koskevassa vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:84 katsonut ensinnäkin, että Hansel Oy ei ollut menetellyt hankintasäännösten mukaisesti ilmoittaessaan puitejärjestelyn osapuolina oleviksi hankintayksiköiksi merkittävän määrän sellaisia hankintayksiköitä, jotka eivät etukäteen arvioiden ja Hansel Oy:n aikaisemman kokemuksen perusteella käytä puitejärjestelyä. Puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat eivät olleet tämän vuoksi saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa perustettavan puitejärjestelyn laajuudesta sen osapuolina olevien ja puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden osalta. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjouspyyntö ei siten ollut tältä osin ollut hankintasäännösten mukainen. Edelleen korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjouspyynnössä ei ollut myöskään ilmoitettu tarjoushintaan vaikuttavien kuljetuskustannusten arvioimiseksi polttonesteiden toimituspaikkatietoja sellaisella tarkkuudella, että puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat olisivat puitejärjestelyn osapuolina olevien hankintayksiköiden puutteellinen yksilöinti huomioon ottaen saaneet riittävät tiedot puitejärjestelyssä mukana olevien hankintayksiköiden sopimusaikana todennäköisesti tekemistä hankinnoista. Riittävät tiedot olisivat olleet annettavissa historiatietojen perusteella, jotka olivat olleet aikaisemman toimittajan tiedossa. Tarjouspyyntöasiakirjojen kokonaisuutena arvioiden riittämättömät tiedot tarjousten laatimiseksi olivat olleet omiaan vaikuttamaan siten, että tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ollut tullut tarjouskilpailussa riittävästi turvatuksi.

Korkeimman hallinto-oikeuden 4.6.2020 antamassa päätöksessä taltionumero 2436/2020 on puolestaan ollut kysymys vanhan hankintalain soveltamistilanteesta. Kysymyksessä oleva yhteishankintayksikkö oli sinänsä ilmoittanut hankinnan arvoksi enintään 200 miljoonaa euroa. Tarjouspyynnössä oli ilmoitettu mahdollisina hankintayksiköinä kaikki yhteishankintayksikön 268 osakkeenomistajaa, Ylä-Savon Sote kuntayhtymä sekä yksi nimeltä mainitsematon enintään 260.000 asukkaan kaupunki. Puitejärjestelyn käyttämiseen todennäköisesti sitoutuneita hankintayksiköitä ei ollut kuitenkaan yksilöity millään tavalla. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ollut annettu riittäviä tietoja puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä, jotka tulevat todennäköisesti käyttämään palvelua. Kun otettiin vielä huomioon, että tarjouspyynnön mukaan sopimukseen arvoon vaikuttaa merkittävästi se, missä määrin yhteishankintayksikön asiakkaat ottavat palvelun käyttöönsä, korkein hallinto-oikeus katsoi, että puitejärjestelyyn osallistumista harkinneet tarjoajat eivät olleet saaneet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella realistista ja riittävää tietoa perustettavan puitejärjestelyn tosiasiallisesta laajuudesta. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön asema yhteismitallisten ja vertailukelpoisten tarjousten laatimisessa ja tarjousten vertailussa ei ollut tullut tarjouskilpailussa siten turvatuksi.

Unionin tuomioistuin on 19.12.2018 antamassaan julkisia tavara- ja palveluhankintoja koskevien sopimusten tekomenettelyjen yhteensovittamisesta annettua Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviä 2004/18/EY koskevassa tuomiossaan Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato – Antitrust ja Coopservice (C216/17, EU:C:2018:1034) todennut, että hankintaviranomainen voi toimia omaan lukuunsa ja sellaisten muiden selvästi nimettyjen hankintaviranomaisten lukuun, jotka eivät suoraan ole puitejärjestelyjen osapuolia, mikäli julkisuutta ja oikeusvarmuutta ja näin ollen avoimuutta koskevia vaatimuksia noudatetaan, ja että ei voida hyväksyä sitä, että hankintaviranomaiset, jotka eivät ole kyseisen puitejärjestelyn allekirjoittajina, eivät määritä niiden suoritusten määrää, jotka voidaan tilata niiden tehdessä myöhempiä hankintasopimuksia tämän puitejärjestelyn täytäntöönpanemiseksi, tai määrittävät ne viittaamalla tavanomaisiin tarpeisiinsa, koska näin tehtäessä loukataan avoimuusperiaatetta ja kyseisestä puitejärjestelystä kiinnostuneiden taloudellisten toimijoiden yhdenvertaisen kohtelun periaatetta (tuomion 70 kohta). Sekä yhdenvertaisen kohtelun ja syrjintäkiellon periaatteet että niistä seuraava avoimuuden periaate edellyttävät, että kaikki hankintamenettelyn ehdot ja yksityiskohtaiset säännöt esitetään selvästi, täsmällisesti ja yksiselitteisesti hankintailmoituksessa tai tarjouspyyntöasiakirjoissa siten, että yhtäältä mahdollistetaan kaikille kohtuullisen valistuneille ja tavanomaisen huolellisille tarjoajille niiden täsmällisen laajuuden ymmärtäminen ja niiden tulkitseminen samalla tavalla ja että toisaalta mahdollistetaan hankintaviranomaiselle sen tosiasiallinen tarkistaminen, vastaavatko tarjoajien tarjoukset kyseessä olevaa hankintasopimusta määrittäviä perusteita (tuomion 63 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Unionin tuomioistuin on edellä mainitussa tuomiossaan edelleen katsonut, että mikäli puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena olevan hankintaviranomaisen ei heti alkuun tarvitsisi ilmoittaa järjestelyn kattamien suoritusten enimmäismäärää ja enimmäissummaa, puitejärjestelyn tekeminen voisi myötävaikuttaa hankintasopimuksen keinotekoiseen jakamiseen ja siihen, että julkisia hankintoja koskevien direktiivien kynnysarvot eivät ylity (tuomion 66 kohta). Vaikka katsottaisiin, että viittaus puitejärjestelyssä selvästi nimettyjen hankintaviranomaisten tavanomaisiin tarpeisiin voisi osoittautua riittävän selkeäksi kotimaisten taloudellisten toimijoiden kannalta, ei voida olettaa, että asia on väistämättä näin toiseen jäsenvaltioon sijoittautuneen taloudellisen toimijan kannalta (tuomion 67 kohta). Mikäli näitä tavanomaisia tarpeita edustavien suoritusten kokonaismäärä on yleisesti tunnettu, ei pitäisi olla mitään vaikeuksia mainita sitä itse puitejärjestelyssä tai muussa julkiseksi saatetussa asiakirjassa kuten tarjouspyyntöasiakirjassa ja varmistaa näin avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden täysimääräinen noudattaminen (tuomion 68 kohta). Sillä, että puitejärjestelyn alkuperäisenä osapuolena olevaa hankintaviranomaista vaaditaan täsmentämään puitejärjestelyssä järjestelyn kattamien palvelujen määrä ja summa, konkretisoidaan kielto käyttää puitejärjestelyjä väärin tai siten, että estetään, rajoitetaan tai vääristetään kilpailua (tuomion 69 kohta).

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan lain 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986 (vakiolomakeasetus) vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Hankintalain 136 §:n 2 momentin 4 kohdan mukaan sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, hankintasopimukseen ja puitejärjestelyyn voidaan tehdä muutos ilman uutta hankintamenettelyä, jos alkuperäinen sopimuskumppani korvataan uudella sopimuskumppanilla 1 kohdan mukaisella yksiselitteisellä sopimuksen muuttamista koskevalla ehdolla tai alkuperäisen sopimuskumppanin asema siirtyy yhtiön rakennejärjestelyjen, yritysostojen, sulautumisten ja määräysvallan muutosten tai maksukyvyttömyyden seurauksena kokonaan tai osittain toiselle toimittajalle, joka täyttää alun perin vahvistetut laadulliset soveltuvuusvaatimukset edellyttäen, ettei tästä aiheudu muita olennaisia muutoksia sopimukseen eikä tällä pyritä kiertämään tämän lain soveltamista.

Puitejärjestelyn laajuudesta ilmoittaminen

Asiassa on valituksen johdosta ensin arvioitava, onko tarjouspyyntöasiakirjoissa annettu puitejärjestelyn kohteesta ja laajuudesta hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävästi tietoa.

Valittajan väitteiden johdosta asiassa on siten arvioitava, onko puitejärjestelyä käyttävät hankintayksiköt yksilöity riittävällä tavalla, onko puitejärjestelyn asiakkaiden sitoutumisesta hankintoihin annettu riittävä kuvaus, onko asiakaskohtaisten ostojen tulevista määristä ja aiempien hankintojen määristä annettu riittävät tiedot, onko puitejärjestelyyn sisältyvien hankintojen käyttöönottoaikataulusta annettu riittävät tiedot, onko hankinnan ennakoitu kokonaisarvo tullut ilmoittaa sekä onko HILMA-palvelun kehitystyöstä tullut ilmoittaa tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden yksilöiminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on antanut riittämättömästi tietoa puitejärjestelyä käyttävistä eri asiakasorganisaatioista, asiakkaiden maantieteellisestä jakaumasta ja asiakkaissa tapahtuvista muutoksista, jotka koskevat esimerkiksi asiakkaan nimeä tai organisaatiota.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinnan laajuus on asiakkaiden osalta ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Hankintayksikön mukaan tieto siitä, missä asiakas sijaitsee, ei ole olennaista.

Tarjouspyynnön kohdassa 1 ”Hansel Oy:n rooli” on todettu muun ohella, että Hansel Oy on yhteishankintayksikkö, joka vastaa yhteishankintasopimusten kilpailuttamisesta sekä huolehtii yhteishankintasopimusten tekemisestä ja niiden ylläpidosta ja jonka asemasta, tehtävistä ja asiakkaista on säädetty laissa Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä. Kohdassa on lisäksi todettu, että tarjouspyynnön liitteessä 1 on luettelo niistä asiakkaista, jotka voivat käyttää kyseisen tarjouspyynnön perusteella muodostettavaa puitejärjestelyä.

Tarjouspyynnön liitteessä 1 ”Asiakkaat” on listattu puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut asiakkaat jaoteltuina valtionhallinnon hankintayksiköihin, Euroopan unionin erillisvirastoihin ja muihin organisaatioihin sekä kuntien hankintayksiköihin ja seurakuntiin. Listassa on ilmoitettu tiettyyn asiakashankintayksikön organisaatioon kuuluvia yksiköitä siitä ja toisistaan erillisinä asiakashankintayksiköinä. Listassa on mainittu asiakkaana esimerkiksi Helsingin kaupunki mutta myös sen alla muun ohella kaupunginkanslia, kaupunkiympäristötoimiala sekä sosiaali- ja terveystoimiala. Liitteessä on todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

”Puitejärjestelyn käyttöön oikeutettuun asiakaspiiriin voi puitejärjestelyn voimassaoloaikana tulla vähäisiä muutoksia esimerkiksi Asiakkaiden nimenmuutosten, organisaatiomuutosten, tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja vastaavien järjestelyjen johdosta. Ajantasainen asiakasluettelo löytyy Hanselin verkkopalvelusta.”

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palveluun liittyvät vaatimukset” kohdassa 1 ”Hankinnan taustaa” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hanselin Asiakas tarkoittaa niitä Hansel Oy:stä annetun lain (1096/2008) 3 §:ssä tarkoitettuja Hanselin asiakkaita, joilla on oikeus käyttää tätä puitejärjestelyä. Tämän puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut Asiakkaat on lueteltu liitteessä 1. Hankintalaki on edellyttänyt sähköistä tietojen vaihtoa lokakuusta 2018 lähtien ja Asiakkailta etukäteen saatuihin liittymisilmoituksiin sekä aiempaan käyttöhistoriaan ja tarkennettuihin asiakaskohtaisiin volyymikyselyihin perustuen arvioimme, että luetellut asiakkaat tulevat ottamaan kilpailutettavan palvelun käyttöönsä. Moduulikohtaiset suhteelliset käyttöarviot on annettu hinnoittelulomakkeella (liite 5).”

Saman liitteen kohdassa 2.8 ”Asiakkaan oikeus käyttää muita toimittajia” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Asiakkaat eivät ole sitoumuksellaan velvoitettuja hankkimaan muihin käyttötarpeisiin kuin kilpailuttamiseen kohdistuviin tarpeisiin palveluita valitulta Toimittajalta. Esimerkiksi Asiakas voi hankkia kilpailuttamiseen liittyvän palvelun puitesopimustoimittajalta ja sopimushallintaan liittyvän ratkaisun valintansa mukaisesti toiselta toimittajalta.

Lisäksi Asiakkaalla on oikeus käyttää rinnakkaisia toimittajia, esimerkiksi Asiakas voi olla hankkinut pienhankintaan liittyvän palvelun toiselta toimittajalta.”

Markkinaoikeus toteaa, että puitejärjestelyn perustamisessa on edellä todetun mukaisesti noudatettava hankintalain mukaisia käytettävään hankintamenettelyyn liittyviä kilpailuttamisen menettelyvelvoitteita, kuten hankinnan kohteen määrittelyä koskevia säännöksiä. Hankintalain 68 §:n 12 kohdan mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava 1–11 kohdassa mainittujen lisäksi muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Kuten edellä on selostettu, tarjouspyyntöasiakirjoissa on ensinnäkin yksilöitävä kaikki ne hankintayksiköt, jotka ovat puitejärjestelyn käyttäjiä.

Puitejärjestelyn käyttöön oikeutettujen hankintayksiköiden ilmoittamiseksi tarjouspyyntöasiakirjoihin on liitetty Hansel Oy:n asiakasluettelo, jossa on listattu puitejärjestelyn käyttöön oikeutetut asiakkaat. Liitteessä on myös viitattu Hansel Oy -nimisestä osakeyhtiöstä annetussa laissa olevaan määrittelyyn yhtiön asiakkaista. Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että puitejärjestely ei ole ollut avoin sellaisille hankintayksiköille, joita ei ole mainittu tarjouspyynnön liitteessä 1. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että tarjouspyynnön liitteen 1 mukaan puitejärjestelyn käyttöön oikeutettuun asiakaspiiriin voi puitejärjestelyn voimassaoloaikana tulla vähäisiä muutoksia esimerkiksi asiakkaiden nimenmuutosten, organisaatiomuutosten, tehtävien uudelleenjärjestelyjen ja vastaavien järjestelyjen johdosta. Kyseisiä muutoksia voidaan pitää hankintalain 136 §:n 2 momentin 4 kohdassa tarkoitettuun hankintayksikön sopimuskumppanin korvaamiseen rinnastuvina rakenteellisina muutoksina puitesopimuksen osapuolissa, joilla ei voida katsoa olevan merkitystä hankinnan laajuudesta markkinoille ja tarjoajille välittyvän tiedon kannalta. Ajantasaisen asiakasluettelon mainitsemisella tarjouspyynnön liitteessä 1 on osaltaan mahdollistettu puitejärjestelyn käyttämiseen oikeutettujen hankintayksiköiden tietojen ajantasainen tarkistaminen.

Tietyn Hansel Oy:n asiakkaan organisaatioon kuuluvien yksiköiden erillisen mainitsemisen osalta markkinaoikeus toteaa, ettei julkisista hankinnoista annetuissa oikeusohjeissa ole edellytetty puitejärjestelyä käyttäviin hankintayksiköihin kuuluvien yksiköiden ilmoittamista erikseen. Puitejärjestelyyn osallistumista harkitsevien tarjoajien on siten otettava huomioon, että useat saman Hansel Oy:n asiakkaan eri yksiköt voivat käyttää puitejärjestelyä. Hankintasäännösten vastaisena ei toisaalta voida pitää sitä, että puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetaan eräiden suurten asiakkaiden osalta kyseisiin asiakkaisiin organisatorisesti kuuluvia yksiköitä, sillä puitejärjestelyä käyttävistä hankintayksiköistä annetaan tällöin lisää tietoa. Nyt kyseessä olevan hankinnan tarjouspyyntöasiakirjoista ilmenee lisäksi, että mainitut yksiköt kuuluvat tiettyyn hankintayksikköön, joten näiden organisatorinen suhde on käynyt ilmi tarjouspyyntöasiakirjoista.

Puitejärjestelyn asiakkaiden maantieteellisen jakauman osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteessä 1 mainittujen hankintayksiköiden sijainti on ollut toimittajien selvitettävissä kyseisten hankintayksiköiden nimien ja kuvausten perusteella. Nyt kysymyksessä olevan hankinnan kohteena olevissa palveluissa käyttäjäorganisaation sijainnilla ei myöskään voida katsoa olevan tarjousten laatimisen kannalta ratkaisevaa merkitystä. Kun edelleen otetaan huomioon, että hankintadirektiivin johdanto-osan 60 perustelukappaleen mukaan puitejärjestelyyn osallistuvat hankintaviranomaiset voidaan ilmoittaa esimerkiksi viittaamalla tiettyyn hankintaviranomaisten ryhmään selkeästi rajatulla maantieteellisellä alueella, markkinaoikeus katsoo, etteivät tarjouspyyntöasiakirjat ole olleet puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden nimeämisen osalta hankintasäännösten vastaiset.

Puitejärjestelyn asiakkaiden sitoutuminen hankintoihin

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole antaneet riittävän tarkkaa kuvaa siitä, mitkä puitejärjestelyn asiakkaista ovat tosiasiallisesti mukana puitejärjestelyssä ja miten eri asiakkaat todellisuudessa ottavat käyttöönsä hankinnan eri moduulien palveluja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on esitetty volyymiarvio moduulien käyttöönoton prosenteista. Hankintayksikön mukaan moduulikohtainen arviointi asiakkaittain ei ole ollut mahdollista, eikä tällä ole ollut merkitystä tarjouksen antamisen kannalta.

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen hinnoittelulomakkeen välilehden ”Peruspalvelut” ohjeessa on todettu muun ohella, että vertailuhinta lasketaan kertoimen ja annettujen yksikköhintojen perusteella tietyn ilmoitetun kaavan mukaisesti ja että hintalomakkeella olevat kertoimet eli volyymit ovat ainoastaan vertailuhinnan laskemista varten eivätkä sido tilaajaa.

Hinnoittelulomakkeessa on kilpailutuksen asiakaskohtaisen käyttöönottomaksun osalta ilmoitettu kertoimeksi 300. Samassa sarakkeessa hankinnan suunnittelua ja valmistelua koskevan moduulin asiakaskohtaisen käyttöönottomaksun osalta on ilmoitettu kertoimeksi 225, joka on saatu kaavalla, jossa kilpailutuksen asiakaskohtaisen käyttöönottomaksun kerroin on kerrottu luvulla 0,75. Edelleen samassa sarakkeessa sopimus- ja toimittajahallinnan asiakaskohtaisen käyttöönottomaksun osalta on ilmoitettu kertoimeksi 150, joka on saatu kaavalla, jossa kilpailutuksen asiakaskohtaisen käyttöönottomaksun kerroin on kerrottu luvulla 0,5.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä selostetusti hankintayksikön tulee puitejärjestelyn käyttäjien ilmoittamisen lisäksi antaa tarjouspyyntöasiakirjoissa tiedot, joiden perusteella tarjoajat voivat arvioida puitejärjestelyn osapuolina olevien hankintayksiköiden realistista osallistumista puitejärjestelyyn.

Hankintayksikkö on edellä kuvatulla tavalla ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa arvionsa siitä, miten suuri osa sen asiakkaista ottaa käyttöön mitäkin hankintaan kuuluvaa moduulia. Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että ilmoitetut osuudet perustuvat sillä olleeseen tietoon asiakkaistaan. Markkinoilla toimivat potentiaaliset tarjoajat ovat näin ollen saaneet tietoa, jonka perusteella ne ovat voineet arvioida puitejärjestelyn osapuolina olevien hankintayksiköiden realistista osallistumista puitejärjestelyyn ja sen osiin.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti ilmoittaessaan tarjouspyyntöasiakirjoissa siitä, missä määrin puitejärjestelyä käyttävät hankintayksikön asiakkaat ottavat käyttöönsä puitejärjestelyn eri moduuleja. Kun otetaan huomioon hankintayksikön asiakkaiden suuri määrä, puitejärjestelyn pituus, puitejärjestelyn jakautuminen eri moduuleihin, eri asiakkaiden erilaiset tarpeet sekä se, että hankintayksikön asiakkaiden voimassa olevista sopimuksista johtuen erilaisten asiakkaiden tulevat tarpeet eivät ole olleet hankintamenettelyä valmisteltaessa hankintayksikön tiedossa, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa sitä, missä suhteessa ja miten eri asiakkaat tai asiakasryhmät ottavat tulevaisuudessa käyttöönsä puitejärjestelyn eri moduuleja.

Asiakaskohtaisten ostojen tulevaa määrää ja aiempien hankintojen määrää koskevat tiedot

Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa puitejärjestelyä käyttävien eri asiakkaiden moduulikohtaisten ostojen tulevaa määrää. Valittajan mukaan määrät ovat olleet hankintayksikön selvitettävissä, ja määriä koskevilla tiedoilla on ollut suuri merkitys tarjousten antamiselle.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuvattu hankinnan sisällöllistä laajuutta ilmoittamalla sähköisten kilpailutusjärjestelmien kautta julkaistujen hankintailmoitusten lukumäärät vuonna 2018, hankintayksikön ja KL-Kuntahankinnat Oy:n nykyisten puitejärjestelyjen asiakasmäärät sekä asiakaskohtaisten käyttöönottomaksujen moduulikohtaiset volyymit. Hankintayksikön mukaan sen ei ole mahdollista ilmoittaa toteutuvia kappalemääriä kaikista tulevista tarjouspyynnöistä seuraavien yhdeksän vuoden ajalta, eikä näillä tiedoilla ole merkitystä palvelun toiminnan tai hinnoittelun näkökulmista.

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palveluun liittyvät vaatimukset” kohdassa 1 ”Hankinnan taustaa” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Hankintailmoituksen julkaisuhetkellä nykyistä KL-Kuntahankinnat Oy:n kilpailutusratkaisun puitesopimusta, jonka nyt kilpailutettava palvelu tulee korvaamaan, käyttää 259 organisaatiota. Hanselin valtioasiakkaille tarjoamaa vastaavaa puitesopimusta käyttää 117 organisaatiota (yksi organisaatio voi kattaa useamman liitteessä 1 mainitun hankintayksikön). Vuonna 2018 järjestelmien kautta julkaistiin pienhankintoihin liittyen 1905 (Kuntahankinnat) / 310 (Hansel) tarjouspyyntöä ja niihin saapui 4155 / 698 tarjousta. Kansallisen ja EU-tason hankintoihin (sisältäen kaikki ilmoitukset sekä dynaamisten hankintajärjestelmien sisäiset ja puitejärjestelyjen kevennetyt kilpailutukset) julkaistiin 4799 / 2967 ilmoitusta ja niihin saapui 20659 / 15434 tarjousta.

EU-kynnysarvot ylittävissä hankinnoissa kaikkien hankintayksiköiden on tullut vastaanottaa tarjoukset ja toimittaa myös muu hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto sähköisesti vasta 18.10.2018 lähtien, joten edellä esitetyt kilpailutuksiin liittyvät luvut ovat suuntaa-antavaksi tiedoksi.”

Edellä kuvatussa unionin tuomioistuimen 19.12.2018 antamassa tuomiossa Autorità Garante della Concorrenza e del Mercato – Antitrust ja Coopservice (C216/17, EU:C:2018:1034) on katsottu, että mikäli puitejärjestelyssä selvästi nimettyjen hankintaviranomaisten tavanomaisia tarpeita edustavien suoritusten kokonaismäärä on yleisesti tunnettu, ei pitäisi olla mitään vaikeuksia mainita sitä itse puitejärjestelyssä tai muussa julkiseksi saatetussa asiakirjassa kuten tarjouspyyntöasiakirjassa ja varmistaa näin avoimuuden ja yhdenvertaisen kohtelun periaatteiden täysimääräinen noudattaminen (tuomion 68 kohta).

Asiassa saadun selvityksen perusteella puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden määrä ja näiden tavanomaisia tarpeita edustavien tulevien suoritusten kokonaismäärä ovat olleet vuoden 2018 ostotietojen perusteella hankintayksikön tiedossa, ja tiedot on ilmoitettu edellä kuvatulla tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa. Nämä tiedot ovat olleet markkinoilla toimivien potentiaalisten tarjoajien käytettävissä. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa hinnoittelulomakkeessa on lisäksi ilmoitettu edellä kuvatulla tavalla käyttöönotto- ja kuukausimaksuille arvioitujen tulevien hankintojen määriin perustuvia kertoimia, jotka ovat toimineet suuntaa-antavina tietoina ostojen moduulikohtaisista määristä, vaikka lomakkeen ohjeen mukaan tiedot on annettu vain vertailuhinnan laskemista varten, eivätkä ne ole sitoneet hankintayksikköä. Kun lisäksi otetaan huomioon edellä kuvatussa unionin tuomioistuimen tuomiossa todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut tulevien hankintojen kokonaismääriä jakautuneina vielä yksityiskohtaisemmin asiakkaisiin tai asiakasryhmiin. Tällaisilla tiedoilla ei hankittavan palvelun luonteen, asiakkaiden määrän ja puitejärjestelyn luonteen vuoksi voida myöskään katsoa olleen tarjouskilpailuun osallistumisen tai tarjouksen laatimisen kannalta ratkaisevaa merkitystä.

Asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikön tullut ilmoittaa puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden hankintojen kokonaismäärää ajalta ennen vuotta 2018.

Valittajan mukaan tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, kun siinä ei ole ilmoitettu kaikista hankintayksikön ja KL-Kuntahankinnat Oy:n asiakkaiden järjestämistä tarjouskilpailuista olemassa olevien puitejärjestelyjen aikana. Valittaja on esittänyt, että tiedot olisi ollut mahdollista toimittaa useiden vuosien ajalta kaikista asiakkaista, koska kaikki kansallisen kynnysarvon ylittävät hankinnat on tehty niistä julkisesti ilmoittaen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sähköisten kilpailutusten tulevaa määrää ei voida ennustaa sellaisten lukujen perusteella, jotka ovat ajalta ennen lakisääteisten sähköisten hankintamenettelyjen toteuttamista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 62 §:n 1 momentin velvoite toteuttaa hankintamenettelyyn liittyvä tietojenvaihto sähköistä muotoa käyttäen on tullut voimaan kaikkien hankintalain soveltamisalaan kuuluvien hankintayksiköiden osalta 18.10.2018 hankintalain 174 §:n 1 momentin nojalla. Nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn kohteena olevat palvelut on tarkoitettu pääosin täyttämään edellä mainittua velvoitetta. Näin ollen ennen 18.10.2018 julkisesti ilmoitetut hankinnat ovat kuvastaneet hankintayksikön asiakkaiden tarvetta tilanteessa, jossa puitejärjestelyn kohteena olevien palvelujen käyttämiselle ei ole ollut lainsäädännöllistä velvoitetta.

Edellä esitetyn perusteella ja kun otetaan huomioon nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn toteuttamisajankohta, markkinaoikeus katsoo, että vuoden 2018 tiedot hankintayksikön asiakkaiden ostoista ovat olleet ajantasaisimmat ja taustaltaan parhaiten nyt kyseessä olevaa puitejärjestelyä vastaavat. Vaikka lakisääteiset velvoitteet ovat tulleet sovellettaviksi vasta loppuvuodesta 2018, hankintayksikkö on ilmoittanut erikseen myös vuoden 2018 tietojen suuntaa-antavuudesta, mitä mainintaa ei hankinnan luonteeseen nähden myöskään voida pitää epäselvänä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on antanut vuoden 2018 hankintoja, asiakasorganisaatioiden määrää sekä volyymeihin perustuvia kertoimia koskevien tietojen ilmoittamisella hankintasäännösten mukaisella tavalla riittävästi tietoa puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden hankintojen historiallisesta määrästä, eikä hankintayksikön voida katsoa tältä osin menetelleen julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Puitejärjestelyyn sisältyvien hankintojen käyttöönottoaikataulua koskevat tiedot

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu puutteellisesti asiakaskohtaiset hankinnan moduulien käyttöönottoaikataulut. Valittajan mukaan myös tarjouspyyntöasiakirjojen maininnat palvelun käytön lisääntymisen huomioon ottamisesta ovat olleet epämääräisiä.

Hankintayksikön mukaan hankintojen käyttöönoton kiireellisyysjärjestys on ollut tarkoitus muodostaa vasta, kun puitesopimus on allekirjoitettu ja käyttöönotot ovat voineet alkaa tosiasiallisesti. Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on hankintayksikön mukaan edellytetty toimittajan sitoutuvan siihen, että se pystyy hoitamaan vähintään 20 käyttöönottoprojektia samanaikaisesti. Tämä tieto on hankintayksikön mukaan ollut toimittajalle olennainen.

Tarjouspyynnön liitteen 2 ”Palveluun liittyvät vaatimukset” kohdassa 1 ”Hankinnan taustaa” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Toimittajan on huomioitava tarjoamassaan palvelussa sen käytön lisääntyminen (yksittäisen asiakkaan tapahtumamäärien kasvun kautta) tulevaisuudessa niin, että palvelu on skaalattavissa ylöspäin suurempia käyttäjä- ja tapahtumamääriä palvelevaksi. Myös erilaiset mahdolliset piikit sekä lyhytaikainen toiminnan tai tapahtumamäärien volyymin lisääntyminen tulee huomioida.

[– –]

Toimittajalla tulee olla resurssit vähintään liitteessä 1 Asiakkaat ilmoitettujen asiakkaiden käyttöönottojen toteuttamiseen asiakaskohtaisten käyttöönottosuunnitelmien mukaisesti. Toimittaja sitoutuu siihen, että se pystyy hoitamaan vähintään kaksikymmentä (20) asiakaskohtaista käyttöönottoprojektia samanaikaisesti. Palvelun käyttöönotto aloitetaan Hanselin koordinoimana heti puitesopimuksen allekirjoittamisen jälkeen kunta-asiakkaiden käyttöönotolla. Valtioasiakkaiden käyttöönotot alkavat arviolta vuoden 2021 aikana. Hanselin nykyinen kilpailutusratkaisun puitejärjestely päättyy maaliskuussa 2023, mihin mennessä asiakaskohtaiset sopimukset päättyvät. Suurin osa valtioasiakkaista tulee siten ottamaan palvelun käyttöönsä loppuvuoden 2022 aikana.”

Tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvatun käyttöönottoaikataulun osalta markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on ilmoitettu käyttöönoton käynnistyvän hankintasopimuksen syntymisen jälkeen kuntasektorin asiakkaiden osalta. Valtiosektorin asiakkaiden osalta on ilmoitettu käyttöönoton alkamisvuosi. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on kiinnitetty huomiota käytön tulevaan lisääntymiseen ja lyhytaikaisiin piikkeihin sekä edellytetty toimittajan sitoutuvan siihen, että se pystyy hoitamaan vähintään 20 käyttöönottoprojektia samanaikaisesti. Kun otetaan huomioon puitejärjestelyn asiakkaiden suuri määrä, sijoittuminen eri julkishallinon sektoreille, asiakkaiden erilaiset tarpeet sekä sopimustilanteet, markkinaoikeus toteaa, ettei ilmoitettua tarkempia asiakaskohtaisia käyttöönottoaikatauluja ole ollut hankintayksikön saatavilla. Markkinoilla toimivat potentiaaliset tarjoajat ovat voineet varautua puitejärjestelyssä tehtävien hankintojen aikatauluihin tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitettujen asiakasryhmäkohtaisten tietojen ja etenkin samanaikaisten projektien enimmäismäärää koskevan tiedon perusteella. Kun lisäksi otetaan huomioon puitejärjestelyn luonne hankintamenettelynä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut puitejärjestelyn kohteena olevien palvelujen käyttöönottoaikataulusta asiakaskohtaisesti. Myöskään tarjouspyyntöasiakirjojen mainintoja palvelun käytön lisääntymisen huomioon ottamisesta ei voida pitää hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvinä.

Hankinnan ennakoidun kokonaisarvon ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että puitejärjestelyn ennakoitu kokonaisarvo on jäänyt epäselväksi, vaikka asiasta on esitetty hankintayksikölle hankintamenettelyn aikana lisäkysymys.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se ei ole ilmoittanut hankintailmoituksessa hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa, sillä kokonaisarvon ilmoittaminen hankintailmoituksessa ei ole hankintasäännösten mukaan pakollista. Palvelu tässä muodossaan on myös kokonaan uusi. Mikäli tällaisessa tilanteessa olisi esitetty hankinnan arvioitu euromääräinen arvo, se olisi voinut olla harhaanjohtava. Hankinnan euromääräinen arvo on ollut jokaisen tarjoajan muodostettavissa tarjouspyynnön tietojen ja tarjoajan oman hinnoittelun perusteella.

Hankintalain 59 §:n 1 momentissa on edellä kuvatulla tavalla säädetty, että muun ohella EU-hankintailmoitus on tehtävä vakiolomakeasetuksessa vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen ja että ilmoituksissa on oltava hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Vakiolomakeasetuksen liitteenä II olevasta EU-hankintailmoituksen vakiolomakkeesta ilmenee, että lomakkeen kohdassa II.1.5 ilmoitetaan hankinnan arvioitu kokonaisarvo soveltuvissa tapauksissa. Markkinaoikeus toteaa edellä esitetyn perusteella, että hankinnan ennakoidun kokonaisarvon ilmoittaminen hankintailmoituksessa tai muissa hankinta-asiakirjoissa ei ole hankintasäännösten mukaan pakollista.

Nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn EU-hankintailmoituksessa ei ole ilmoitettu sen ennakoitua kokonaisarvoa. Sen sijaan ilmoituksesta ja muista hankinta-asiakirjoista on edellä kuvatulla tavalla käynyt ilmi puitejärjestelyn kohteen ja laajuuden sanallinen kuvaus, puitejärjestelyä käyttävät hankintayksiköt, hankintayksikön asiakkaiden vastaavien hankintojen vuoden 2018 ostojen kokonaismäärät sekä hankinnan eri moduulien käytön arvioidut osuudet. Puitejärjestelyn kokonaisarvo on ollut tarjoajien arvioitavissa hankinta-asiakirjojen tietojen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, kuinka laajaksi kysymyksessä oleva puitejärjestely voi muodostua.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hankintailmoituksessa tai muissa hankinta-asiakirjoissa ilmoittanut nimenomaisesti hankinnan ennakoitua kokonaisarvoa.

HILMA-palvelun kehitystyöstä ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole riittävästi kuvattu niin sanotun HILMA-palvelun käyttöä kilpailutusjärjestelmänä. Valittajan mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainittu lainkaan, että HILMA-palvelun ylläpidon siirtyessä hankintayksikölle palvelun on tarkoitus tulevaisuudessa toimia myös kilpailutusjärjestelmänä. Valittaja on esittänyt, että HILMA-palvelun kehittäminen joko kokonaan tai osittain nyt hankittavan palvelun korvaajaksi on olennainen tieto tarjoajalle.

Hankintayksikkö on esittänyt, että mahdollinen HILMA-palveluun myöhemmin toteutettava toiminnallisuus ei ole miltään osin päällekkäinen nyt kilpailutetun hankinnan kanssa. Hankintayksikön mukaan HILMA-palvelu tulee toimimaan hankintojen elinkaaripalvelua täydentävänä palveluna kokonaan eri hankintayksiköille.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikkö on ollut tietoinen suunnitelmista kehittää kansallista ja käyttäjille veloituksetonta hankintailmoitusten HILMA-julkaisujärjestelmää siten, että järjestelmässä olisi mahdollista vastaanottaa tarjouksia. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan ilmoittanut suunnitelmista nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn tarjouspyyntöasiakirjoissa. Kyseisen HILMA-palvelun uudet toiminnallisuudet ovat kuitenkin olleet vain osa nyt kyseessä olevan puitejärjestelyn kohteena olevista palveluista ja ovat hankintayksikön ilmoittaman mukaan luonteeltaan erilaisia ja suunnattu eri tyyppisille asiakkaille kuin nyt hankinnan kohteena olevat sähköisen kilpailuttamisen palvelut. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksikkö vastaa siitä, että tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvatut hankinnan kohde ja laajuus vastaavat puitejärjestelykauden hankintojen kohdetta ja laajuutta. Sopimuskaudella tapahtuvien muutosten syrjimättömyyttä ja avoimuutta turvataan edelleen omilla säännöksillään hankintalaissa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa HILMA-palvelua koskevista suunnitelmista.

Johtopäätökset hankinnan laajuudesta ilmoittamisesta

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on antanut hankintasäännösten edellyttämällä tavalla riittävät tiedot puitejärjestelyn laajuudesta siten, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella potentiaaliset tarjoajat ovat voineet tehdä ratkaisun tarjouskilpailuun osallistumisesta sekä tehdä näitä tietoja koskevin osin keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Integraatioista ilmoittaminen

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet epäselvät tarjottavaan tuotteeseen tehtyjen integraatioiden osalta. Valittajan mukaan nykyisten ja tulevien integraatioiden määrää ei ole kuvattu riittävästi tarjouspyynnössä, vaikka tämä tekijä muodostaa merkittävän osan vertailuhinnasta. Valittaja on esittänyt, että eri tarjoajilla on eri tavoin toteutettuja rajapintoja ja integraatioita toisistaan poikkeavat määrät, mikä johtaa eri tarjoajien palvelujen täysin erilaisiin tuotantokustannuksiin, eri määrään laskutettavia integraatioita ja siten täysin eri perusteilla laskettuun hintaan loppuasiakkaalle. Tämä puolestaan johtaa tarjousten vertailukelvottomuuteen. Valittaja on lisäksi esittänyt, että vain voittaneella tarjoajalla on tieto nykyisistä asiakaskohtaisista integraatiomääristä, mikä on vaikuttanut tarjoajien yhdenvertaisuuteen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että rajapintoja ja integraatioita koskevat tarjouspyyntöasiakirjojen vaatimukset eivät ole olleet epäselviä eivätkä ne ole asettaneet tarjoajia epätasapuoliseen asemaan.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen ja 22.8.2019 päivätyn liitteen 2.1 ”Tekniset ja toiminnalliset vaatimukset” välilehden ”Yleiset vaatimukset” kohdassa ”Integraatiot – Hankintayksikön järjestelmät” on esitetty kohdassa 14.1 seuraava pakollinen vaatimus: ”Palvelussa on avoimet rajapinnat, mikä mahdollistaa liitynnät kolmannen osapuolen järjestelmiin, kuten esimerkiksi Asiakkaan tilausjärjestelmiin, raportointijärjestelmiin tai asianhallintajärjestelmiin.” Kyseisessä kohdassa on lisäksi todettu, että järjestelmäintegraatiotyön kustannuksista vastaa asiakas. Kyseisessä kohdassa on lisäksi annettu seuraava ohje:

”Antakaa vapaamuotoinen, tiivis selvitys järjestelmän rajapinnoista ja integraatiomahdollisuuksista sekä kuvatkaa tarjottavaan ratkaisuun jo tehdyt merkittävimmät järjestelmäintegraatiot. Selvitys tulee antaa vähintään englanninkielellä. Materiaali on sopimuskaudella asiakkaiden hyödynnettävissä suomeksi käännettynä soveltuvin osin.”

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen hinnoittelulomakkeen välilehdellä ”Lisäpalvelut” tarjoajien on tullut antaa asiakasorganisaatiokohtaiset hinnat kolmelle nimetylle integraatiotyölle. Kyseisistä integraatiotöistä on lisäksi tullut antaa hinta integraation ylläpidon vuosikustannuksista prosenttiosuutena toteutuskustannuksista. Lisäksi tarjoajan on tullut antaa hinta henkilötyöpäivälle asiakaskohtaisen integraation tai liittymätyön suunnittelusta ja toteutuksesta sekä hinta asiakaskohtaisen integraation ylläpidon vuosikustannuksista prosenttiosuutena toteutuskustannuksista. Kyseisille kolmelle integraatiotyölle ja asiakaskohtaisen integraation tai liittymätyön suunnittelulle ja toteutukselle on ilmoitettu hinnoittelulomakkeella kerroin. Hinnoittelulomakkeen perusteella integraatioista annetut hinnat ovat vaikuttaneet tarjousten saamaan vertailuhintaan.

Markkinaoikeus toteaa, että eri tarjoajilla voi olla tarjoamissaan järjestelmissä erilaisia rajapintoja ja integraatiomahdollisuuksia puitejärjestelyä käyttävien hankintayksiköiden järjestelmiin. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty tiettyjen rajapintojen tai integraatiomahdollisuuksien olemassaoloa, vaan näistä on pyydetty ainoastaan tietoa. Tarjouspyynnön hinnoittelulomakkeella on puolestaan pyydetty tarjoajia antamaan tarjousten vertailuhintaan vaikuttavia hintoja erilaisista integraatiotöistä. Hinnoittelulomakkeella on ilmoitettu integraatiotöille niiden käytön tulevaa laajuutta kuvaavat kertoimet, joiden perusteella tarjoajat ovat voineet arvioida näiden palvelujen tarvetta ja hinnoitella sen mukaisesti tarjouksiaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöasiakirjoissa annettuja tietoja voida tältä osin pitää siten epäselvinä, että niiden perusteella ei ole voitu tehdä keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Kaikissa hankintayksikölle annetuissa tarjouksissa on myös esitetty pyydetyt hinnat integraatiotöille. Integraatioiden käyttöä koskevat kertoimet on lisäksi ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa avoimesti, joten puitejärjestelyn asiakkaiden aiemmat toimittajat eivät ole näistä toimituksista saamiensa tietojen perusteella olleet tältä osin muita paremmassa kilpailuasemassa. Integraatiotöistä annettujen hintojen huomioon ottamista tarjousvertailussa ei myöskään voida pitää syrjivänä pelkästään siitä syystä, että joillain tarjoajilla voi olla muita enemmän integraatiomahdollisuuksia, mikä voi vähentää integraatiotöitä puitesopimuskaudella. Tarjouspyyntöasiakirjoissa rajapintojen ja integraatiomahdollisuuksien ilmoittamista ei myöskään ole kytketty integraatiotöistä annettuihin hintoihin tai niiden arvioimiseen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan tarjouspyyntöasiakirjoissa rajapintoja ja integraatioita koskevia vaatimuksia eikä pyytäessään tarjousvertailuun vaikuttavia hintoja integraatiotöistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n (586/1996) 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n (586/1996) 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa EU-Supply Holding AB:n korvaamaan Hansel Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.357,14 eurolla ja Cloudia Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.080 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Nina Korjus, Petri Rinkinen ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 14.7.2020