MAO:319/20

Kurikan kaupunki - väistötilat

Julkinen hankinta - hankinnan laji - hankintasanasto (CPV) - hankinnasta ilmoittaminen

Diaarinumero: 2019/299 ja 2019/367
Antopäivä: 26.6.2020

Asian tausta

Kurikan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.7.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta palveluhankinnasta koskien väistötilojen hankintaa Jalasjärven yläasteen käyttöön 30 kuukauden sopimuskaudeksi.

Kurikan kaupungin tekninen lautakunta on 4.9.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 39 sulkenut Expandia Moduulit Oy:n ja Expandia Moduler AB:n tarjouksen tarjouskilpailusta sekä valinnut Adapteo Finland Oy:n tarjouksen.

Kurikan kaupungin tekninen lautakunta on 30.10.2019 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 50 hylännyt Expandia Moduulit Oy:n ja Expandia Moduler AB:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.500.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.10.2019.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2019/299

Valitus

Vaatimukset

Expandia Moduulit Oy ja Expandia Moduler AB ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa Kurikan kaupungin teknisen lautakunnan 4.9.2019 tekemän hankintapäätöksen § 39, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus määrää mahdollisen hankintasopimuksen tehottomaksi. Kolmassijaisesti valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna 326.767,95 euroa. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä ei ole ollut ehdotonta vaatimusta koskien väistötilojen vuokra- ja siten toimitusaikaa. Tältä osin tarjouspyynnössä on todettu ainoastaan, että "arvioitu tarve, jolloin väistötilat ovat käyttäjien käytössä on 2.1.2020–30.6.2022".

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan vuokrahinta muodossa euroa neliömetriä kohden. Tarjouspyynnössä ei kuitenkaan ole suoraan ilmaistu hankittavien väistötilojen vähimmäiskokoa. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa tilaohjelmassa on kuitenkin asetettu väistötilojen vähimmäiskokoa ja -ominaisuuksia koskevat pakottavat vaatimukset, joiden mukaisesti myös tarjottava ratkaisu on tullut rakentaa. Tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia vain tilaohjelman perusteella. Tilaohjelman vaatimusten mukaisten tilojen lisäksi on tarvittu käytävä- ja muita neliömäärältään määrittelemättömiä aputiloja.

Tarjottujen ratkaisujen soveltuvuutta on puolestaan ilmoitettu arvioitavan laadullisella kriteerillä: "Tilojen soveltuvuus, huomioidaan mm. tilojen selkeyttä ja esteettömyyttä ja opetuskäyttöön soveltuvuutta. Tarjoajan tulee toimittaa tarjouksen liitteenä väistötiloiksi tarjottavan yksikön pohjakuva tai pohjakuvaluonnos."

Valittajat ovat tarjouksessaan tarjonneet vuokralle tilaohjelman mukaista väistötilaratkaisua. Valittajien tarjouksessa on todettu, että vuokra-ajan arvioitu aloitusajankohta on näyttänyt haastavalta. Tältä osin tarjouksessa on tuotu esille, että tarjottavien tilojen asennusaika on 14–16 viikkoa tilauksen tekemisestä, mihin tulee lisätä tilojen valmistukseen ja kuljetukseen tarvittava aika.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajien tarjouksen tarjouskilpailusta toteamalla, että tarjous on ollut ehdollinen. Tarjouskirjeessä mainittu aikataulullinen arviointi ei kuitenkaan ole liittynyt tarjouspyynnön ehdottomaan vaatimukseen. Maininta on liittynyt hankinnan kuvauksessa arvioituun, ehdolliseen vuokra-aikaan. Valittajien tarjousta ei siten olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjousvertailuun on hyväksytty kaksi muuta tarjousta, vaikka ne eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä ollutta tilaohjelmaa. Nämä tarjoukset olisi pitänyt sulkea tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Kurikan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajat korvaamaan yhteisvastuullisesti sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.450,00 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinta on kilpailutettu EU-kynnysarvon ylittävänä palveluhankintana, vaikka kysymyksessä on ollut EU-kynnysarvot alittava, mutta kansalliset kynnysarvot ylittävä rakennusurakka.

Tarjouspyynnössä on varsin yksityiskohtaisesti määritetty hankittavia tiloja koskevat tekniset vaatimukset, jotka ovat osoittaneet kysymyksessä olleen hankintayksikön vaatimusten mukaan toteutettavasta rakennusurakasta.

Hankittavat tilat ovat tarjouspyynnön mukaan edellyttäneet rakennuslupaa ja tilojen on tullut täyttää pysyville rakennuksille asetetut määräykset rakenteiden osalta. Hankintaan on myös kuulunut runsaasti erilaisia rakennusurakoihin perinteisesti kuuluvia LVIS-asennustöitä, kuten lämmönvaihtimet ja sähkökeskukset.

Valittajien tarjouksessa on ollut ehto, jonka mukaan valittajat ovat varanneet oikeuden vetäytyä ilman kustannuksia, jos niiden tarjous tulee valituksi eivätkä valittajat pysty toimittamaan tiloja. Tarjous on sen sanamuodon mukaan tehty välimyyntivarauksin. Tämä ehto on tarkoittanut sitä, ettei tarjous ole ollut sitova edes tarjouksen jättämisen ajankohtana, saati myöhemmin hankkeen aikataulujen vahvistuessa. Tarjous ei ole siten ole lainkaan sitonut valittajia ja se on ehdollisena ollut näin ollen selkeästi tarjouspyynnön vastainen.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö ei voi hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön tekemisen jälkeen muuttaa hankintalajia.

Toimitusaikataulu ei ole ollut ehdoton, koska kysymyksessä on ollut arvioitu eli siten itsessään ehdollinen vuokra-aika. Lisäksi hankintayksikkö on neuvotellut voittaneen tarjoajan kanssa vuokra-ajan alkamisajankohdaksi 6.3.2020 ja siten muuttanut aiempaa arviotaan, joka on ollut 2.1.2020.

Markkinaoikeuden asia diaarinumero 2019/367

Valitus

Vaatimukset

Expandia Moduulit Oy ja Expandia Moduler AB ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa 30.10.2019 tehdyn hankintaoikaisupäätöksen § 50 ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittajat ovat lisäksi vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen. Toissijaisesti valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksua. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden yhteiset arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.180 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on ilmoittanut 4.7.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella palveluja koskevasta hankintamenettelystä, jonka kokonaisarvo on ylittänyt palveluja koskevan EU-kynnysarvon. Hankintaoikaisupäätöksessä on puolestaan todettu, että kysymyksessä on rakennusurakka, minkä vuoksi hankinnan kokonaisarvo olisi alittanut EU-kynnysarvon.

Hankinnan kohteena on ollut väistötilojen toimittaminen ja vuokraaminen eli palveluhankinta, jonka kokonaisarvo on ylittänyt EU-kynnysarvon. Hankintasopimus on solmittu hankintasäännösten vastaisesti odotusaikana, joten myös tehottomuusseuraamus on käytettävissä.

Vastine

Vaatimukset

Kurikan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajat korvaamaan yhteisvastuullisesti sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.586,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintaoikaisupäätöksestä ei ole avautunut enää uutta valitusmahdollisuutta, koska valittajien hankintaoikaisuvaatimus on hylätty. Hankintaoikaisupäätöksellä ei ole tehty mitään sellaista hankintasäännösten tarkoittamaa uutta hankintapäätöstä, jolla olisi ollut vaikutus valittajien oikeusasemaan ja josta siten olisi voinut valittaa markkinaoikeuteen.

Vastaselitys

Valittajat ovat esittäneet, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään muun muassa muuttanut hankintalajia ja siten tehnyt ratkaisun, jolla on ollut vaikutusta valittajien oikeusasemaan.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valitusten tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valittajien valitus hankintaoikaisupäätökseen 30.10.2019 kohdistettuna markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367 tulee jättää tutkimatta, koska hankintaoikaisupäätöksellä ei ole millään tavoin vaikutettu valittajien oikeusasemaan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa mainitussa laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksellään 30.10.2019 § 50 hylännyt valittajien hankintapäätökseen 4.9.2019§ 39 kohdistaman hankintaoikaisuvaatimuksen. Hankintaoikaisupäätöksessä hankintayksikkö on hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämisen lisäksi todennut, että hankintalaji kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä on ollut rakennusurakka, ja päättänyt allekirjoittaa hankintasopimuksen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on hankintaoikaisupäätöksessään hankintaoikaisuvaatimuksen hylkäämisen ohella sinänsä todennut, että hankintailmoituksessa mainitun palveluhankinnan sijasta hankintalajina kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä on ollut rakennusurakka. Ottaen huomioon, että hankintapäätös on ollut tuolloin jo tehty, kyseisen hankintamenettelyn lajia koskeneen ilmoituksen ei kuitenkaan ole katsottava omanneen minkäänlaista vaikutusta hankintamenettelyn kulkuun. Hankintaoikaisupäätöksen tekemisen ei näin ollen ole katsottava vaikuttaneen valittajien oikeusasemaan hankintalain 146 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Valittajien hankintaoikaisupäätökseen kohdistama valitus markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367 on näin ollen jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on mainitun lain liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Viimeksi mainittua säännöstä koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 76) mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan julkista hankintaa koskevaa sopimusta, jonka kohteena on mainitun lain liitteen B mukaisen rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen tai suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä taikka hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla. Määritelmä vastaa julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU sekä aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (248/2007) määritelmää. Rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusten vuokrasopimuksia, mikäli vuokrattavat tilat rakennetaan hankintayksikön määritelmien ja vaatimusten mukaisesti. Hankkiminen ei välttämättä edellytä omistusoikeuden siirtoa hankintayksikölle.

Hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä.

Hankintalain 4 §:n 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Hankintalain 4 §:n 15 kohdan mukaan yhteisellä hankintanimikkeistöllä (CPV) tarkoitetaan yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 sekä yhteisestä hankintasanastosta annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EY) N:o 2195/2002 sekä julkisista hankintamenettelyistä annettujen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivien 2004/17/EY ja 2004/18/EY muuttamisesta ja yhteisen hankintasanaston tarkistuksesta annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 213/2008 tarkoitettua viitenimikkeistöä.

Hankintalain 26 §:n 1 momentin 2 kohdassa tarkoitettu palveluhankintojen EU-kynnysarvo on hankintamenettelyn alkamishetkellä ollut muiden kuin valtion keskushallintoviranomaisten osalta 221.000 euroa. Pykälän 1 momentin 3 kohdassa tarkoitettu rakennusurakoiden EU-kynnysarvo on ollut hankintamenettelyn alkamishetkellä 5.548.000 euroa.

Hankintalain 102 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kuvaus ja 5 kohdan mukaan hankintalaji. Saman pykälän 2 momentin mukaan hankintojen sisällön määrittelyssä on käytettävä yhteisestä hankintasanastosta (CPV) annetussa Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksessa (EY) N:o 2195/2002 vahvistettua viitenimikkeistöä.

Hankinnasta ilmoittamisesta ja hankinnan kohteen kuvaamisesta

Kysymyksessä olevasta hankinnasta on julkaistu palveluja koskeva EU-hankintailmoitus, jonka mukaan hankinnan kohteena on väistötilojen hankinta Kurikan kaupungille Jalasjärven yläasteen käyttöön. Hankintailmoituksessa hankinnan CPV-koodiksi on ilmoitettu 70000000 1.

Hankintailmoituksen kohdan II.1.4 mukaan Kurikan kaupunki tarvitsee sisätilaongelmien vuoksi väistötiloja erilaisille toiminnoille. Väistötilojen tulee täyttää julkisia rakennuksia koskevat vaatimukset muun muassa esteettömyyden, äänieristävyyden sekä pelastusteiden osilta.

Hankintailmoituksen kohdassa II.2.4 on hankinnan kohteesta todettu muun ohella, että väistötilaratkaisujen tulee olla siirrettäviä ja niiden tulee näyttää oikeilta rakennuksilta. Väistötilaratkaisut eivät saa olla ulospäin esimerkiksi konttimaisia, vaan niiden tulee olla esimerkiksi puuverhoiltuja. Tarjoushinta on tullut antaa vuokrattavien tilojen osalta euroina neliömetriä kohden ja sen on tullut sisältää kaikki asennus- ja purkukustannukset sekä rahdit. Urakkarajana on perustukset, joista vastaa Kurikan kaupunki. Niistä siirrettävistä väistötiloista, jotka Kurikan kaupunki ostaa itselleen, on tullut antaa kokonaishinta toimitettuna ja asennettuna sekä myytävien väistötilojen ala bruttoneliömetreinä. Rakennusten on lisäksi tullut täyttää pysyville rakennuksille asetetut määräykset myös rakenteiden osalta. Kurikan kaupunki järjestää vesi-, sähkö- ja viemäriliittymät alapohjaan saakka, mutta lämmönvaihtimet ja sähkökeskukset sekä näihin liittyvät asennustyöt ovat kuuluneet tarjoajalle.

Edellä mainittujen vaatimusten lisäksi hankintailmoituksen kyseisessä kohdassa on ollut teknisiä vaatimuksia, joissa on muun ohella määritetty mitä materiaaleja rakennuksissa voi käyttää, huonekorkeus sekä miten tilat on varusteltava pistorasioiden, erilaisen kaapeloinnin ja opetustilojen varusteiden osalta. Rakennus on voinut olla kahdessa kerroksessa.

Tarjouspyynnössä on ollut hankintailmoitusta vastaavat kuvaukset ja tekniset vaatimukset. Lisäksi hankittavien tilojen osalta on ilmoitettu niiden kokonaismäärä, joka on ollut noin 400–450 neliömetriä.

Tarjouspyynnön mukaan väistötilojen on tullut olla käyttäjien käytössä 2.1.2020–30.6.2022.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut huoneluettelo, jossa tilat on jaettu kahteen kerrokseen ja määritetty yksityiskohtaisesti tarvittavien tilojen koko ja määrä sekä kokonaisneliömäärä. Liitteenä on ollut myös asiakirja, jossa on määritetty se, mitkä tilat ovat lähekkäin tai vierekkäin.

Asian arviointi

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteena on ollut edellä selostetulla tavalla väistötilojen vuokraus ja osittain osto. Toimitus on tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun mukaan sisältänyt kahteen kerrokseen jaettuna huoneluettelon mukaiset tilat, varusteet ja kalusteet. Tilojen käyttöajaksi on ilmoitettu yhteensä noin kaksi ja puoli vuotta. Rakennusten on lisäksi tullut täyttää pysyville rakennuksille asetettavat vaatimukset.

Tarjouspyynnön vaatimusten mukaan valittavan toimittajan on tullut vastata tilojen suunnittelusta ja rakentamisesta hankintayksikön esittämien muun ohella materiaaleja ja tilojen varustelua koskevien vaatimusten mukaisesti. Lisäksi toimittajan on tullut vastata kuljetuksesta ja väistötilojen asennus- ja purkukustannuksista.

Hankinnan kohteena on siten katsottava olleen tilojen rakentaminen pitkäaikaiseksi tarkoitettuun käyttöön hankintayksikön määritelmien ja vaatimusten mukaisesti. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että kysymyksessä ovat olleet rakennukset, joiden siirtäminen toiseen paikkaan on mahdollista.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymys on ollut hankintayksikön asettamien vaatimusten mukaan toteutettavasta rakennusurakasta ja siten hankintalain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta rakennusurakkasopimuksesta.

Hankintailmoituksessa hankintalajiksi on edellä selostetulla tavalla ilmoitettu palveluhankinta. Edellä todetulla tavalla hankinnassa on kuitenkin ollut kysymys rakennusurakasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen hankintailmoitus on ollut hankintalajin ilmoittamisen osalta virheellinen. Hankintayksikön menettely on näin ollen ollut jo sanotun perusteella virheellistä.

Hankintailmoituksessa on edellä selostetulla tavalla ilmoitettu palveluhankintoihin viittaavaa CPV-koodia 70000000-1 Kiinteistöpalvelut. Edellä todetulla tavalla hankinnassa on kuitenkin ollut kysymys rakennusurakasta, joihin sisältyvien hankintojen CPV-koodit ovat kaksinumerotason 45000000 alla. Julkaistujen hankintailmoitusten suuri lukumäärä huomioon ottaen hankintailmoitusten seuraamisen kannalta potentiaalisille tarjoajille on merkityksellistä se, että hankintailmoituksessa käytetyt CPV-koodit ovat virheettömiä. Myös erilaisten hakupalveluiden ja ilmoitusvahtien hyödyntäminen edellyttää, että hankintailmoitukset julkaistaan virheettöminä.

Hankintailmoituksen virheellisyys CPV-koodin osalta ei ole ollut omiaan turvaamaan potentiaalisten tarjoajien tasapuolisia mahdollisuuksia tehdä tarjousta tarjouskilpailussa. Hankintayksikön menettely on näin ollen myös tältä osin ollut virheellistä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti julkaistessaan hankintailmoituksen, jossa hankintalajiksi on virheellisesti ilmoitettu palveluhankinta ja jossa myös käytetty CPV-koodi on ollut virheellinen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos mainitun lain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.10.2019. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen mainitun lain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen niin sanottujen reaaliseuraamusten määrääminen ei näin ollen tule asiassa enää kysymykseen.

Edellä todetulla tavalla hankinnassa on ollut kysymys EU-kynnysarvon alittavasta rakennusurakasta. Hankintalain 154 §:n 3 momentista johtuen myöskään tehottomuusseuraamuksen määrääminen ei tule asiassa kysymykseen.

Edellä lausuttu huomioon ottaen hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan kyseinen pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun perusteella arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön menettely olisi merkinnyt sitä, että hankintailmoituksessa olisi ilmoitettu oikea hankintalaji ja oikea CPV-koodi. Kyseisen hankintamenettelyn virheen luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten kuinka monta ja minkälaisia tarjouksia hankintayksikkö olisi tällöin saanut.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole mahdollista riittävän luotettavasti todeta, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valitus on siten pääasian osalta hylättävä markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/299.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/299 annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittajat joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kyseisessä asiassa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajien määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa puheena olevassa asiassa vahinkonaan.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittajat saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa mainitussa asiassa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kyseisessä asiassa vahinkonaan. Valittajat on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367.

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/299.

Markkinaoikeus velvoittaa Kurikan kaupungin korvaamaan Expandia Moduulit Oy:n ja Expandia Moduler AB:n oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/299 yhteensä 5.400 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Expandia Moduulit Oy:n ja Expandia Moduler AB:n korvaamaan Kurikan kaupungin oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367 yhteensä 2.586,25 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Expandia Moduulit Oy:n ja Expandia Moduler AB:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/367.

Markkinaoikeus hylkää Kurikan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2019/299.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta

 
Julkaistu 2.7.2020