MAO:313/20

Helsingin kaupungin asunnot Oy - muuttokorjaukset ja kiinteistöjen pienet korjaustyöt

Julkinen hankinta - poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Diaarinumero: 2019/390
Antopäivä: 25.6.2020

Asian tausta

Helsingin kaupungin asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.9.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta Etelä-Huoneistojen muuttokorjauksia ja kiinteistöjen pieniä korjaustöitä koskevasta hankinnasta kahden vuoden ajalle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Puitejärjestelyyn osallistujien suunniteltu enimmäismäärä on yhdeksän.

Helsingin kaupungin asunnot Oy:n toimitusjohtaja on 12.11.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitesopimustoimittajiksi Goodmax Oy:n, Hansarak Oy:n, Helsingin Mattotyö ja myynti Oy:n, Insinööritoimisto Peltomäki Oy:n, Länsi-Valu Oy:n, Maalausliike T. Pynnönen Oy:n, Saneerauspalvelu Allén Oy:n, Takuutyöt Leppänen Oy:n ja Vilénin Rakennushuolto Oy:n.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 6.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Renower Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 7.207,75 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan hankintayksiköllä on ollut velvollisuus pyytää ja tarjoajalla on ollut velvollisuus antaa selvitys tarjoushinnan taustoista silloin, kun kyseessä on ollut jonkin palvelun yksikköhinnan osalta poikkeuksellisen alhainen hinnoittelu ja tarjous on ollut poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava. Tarjousta ei tule arvioida kokonaisuutena vaan jokaista yksikköhintaa erikseen. Jos jokin yksikköhinta on edes vaikuttanut poikkeuksellisen alhaiselta, hankintayksikön olisi tullut pyytää selvitys hinnasta. Hankintayksikkö ei ole toiminut tältä osin tarjouspyynnön mukaisesti ja on siten menetellyt vastoin tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimusta.

Tarjouspyynnön ilmaisu poikkeuksellisen alhaiselta "vaikuttava" tarjous on laskenut kynnystä selvityksen pyytämiseen. Valittajan tietojen mukaan selvitystä ei ole pyydetty.

Vähintään osa tarjoajista on tarjonnut poikkeuksellisen alhaisia yksikköhintoja. Kyseisillä yksikköhinnoilla ei ole mahdollista tuottaa pyydettyjä palveluja, jos työntekijöille maksetaan asianmukaiset palkat ja kaikki yhteiskunnalliset velvoitteet täytetään. Hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttavat tarjoukset olisi tullut hylätä.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupungin asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 6.231,25 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tai syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt tarjoajilta selvitystä tarjotuista hinnoista tai kustannuksista. Hankintayksikkö on arvioinut, etteivät tarjotut hinnat ole olleet poikkeuksellisen alhaisia eikä sen siten ole tarvinnut vaatia selvitystä hinnoista. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä epäillä, että tarjoajat eivät suoriutuisi tarjoamillaan hinnoilla tarjouspyynnön mukaisista huoneistojen muuttokorjausten ja kiinteistöjen korjaustöiden toteuttamisesta tai että tarjoushinnat johtuisivat lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönneistä. Valittaja ei ole yksilöinyt, mitkä tarjoushinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia.

Tarjouspyynnössä on pyydetty hintaa 29 työsuoritteelle. Tarjoajien on tullut ilmoittaa hinta jokaiselle riville, sillä puuttuva hinta on johtanut tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö on tarkastanut ja pisteyttänyt kaikki hinnat rivikohtaisesti, minkä jälkeen pisteet on laskettu yhteen ja yhdeksän parhaat pisteet saanutta tarjoajaa on valittu mukaan puitejärjestelyyn. Halvin, toiseksi ja kolmanneksi halvin hinta ovat pääsääntöisesti olleet hyvin lähellä toisiaan prosentuaalisesti ja euromääräisesti.

Tarjouslomakkeella on ainoastaan kolme riviä, joissa kahden halvimman hinnan välillä on ollut suurempi ero. Suurin hintaero on ollut komeron oven vaihtamisella, jossa ero on ollut 51,11 prosenttia ja 23 euroa. Toiseksi suurin ero kahden halvimman tarjoushinnan välillä on ollut keittiökalusteen laatikoston vaihtamisella, jossa ero on ollut 44,4 prosenttia ja 20 euroa. Kolmanneksi suurin hintaero on ollut silikonisaumojen uusimisella, jossa ero on ollut 33,33 prosenttia ja vain yksi euro.

Esimerkiksi komeron oven ja keittiökalusteen laatikoston vaihdon hintaeroja on selittänyt se, etteivät ne ole niin yleisiä ja standardoituja töitä kuin muut tarjouspyynnössä mainitut työt. Komeron ovia ja keittiökalusteen laatikostoja on tarpeen vaihtaa harvoin niiden pitkän käyttöiän vuoksi, joten kyseisille työsuoritteille ei ole muodostunut vakiintunutta hintaa. Työsuoritteiden harvinaisuus on otettu huomioon pisteytyksessä. Kaikista kolmesta työsuoritteesta on saanut enintään yhden pisteen, joten näiden kolmen hinnan painoarvo tarjouksen vertailussa on ollut hyvin pieni.

Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että kyseessä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen kuuluu hankintayksikön harkintavallan piiriin.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että 14 eri tarjoajaa on vuorollaan ollut halvimman tarjoushinnan antanut tarjoaja. Kyseessä ei siten ole ollut tilanne, jossa vain yksi tai muutama tarjoaja olisivat hinnoitelleet tarjouksensa alan yleisestä hintatasosta poiketen.

Kuultavien lausunnot

Goodmax Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Hansarak Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Helsingin Mattotyö ja myynti Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Insinööritoimisto Peltomäki Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Länsi-Valu Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Maalausliike T. Pynnönen Oy on antanut lausunnon.

Saneerauspalvelu Allén Oy on antanut lausunnon.

Takuutyöt Leppänen Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vilénin Rakennushuolto Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että jos tarjotuista hinnoista olisi pyydetty selvitystä, on todennäköistä, että valittajan tarjous olisi tullut valituksi tarjouskilpailussa. Hankintayksikkö on suosinut tarjoajia, jotka ovat tarjonneet poikkeuksellisen alhaisia hintoja.

Kun puitejärjestelyyn valituksi tuleminen on sidottu työsuoritteista tarjottuun hintaan, olisi hankintayksikön tullut kiinnittää erityistä huomiota siihen, ettei työsuoritteita alihinnoitella. Alin tarjottu hinta on vienyt suhteettomasti pisteitä muilta tarjoajilta. Hankintayksikön olisi tullut selvittää alhaisten hintojen perusteet ja sulkea tarjouskilpailusta omakustannushinnan alittaneet tarjoukset.

Tietyissä työsuoritteissa alimmalla hinnalla on ollut huomattava prosentuaalinen ero suhteessa keskiarvo- tai mediaanihintaan.

Jos selvästi alihintaisia tarjouksia, jotka eivät kata materiaalikustannuksia tai kattavat ne vain niukasti, ei hylätä, johtaa se muiden tarjoajien syrjintään. Poikkeuksellisen alihintaisia tarjouksia on esiintynyt epoksipinnoitteen asennuksen lisäksi myös muista työsuoritteista, kuten komeronvaihdosta ja vinyylilattian asennuksesta, tarjotuissa hinnoissa.

Puitejärjestelyyn on valittu tarjoajia, joiden tarjoukset eivät eräiden työsuoritteiden osalta ole kattaneet edes materiaali- ja työvoimakustannuksia. Näiltä osin hankinta on toteutettu taloudellisesti kestämättömällä ja epätervettä kilpailua ilmentävällä tavalla.

Tarjouskilpailussa on tarjottu poikkeuksellisen alhaisia hintoja verrattuna muihin tarjouksiin ja alalla vakiintuneeseen hintatasoon nähden. Erot realististen yksikköhintojen ja hyväksyttyjen tarjousten välillä ovat olleet niin suuria, ettei kysymys ole ollut laskennallisen toleranssin sisällä olevasta vaihtelusta tai työehtosopimuksen hintojen tulkintaerosta.

Hankintayksiköllä tulee olla käsitys työn todellisesta hinnasta, jotta se voi arvioida työsuoritteen omakustannushinnan ja yleisesti hyväksytyn hintatason. Pyytämillään selvityksillä hankintayksikkö olisi pystynyt arvioimaan, onko alhaisen hinnan työsuoritteilleen antaneiden tarjoajien mahdollista toteuttaa työsuoritteet ilmoittamallaan hinnalla. Laiminlyötyään selvityksen pyytämisen, hankintayksikkö ei ole voinut varmistua tarjousten yhteismitallisuudesta ja vertailukelpoisuudesta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei sen menettely ole vaarantanut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjousten väliset hintaerot voivat johtua yritysten välisistä eroista teknisissä ratkaisuissa, tuotannon tehokkuudessa, tuotanto- ja toimituskapasiteetissa, tuotantokapasiteetin käyttöasteessa tai katevaatimuksissa. Kyseessä voi myös olla tarjoajan pyrkimys vallata uusia markkinoita. Tällaiset syyt eivät oikeuta tarjouksen hylkäämiseen. Mikään ei ole viitannut siihen, että voittaneiden tarjoajien tarjoushintojen alhaisuus olisi johtunut sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintayksikkö on harkintavaltansa puitteissa valinnut vertailutavaksi hintojen suhteellisen vertailun, jossa lopputulokseen on vaikuttanut merkittävästi se, millaisia hintoja muut tarjoajat ovat tarjonneet. Suhteellisen hintavertailun kaavaan ja lopputulokseen hankintayksikkö ei voi vaikuttaa.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön on alhaisten hintojen perusteella tullut päätellä, ettei tarjottua työtä voida tehdä tarjotulla hinnalla ilman, että todennäköisesti laiminlyödään vähimmäispalkkojen maksaminen työntekijöille ja/tai verojen tilittäminen sekä työnantajan sosiaaliturvamaksujen maksaminen.

Kun yksikköhintaluettelon 29 hinnasta 26 on alittanut tarjousten mediaanin vähintään 33 prosentilla, niin kyse ei ole voinut olla yritysten välisistä eroista teknisissä ratkaisuissa, tuotannon tehokkuudessa, tuotanto- ja toimituskapasiteetissa, tuotantokapasiteetin käyttöasteessa tai katevaatimuksissa. Yksikköhintaluettelossa olevat rakennustyöt ovat pääosin työehtosopimuksen alaisia töitä ja yrityksiä sitovat samat vaatimukset vähimmäispalkan osalta. Yrityksen korkea tuottavuus ei voi olla peruste hintojen laskemiselle alle rajan, joka mahdollistaa vähimmäispalkkojen maksamisen.

Alihintaisten tarjousten hylkäämisellä on merkitystä jo yhden yksikköhinnan osalta, jolloin myös lopputulos muuttuu olennaisesti. Hankintayksiköllä on ollut tarvittavat tiedot muodostaa näkemys realistisesta alimmasta hinnasta kunkin tarjouksen osalta. Selvityksen pyytäminen hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista ei olisi voinut johtaa hintojen jälkikäteiseen muuttamiseen.

Hankintayksikkö ei ole arvioinut esimerkiksi hankinnan laatua ja laajuutta sekä toimitusaikaa, hankinnan oikeudellisia, taloudellisia sekä teknisiä tekijöitä, muiden tarjoajien antamia hintoja sekä toimialalla tyypillistä hinnoittelurakennetta. Koska selvitystä siitä, että työt voidaan suorittaa tarjottuun hintaan, ei ole pyydetty, vertailuun jääneet virheet ovat vaikuttaneet ratkaisevasti lopputulokseen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea. Lain 96 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa. Hankintayksikön on hylättävä tarjous, jos tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinta tai kustannukset johtuvat 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden laiminlyömisestä.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan lain 96 § vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 63 §:ssä säädettyä. Uusi lainkohta poikkeaa aiemmasta muun muassa siten, että se velvoittaa hankintayksiköitä pyytämään selvitystä poikkeuksellisen alhaisista tarjouksista. Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina, kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen.

Lisäksi mainittujen esitöiden (s. 206) mukaan hankintalain 96 §:n 2 momentissa säädetään poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisestä. Hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun direktiivin johdanto-osan 103 kohdan mukaan tarjoukset saattavat perustua teknisesti, taloudellisesti tai oikeudellisesti epäterveisiin oletuksiin ja käytäntöihin, joten hankintayksiköillä on oltava oikeus hylätä tarjous, jos se harkitsee, ettei tarjoajan selitys tarjouksensa perusteista ole riittävä. Hankintayksiköllä on siten pääsääntöisesti harkintavalta poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämisessä, jos se arvioi, että tarjouksen hyväksyminen tarkoittaa riskiä toimituksen laiminlyömisestä taikka puutteellisuudesta. Tarjoajalta voidaan arvioida puuttuvan edellytykset hankinnan toteuttamiseen myös esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksikkö arvioi tarjouksen hinnoittelun perustuneen virheelliseen käsitykseen tarjouspyynnön sisällöstä. Tarjouksen hylkääminen on mahdollista edelleen tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on perusteltu syy uskoa, että alhaisen tarjoushinnan syynä on tarjoajan tarkoitus tarjoushinnan myöhempään nostamiseen.

Edelleen mainittujen esitöiden (s. 206) mukaan hankintayksiköllä on edellä esitetystä harkintavallasta poiketen velvollisuus poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hylkäämiseen tilanteessa, jossa tarjouksen alhainen hinta johtuu hankintalain 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitetusta ympäristö-, sosiaali- tai työlainsäädännön velvoitteiden laiminlyömisestä.

Asian arviointi

Muutoksenhaun kohteena olevassa hankinnassa on kysymys asuinhuoneistojen muuttokorjausten ja kiinteistöjen pienten korjaustöiden hankinnasta, joka on vertailtu kokonaistaloudellisen edullisuuden mukaisen halvimman hinnan perusteella. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut hankintailmoituksen mukaan 6.000.000 euroa.

Valittaja on esittänyt, että joidenkin tarjousten yksikköhinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaisia, koska ne eivät tiettyjen työsuoritteiden osalta ole kattaneet edes materiaali- ja työvoimakustannuksia. Hankintayksikön olisi valittajan mukaan tullut pyytää tarjoajilta selvitystä yksikköhintojen poikkeuksellisuudesta, eikä tarjousta tule arvioida kokonaisuutena vaan jokaista yksikköhintaa erikseen.

Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, etteivät tarjotut hinnat ole olleet poikkeuksellisen alhaisia, eikä sen siten ole tarvinnut vaatia selvitystä hinnoista.

Tarjouspyynnössä on kohdassa "Hylkäämisperusteet" todettu muun ohella seuraavaa: "Hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla on velvollisuus antaa selvitys tarjoushinnan taustoista silloin, kun kyseessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous." Lisäksi tarjouspyynnössä on kohdassa "Muut ehdot" esitetty muun ohella seuraavaa: "Jos tarjoaja antaa poikkeuksellisen alhaisen yksikköhinnan jostain tarjouslomakkeen palveluista, tulee tarjoajan antaa selvitys hinnan poikkeuksellisuudesta kolmen (3) päivän kuluessa pyynnöstä."

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintalain 96 §:n 1 momentti huomioon ottaen velvollisuus pyytää selvitystä aina, kun kysymyksessä on hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksikön harkintavallassa.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjoamansa hinnat yhteensä 29 tuoteriville ja pisteiden laskentatavaksi on ilmoitettu "pienin annettu arvo / tarjottu arvo * maksimipisteet".

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on saanut tarjousten jättämiselle asetetussa määräajassa 27 tarjousta, joista 25 on ollut tarjouspyynnön mukaisia. Tarjouspyynnön mukaisesti on valittu yhdeksän halvimman tarjouksen tehnyttä toimittajaa.

Hankintayksiköllä ei pääsääntöisesti ole velvollisuutta hylätä tarjousta poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan perusteella, vaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, arvioiko se tarjouksen toista tarjousta alhaisemman hinnan merkitsevän mahdollista perustetta tarjouksen hylkäämiselle. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Hankintayksikön on kuitenkin tarjouksen hintaa arvioidessaan meneteltävä tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua koskevan vaatimuksen mukaisesti.

Valittaja on perustanut voittaneiden tarjoajien tarjousten hinnaltaan poikkeuksellista alhaisuutta koskevan väitteensä siihen, että hankinnan kohteena olleita huoneistojen muuttokorjauksia ja kiinteistöjen pieniä korjaustöitä ei ol

e ollut tiettyjen tuoterivien, kuten esimerkiksi epoksipinnoitteen asennuksen, komeron oven vaihtamisen ja keittiökalusteen laatikoston vaihtamisen, osalta mahdollista suorittaa tarjotulla yksikköhinnalla materiaali- ja työvoimakustannukset huomioon ottaen.

Tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että halvimman yksikköhinnan tarjonneet tarjoajat ovat pääsääntöisesti vaihdelleet tuoterivikohtaisesti. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella suuret hintaerot ovat olleet muun ohella komeron oven vaihtamisella ja keittiökalusteen laatikoston vaihtamisella, koska niiden pitkän käyttöiän vuoksi kyseisille suoritteille ei ole muodostunut vakiintunutta hintaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella työsuoritteiden harvinaisuus on otettu huomioon pisteytyksessä, jolloin edellä mainituista työsuoritteista on saanut enintään yhden pisteen. Enimmillään yhdestä työsuoritteesta on voinut saada 17 pistettä.

Asiassa ei ole edes esitetty, että jonkin tarjoajan tarjous olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen kokonaisuutena arvioiden, kun otetaan huomioon eri yksikköhintojen perusteella lasketut yhteispisteet. Vaikka tarjoajien tarjouksissaan ilmoittamissa tuoterivikohtaisissa yksikköhinnoissa on ollut eroja, markkinaoikeus katsoo, että tarjouksia kokonaisuutena arvioiden hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, etteivät voittaneiden tarjoajien tarjoukset ole hinnaltaan vaikuttaneet poikkeuksellisen alhaisilta, kun lisäksi otetaan huomioon edellä kuvatut suoritusten hinnoitteluun vaikuttavat tekijät.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneilta tarjoajilta ennen hankintapäätöksen tekemistä selvitystä tarjoustensa hinnoista eikä ole hylännyt kyseisiä tarjouksia hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisina.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Renower Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin asunnot Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen ja Markus Mattila sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta

 
Julkaistu 1.7.2020