MAO:291/20

Asian tausta

Äänekosken kaupunki on omasta ja Äänekosken Energia Oy:n puolesta (jäljempänä yhdessä myös hankintayksiköt) ilmoittanut 13.3.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Äänekosken ydinkeskustan saneerauksen osaa 1 koskevasta rakennusurakasta.

Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta on omasta ja Äänekosken Energia Oy:n puolesta 16.5.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 59 sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta ja lisäksi valinnut Destia Oy:n tarjouksen edellyttäen, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 20.5.2019 vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman muutoksen.

Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 20.5.2019 § 16 päättänyt hyväksyä vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman muutoksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksiköiden ilmoituksen mukaan ollut 635.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.6.2019.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksiköt maksamaan sille hyvitysmaksuna 76.800 euroa tai vähintään 61.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksiköt korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.080 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää voittaneen tarjoajan tarjouksen muut kuin asiassa esitetyt tiedot oikeudenkäyntiaineistoon.

Perusteet

Hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittaja on esittänyt tarjouksessaan kohdekohtaisen laadunhallintasuunnitelman, joka olisi tullut katsoa riittäväksi selvitykseksi laadunhallintaan liittyen. Valittajan suunnitelma on vastannut tasoltaan muun ohella RALA-sertifiointia. Valittaja on lisäksi aloittanut ISO 9001 ja 14001 -sertifioinnit, mutta niitä ei ole vielä saatettu loppuun.

Valittaja on lisäksi ilmoittanut vaadituin tavoin ainakin kolme pääurakkareferenssiä. Yhden referenssin osaurakka on käytännössä ollut pääurakkaan rinnastettava, sillä kyse on suorituskyvyn ja osaamisen osoittamisesta. Valittajan ilmoittamat referenssikohteet ovat olleet toisen yhtiön suorittamia, mutta ne on esitetty valittajan tarjouksessa hankintalain 88 §:ssä tarkoitetulla tavalla projektiin suunnattujen voimavarojen sekä laadunhallinnasta ja suorittamisesta vastaavien henkilöiden tuomana osaamisena teknisen suorituskyvyn takaamiseksi.

Hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti myös valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen. Päätösasiakirjojen mukaan hankinnan kohteena oleva urakka on päätetty tilata voittaneelta tarjoajalta hintaan 672.000 euroa, vaikka voittaneen tarjoajan tarjous on ollut hinnaltaan 836.500 euroa. Hankintapäätösasiakirjoista ei ole ilmennyt, miten tähän on päädytty.

Valittajan tarjous on ollut voittaneen tarjoajan tarjousta halvempi, ja hankintayksiköiden olisi tullut valita valittajan tarjous, koska kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta. Hankintayksiköiden menettely on viitannut selvästi valittajan syrjintään ja voittaneen tarjoajan suosimiseen.

Valittajan ei ole ollut 16.5.2019 tehdyn ja 24.5.2019 tiedoksi saamansa hankintapäätöksen perusteella oikeussuojansa ja taloudellisen intressinsä kannalta tarpeen puuttua hankintayksiköiden virheelliseen päätökseen sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Valittaja on jäänyt odottamaan lopullista päätöstä siitä, keskeytetäänkö hankintamenettely vai päätetäänkö se toteuttaa 16.5.2019 tehdyn hankintapäätöksen mukaisesti. Äänekosken kaupunki on 19.6.2019 toimittanut valittajalle talousarvion investointisuunnitelman muutosta koskevan kaupunginvaltuuston päätöspöytäkirjan. Tämän jälkeen ja kun valittaja on 20.6.2019 saanut Äänekosken kaupungilta aiemmin pyytämänsä voittaneen tarjoajan tarjouksen, valittajan oikeussuojaintressi on täyttynyt ja valittaja on tehnyt valituksen.

Vastine

Vaatimukset

Äänekosken Energia Oy ja Äänekosken kaupunki ovat vaatineet ensisijaisesti, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta, ja toissijaisesti, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksiköt ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan niiden arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 5.274,65 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätös muutoksenhakuohjeineen on annettu valittajalle tiedoksi 24.5.2019. Valitusaika on päättynyt 7.6.2019. Koska valittajan valitus on saapunut markkinaoikeuteen vasta 26.6.2019, se tulee jättää myöhään saapuneena tutkimatta.

Valitus on kohdistunut 16.5.2019 tehtyyn hankintapäätökseen. Muutoksenhakuajan kannalta on merkityksetöntä, että hankintapäätös on

toimittajavalinnan osalta ollut ehdollinen sille, että kaupunginvaltuusto hyväksyy 20.5.2019 vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman muutoksen. Mikäli kaupunginvaltuusto ei olisi hyväksynyt investointisuunnitelman muutosta, hankintapäätös olisi jouduttu kumoamaan itseoikaisuna ja tästä olisi tehty uusi valituskelpoinen päätös.

Hankintapäätös 16.5.2019 on annettu valittajalle tiedoksi kaupunginvaltuuston tekemän päätöksen 20.5.2019 jälkeen. Kaupunginvaltuuston päätös on julkaistu kaupungin verkkosivuilla 24.5.2019. Hankintapäätöksen tiedoksiantohetkellä on siis ollut tiedossa, että kaupunginvaltuusto on hyväksynyt investointisuunnitelman muutoksen. Valittaja on hankintapäätöksestä tiedon saatuaan hakenut 3.6.2019 hankintaoikaisuna muutosta hankintapäätökseen.

Koska kaupunginvaltuuston päätös on joka tapauksessa liittynyt ainoastaan toimittajavalintaan, valittajan oikeusasema ei ole valittajan sulkemisen tarjouskilpailusta osalta muuttunut kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta. Näin ollen valitus tulee joka tapauksessa jättää tutkimatta siltä osin kuin se kohdistuu siihen, että valittaja on suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintayksiköt eivät ole menetelleet hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintayksiköillä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta on perusteltu seikkaperäisesti hankintapäätöksessä ja valittajan oikaisuvaatimukseen annetussa hankintaoikaisupäätöksessä. Valittaja ei ole valituksessaan esittänyt mitään, mikä antaisi aihetta arvioida asiaa toisin. Hankintayksiköt ovat esittäneet valittajan tarjouksen osalta valittajalle täsmennyspyynnön, ja valittajalta saadun vastauksen perusteella asiassa ei ole erimielisyyttä siitä, että Situra Group Oy on toteuttanut kaikki valittajan ilmoittamat referenssikohteet, tai siitä, että valittajan laadunvarmistusjärjestelmän osalta ei ole tehty ulkopuolista todennusta.

Valittaja väite siitä, että sen tarjous olisi ollut halvempi kuin voittaneen tarjoajan tarjous, on asiassa merkityksetön, koska valittaja on suljettu tarjouskilpailusta. Toisaalta hankintapäätös on vastannut täysin voittaneen tarjoajan tarjousta. Hankintapäätös on perustunut voittaneen tarjoajan tarjoukseen, jonka mukaan Äänekosken kaupungin katu- ja torialueiden ja katukuivatuksen arvonlisäveroton urakkahinta on ollut 672.000 euroa. Äänekosken Energia Oy:n osalta voittaneen tarjoajan arvonlisäveroton urakkahinta on ollut 164.500 euroa. Tarjouslomakkeella pyydetyksi urakkahintojen arvonlisäverottomaksi yhteismääräksi on näin ollen muodostunut 836.500 euroa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, ettei sen valitus ole saapunut markkinaoikeuteen myöhässä. Valittaja on saanut valituskelpoisen ja lopullisen hankintapäätöksen tiedokseen 19.6.2019, ja valitus on saapunut ajoissa, vaikka valitusajan katsottaisiin olevan 14 päivää.

Hankintayksiköiden 24.5.2019 toimittama 16.5.2019 päivätty pöytäkirjan ote on ollut ehdollinen esitys. Vasta 19.6.2019 toimitettu, 20.5.2019 päivätty kaupunginvaltuuston pöytäkirja on ollut päätös, joka ylipäätään voidaan katsoa hankintapäätöstä vastaavaksi, vaikka myös se on ollut olennaisesti puutteellinen.

Jos vastoin valittajan käsitystä katsottaisiin, että 24.5.2019 toimitettu pöytäkirjan ote on ollut hankintapäätös, valitusaika on ollut kuusi kuukautta. Kyseinen päätös on ollut olennaisesti puutteellinen määrärahan ehdollisuuden perusteella sekä olennaisesti puutteellinen ja virheellinen ilmoitetun hankinnan arvon osalta, mikä on vaikuttanut valittajan valitusintressin arviointiin. Ilmoittamalla voittaneen tarjoajan tarjoushinnan virheellisesti hankintayksiköt ovat pyrkineet harhauttamaan valittajaa siten, ettei se käyttäisi asiassa oikeussuojakeinoja. Hankintapäätöksessä esitetty hinta ei ole vastannut hankinnan kohteen ja tarjouskilpailun sisältöä. Urakkahinnaksi on myös tehdyssä hankintasopimuksessa ilmoitettu 836.500 euroa, eli eri hinta kuin hankintapäätöksessä ilmoitettu osahinta. Hankintapäätös ei ole myöskään sisältänyt keskeisiä perusteita, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Muut kirjelmät

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että hankintapäätös 16.5.2019 ei ole ollut puutteellinen määrärahan ehdollisuuden tai hankinnan arvon osalta. Hankintayksiköt eivät ole myöskään voineet vertailla tarjouksia hankintapäätöksen yhteydessä, koska ne ovat saaneet ainoastaan yhden hyväksyttävän tarjouksen. Koska tarjousten vertailua ei ole ollut mahdollista tehdä, hankintapäätös ei ole virheellinen sen johdosta, ettei siitä ole ilmennyt voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhintaa 836.500 euroa. Hankintapäätöksessä ei ole todettu, että voittaneen tarjoajan tarjouksen hinnassa (672.000 euroa) olisi ollut kyse urakan vertailuhinnasta. Hankintapäätös ei ole tältäkään osin ollut puutteellinen tai harhaanjohtava. Valittaja on hankintapäätöksen perusteella saanut riittävät tiedot hankintayksiköiden ratkaisusta, ja valittajalla on ollut hankintapäätöksen perusteella mahdollisuus riittävällä tavalla arvioida, vaatiiko valittajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Joka tapauksessa Äänekosken kaupunki on 4.6.2019 antanut valittajalle tiedoksi valittajan pyytämiä tietoja, joihin on sisältynyt muun ohella tieto voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinnasta. Näin ollen valittajan olisi joka tapauksessa tullut hakea muutosta hankintapäätökseen viimeistään 18.6.2019.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksiköt ovat vaatineet, että valitus on jätettävä myöhässä saapuneena tutkimatta.

Asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus jätetään tutkimatta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen tulee sisältää myös olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta kuten voittaneen tarjoajan nimi sekä tiedot vertailuperusteiden soveltamisesta. Päätöksessä tulee edelleen esittää tarjousvertailua koskevat perustelut sillä tarkkuudella, että tarjoajalle käy ilmi oman tarjouksensa sijoittuminen suhteessa muihin. Esitöiden mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Hankintalain 147 §:ssä säädetään hankinta-asioissa noudatettavista muutoksenhakuajoista. Pykälän 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 87 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 87 §:n 3 momentin, joka on ollut samansisältöinen kuin edellä selostettu hankintalain 147 §:n 3 momentti, osalta ensin mainitun säännöksen hallituksen esityksessä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu muun ohella, että lainkohdassa säädetään muutoksenhaun enimmäismääräajasta. Esitöiden mukaan hankintapäätöksen tiedoksi saanut asianosainen on puutteellisesti perustellusta päätöksestä tai puutteellisesta valitusosoituksesta huolimatta tullut tietoiseksi hankintayksikön ratkaisusta ja ainakin osittain myös oikeussuojan tarpeestaan. Hankinta-asioiden luonteen ja oikeussuojakeinojen tehokkaan käytön näkökulmasta tällaisissa tilanteissa voidaan kilpailun hävinneeltä tarjoajalta edellyttää, että tarjoaja ottaa ratkaisun tarkemmasta sisällöstä ja valitusosoituksesta selkoa kohtuullisessa ajassa. Kohtuulliseksi ajaksi ehdotetaan kuutta kuukautta hankintapäätöksen tekemisestä. Mainittua hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp s. 8) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että tarkoituksena on, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Tämän selventämiseksi talousvaliokunta on esittänyt säännöstä hallituksen esityksessä ehdotettuun nähden täsmennettäväksi sisällyttämällä siihen hankintapäätöksen ja valitusosoituksen puutteellisuuden olennaisuutta koskeva edellytys. Mietinnön mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä kuuteen kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Äänekosken kaupunki on omasta ja Äänekosken Energia Oy:n puolesta tekemällään 16.5.2019 päivätyllä päätöksellä päättänyt hyväksyä seuraavan teknisen johtajan ehdotuksen:

"1. Tekninen lautakunta päättää hylätä Ykkös Infra Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön vastaisena.
2. Tekninen lautakunta päättää valita ydinkeskustan saneeraus (osa 1, Äänekoski) hankkeen urakoitsijaksi Destia Oy:n tarjouspyynnön mukaisen tarjouksen (672.000 € alv 0 %) tehneenä, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy 20.5.2019 vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman muutoksen.
Jos kaupunginvaltuuston päätös on kielteinen, niin hankinta keskeytyy."

Äänekosken kaupungin kaupunginvaltuusto on päätöksellään 20.5.2019 päättänyt hyväksyä vuoden 2019 talousarvion investointisuunnitelman muutoksen.

Hankintayksiköt ovat esittäneet, että 26.6.2019 saapunut valitus on kohdistunut 16.5.2019 tehtyyn hankintapäätökseen, joka on annettu valittajalle tiedoksi 24.5.2019. Näin ollen valitusaika on päättynyt 7.6.2019, ja valitus on saapunut myöhässä. Hankintapäätös 16.5.2019 ei ole ollut puutteellinen tai virheellinen. Hankintayksiköiden mukaan valittajan oikeusasema ei ole joka tapauksessakaan valittajan sulkemisen tarjouskilpailusta osalta muuttunut kaupunginvaltuuston päätöksen johdosta, koska valtuuston päätös on liittynyt ainoastaan toimittajavalintaan. Koska hankintayksiköt ovat saaneet ainoastaan yhden hyväksyttävän tarjouksen, tarjousten vertailua ei ole ollut mahdollista tehdä. Tästä johtuen hankintapäätös ei ole ollut virheellinen myöskään sen johdosta, ettei siitä ole ilmennyt voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhintaa. Valittajalla on ollut hankintapäätöksen perusteella mahdollisuus riittävällä tavalla arvioida, vaatiiko valittajan oikeuksien turvaaminen asian saattamista markkinaoikeuden käsiteltäväksi. Lisäksi hankintayksiköt ovat esittäneet, että joka tapauksessa Äänekosken kaupunki on 4.6.2019 antanut valittajalle tiedoksi valittajan pyytämiä tietoja, joihin on sisältynyt muun ohella tieto voittaneen tarjoajan tarjouksen vertailuhinnasta. Näin ollen valittajan olisi joka tapauksessa tullut hakea muutosta hankintapäätökseen viimeistään 18.6.2019.

Valittaja on esittänyt, että se on saanut valituskelpoisen ja lopullisen hankintapäätöksen eli kaupunginvaltuuston 20.5.2019 päivätyn päätökseen tiedokseen 19.6.2019, ja valitus on saapunut ajoissa. Äänekosken kaupungin 24.5.2019 toimittama 16.5.2019 päivätyn pöytäkirjan ote on ollut ehdollinen esitys, ja valittaja on jäänyt odottamaan lopullista päätöstä siitä, keskeytetäänkö hankintamenettely vai päätetäänkö se toteuttaa 16.5.2019 esitetyn mukaisesti.

Lisäksi valittaja on esittänyt, että jos vastoin sen käsitystä katsottaisiin, että 24.5.2019 toimitettu pöytäkirjan ote on ollut hankintapäätös, valitusaika on ollut kuusi kuukautta. Kyseinen päätös on ollut olennaisesti puutteellinen sen ehdollisuuden perusteella sekä olennaisesti puutteellinen ja virheellinen ilmoitetun hankinnan arvon osalta, koska voittaneen tarjoajan tarjoushinta on esitetty virheellisesti ja harhaanjohtavasti. Hankintapäätös ei ole myöskään sisältänyt keskeisiä perusteita, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännösten vastaista ei sinänsä ole se, että hankintayksikkö tekee hankintapäätöksen ehdollisena, kunhan ehdollisuuden ehdot liittyvät hankinnan kohteeseen ja ovat hankintalain 3 §:n 1 momentissa säädettyjen avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden periaatteiden mukaisia.

Esillä olevassa asiassa Äänekosken kaupunki on omasta ja Äänekosken Energia Oy:n puolesta 16.5.2019 päättänyt sulkea valittajan tarjouskilpailusta kyseisessä päätöksessä esitetyillä perusteilla. Päätös ei ole kyseisiltä osin ollut ehdollinen. Hankintapäätöksen ehdollisuus, jota ei ole esillä olevassa asiassa pidettävä hankintasäännösten vastaisena, on liittynyt ainoastaan voittaneen tarjoajan valintaan. Tältäkin osin kyseisessä päätöksessä on kuitenkin todettu, että mikäli hankintapäätöksessä edellytetty seikka ei toteudu, hankintamenettely keskeytyy.

Edellä todetuin perustein ja ottaen huomioon, että valittajan valitus on pääasiassa perustunut siihen, että se on katsonut hankintayksiköiden menetelleen virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta, markkinaoikeus katsoo, että muutoksenhaun kohteena olevana hankintapäätöksenä on pidettävä hankintayksiköiden 16.5.2019 päivättyä päätöstä. Kaupunginvaltuuston 20.5.2019 päivätyllä päätöksellä ei ole ollut vaikutusta valittajan asemaan siten, että muutoksenhakuajan voitaisiin katsoa alkaneen vasta kyseisen päätöksen tiedoksiannosta.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan 16.5.2019 päivätty hankintapäätös on annettu valittajalle tiedoksi 24.5.2019 ja valitus on saapunut markkinaoikeuteen 26.6.2019. Näin ollen valitus ei ole saapunut hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisessa 14 päivän määräajassa. Asiassa on kuitenkin vielä arvioitava, onko hankintapäätös ollut siten olennaisesti puutteellinen, että valitusaika on ollut hankintalain 147 §:n 3 momentin perusteella kuusi kuukautta.

Valittaja on vedonnut hankintapäätöksen puutteellisuuden osalta ensinnäkin edellä todettuun päätöksen ehdollisuuteen. Tältä osin markkinaoikeus viittaa asiasta edellä todettuun ja katsoo, ettei hankintapäätöstä ole pidettävä olennaisesti puutteellisena kyseisen ehdollisuuden perusteella. Hankintapäätöksestä on ilmennyt voittanut tarjoaja ja se, että valittaja on suljettu tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksen osittaisen ehdollisuuden ei voida esillä olevassa asiassa sellaisenaan katsoa merkitsevän sitä, ettei valittaja olisi saanut hankintapäätöksen perusteella riittäviä tietoja oman oikeussuojatarpeensa arvioimiseksi.

Valittajan mukaan hankintapäätös on ollut olennaisesti puutteellinen ja virheellinen lisäksi ilmoitetun hankinnan arvon osalta, eikä hankintapäätös ole myöskään sisältänyt keskeisiä perusteita, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksiköt ovat saaneet kaksi tarjousta, joista toisen antaja on suljettu tarjouskilpailusta. Hankintamenettelyssä on käytetty kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena halvinta hintaa.

Tilanteessa, jossa hankintayksiköt ovat saaneet ainoastaan yhden hyväksyttävän tarjouksen, varsinaista tarjousten vertailua ei ole ollut tarpeen suorittaa. Hankintapäätöksestä on ilmennyt voittanut tarjoaja ja se, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut ainut hyväksyttävissä oleva tarjous. Hankintapäätöksestä ei ole kuitenkaan ilmennyt voittaneen tarjoajan osalta molempien hankintayksiköiden osuudet huomioon ottavaa vertailuhintaa tai sitä, miten kyseinen vertailuhinta on suhteutunut valittajan omaan vastaavaan tarjoushintaan. Valittajan ei ole ollut mahdollista arvioida omaa oikeussuojan tarvettaan ja valitusintressiään tietämättä, miten valittajan tarjous olisi hyväksytyksi tulleessaan sijoittunut tarjouskilpailussa. Valittajan ei näin ollen ole katsottava saaneen hankintapäätöksen perusteella riittäviä tietoja hankintayksiköiden ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on ollut hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen, ja valitusaika on näin ollen ollut kuusi kuukautta. Sillä, että toinen hankintayksikkö on myöhemmin lähettänyt valittajalle sen pyynnöstä asiakirjoja, joista on ilmennyt muun ohella hankintapäätöksestä puuttunut voittaneen tarjoajan vertailuhinta, ei ole esillä olevassa asiassa ratkaisevaa merkitystä muutoksenhakuajan pituutta arvioitaessa.

Koska valitus on saapunut markkinaoikeuteen 26.6.2019, valituksen on katsottava saapuneen kuuden kuukauden määräajassa hankintapäätöksestä 16.5.2019 laskettuna. Valitus on näin ollen tutkittava.

Asiakirjojen esittämistä koskeva vaatimus

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Markkinaoikeus on lähettänyt valittajalle tiedoksi hankintayksiköiltä saamansa voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat.

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää voittaneen tarjoajan tarjouksen muut kuin asiassa esitetyt tiedot oikeudenkäyntiaineistoon.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 42 §:n mukaan valitusviranomaiselle voidaan esittää todisteena asiakirja tai esine. Asiakirjan ja esineen esittämiseen valitusviranomaiselle sovelletaan, mitä siitä säädetään oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 39 ja 40 §:ssä. Oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 40 §:n 1 momentin mukaan tuomioistuin voi määrätä asiakirjan tuotavaksi tuomioistuimeen, jos asiakirjalla voi olla merkitystä näyttönä.

Kun otetaan huomioon markkinaoikeuden päätöksen jäljempänä ilmenevä lopputulos ja sen perusteet, Ykkös Infra Oy:n vaatimien asiakirjojen esittäminen ei ole tarpeen asian selvittämiseksi. Vaatimus asiakirjojen esittämisestä on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, ovatko hankintayksiköt menetelleet hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta ja valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintapäätöksessä todettuun hintaan sekä siitä, onko hankintapäätös perusteltu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan lain 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään lain 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan kansallisia hankintoja koskevan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintamenettelystä

Hankinnan kohteena on ollut Äänekosken ydinkeskustan saneerausta koskeva rakennusurakka.

Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" alakohdassa "Referenssit ja vaatimukset" on esitetty vähimmäisvaatimuksena seuraavaa:

"Urakoitsijalta vaadittavat pätevyydet ja referenssit urakkaohjelman kohdan 17.2 mukaisesti. Ladattavat liitteet 1, 2 ja 3 tarjouspyynnön mukana, lomakkeet ladattava täytettynä. Liitteet tarjouslomake ja yksikköhintaluettelo ladataan kohteen kriteereihin."

Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkaohjelman kohdassa 17.2 "Tarjoukseen liitettävät todistukset" on todettu muun ohella, että urakoitsijan on liitettävä tarjoukseensa seuraavat asiakirjat selvityksenä yrityksen ja vastuuhenkilöiden pätevyydestä:

"a) Urakoitsijalla on oltava voimassa oleva Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä pätevyys luokassa ’18.6a Pääurakointi; tiet ja kadut’ tai vastaavat näytöt ja todistukset pätevyydestä.
Vastaavat näytöt ja todistukset pätevyydestä:
1a. Tiedot yrityksen referensseistä (vähintään 3 kpl) päätoteuttajana (pääurakoitsija):
 referenssien on oltava yleisen liikenteen parissa
tie- tai katualueella toteutettuja rakennushankkeita
 referenssit eivät saa olla 5 vuotta vanhempia tarjouspyynnön jättöpäivästä laskettuna
 referenssiksi hyväksytään hanke, jonka arvo on vähintään 500.000 euroa
 referenssiksi ei kelpaa keskeneräinen hanke
1b. Tieto kolmannen osapuolen varmentamasta laadunhallintajärjestelmästä, ympäristö- ja/tai työturvallisuusjärjestelmästä
 luotettavana selvityksenä hyväksytään Rakentamisen Laatu RALA ry:n myöntämä tähän urakkaan soveltuva joko työmaa- tai yritystason RALA-sertifikaatti tai muu vastaava näyttö."

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella tarjouspyynnön liitteenä olleen yritysreferenssejä koskevan lomakkeen täytettynä. Valittaja on esittänyt kyseisessä lomakkeessa neljä hanketta vuosilta 2014–2016. Lomakkeen lisätietokohdassa on jokaisen hankkeen osalta todettu "Projektiin suunnattujen voimavarojen ref.".

Lisäksi valittaja on liittänyt tarjoukseensa muun ohella ISO 9001 ja 14001 -järjestelmiä koskevan todistukseksi nimetyn asiakirjan sekä urakkaa koskevan asiakirjan "Laadunhallinta ja toimintakäsikirja". Ulkopuolisen tahon antaman todistuksen mukaan valittajayrityksessä on aloitettu ISO 9001 -johtamisjärjestelmän ja ISO 14001 ympäristöjärjestelmän toteutuksen suunnittelu. Todistuksen mukaan yrityksen järjestelmät on mahdollista sertifioida akkreditoidun laitoksen toimesta laadinta- ja kehitystyön jälkeen. Valittajan laatimassa laadunhallintaa ja toimintaa koskevassa asiakirjassa on esitelty hankinnan kohteena olevaan urakkaan liittyen muun ohella valittajan laatu- ja ympäristöpolitiikkaa, työ- ja liikenneturvallisuutta koskevia toimintatapoja sekä ympäristöasioiden huomioon ottamista.

Hankintayksiköt ovat pyytäneet valittajalta sen tarjouksen perusteella täsmennystä. Hankintayksiköt ovat pyytäneet valittajaa ilmoittamaan muun ohella ilmoitettujen yritysreferenssien 1–4 osalta, mikä yritys on toteuttanut referenssin, ja yritysreferenssien 2–4 osalta, onko kyseessä ollut pääurakka. Lisäksi hankintayksiköt ovat pyytäneet valittajaa muun ohella ilmoittamaan, onko sillä toteutettuna kolmannen osapuolen varmentama laadunhallintajärjestelmä, ympäristö- ja/tai työturvallisuusjärjestelmä, ja toimittamaan siitä näytön.

Valittaja on hankintayksiköille lähettämässään täsmennyksessä esittänyt muun ohella, että sen ilmoittamat yritysreferenssit 1–4 on toteuttanut Situra Group Oy ja että sen ilmoittamat yritysreferenssit 2 ja 3 ovat olleet pääurakoita / kokonaisurakoita ja yritysreferenssi 4 on ollut osaurakka. Lisäksi valittaja on ilmoittanut, että ulkopuolista todennusta ei ole vielä tehty. Tältä osin valittaja on viitannut tarjouksen liitteenä toimittamaansa laadunhallintasuunnitelma-asiakirjaan ja todistukseen käynnistetystä ulkopuolisesta todennuksesta.

Äänekosken kaupunki on omasta ja Äänekosken Energia Oy:n puolesta tekemällään hankintapäätöksellä 16.5.2019 sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella, että Ykkös Infra Oy:n ilmoittamissa referensseissä on ollut kysymys Situra Group Oy:n referensseistä ja että kyseinen yritys on asetettu konkurssiin 23.9.2016. Hankintapäätöksen mukaan Situra Group Oy:n referenssejä ei voida huomioida valittajan soveltuvuuden arvioinnissa. Perusteluissa on todettu myös, ettei valittajan ilmoittamista yritysreferensseistä yksi ole ollut pääurakka, joten sitä ei voida senkään johdosta huomioida. Lisäksi hankintapäätöksen perusteluissa on todettu, että tarjouksen ja valittajan toimittaman selvityksen perusteella on ilmennyt, ettei ISO 9001 tai ISO 14001 -järjestelmien osalta ole vielä tehty vaaditun mukaista ulkopuolista todennusta.

Hankintayksiköt ovat kyseisellä hankintapäätöksellään lisäksi valinneet edellä todetuin tavoin Destia Oy:n tarjouksen.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti ensinnäkin sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan mukaan se on esittänyt tarjouksessaan kohdekohtaisen laadunhallintasuunnitelman, joka olisi tullut katsoa riittäväksi selvitykseksi laadunhallintaan liittyen. Valittaja on myös aloittanut ISO 9001 ja 14001 -sertifioinnit, mutta niitä ei ole vielä saatettu loppuun. Valittaja on lisäksi ilmoittanut vaadituin tavoin ainakin kolme referenssiä, jotka ovat täyttäneet tarjouspyynnön vaatimukset, vaikka ne ovat olleet toisen yhtiön suorittamia.

Hankintayksiköt ovat esittäneet tältä osin, että niillä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta. Toinen yhtiö on toteuttanut kaikki valittajan ilmoittamat referenssikohteet, eikä valittajan laadunvarmistusjärjestelmän osalta ole tehty tarjouspyynnössä vaadittua ulkopuolista todennusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa tarkoitetut tarjoajan soveltuvuusvaatimukset koskevat nimenomaan tarjouksen jättänyttä toimittajaa eli sen taloudellista ja rahoituksellista asemaa tai ammatillista ja teknistä pätevyyttä taikka muita perusteita. Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) todetun mukaisesti soveltuvuutta koskevilla ehdoilla pyritään ennakollisesti varmistumaan siitä, että tarjoaja kykenee suoriutumaan hankinnan kohteen toteuttamisesta.

Hankintayksikön tulee sulkea tarjouskilpailusta tarjoaja, joka ei vastaa hankintayksikön asettamia soveltuvuusvaatimuksia.

Esillä olevassa asiassa hankintayksiköt ovat selkeästi asettaneet tarjoajan soveltuvuuden vaatimukseksi muun ohella, että tarjoaja on viimeisen viiden vuoden aikana toiminut pääurakoitsijana vähintään kolmessa tietynlaisessa urakassa ja että tarjoajalla on kolmannen osapuolen varmentama laadunhallintajärjestelmä, ympäristö- ja/tai työturvallisuusjärjestelmä. Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että tarjouspyynnössä vaaditun kokemuksen voisi osoittaa tarjoajayrityksen henkilöstön kokemuksella.

Valittaja ei ole markkinaoikeudessa edes väittänyt, että sen tarjouksessa referensseikseen ilmoittamat urakat olisivat sen itsensä suorittamia. Asianosaisten yhteisen näkemyksen ja valittajan hankintayksiköille toimittaman täsmennyksen mukaisesti valittajan referenssit ovat sen sijaan olleet konkurssiin asetetun Situra Group Oy:n urakoita.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan referenssit eivät lähtökohtaisesti ole tarjoajan palveluksessa olevien henkilöiden referenssejä vastaavia, sillä tarjoajan referenssejä koskevilla vaatimuksilla pyritään varmistumaan tarjoajan organisaatiolle kertyneestä riittävästä kokemuksesta aiemmissa urakoissa tai palveluissa, joiden toteuttamiseen on voinut osallistua useita eri henkilöitä eri aikoina. Organisaatiolle kertynyt kokemus voi osoittaa tarjoajan soveltuvuudesta merkityksellistä tietoa, vaikka aiempiin urakoihin osallistuneet henkilöt olisivat sittemmin siirtyneet toisen työnantajan palvelukseen. Hankintayksiköt ovat nyt kyseessä olevassa EU-kynnysarvon alittavassa hankinnassa kohdistaneet referenssivaatimuksensa nimenomaisesti tarjoajaan. Tältä osin on vielä otettava huomioon, että EU-kynnysarvon ylittäviin hankintoihin sovellettavan ja valittajan tarjouksessaan mainitseman hankintalain 88 §:n 7 momentissa viitatun hankintalain liitteen D soveltuvuusselvityksiä koskevassa listassa tarjoajan referenssit on erotettu esimerkiksi palvelujen tarjoajan tai urakoitsijan taikka yrityksen johtohenkilöiden ammatillisesta pätevyydestä. Näin ollen myöskään mainitusta pykälästä ei olisi johdettavissa se, että hankintayksiköiden olisi hyväksyttävä henkilöreferenssit yritysreferenssien sijaan.

Markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksiköt ole toimineet virheellisesti, kun ne ovat arvioineet, että valittajan tarjoukseen liitetyt referenssit sellaisista toisen yrityksen suorittamista urakoista, joihin joku sen henkilöstöön kuuluva on osallistunut, eivät ole osoittaneet valittajayhtiöllä olevan hankinnassa vaadittua kokemusta.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan tarjouksesta ja valittajan hankintayksiköille toimittamasta täsmennyksestä ilmenee lisäksi, ettei valittajalla ole ollut vielä käytössään tarjouspyynnössä vaadittua ulkopuolisen varmentamaa laadunhallintajärjestelmää, ympäristö- ja/tai työturvallisuusjärjestelmää. Valittaja ei ole myöskään esittänyt, että se olisi täyttänyt kysymyksessä olevan soveltuvuusvaatimuksen edes hankintasopimuskauden alkaessa.

Edellä todetuin perustein hankintayksiköiden ei ole katsottava menetelleen hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksiköt ovat menetelleet hankintasäännösten vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hankintapäätöksessä todettuun hintaan ja että hankintapäätösasiakirjoista ei ole ilmennyt, miten voittaneen tarjoajan tarjouksen valintaan kyseisellä hinnalla on päädytty.

Hankintayksiköiden mukaan hankintapäätös ei ole ollut puutteellinen ja se on perustunut voittaneen tarjoajan tarjoukseen. Voittaneen tarjoajan tarjoama Äänekosken kaupungin katu- ja torialueiden ja katukuivatuksen arvonlisäveroton urakkahinta on ollut 672.000 euroa, johon lisäämällä Äänekosken Energia Oy:n osaa vastaava urakkahinta on saatu voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeella ilmoittama urakkahinta eli 836.500 euroa.

Markkinaoikeus toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevassa hankintapäätöksessä on edellä siteeratuin tavoin todettu, että hankintayksiköt valitsevat ainoan hyväksyttävissä olevan Destia Oy:n tarjouksen. Tarjouksen arvonlisäverottomaksi hinnaksi on suluissa ilmoitettu 672.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ilmenevin ja hankintayksiköiden markkinaoikeudessa esittämin tavoin voittaneen tarjoajan kokonaistarjoushinta on ollut 836.500 euroa, josta Äänekosken kaupungin osuus on ollut hankintapäätöksessä mainittu 672.000 euroa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintaa koskeva hankintasopimus on tehty kokonaishintaan 836.500 euroa.

Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksiköt ole menetelleet valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että vaikka hankintapäätöksestä on edellä todetuin tavoin ilmennyt voittanut tarjoaja ja se, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut ainut hyväksyttävissä oleva tarjous, hankintapäätöksestä ei ole ilmennyt voittaneen tarjoajan osalta molempien hankintayksiköiden osuudet huomioon ottavaa vertailuhintaa tai sitä, miten kyseinen vertailuhinta on suhteutunut valittajan omaan vastaavaan tarjoushintaan. Markkinaoikeus on edellä muutoksenhakuajan arvioinnin yhteydessä katsonut, ettei valittaja ole saanut hankintapäätöksen perusteella riittäviä tietoja hankintayksiköiden ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten. Hankintayksiköiden ei ole näin ollen katsottava perustelleen hankintapäätöstään hankintalain 123 §:n 2 momentissa edellytetyllä tavalla. Hankintayksiköt ovat menetelleet tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan markkinaoikeus voi määrätä pykälän 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintayksiköiden menettely ei ole ollut valittajan tarjouskilpailusta sulkemisen ja voittaneen tarjoajan valinnan osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaista. Ottaen huomioon markkinaoikeudessa esitetyn selvityksen ja hankintayksiköiden esittämän markkinaoikeus katsoo, ettei hankintamenettelyn lopputulokseen tai valittajan asemaan hankintamenettelyssä ole valituksen tullessa tutkittavaksi vaikuttanut se, onko hankintapäätös alun perin perusteltu riittävällä tavalla. Näin ollen asiassa ei tule harkittavaksi seuraamuksen määrääminen.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, etteivät hankintayksiköt ole menetelleet asiassa siten hankintasäännösten vastaisesti, että asiassa tulisi harkittavaksi hankintalain 154 §:n 1 momentissa tarkoitetun seuraamuksen määrääminen. Valittajan vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksiköiden menetelleen virheellisesti hankintapäätöksen perustelemisen osalta. Hankintayksiköiden ei ole kuitenkaan katsottu menetelleen hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta tai perustellessaan hankintapäätöksen tältä osin taikka valitessaan voittaneen tarjoajan tarjouksen.

Asiassa annettu ratkaisu sekä toisaalta hankintayksikön virheellinen menettely hankintapäätöksen perustelemisen osalta huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksiköt saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Ykkös Infra Oy:n vaatimuksen asiakirjojen esittämisestä.

Markkinaoikeus hylkää Ykkös Infra Oy:n valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Äänekosken Energia Oy:n ja Äänekosken kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Jaakko Ritvala ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta