MAO:263/20

Helsingin kaupunki - kuntoportaiden peruskorjaukset

julkinen hankinta - soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys - tarjoajan soveltuvuus

Diaarinumero: 2019/407
Antopäivä: 10.6.2020

Asian tausta

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 25.10.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Malminkartanon kuntoportaiden peruskorjauksen kokonaisurakan hankinnasta.

Helsingin kaupungin kaupunkiympäristön toimialan Infrayksikkö 2:n yksikön päällikkö on 9.12.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 57 sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Uudenmaan Takuurakenne Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 272.000 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panemasta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 19.700 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.450 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön vaatimus vähimmäisliikevaihdosta on ollut hankinnan laatuun nähden perusteeton ja liian korkea. Valittajan tarjoushinnan perusteella liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus olisi saanut olla korkeintaan 394.000 euroa. Hankintayksikkö ei ole sisällyttänyt liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen perusteena käyttämäänsä suunnittelijan kustannusarviota hankinta-asiakirjoihin, eikä muutoinkaan perustellut vaatimusta.

Hankintayksikkö on virheellisesti sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta sillä perusteella, että yhtiön liikevaihto ei ole täyttänyt vähimmäisvaatimusta. Ykkös Infra Oy:llä on ollut tilinpäätöstiedot vain kahdelta 12 kuukauden tilikaudelta, minkä vuoksi sillä ei ole ollut esittää vaadittua näyttöä liikevaihtovaatimuksen täyttymisestä. Ykkös Infra Oy:n tarjous on kuitenkin sisältänyt vastaavan näytön ja selvitykset, jotka ovat korvanneet liikevaihtovaatimuksen täyttämistä koskevan näytön. Ykkös Infra Oy:n tarjouksen mukainen keskimääräinen liikevaihto on ollut yli kaksinkertainen sen tarjoushintaan nähden. Kun otetaan lisäksi huomioon yhtiöllä ollut vastuuvakuutus, Ykkös Infra Oy:llä on ollut riittävät edellytykset hankintasopimuksen toteuttamiselle.

Korkein hallinto-oikeus on vuosikirjapäätöksessään KHO 2019:145 linjannut, että suhtautuminen soveltuvuusvaatimusten täyttymiseen tulee olla ennemminkin salliva kuin liian tiukka, jotta uuden julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) tavoitteet ja pääperiaatteet voivat toteutua.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Liikevaihtoa koskevan vähimmäisvaatimuksen ensisijaisena tarkoituksena on turvata se, että urakoitsija kykenee suoriutumaan urakasta sopimuksen mukaisesti ja ajallaan. Hankintayksiköllä tulee olla mahdollisuus varmistaa, että urakoitsijalla on riittävä toimituskyky.

Tarjouspyynnössä asetettu liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on ollut hankintasäännösten mukainen ja oikeassa suhteessa sillä tavoiteltuun päämäärään. Koska kysymyksessä on ollut kansallinen hankinta, hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta soveltaa hankintalain 85 §:n 2 momentin rajoitusta tarjoajilta vaadittavasta vuotuisesta vähimmäisliikevaihdosta. Vaadittu vähimmäisliikevaihto on ollut joka tapauksessa vähemmän kuin kaksinkertainen hankinnan ennakoituun arvoon nähden. Vaatimus on koskenut keskimääräistä liikevaihtoa, mikä on helpottanut vaatimuksen täyttämistä. Hankintasäännökset eivät velvoita ilmoittamaan hankinnan ennakoitua arvoa tarjouspyyntövaiheessa. Siten sillä, ettei suunnittelijan kustannusarviota ole sisällytetty hankintailmoitukseen, ei ole asiassa merkitystä.

Valittaja ei ole tarjouksensa tai sen jälkeen saatujen lisäselvitystenkään perusteella täyttänyt asetettua vaatimusta vähimmäisliikevaihdosta. Tarjouksessaan valittaja oli ilmoittanut vuoden 2019 tilikauden liikevaihdoksi 691.000 euroa, vuoden 2018 tilikauden liikevaihdoksi 540.000 euroa ja vuoden 2017 tilikauden liikevaihdoksi 540.000 euroa. Tarjouksen liitteenä on lisäksi ollut kaksi tilinpäätösasiakirjaa sekä liikevaihtovaatimusta koskeva selvitys, jossa on todettu muun ohella, että Ykkös Infra Oy:llä on ollut vain kaksi 12 kuukauden mittaista tilikautta, koska se on perustettu vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2018 liikevaihto on ollut noin 200.000 euroa. Vuonna 2019 päättyneellä tilikaudella urakkamyynti eli saadut ennakot ja myynti yhteenlaskettuna on ollut noin 691.000 euroa. Keskimääräinen liikevaihto on siis ollut 445.500 euroa tilikaudelta.

Hankintayksikkö on tarkastanut valittajan liikevaihtotiedot Asiakastieto.fi palvelusta, jonka tietojen perusteella valittajan liikevaihto on ollut viimeksi päättyneellä vuoden 2019 tilikaudella 87.200 euroa, vuoden 2018 tilikaudella 184.700 euroa ja vuoden 2017 tilikaudella 4.100 euroa. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajalta ristiriitaisten tietojen johdosta lisäselvitystä. Ykkös Infra Oy:n antaman lisäselvityksenkään perusteella vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus ei ole täyttynyt.

Valittajan toimittamista tilinpäätösasiakirjoista on ilmennyt, että tilikauden 1.2.2017–31.1.2018 tilinpäätökseen liikevaihdoksi on kirjattu 4.050 euroa (31.1.2017) ja 200.067,09 euroa (31.1.2018). Tilikauden 1.2.2018–31.1.2019 liikevaihdoksi on kirjattu 87.196,27 euroa. Näin ollen keskimääräinen liikevaihto olisi ollut kolmen vuoden tilinpäätöstietoja tarkasteltaessa vain 97.104,44 euroa tai valittajan esittämän pelkästään kokonaisiin tilikausiin perustuvan laskutavan mukaan 143.631,68 euroa. Näin ollen myöskään toimitettujen tilinpäätösasiakirjojen perusteella valittajan keskimääräinen vuotuinen liikevaihto ei ole laskutavasta riippumatta ylittänyt 540.000 euroa, tai ole ollut keskimäärin edes valittajan esittämän 445.500 euron suuruinen.

Valittajan liikevaihto ei ole täyttänyt soveltuvuudelle asetettua vaatimusta, ja valittaja on tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

Uudenmaan Takuurakenne Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on vaatinut hankintayksikön antaman sitoumuksen hylkäämistä, koska se ei ole laillinen ja hyväksyttävä keino suojautua hyvitysmaksuvaatimukselta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että vaatimus vähimmäisliikevaihdosta ei ole liittynyt hankinnan kohteeseen eikä sillä ole ollut merkitystä hankinnan toteuttamisen kannalta. Jos vaatimus on kuitenkin ollut hyväksyttävä, olisi linjan sen täyttymisen suhteen tullut olla hyvin salliva.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisäkirjelmän.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §)

osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan tämän 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 105 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 213) on muun ohella tuotu esiin, että lain 80–86 §:n soveltamisen mahdollisuus soveltuvin osin ei tarkoita sitä, että lain II osan lain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa todetusta hankintadirektiivistä johtuvia säännöksiä on sovellettava kansallisissa hankinnoissa sellaisinaan. Kuten hankintamenettelyä koskevia säännöksiä, myös soveltuvuusehtoja ja poissulkemisperusteita koskevia säännöksiä voidaan soveltaa II osan säännöksiin nähden väljemmin. Hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävien hankintojen tavoin sidottu esimerkiksi mainitun hankintadirektiivin liitteissä listattuihin soveltuvuusselvityksiin.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä.

Hankintalain 88 §:n 6 momentin mukaan näyttö ehdokkaan tai tarjoajan taloudellisesta ja rahoituksellisesta tilanteesta voidaan antaa yhdellä tai useammalla liitteessä D luetellulla asiakirjalla. Jos ehdokas tai tarjoaja ei hyväksyttävästä syystä voi toimittaa hankintayksikölle sen pyytämiä asiakirjoja, se saa osoittaa taloudellisen ja rahoituksellisen tilanteensa jollakin muulla hankintayksikön hyväksymällä asiakirjalla.

Hankintalain liitteen D mukaan lain 88 §:n 6 ja 7 momentissa tarkoitetut selvitykset ehdokkaan tai tarjoajan soveltuvuudesta ovat taloudellisesta tilanteesta ja rahoitusasemasta (88 §:n 6 momentti) muun ohella todistus yrityksen kokonaisliikevaihdosta ja tarvittaessa liikevaihdosta hankintasopimuksen kohteena olevalla toimialalla enintään kolmelta viimeiseltä kuluneelta tilikaudelta sen mukaan, milloin yritys on perustettu tai aloittanut toimintansa, jos liikevaihtoa koskevat tiedot ovat saatavilla.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdassa "Ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevat vaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Taloudelliset ja rahoitukselliset vähimmäisvaatimukset:

1. Liikevaihto kolmelta viimeksi kuluneelta vahvistetulta tilikaudelta oltava keskimäärin vähintään 540.000 euroa/tilikausi (tilikauden pituus 12 kk).

Jos tarjouksen tekijä on ryhmittymä, on osakasyritysten yhdessä täytettävä liikevaihtoa koskeva vaatimus. Ryhmittymän osakasyritysten liiketoiminnan tulee pääosin koostua infraurakoinnista."

Tarjouspyynnön kohdassa "Todistukset ja selvitykset, joiden perusteella soveltuvuuden täyttyminen arvioidaan" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Rakennuttaja tarkistaa kilpailutuksen voittajan liikevaihdon ja tilaajavastuulain mukaiset tiedot Tilaajavastuu Oy:n Tilaajavastuu.fi-yritysraportista.

Mikäli kilpailutuksen voittaja ei ole liittynyt Tilaajavastuu Oy:n Luotettava Kumppani -palveluun tai kilpailutuksen voittajan tilinpäätöstiedot eivät ole Tilaajavastuu.fi-yritysraportissa mukana, pyytää rakennuttaja erikseen ennen hankintapäätöksen tekoa seuraavat selvitykset:

[ – – ]

- tilinpäätöstiedot kolmelta viimeiseltä tilikaudelta".

Ykkös Infra Oy on tarjouksessaan ilmoittanut liikevaihdokseen viimeksi päättyneeltä tilikaudelta 691.000 euroa ja sitä edeltäneiltä kahdelta tilikaudelta kummaltakin 540.000 euroa.

Ykkös Infra Oy on tarjoukseensa liitetyllä 13.11.2019 päivätyllä asiakirjalla "Selvitys liikevaihtovaatimukseen" ilmoittanut muun ohella, että sillä on esittää vain 2 kappaletta 12 kuukauden mittaisia päättyneitä tilikausia, koska se on perustettu vuoden 2016 lopussa. Vuonna 2018 liikevaihto on ollut noin 200.000 euroa. Vuonna 2019 päättyneellä tilikaudella urakkamyynti eli saadut ennakot ja myynti yhteenlaskettuna ovat olleet noin 691.000 euroa. Keskimääräinen liikevaihto on siis ollut 445.500 euroa tilikaudelta. Sähköiseen järjestelmään on syötetty 540.000 euroa vuodelta, koska se ei hyväksynyt muuta yllä olevan toteutuman mukaista summaa ja tarjousta ei muutoin olisi saanut täytetyksi ja lähetetyksi.

Hankintayksikkö on tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen pyytänyt Ykkös Infra Oy:ltä selvitystä seuraavasti:

"Tilaaja on tarkistanut hinnaltaan halvimman tarjoajan liikevaihdon ja tilaajavastuulain mukaiset tiedot Vastuugroup.fi ja Asiakastieto.fi-palveluista.

Miten tarjoaja perustelee annetut tiedot, jotka eroavat Asiakastieto.fi-palvelun tiedoista:

Liikevaihto viimeksi päättyneellä tilikaudella 691.000 euroa 2019 (Asiakastieto.fi, 87.200 euroa)

Liikevaihto toiseksi viimeisellä päättyneellä tilikaudella 540.000 euroa 2018 (Asiakastieto.fi, 184.700 euroa)

Liikevaihto kolmanneksi viimeisellä päättyneellä tilikaudella 540.000 euroa 2017 (Asiakastieto.fi, 4.100 euroa)".

Ykkös Infra Oy on hankintayksikön selvityspyynnön johdosta toimittanut 21.11.2019 hankintayksikölle selvityksen ja tiedot yhtiön liikevaihdosta sekä tilinpäätöstiedot. Antamassaan selvityksessä Ykkös Infra Oy on esittänyt muun ohella seuraavaa:

"Kokonaistuloutusjärjestelmä toimii näin, että tehtyä työtä ja siitä kertynyttä myyntiä ei kirjanpitoteknisesti tulouteta liikevaihtona ennen vastaanottotarkistuksen tai tilisuhteiden selvittämisen tekemistä. Siksi yhtiöstä Ykkös Infra Oy on kaksi erilaista liikevaihtolukemaa ja asiakastieto käsittelee vain tuota tuloutettua osaa, eli vain pientä osaa tosiasiallisesta liikevaihdosta.

Ykkös Infra Oy täyttää siis hankintalain ja siten myös tarjouspyynnön mukaisen 2 kertaisen maksimi lv vaatimuksen keskimääräisellä vuosi liikevaihdollaan. Tarkasteluhan tulee tehdä kahden ed. päättyneen tilikauden perusteella, koska kolmas jo päättynyt (ensimmäinen) ei ole ollut 12 kk mittainen, joten sitä ei voida ottaa mukaan tarjouspyynnön valossa, koska se ei ole 12 kk mittainen. Hankintalain mukaan tulee tarkastelun alla olla ne tilikaudet, joista tieto on saatavilla ja sen voi tarjoaja toimittaa."

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta sillä perusteella, että se ei ole täyttänyt asetettua soveltuvuuden vähimmäisvaatimusta tarjouspyynnössä edellytetyn vähimmäisliikevaihdon osalta. Ykkös Infra Oy:n antaman selvityksenkään (13.11.2019) perusteella vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus ei ole täyttynyt.

Asian arviointi

Asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asettaessaan vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Jos hankintayksikön katsotaan menetelleen tältä osin hankintasäännösten mukaisesti, asiassa on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta.

Tarjoajan soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa näiden vaatimusten asettamisessa. Niiden tulee olla suhteellisuuden vaatimusten mukaisia ja puolueettomia sekä perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta eivätkä ne saa tarpeettomasti estää osallistumista tarjouskilpailuun tai rajoittaa kilpailua.

Hankintayksiköille ei ole kansallisissa hankinnoissa säädetty velvollisuutta noudattaa hankintalain 80–86 §:ssä säädettyä. Hankintalain 105 §:n nojalla soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee kansallisissa hankinnoissa olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintalain 80–86 §:n säännöksiä voidaan käyttää kansallisissa hankinnoissa vertailukohtana soveltuvuusvaatimusten oikeasuhtaisuuden arvioinnissa. On selvää, että hankintayksikkö voi myös kansallisen kynnysarvon ylittävissä, mutta EU-kynnysarvon alittavissa hankinnoissa asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta.

Hankintayksikkö on esittänyt asettaneensa nyt kysymyksessä olevan vaatimuksen turvatakseen sen, että urakoitsija kykenee suoriutumaan urakasta sopimuksen mukaisesti ja ajallaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnassa on tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman mukaan kysymys enintään kolme kuukautta kestävästä rakennusurakasta, jonka ennakoiduksi arvoksi hankintayksikkö on ennen hankintamenettelyn aloittamista tilaamansa kustannusarvion perusteella arvioinut 272.000 euroa. Hankintayksikön asettama liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on alittanut hankintalain 85 §:n 2 momentin ensimmäisen virkkeen mukaisen hankinnan ennakoituun arvoon suhteutettavan ylärajan. Vaatimus tietojen toimittamisesta kolmelta tarjouspyynnössä määritellyltä tilikaudelta on myös vastannut sitä, mitä hankintalain liitteessä D on esitetty yrityksen liikevaihdosta esitettävän selvityksen osalta. Asetettua liikevaihtoa koskevaa vaatimusta ei voida myöskään pitää alalla absoluuttisesti kovin korkeana. Vaatimus on koskenut tilikausien keskimääräistä liikevaihtoa, mikä on tehnyt sen täyttämisestä helpompaa. Tarjouspyynnössä on lisäksi sallittu tarjouksen tekeminen ryhmittymänä, jolloin liikevaihtovaatimus on ollut ryhmittymään kuuluville yhteinen. Tämä on edesauttanut myös pienten yritysten osallistumista tarjouskilpailuun. Hankintayksikkö on saanut 11 tarjousta.

Edellä esitetty huomioon ottaen asetettu vähimmäisliikevaihtoa koskeva soveltuvuusvaatimus ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen eikä kilpailua tarpeettomasti rajoittava. Vaatimus on ollut myös hankinnan kohteen kannalta perusteltu.

Hankintalain 27 §:n perusteella hankinnan ennakoidun arvon arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Hankintalain 102 §:n 1 momentin 4 kohdan perusteella hankintailmoituksessa voidaan ilmoittaa vain tieto siitä, että hankinta on kansallisen kynnysarvon ylittävä. Asiaa ei ole siten syytä arvioida toisin sillä perusteella, ettei hankintayksikkö ole ilmoittanut ennen hankintamenettelyn aloittamista teettämästään kustannusarviosta hankinta-asiakirjoissa tai että Ykkös Infra Oy:n tarjoushinta on ollut hankintayksikön ilmoittamaa hankinnan ennakoitua arvoa alhaisempi.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti asettaessaan vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen.

Ykkös Infra Oy:n tarjouksesta, tarjouksen 13.11.2019 päivätystä liitteestä tai Ykkös Infra Oy:n hankintayksikölle sen pyynnöstä tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen 21.11.2019 antamasta selvityksestä ei voida tehdä sitä johtopäätöstä, että yhtiö olisi täyttänyt hankintayksikön asettaman vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen. Siten hankintayksikön on tullut sulkea Ykkös Infra Oy tarjouskilpailusta.

Valituksessa on nimenomaisesti viitattu korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätökseen KHO 2019:145, jossa on arvioitu Rakentamisen Laatu Rala ry:n niin sanotun RALA-pätevyysraportin esittämistä. Asiassa on ollut kysymys tilanteesta, jossa tarjoajan soveltuvuuden oli voinut osoittaa ainoastaan RALA-pätevyysraportilla. Tarjouskilpailuun osallistuminen oli edellyttänyt siten edellä mainitun yksityisoikeudellisen yhdistyksen antaman maksullisen pätevyysraportin hankkimista eikä tarjouspyynnössä ollut ilmoitettu mahdollisuudesta osoittaa soveltuvuus muulla vaihtoehtoisella selvityksellä. Asiassa ei ollut käynyt ilmi, että hankintayksikön pyytämiä tietoja ei olisi ollut mahdollista esittää muutoin kuin RALA-pätevyysraportilla. Korkein hallinto-oikeus katsoi, että tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimukset edellyttivät kyseisessä kansallisessa hankinnassa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevan vaatimuksen täyttyminen voitiin tarvittaessa osoittaa muullakin vastaavanlaisella selvityksellä kuin vain Rakentamisen Laatu Rala ry:n myöntämällä pätevyydellä. Lisäksi hankintailmoituksesta tai tarjouspyynnöstä olisi tullut ilmetä mahdollisuus RALA-pätevyysraportin asemesta toimittaa vaihtoehtoinen korvaava selvitys, josta mainittua raporttia vastaavat tiedot ilmenivät.

Markkinaoikeus toteaa, ettei nyt käsillä olevassa asiassa ole kysymys tilanteesta, jossa hankintayksikkö olisi sallinut tarjoajien toimittavan selvitystä soveltuvuusvaatimuksen täyttymisestä vain tietyn maksullisen yritysraportin muodossa. Tiedot liikevaihdosta on tarjouspyynnön mukaan voitu viime kädessä tarkistaa myös tarjoajan tilinpäätöstiedoista. Siten mainitussa korkeimman hallinto-oikeuden päätöksessä esitetty ei anna aihetta arvioida nyt käsillä olevaa asiaa toisin kuin edellä on tehty.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.520 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen Ykkös Infra Oy:n vaatimuksesta hylätä hankintayksikön antama luonteeltaan väliaikainen sitoumus olla panemasta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Esko Pakka.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta

 
Julkaistu 29.6.2020