MAO:249/20

Sakupe Oy - pesukemikaalien ja pesuaineannostelujärjestelmät

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Diaarinumero: 2019/333
Antopäivä: 2.6.2020


Asian tausta

Sakupe Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.3.2019 julkaistulla ja 13.3.2019 korjatulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta pesukemikaalien ja pesuaineannostelujärjestelmien hankinnasta ajalle 1.10.2019–31.12.2024 sekä kahdelle vuoden optiokaudelle.

Sakupe Oy on 8.10.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Oy Ecolab Ab:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 1.800.000 euroa.

Markkinaoikeus on 27.11.2019 antamallaan päätöksellä numero 509/19 hylännyt Sakupe Oy:n vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oy Christeyns Nordic Ab on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 196.630 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.436,50 eurolla ja asianosaiskulut 1.200 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön mukaan tarjotun annostelujärjestelmän on tullut varmistaa, että annosteltu kemikaali menee pesukoneeseen perille. Hankintayksikön nimenomaisena tavoitteena on ollut näin varmistaa desinfektion toteutuminen. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska sen tarjoama laitteisto on valvonut ainoastaan kemikaalin lähtöä annostelulaitteelta, ei kemikaalin päätymistä pesukoneeseen. Tällä eroavaisuudella on olennainen merkitys esimerkiksi silloin, jos annosteluyhteys esimerkiksi letkurikon vuoksi katkeaa. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta. Jos vaatimus olisi ollut vertailuperuste, tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä.

Vastine

Vaatimukset

Sakupe Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat asianosaiskulut 4.505 eurolla ja oikeudenkäyntikulut 6.105 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan hankintasäännösten vastaisesti. Tarjouspyynnön mukaan annostelujärjestelmän on tullut varmistaa, että annosteltu kemikaali menee pesukoneeseen perille. Tämän vaatimuksen sisältöä ei ole tarkemmin kuvattu. Vaatimuksen täyttymisestä ei ole tarvinnut tarjouksessa esittää kuvausta tai selvitystä. Tarjoajien harkintavallassa on ollut se, miten kyseinen lopputulos saavutetaan. Kaikki alalla toimivat elinkeinonharjoittajat ovat ymmärtäneet, mitä vaatimuksella on tarkoitettu. Tarjouksista on käynyt ilmi kyseisen vaatimuksen täyttyminen. Tarjouksia arvioidaan niistä ilmenevien tietojen perusteella ja hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa tarjouksiin, kun hankintayksiköllä ei ole ollut syytä muuta epäillä.

Voittanut tarjoaja on tarjouksensa liitteellä 7 kuvannut varmistamisen toteutumista annostelujärjestelmän automatiikalla ja säännöllisellä omavalvonnalla. Tarjouksen esittelytilaisuuden jälkeen voittanut tarjoaja on myös toimittanut liitteellä 7.1 täsmennetyn kuvauksen valvontaratkaisusta. Tässä kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä tarjouksia on voitu hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää. Hankintayksikkö on saanut neuvottelujen, tarjouksen ja tarjouksen täsmennyksen perusteella riittävät tiedot vaatimuksen täyttymisestä.

Kuultavan lausunto

Oy Ecolab Ab on esittänyt, että se on tarjouksensa liitteellä 7 ja tarjouksen täsmennyksellä liitteellä 7.1 vastannut varmistusvaatimukseen ja kuvannut ratkaisuaan. Tasalaatuisuutta valvotaan annostelulaitteistossa olevilla virtausmittareilla, jotka antavat hälytyksen annostelun jäädessä vajaaksi, jolloin myös pesukone pysähtyy. Annostelujärjestelmässä on tiettyjä ominaisuuksia, jolloin mahdolliset vuotokohdat on minimoitu. Virtausmittari valvoo todellista pumpun tuottoa suoraan koneeseen. Päivittäiset visuaaliset tarkastukset kertovat laitteen kunnon ja paljastavat mahdolliset korjauskohteet reaaliajassa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa kemikaalin päätymistä pesukoneeseen on valvottu ainoastaan pesulan henkilökunnan omavalvontatoimenpitein ja kuukausittaisilla palvelukäynneillä. Nämä eivät ole olleet osa annostelujärjestelmää. Vuodon sattuessa kemikaalit eivät mene perille pesukoneeseen, eikä järjestelmä hälytä kyseisestä toimintahäiriöstä. Tarjouspyynnössä edellytetyn pesuprosessin valvonnan kuvauksen on tullut sisältää kuvaus valvontaan olennaisesti kuuluvan varmistusvaatimuksen täyttymisestä.

Valittaja on tarjousten esittelytilaisuudessa antanut hankintayksikölle sitoumuksen virtausmittareiden toimittamisesta tarjouksen mukaisesti. Virtausmittareista aiheutuvat kokonaiskustannukset ovat olleet huomattavat. Hankintayksikölle on ollut viimeistään tarjousten esittelytilaisuuden jälkeen selvää, että valittajan ja voittaneen tarjoajan ratkaisut varmistusvaatimuksen täyttämiseksi ovat olleet erilaiset. Kun hankintayksikkö ei olekaan edellyttänyt järjestelmältä kemikaalien perillemenon varmistamista, olisi myös valittajalle tullut varata tilaisuus täsmentää tarjoustaan. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt syrjimättömyyden ja tasapuolisen kohtelun vaatimusten sekä avoimuusperiaatteen vastaisesti.

Yksikään Suomen teollisten sairaalapesuloiden annostelulaitteista ei valvo desinfektioaineen perillemenoa pesukoneeseen, vaan ainoastaan sen lähtöä annostelulaitteelta. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut perillemenosta varmistuminen, ja se on siksi lisännyt vaatimuksia aiempiin kilpailutuksiin verrattuna.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön asianosaiskulujen korvaamiselle ei ole perustetta, koska hankintayksikkö on käyttänyt asiamiestä, ja vaadittu määrä on joka tapauksessa liiallinen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan esittämästä oikeudenkäyntikuluerittelystä ilmenevä eräs toimenpide on liittynyt hankintaoikaisumenettelyyn, eikä se ole markkinaoikeudessa oikeudenkäyntikuluna korvattavissa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 36 §:n 1 momentin mukaan kilpailullisessa neuvottelumenettelyssä hankintayksikkö julkaisee ilmoituksen hankinnasta, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Hankintayksikkö neuvottelee menettelyyn hyväksyttyjen ehdokkaiden kanssa kartoittaakseen ja määritelläkseen keinot, joilla sen tarpeet voidaan parhaiten täyttää. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita kilpailullisen neuvottelumenettelyn 34 §:n 2 momentissa säädettyjen edellytysten täyttyessä. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena tulee käyttää 93 §:ssä tarkoitettua parasta hinta-laatusuhdetta.

Hankintalain 34 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita neuvottelumenettelyn muun ohella hankinnassa, jossa hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta (1 kohta) tai johon kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja (2 kohta).

Kilpailullisen neuvottelumenettelyn kulkua koskevan hankintalain 37 §:n 5 momentin mukaan hankintayksikön on jatkettava neuvotteluja siihen saakka, kun se on valinnut ne ratkaisumallit, joilla kyetään täyttämään sen määrittelemät tarpeet. Neuvottelujen päättymisestä on ilmoitettava tarjoajille. Hankintayksikön on pyydettävä tarjoajilta neuvotteluissa esitettyihin ja määriteltyihin ratkaisuihin perustuvat lopulliset tarjoukset. Tarjouksen on oltava lopullisessa tarjouspyynnössä määriteltyjen vaatimusten mukainen ja siihen on sisällytettävä kaikki hankinnan toteuttamiseksi pyydetyt ja tarpeelliset osat. Tarjouksia voidaan hankintayksikön pyynnöstä täsmentää ja selkeyttää, jos se ei johda tarjousten tai hankinnan olennaisten osien muuttumiseen tai uhkaa syrjiä tarjoajia taikka vääristää kilpailua.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 130) mukaan käytännössä neuvottelujen päättämisen ja tarjousten valinnan jälkeen voi vielä nousta tarve käydä tarkentavia sopimusneuvotteluja hinta-laatusuhteeltaan parhaan tarjouksen antaneen toimittajan kanssa tarjousehtojen ja erityisesti tarjoukseen liittyvien rahoitussitoumusten viimeistelemiseksi.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta) ja kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys (9 kohta).

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta, jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt kilpailullisen neuvottelumenettelyn lopullisella tarjouspyynnöllä tarjouksia muun ohella pesuaineiden annostelujärjestelmistä kolmeen eri toimipisteeseen.

Asiassa on valituksen perusteella kysymys siitä, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön annostelujärjestelmän varmistusvaatimuksen mukainen ja onko tarjouspyyntö ollut tältä osin riittävän selvä. Valituksen perusteella on myös tarvittaessa arvioitava sitä, onko hankintayksikön menettely tarjousten täsmentämisessä ollut hankintasäännösten mukaista.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Tarjouspyynnön kohdan ”Laitteistolle ja kemikaaleille asetetut vaatimukset” mukaan annostelujärjestelmän on tullut varmistaa, että annosteltu kemikaali menee pesukoneeseen perille. Tarjoukseen on tullut liittää kuvaus matalalämpöpesuprosessin valvonnasta, eli miten varmistetaan kemikaaliannostelujen ja prosessin toimivuus pesukoneessa. Vertailuperusteen ”Tarjotun ratkaisun teknilliset ja toiminnalliset ominaisuudet” yhteydessä on niin ikään mainittu annostelujärjestelmä, matalalämpöpesun valvontamenettelyt sekä toimivuus ja valvonnan luotettavuus.

Hankintapäätöksen perusteluissa on edellä mainittua vertailuperustetta arvioitaessa todettu seuraavaa:

”Christeyns Oy on tarjouksessaan sitoutunut asentamaan virtausmittarit myös putkipesukoneisiin, jolloin voidaan valvoa myös kemikaalin päätymistä koneeseen. Tämä on valvonnan kannalta varmempi ratkaisu kuin Ecolab Oy:n malli, jossa virtausmittarit ovat vain annostelujärjestelmässä valvomassa kemikaalien lähtöä.”

Markkinaoikeus toteaa, että laitteistoille ja kemikaaleille asetettujen vaatimusten yhteydessä todettu annostelujärjestelmään kohdistunut vaatimus kemikaalien pesukoneeseen perille menemisen varmistamisesta on ollut yksiselitteinen ja tarjouspyyntö on tältä osin ollut riittävän selvä vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että kyse on ollut hankinnan kohteelle asetetusta vähimmäisvaatimuksesta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteessä 7 tai täsmennetyssä liitteessä 7.1 kuvatussa ratkaisussa annostelujärjestelmässä on pyritty varmistumaan siitä, että kemikaalit lähtevät annosteluyksiköstä pesukoneeseen, mutta ei kemikaalien saapumisesta pesukoneeseen. Pelkästään kemikaalien lähtemistä erillisestä annosteluyksiköstä ei ole pidettävä vaatimuksen edellyttämänä ratkaisuna. Henkilökunnan suorittaman visuaalisen valvonnan ei voida myöskään katsoa täyttävän kyseistä annostelujärjestelmään kohdistunutta vaatimusta. Edellä mainittua päätelmää tukee lisäksi se, että hankintayksikkö on esittänyt kilpailullisen neuvottelumenettelyn käytön perusteeksi muun ohella sen, että hankinnan tarpeita ei voida täyttää olemassa olevia ratkaisuja mukauttamatta ja hankintaan kuuluu suunnittelua tai innovatiivisia ratkaisuja.


Edellä hankintapäätöksestä ilmenevällä sekä neuvotteluista ja tarjouksen täsmentämisestä markkinaoikeudessa esitetyllä tavalla hankintayksikkö on ennen hankintapäätöksen tekemistä arvioinut voittaneen tarjoajan tarjoamaa ratkaisua. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on sille esitettyjen selvitysten perusteella tullut olla perusteltu syy epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Hankintayksikön olisi asettamaansa vaatimukseen nähden tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikkö on käynyt tarjousten saamisen jälkeen neuvotteluja tarjoajien kanssa ja ainakin voittanut tarjoaja on täsmentänyt tarjoustaan ja kuvaustaan esillä olevan varmistusvaatimuksen toteuttamisesta. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole voinut neuvottelumenettelyssä lopulliset tarjoukset saatuaan täsmennyksellä muuttaa kyseistä vaatimusta tai hyväksyä voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaista tarjousta. Hankintayksikön menettely on näin ollen ollut tältäkin osin hankintasäännösten vastaista.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Sakupe Oy aikoo edelleen toteuttaa pesukemikaalien ja pesuaineannostelujärjestelmien hankinnan kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 149 §:n 3 momentin (1397/2016) mukaan vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä edellä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Korvattavien oikeudenkäyntikulujen kohtuullista määrää harkitessaan markkinaoikeus on ottanut huomioon, että hallintolain 64 §:n 1 momentin mukaan hallintoasiassa kukin vastaa omista kuluistaan. Valittajan esittämästä kuluerittelystä ilmenee, että sen vaatimukseen on sisällytetty hankintaoikaisumenettelyyn liittyviä kuluja. Näiltä osin valittajan vaatimus on hylättävä sen vuoksi, että hallinnollisen käsittelyn kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa (586/1996) tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Sakupe Oy:n 8.10.2019 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää Sakupe Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 150.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Sakupe Oy:n korvaamaan Oy Christeyns Nordic Ab:n oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut yhteensä 9.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Sakupe Oy:n vaatimuksen asianosais- ja oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pasi Yli-Ikkelä ja Pekka Savola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 11.6.2020