MAO:226/20

Jyväskylän kaupunki - ambulanssit

julkinen hankinta - vähimmäisliikevaihdon määrä - soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys - hyvitysmaksun edellytykset - seuraamusmaksu

Diaarinumero: 2019/232
Antopäivä: 22.5.2020



Asian tausta

Jyväskylän kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.3.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta ambulanssien tavarahankinnasta vuodelle 2019 sekä optiovuosille 2020 ja 2021.

Jyväskylän kaupungin Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtaja on 29.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä numero 15/2019 sulkenut J5L-Production Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Profile Vehicles Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 2.100.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.5.2019.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

J5L-Production Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 150.000 euroa, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai lyhentää hankintasopimuksen kestoa sekä määrää hankintayksikölle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.600 eurolla.

Perusteet

Hankintamenettelyissä noudatettava suhteellisuusperiaate kieltää hankintayksikköä asettamasta liian korkeita liikevaihtovaatimuksia tarjouskilpailuihin osallistuville toimittajille.

Hankintayksikkö on asettamalla liikevaihtorajan nelinkertaiseksi suhteessa hankinnan kokonaisarvoon saanut aikaan tilanteen, jossa vain yksi toimittaja on voinut tehdä tarjouksen. Vähimmäisliikevaihtorajan sijasta hankintayksikkö olisi voinut arvioida tarjoajien taloudellista kantokykyä vertailemalla tarjoajien varojen ja velkojen suhdetta tai tarkastelemalla niiden luottoluokitusta.

Vastine

Vaatimukset

Jyväskylän kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on asettanut tarjouspyynnössä tarjoajien soveltuvuusvaatimukseksi sen, että tarjoajan vuotuisen liikevaihdon on tullut olla edellisen kolmen vuoden aikana keskimäärin vähintään 8.400.000 euroa.

Edellä mainitun liikevaihtorajan asettaminen ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista eikä tarjoajia syrjivää. Mainitulla soveltuvuusvaatimuksella on ollut hankintayksikölle olennainen merkitys sen sopimusoikeudellisen aseman turvaamisen kannalta. Hankintayksikkö on pyrkinyt vaatimuksen avulla varmistumaan toimittajien kyvystä toteuttaa suhdanneherkällä alalla hankinta kokonaisuudessaan. Toimitusvarmuuden vaatimus on ollut hankintayksikön kannalta tärkeä, koska se toimii palveluntuottajana Keski-Suomen sairaanhoitopiirille ja on riippuvainen käytössä olevasta laitteistostaan. Liikevaihtovaatimusta asettaessaan hankintayksikkö on ottanut huomioon hankinnan kohteen, rahoituksellisen asemansa, hankinnan rahallisen arvon merkityksen ja sen, että tarjouksen on voinut jättää myös ryhmittymänä.

Hankintayksikön ennen tarjouspyynnön julkaisemista tekemän markkinakartoituksen perusteella Suomen alueella on ollut kaksi toimijaa ja Euroopan unionin alueella lisäksi vähintään kuusi toimijaa, joiden liikevaihto on ylittänyt asetetun vähimmäisliikevaihtovaatimuksen.

Ambulanssien hankinta on rahalliselta arvoltaan merkittävä hankinta hankintayksikölle. Hankintayksikön tavoite hankkia yhteensä 15 ambulanssia vastaa noin 26 prosenttia Keski-Suomen pelastuslaitoksen ensihoidon vuotuisesta liikevaihdosta.

Hankintayksikkö ei ole halunnut asettaa soveltuvuusedellytykseksi tiettyä tarjoajien varojen ja velkojen suhdetta tai luottoluokitusta. Tällainen vaatimus olisi edellyttänyt hankintayksiköltä varojen ja velkojen suhteen tuntemusta tietyltä liiketoiminta-alueelta sekä sitä, että tarjoajat olisivat toimittaneet hankintayksikölle mahdollisesti liikesalaisuuksia sisältäviä tietoja kirjanpidostaan ja taloudellisista tunnusluvuistaan.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön asettamalla moninkertaisella liikevaihtovaatimuksella ei ole ollut yhteyttä hankintayksikön toimitusvarmuuden turvaamiseen.

Hankintayksikkö ei ole sitoutunut tilaamaan mitään tiettyä määrää ambulansseja. Hankinnan toteutuva kokonaisarvo voi siten olla merkittävästi pienempi kuin mitä hankintailmoituksessa on mainittu.

Toisin kuin hankintayksikkö on esittänyt, tarkasteltavana oleva teollisuudenala on moneen muuhun teollisuudenalaan verrattuna vähemmän riskialtis ja suhdanneherkkä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sille on toimitettu kolme ambulanssia ja että tarjouspyynnön mukaisia optiohankintoja vuosille 2020 ja 2021 ei ole pantu täytäntöön. Keski-Suomen pelastuslaitoksen ambulanssikanta on suurelta osin käyttöikänsä päässä. Hankintayksikkö on suunnitellut vanhojen ambulanssien korvaamisen aikataulun markkinaoikeuskäsittelystä aiheutuva viive huomioon ottaen. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan pystynyt varautumaan koronaviruspandemian kaltaiseen tilanteeseen, jossa ambulanssien korityöt, komponentit ja tekovaiheet voivat viivästyä merkittävästi pandemian aiheuttamien vaikutusten vuoksi. Keski-Suomen pelastuslaitoksen toimintakyky voi vaarantua, jos ambulanssitilaukset viivästyvät koronaviruspandemian vuoksi pidempään kuin tavanomaisissa olosuhteissa. Tilausprosessi tulisi saada mahdollisimman nopeasti eteenpäin.

Profile Vehicles Oy on lausunnossaan esittänyt, että se on toimittanut 15.5.2019 päivätyn hankintasopimuksen perusteella hankintayksikölle kolme ambulanssiyksikköä marraskuussa 2019.

Valittaja on lausumassaan esittänyt, että asiassa täyttyvät sekä hyvitysmaksun että seuraamusmaksun määräämisen edellytykset. Siltä osin kuin hankintasopimusta ei ole pantu täytäntöön, hankintayksikölle on määrättävä tehottomuusseuraamus ja hankintayksikön on kilpailutettava hankintansa uudelleen.

Hankintayksikkö on lisälausumassaan esittänyt, että hankintamenettelyssä ei ole tapahtunut virhettä, joten hyvitysmaksun edellytykset eivät asiassa täyty. Valittaja ei ole osoittanut, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Seuraamusmaksun osalta on otettava huomioon, että hankintayksikkö on pidättäytynyt hankintasopimuksen täytäntöönpanosta välittömästi sen jälkeen, kun hankintayksikkö on saanut tiedon, ettei hankintapäätös ollut tullut valittajalle tiedoksi.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valittajan markkinaoikeudessa esittämän johdosta kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt tarjoajan soveltuvuusvaatimukseksi ilmoittamansa vähimmäisliikevaihtorajan asettamisessa julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia mainitun lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 191) on hankintalain 83 §:n yksityiskohtaisten perustelujen osalta todettu, että ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymiseen, taloudelliseen ja rahoitukselliseen tilanteeseen sekä tekniseen suorituskykyyn ja ammatilliseen pätevyyteen liittyvien vaatimusten on liityttävä hankinnan kohteeseen siten, että ne osoittavat ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuudet toteuttaa hankinta. Niiden on lisäksi oltava suhteellisia, puolueettomia ja perusteltavissa hankinnan kohteen kannalta. Soveltumattomat tai liian ankarat vaatimukset voivat rajoittaa tarpeettomalla tavalla kilpailua ja estää erityisesti pienten ja keskisuurten yritysten ja yhteisöjen osallistumisen tarjouskilpailuun.

Hankintalain 85 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia vähimmäisliikevaihdosta tai varojen ja velkojen välisestä suhteesta. Hankintayksikkö voi myös vaatia riittävää vastuuvakuutusta. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan ehdokkailta ja tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto saa olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Perustellusta syystä vähimmäisliikevaihtoa koskeva vaatimus voi olla korkeampi. Hankintayksikön on mainittava tällaista vaatimusta koskevat perustelut tarjouspyynnössä tai hankintapäätöksessä.

Viimeksi mainitun momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 191 ja 192) on tuotu esiin, että säännöksen mukaan ehdokkailta tai tarjoajilta vaadittava vuotuinen vähimmäisliikevaihto voi olla enintään kaksi kertaa hankintasopimuksen ennakoidun arvon suuruinen. Hankintayksikkö voi asettaa vähimmäisvaatimuksen korkeammalle, jos korkeammalle liikevaihdolle voidaan esittää asianmukaisesti perusteltu syy. Tällaisissa tapauksissa saattaa olla kyse hankintasopimuksen toteuttamiseen liittyvistä suurista riskeistä tai siitä, että hankintasopimuksen oikea-aikainen ja asianmukainen toteuttaminen on ratkaisevan tärkeää esimerkiksi sen vuoksi, että se on välttämätön edellytys muiden hankintasopimusten toteuttamiselle.

Asian arviointi

Hankintayksikön 11.3.2019 julkaiseman hankintailmoituksen mukaan hankinnan kohteena on ollut kolmen ambulanssin hankinta varusteineen vuonna 2019, minkä lisäksi hankintayksikkö on varannut option hankkia määrärahojen puitteissa yhteensä 15 vastaavanlaista ambulanssia vuosina 2020 ja 2021.

Tarjouspyynnön ESPD-lomakkeen IV-osan ”Valintaperusteet” kohdassa ”B: Taloudellinen tilanne ja rahoitusasema” on asetettu tarjoajan soveltuvuuden vähimmäisvaatimukseksi, että tarjoajan kolmen tilikauden keskimääräinen vuotuinen liikevaihto on vähintään 8.400.000 euroa.

Tarjoajat ovat voineet esittää tarjouspyyntöä koskevia kysymyksiä. Asiassa esitetyn mukaan valittaja on tehnyt hankintayksikölle ennen tarjousajan päättymistä kysymyksen, jossa valittaja on muun ohella esittänyt, että hankintayksikön asettama vuotuinen vähimmäisliikevaihtovaatimus on ylittänyt hankintalain mukaisen ylärajan ja rajoittanut perusteettomasti kilpailua.

Hankintayksikkö on vastannut valittajan esittämään kysymykseen muun ohella seuraavasti:

”Liikevaihtoa koskevan vaatimuksen tarkoituksena on varmistaa toimittajan taloudellinen toimintakyky hankinnan toteuttamisen takaamiseksi. Tämän vaatimuksen on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään nähden. Kyseessä olevassa hankinnassa toimitusvarmuus on ensisijaisen tärkeää. Hankinnan toimintaympäristön kriittisyys liittyy sekä potilasturvallisuuden ylläpitämiseen sekä hankintayksikön kykyyn tuottaa ensihoitopalvelua.

[--] Hankinta toteutetaan nykyisten ambulanssien käyttöiän päättymisen vuoksi porrastettuna useammalle vuodelle. Valitun toimittajan toimitusvarmuus tulee pysyä koko sopimuskauden ajan, koska hankintayksikkö on suunnitellut hankinnan toteuttamisen käytöstä poistettavien ambulanssien mukaisesti. Lisäksi toimittajan tulisi kyetä toteuttamaan hankinnan kohteena oleva optio, mikäli hankintayksikön toiminta laajenee sopimuskaudella.

[--] Tavallista korkeampaan liikevaihtovaatimuksen asettamiseen on vaikuttanut myös hankintayksikön oma rahoituksellinen tilanne, joka on sidottu määrärahoihin. Hankinnan kohteena olevat ambulanssit vaativat hankintayksiköiltä taloudellisia sekä henkilöstöön liittyviä resurssointeja, jotka liittyvät muun muassa valmistuksen aikaiseen valvontaan, tarkastuksiin ja vastaanottotarkastukseen [--].”

Markkinaoikeus toteaa ensinnäkin, että hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että tarjoajilla on hankintasopimuksen toteuttamiseen tarvittavat taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat. Tätä varten hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia esimerkiksi vähimmäisliikevaihdosta. Vaatimusten tulisi liittyä tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitäisi olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia. Hankintasäännösten tavoitteena on turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa.

Kysymyksessä oleva hankintayksikön asettama liikevaihtoa koskeva vähimmäisvaatimus on liittynyt tarjoajien taloudellisiin edellytyksiin toteuttaa hankinnan kohteena oleva hankinta. Mainittu liikevaihtovaatimus on kuitenkin ollut huomattavan korkea, kun otetaan huomioon hankinnan kohde sekä se, että liikevaihtovaatimus on ollut neljä kertaa hankintailmoituksessa ilmoitetun hankinnan ennakoidun kokonaisarvon suuruinen. Asiassa ei ole myöskään tullut ilmi muita sellaisia seikkoja, joiden vuoksi hankintayksikön olisi ollut perusteltua asettaa näin paljon hankintalain 85 §:n 2 momentin mukaisen vähimmäisliikevaihdon ylittävä soveltuvuusvaatimus.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on kysymyksessä olevaa soveltuvuusvaatimusta asettaessaan menetellyt hankintalain 85 §:n 2 momentin vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Edellä mainitun pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintalain 154 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 94 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 94 §:ää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua mainitun pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Asiassa esitetyn mukaan hankintayksikkö ja voittanut tarjoaja ovat hankintapäätöksen nojalla allekirjoittaneet hankintasopimuksen 15.5.2019 ja voittanut tarjoaja on sanotun hankintasopimuksen nojalla toimittanut hankintayksikölle kolme ambulanssia varusteineen. Sen sijaan hankintayksikkö ei ole pannut kysymyksessä olevaa hankintaa täytäntöön optiovuosien 2020 ja 2021 osalta. Näin ollen asiassa on viimeksi mainitulta osin mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi seuraamuksiksi tarkoitettujen hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa säädettyjen seuraamusten määrääminen. Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan siten valittajan vaatimin tavoin hankintalain 154 §:n 1 momentin 1 kohdan nojalla kumota siltä osin kuin se koskee optiovuosia 2020 ja 2021.

Mikäli hankintayksikkö aikoo viimeksi mainitulta osin edelleen toteuttaa ambulanssien tavarahankintaa varusteineen koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Sen sijaan muilta kuin optiovuosia koskevilta osin hankinta on edellä selostetulla tavalla pantu täytäntöön. Tältä osin asiassa jäävät arvioitaviksi valittajan toissijaiset vaatimukset eli hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen tai sopimuskauden lyhentämistä sekä seuraamusmaksun määräämistä koskevat vaatimukset.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa vanhan hankintalain 95 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Nyt käsillä olevassa asiassa virheetön menettely olisi tarkoittanut sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu vähimmäisliikevaihtoa koskeneen soveltuvuusvaatimuksen osalta hankintasäännösten mukaisesti.

Vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen asettamisen hankintalain 85§:n 2 momentissa säädettyä korkeammaksi on katsottava olleen omiaan sulkemaan mahdollisia tarjoajia tarjouskilpailun ulkopuolelle. Kyseisen hankintamenettelyn virheellisyyden luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arviointiin on katsottava liittyvän merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten se, miten tarjouspyyntö olisi laadittu ja millaisia tarjouksia tällöin olisi saatu. Asiassa ei ole tämän vuoksi mahdollista jälkikäteen riittävän luotettavasti todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Tehottomuusseuraamuksesta säädetään hankintalain 156 §:ssä. Mainitun pykälän 4 momentin mukaan tehottomuusseuraamus voi koskea vain vielä täyttämättä olevia sopimusvelvoitteita. Koska kyseessä olevaa hankintaa koskevat sopimusvelvoitteet on kokonaan täytetty muilta kuin optiovuosia koskevilta osin, joiden osalta voidaan käyttää ensisijaisia reaaliseuraamuksia, hankintayksikön ja Profile Vehicles Oy:n hankintasopimuksessa ei ole sellaisia sopimusvelvoitteita, joihin tehottomuusseuraamus voitaisiin kohdistaa. Tehottomuusseuraamusta koskeva valittajan vaatimus on siten jo tästä syystä hylättävä.

Koska hankinta on todetuin tavoin pantu muilta kuin optiovuosia koskevilta osin täytäntöön, ei asiassa ole myöskään mahdollista lyhentää hankinnan sopimuskautta. Näin ollen myös sopimuskauden lyhentämistä koskeva valittajan vaatimus on hylättävä.

Seuraamusmaksusta säädetään hankintalain 158 §:ssä. Mainitun pykälän 1 momentin 2 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, jos hankintayksikkö on tehnyt sopimuksen, vaikka hankinta- tai käyttöoikeussopimuksessa on ollut velvollisuus noudattaa odotusaikaa.

Hankintalain 129 §:n 1 momentin mukaan EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa sekä kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E palveluhankinnassa tai käyttöoikeussopimuksessa voidaan tehdä sopimus aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tai hänen katsotaan saaneen päätöksen ja valitusosoituksen tiedoksi (odotusaika).

Markkinaoikeus toteaa, että nyt tarkasteltavana olevassa hankinnassa, jonka arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon, on tullut noudattaa hankintalain 129 §:n 1 momentin mukaista odotusaikaa.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on saanut hankintayksikön 29.4.2019 tekemän hankintapäätöksen tiedoksi 4.7.2019. Edelleen asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintasopimus hankintayksikön ja hankintapäätöksellä valitun Profile Vehicles Oy:n kanssa on allekirjoitettu 15.5.2019. Hankintayksikkö on näin ollen tehnyt hankintasopimuksen hankintasäännösten vastaisesti odotusaikaa noudattamatta.

Edellä todettu huomioon ottaen asiassa täyttyy hankintalain 158 §:n 1 momentin 2 kohdan mukainen edellytys seuraamusmaksun määräämiseksi. Mainitun pykälän 3 momentin mukaan seuraamusmaksua määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu ja valituksen kohteena olevan hankinnan arvo. Seuraamusmaksun määrä ei saa ylittää kymmentä prosenttia hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen arvosta.

Hankintalain 160 §:n 2 momentin mukaan määrätessään hankintalaissa tarkoitetuista seuraamuksista markkinaoikeuden on otettava huomioon, että seuraamusten yhteisvaikutus ei saa muodostua hankintayksikön tai sen sopimuspuolen kannalta kohtuuttomaksi.

Markkinaoikeus on edellä katsonut, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti vähimmäisliikevaihtoa koskevan soveltuvuusvaatimuksen asettamisessa ja tekemällä hankintasopimuksen, vaikka sen velvollisuutena on ollut noudattaa odotusaikaa. Markkinaoikeus katsoo, ettei edellä mainittua hankintapäätöksen kumoamista optiovuosien hankintojen osalta ole pidettävä asiassa riittävänä seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä. Näin ollen asiassa on määrättävä seuraamusmaksu. Ottaen huomioon hankintayksikön virheellisen menettelyn laadun, valituksen kohteena olevan hankinnan arvon ja osittaisen täytäntöönpanon sekä hankintalain 160 §:n 2 momentin säännöksen seuraamusten yhteisvaikutuksesta, markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 20.000 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Jyväskylän kaupungin Keski-Suomen pelastuslaitoksen pelastusjohtajan 29.4.2019 tekemän hankintapäätöksen numero 15/2019 siltä osin kuin se koskee optiovuosien 2020 ja 2021 ambulanssihankintoja. Markkinaoikeus kieltää Jyväskylän kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus määrää Jyväskylän kaupungin maksamaan valtiolle seuraamusmaksuna 20.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Jyväskylän kaupungin korvaamaan J5L-Production Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.600 eurolla.

Muilta osin valitus hylätään.

Markkinaoikeus hylkää Jyväskylän kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkinpanna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen, markkinaoikeustuomari Pasi Yli-Ikkelä sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot on tarkistettava korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 29.5.2020