MAO:195/20



Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.11.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta HUSLABin veriviljelylaitteiston kokonaishankinnasta viiden vuoden ajalle ja kahden vuoden optiokaudelle.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on 6.3.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 11 valinnut bioMérieux Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 7.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Becton Dickinson Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.440 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on edelleen vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen liitteenä olleesta asiakirjasta ”Hinnoittelu ja näytemäärät”. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon kyseisestä asiakirjasta vähintään siinä ilmoitettujen laitemäärien osalta.

Perusteet

Valittaja on vaatinut bioMérieux Suomi Oy:n tarjousasiakirjoja varmistaakseen sen tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden. bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen liitteenä olleen asiakirjan ”Hinnoittelu ja näytemäärät” sisältämillä tiedoilla on keskeinen merkitys asian ratkaisuun ja hankintamenettelyn lopputulokseen.

Valittaja epäilee bioMérieux Suomi Oy:n ilmoittaneen mainitussa asiakirjassa sellaisia tietoja, kuten laitemääriä, jotka eivät ole vastanneet tarjouspyynnössä ilmoitettuja näytemääriä ja vaatimuksia. Laitemäärät ja tarjousvaiheessa annetut yksikköhinnat eivät ole liikesalaisuuksia. Laitteistojen kappalemäärät eivät kuvaa teknisiä tietoja tai piirustuksia tarjotuista laitteistoista. Asiakirjassa ei ole pyydetty kuvaamaan tarjoajan hinnoittelumekanismia tai muuta vastaavaa tietoa.

bioMérieux Suomi Oy:n voittanut tarjous ei ole täyttänyt vaatimusta pullojen siirrettävyydestä laitteesta toiseen inkuboinnin aikana, eikä sen olisi tullut saada kyseisestä kohdasta pisteitä. Kyseinen ominaisuus liittyy tarjottavan veriviljelylaitteiston tietojärjestelmäratkaisuun. Vaatimuksen täyttyminen ei siten ole riippuvainen tarjottavasta veriviljelylaitteiston laitteesta vaan tarjotusta tietojärjestelmästä. bioMérieux Suomi Oy on molemmissa tarjouksissaan tarjonnut samaa tietojärjestelmäratkaisua ja maininnut tarjousten liitteessä käyttämänsä välitieto-ohjelmiston rakenteen ja navigoinnin ohjelmassa.

bioMérieux Suomi Oy on tarjouskilpailun voittaneessa tarjouksessaan ilmoittanut, että vaatimus pullojen siirrettävyydestä laitteesta toiseen inkuboinnin aikana täyttyy. Rinnakkaisessa tarjouksessaan bioMérieux Suomi Oy on kuitenkin ilmoittanut, ettei kyseinen vaatimus täyty. Vaatimuksen täyttyminen ei kuitenkaan ole mahdollista erikseen laitteessa, vaan kyseinen vaatimus on sidoksissa tarjottuun tietojärjestelmäratkaisuun, joka on ollut sama molemmissa tarjouksissa. bioMérieux Suomi Oy:n tarjousasiakirjojen perusteella ristiriitaisuus on ollut ilmeinen.

Hankintayksikön olisi tullut tarkistaa bioMérieux Suomi Oy:n ilmoittaman tiedon paikkansapitävyys pyytämällä bioMérieux Suomi Oy:ltä selvitys vaatimuksen täyttymisestä. Jättäessään tutkimatta bioMérieux Suomi Oy:n ilmoittaman tarjousten vertailuun vaikuttaneen epäselvän tiedon paikkansapitävyyden hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti.

Valittaja epäilee lisäksi tarjousten hintavertailun, erityisesti laitevuokran suuren hintaeron perusteella, että bioMérieux Suomi Oy on tarjonnut laitemäärää, joka ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.625 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole voinut luovuttaa valittajalle voittaneen tarjoajan asiakirjaa ”Hinnoittelu ja näytemäärät”, koska se on sisältänyt yksityisen liikesalaisuutta koskevia tietoja. Yksikköhinnat liittyvät yrityksen elinkeinotoimintaan, ja niiden joutuminen kilpailijoiden tietoon antaisi näille kilpailuetua. Myös laitteiden lukumäärä ja laitekapasiteetti liittyvät yrityksen kilpailukykyyn ja laitteiston toiminnallisuuteen.

Tarjoukset on pisteytetty tarjouspyynnön mukaisesti tarjoajan ilmoituksen perusteella, eikä tarjouspyynnössä ole edellytetty erillisiä selvityksiä. bioMérieux Suomi Oy:n tarjousten sisällöissä ei ole ollut ristiriitaa. bioMérieux Suomi Oy:n voittaneessa tarjouksessa on ilmoitettu, että pulloja voi siirtää laitteesta toiseen inkuboinnin aikana ja hyväksytty tarjouspyynnössä esitetyt laitekapasiteettia koskevat vaatimukset. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksessa pullojen siirrettävyydestä ja laitekapasiteetista annettujen tietojen paikkansapitävyyteen. Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteita epäillä bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen tietoja. Hankintayksikkö ei ole vaatinut ennalta määriteltyä määrää laitteita.

Hankintayksikkö on kuitenkin saatuaan valituksen tiedoksi pyytänyt bioMérieux Suomi Oy:ltä selvityksen pullojen siirrettävyydestä ja laitekapasiteetista. bioMérieux Suomi Oy:n toimittamasta selvityksestä on ilmennyt, että tarjouksessa on annettu todenmukaiset tiedot ja että tarjous on täyttänyt mainitut vertailukriteerit.

Kuultavan lausunto

bioMérieux Suomi Oy on esittänyt, että se on osoittanut hankintayksikölle toimittamassaan selvityksessä antaneensa voittaneessa tarjouksessaan oikeat tiedot.

Kuultavan hintaliite on salassa pidettävä, koska se on sisältänyt liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja yksikköhinnoista ja hinnoittelustrategiasta esimerkiksi tarjottavien laiteyksiköiden ja mallien osalta, veriviljelypullojen hinnoittelua näytemäärien noustessa sekä huoltohinnoittelun strategiaa erikokoisten toimipaikkojen välillä.

Hankintapäätös on tehty tarjousten perusteella, ja hankintayksiköllä on ollut mahdollisuus tarkistaa kuultavan tarjouksesta kaikki valittajan epäilemät yksityiskohdat. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa kuultavan tarjouksen tietoihin.

Kuultava on vastannut ”Kyllä” tarjouspyynnön kysymykseen veriviljelypullojen siirrettävyydestä laitteiden välillä ja antanut hankintayksikölle selvityksen siitä, että uudessa VlRTUO-laitteistossa veriviljelypulloja voi siirtää laitteistosta toiseen siten, että pullodata säilyy eli pisteytys on tehty oikein. Tämä ominaisuus automaattisessa VIRTUO-laitteistossa liittyy sen teknisiin ominaisuuksiin ja siihen, kuinka se kytketään välitieto-ohjelmaan. Tämä ominaisuus ei siis liity ohjelmaan vaan itse laitteistoon.

Kuultava on pyytänyt hankintayksiköltä tarjouspyynnön julkaisemisen jälkeen täsmennystä siitä, kuinka hintalomake tulisi täyttää kapasiteetin osalta. Hankintayksikkö on toimittanut myös valittajalle selkeän vastauksen, jossa se on vahvistanut, että laitekapasiteetti ilmoitetaan hinnoittelulomakkeessa seuraavasti: nykyinen tutkimusmäärä/toimipiste x 10 prosenttia.

Hankintayksikkö on edellyttänyt, että tarjottava laitekapasiteetti on riittävä ja että näytemäärien noustessa se on skaalattavissa eli sitä voidaan kasvattaa tarvittaessa. Kaikilla tarjoajilla on ollut samat tiedot ja ohjeet, kuinka hintaliite on edellytetty täytettävän tarjottavan laitekapasiteetin osalta.

Kuultavan hankintayksikölle Excel-liitteenä toimittamasta laskentakaavasta on käynyt ilmi, että laitekapasiteetti on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Vastaselitys

Tarjouspyynnössä on pyydetty ilmoittamaan veriviljelypullon perushinta sekä veriviljelypullon hinta, kun näytemäärät kasvavat 10, 20 ja 30 prosenttia. Tarjouspyynnön mukaan näytemäärät voivat siten sopimuskaudella muuttua jopa 30 prosenttia. Jos näytemäärät kasvavat, laitteiden lukumäärää on lisättävä näytemäärien kasvua vastaavasti.

Tarjouspyynnön liitteen mukaan hinnat ovat kiinteät varsinaisen sopimuskauden ajan. Hintoja voidaan kuitenkin tarkistaa tarjouksen mukaisesti, jos tilaajan tuotantokapasiteetti kasvaa sopimuskauden aikana vähintään 10 prosenttia. Tarjouksessa ei ole kuitenkaan pyydetty ilmoittamaan laitteistojen osalta hintojen tarkastamista koskevia ehtoja tai määrätty laitemäärien lisäämisen hinnoittelusta, joten hintojen tarkastaminen tarjouskilpailuun annetun tarjouksen mukaisesti ei ole sopimuskaudella mahdollista. Ainoastaan veriviljelypullojen osalta on pyydetty pullojen hinta, jos näytemäärät kasvavat 10, 20 ja 30 prosenttia, mutta tällöin on edellytetty, että veriviljelypullojen hinta pysyy samana tai laskee. Näytemäärien ja veriviljelypullojen hinnoittelulla ei siten ole mahdollista kattaa toimittajalle laitemäärien lisäämisestä aiheutuvia kustannuksia.

Hankintayksikön vastaus valittajan kysymykseen laitteiden lukumäärän ja kokonaiskapasiteetin laskemisesta hintalomakkeeseen on ollut ristiriidassa sen tarjouspyynnön vaatimuksen kanssa, jonka mukaan laitteiston kapasiteetti on skaalattavissa, jos näytemäärä kasvaa sopimuskaudella (5+2 vuotta). Hankintayksikön vastauksessa ei ole selvennetty, tuleeko tarjoajan vastata kustannuksellaan koko kapasiteetin muutoksesta vai ainoastaan enintään 10 prosentin muutoksesta, minkä jälkeen tarjoajalla olisi mahdollisuus veloittaa hankintayksikköä lisälaitteista.

Tarjouspyynnön perusteella on epäselvää, kuinka suureen näytemäärän muutokseen tarjoajan on tullut tarjouksellaan sitoutua ja miten tarjoajien on tullut ottaa laitteiden kapasiteetissa ja hinnoittelussa huomioon näytemäärien mahdollinen kasvu.

Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyyden ja ristiriitaisuuden vuoksi tarjoajat ovat voineet tarjota laitekapasiteettia eri perustein, mikä on vaikuttanut tarjousten vertailuhintaan. Epäselvä ja virheellinen tarjouspyyntö ei ole tuottanut yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvannut tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua.

Tarjouspyynnön epäselvyys on mahdollistanut sen, että tarjoajat ovat voineet jättää ilmoittamatta hintalomakkeella todellisen laitekapasiteettimäärän. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajien todentavan, että annettu laitemäärä todellisuudessa vastaisi vaadittua laitetarvetta. Hinnoittelumalli on siten sallinut sen, että tarjoajat ovat voineet ilmoittaa kohdassa epätodellisen kapasiteettimäärän saadakseen alhaisen vertailuhinnan. Tarjouspyynnön epäselvyys on aiheuttanut lisäksi epäilyksen siitä, voiko valittu tarjoaja kuitenkin vielä veloittaa laitteiden lisäyksestä, mikäli muutos on yli 10 prosenttia ilmoitetuista määristä. Mikäli tarjoajalla on ollut mahdollisuus veloittaa lisälaitteista muutoksen ylittäessä 10 prosenttia, tarjoaja ei ole enää sidottu ilmoittamaansa kapasiteettimäärään taikka laitteiston määrän skaalautuvuuteen. Näin ollen ilmoitettu laitemäärä ei antaisi todellista kuvaa vertailussa, eivätkä tarjoukset olisi keskenään vertailukelpoisia.

Ainoastaan se, että hankintayksikkö on edellyttänyt tarjoajia toimittamaan ilman erillistä veloitusta lisälaitteita kapasiteettitarpeen kasvaessa, ei poista hinnoittelulomakkeen epäselvyyttä ja tarjousten vertailukelvottomuutta. Hintalomakkeen pakollisena vaatimuksena on ollut, että tarjoajien tulee ilmoittaa todellinen tarvittava laitekapasiteetti. Mikäli hankintayksikkö kuitenkin ilmoituksensa mukaisesti sallii myös muun kapasiteettimäärän, tarjous ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia eivätkä tarjoukset ole enää keskenään vertailukelpoisia.

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös veriviljelypullojen hinnoittelun osalta. Tarjouspyynnössä on veriviljelypullojen osalta edellytetty muun ohella, että tarjoajat ilmoittavat näytemäärien kasvaessa toimitettaville pulloille alennetun hinnan. Hankintayksikön hankintamenettelyn aikana esitettyyn kysymykseen antaman vastauksen mukaan tarkoitus on ollut, että tarjottu laitekapasiteetti riittää ilmoitettuun näytemäärän 10 prosentin kasvuun ja että, kun näytemäärä nousee, pullohinta joko pysyy samana tai laskee. Hankintayksikkö on antamallaan vastauksella muuttanut tarjouspyynnön ehtoja siten, että tarjoajien on ollut sallittua alennetun hinnan sijaan ilmoittaa näytemäärien kasvaessa veriviljelypullon hinnaksi sama kuin alkuperäinen hinta. Veriviljelypullojen hinnoittelulla on näytemäärien kasvaessa ollut olennainen vaikutus tarjousten laatimiseen ja vertailukelpoisuuteen. Hankintayksikkö on muuttanut näytemäärien hinnoittelua koskevia ehtoja hankintamenettelyn aikana julkaisematta korjausilmoitusta tai pidentämättä määräaikaa tarjouksen tekemiselle.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa huoltohinnoittelu, joka kattaa kaikkien tarjottujen laitteiden huoltoveloituksen. Epäselvä tarjouspyyntö on kuitenkin mahdollistanut sen, että tarjoajat ovat voineet tarjota keskenään poikkeavaa laitekapasiteettia, mikä on vaikuttanut myös huoltohinnoitteluun. Huoltohinnoittelussa ei ole huomioitu vaaditun laitemäärän lisäämistä 10 prosentilla tai tätä korkeammalla määrällä.

Tarjouspyynnön liitteen ”Hinnoittelu ja näytemäärät” mukaisesti tarjoajien on tullut ilmoittaa koko laitekannan huoltohinta kuukaudessa. Hankintayksikkö on huoltohinnoittelusta esitettyyn lisäkysymykseen antamallaan vastauksella sallinut tarjoajien ilmoittaa tarjouspyynnön vaatimusten vastaisesti laitteiston huoltohinnan laitekohtaisesti. Hankintayksikkö on siten muuttanut hankintamenettelyn aikana laitteiston huoltohinnoittelua siten, että laitemäärän lisääminen on voitu huomioida huoltohinnassa sopimuskaudella. Muutos on vaikuttanut vertailuhintaan. Näin ollen myöskään tarjoajien ilmoittama huoltohinnoittelu ei ole ollut vertailukelpoinen ja yhteismitallinen.

Sallimalla huoltohinnoittelun ilmoittamisen laitekohtaisesti tarjoaja on voinut ilmoittaa tarjousten vertailuun vaikuttavan koko laitekannan huoltohinnan ja erillisen laitekohtaisen huoltohinnan, jota käytetään sopimuskaudella. Siten tarjoajan ilmoittamalla koko laitekannan huoltohinnalla on ollut vain näennäistä merkitystä tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö ei ole lisäkysymykseen antamassaan vastauksessa esimerkiksi esittänyt, että vertailuun vaikuttava koko laitekannan huoltohinta olisi ehdoton enimmäishinta laitteistojen huollolle sopimuskaudella. Laitekohtaisesti ilmoitettu huoltohinta saattaa sopimuskaudella tosiasiassa ylittää vertailuun vaikuttaneen koko laitekannan huoltohinnan. Hankintayksikkö on myös laitteiden huollon hinnoittelun osalta muuttanut tarjouspyynnön vaatimuksia hankintamenettelyn aikana julkaisematta asiasta korjausilmoitusta.

Tarjouspyynnön vaatimus uuden sukupolven laitteistosta on ollut epäselvä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole määritelty, mitä vaatimuksella uuden sukupolven laitteistosta on tarkoitettu. Hankintayksiköllä on ollut rajoittamaton valinnanvapaus määritellä uuden sukupolven laitteisto haluamallaan tavalla hankintapäätöksen laatimisvaiheessa. Hankintapäätöksessä vaatimusta uuden laitteiston vaatimuksesta on tulkittu vastoin tarjouspyynnön vaatimuksia ja katsottu, että sillä on tarkoitettu seuraavan sukupolven täysautomaattista veriviljelylaitteistoa. Vaatimus uuden sukupolven laitteistosta ei ole ollut selvä alan ammattimaiselle toimijalle, mistä osoituksena on kolme vaatimuksesta esitettyä lisäkysymystä ja se, että bioMérieux Suomi Oy:n toinen tarjous on hylätty, koska se ei ole täyttänyt kyseistä vaatimusta.

bioMérieux Suomi Oy:n voittaneessa tarjouksessa tarjottu laitteisto ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin uuden sukupolven laitteisto, koska siihen on sisältynyt välitietojärjestelmä, jonka hankintapäätöksessä on katsottu olevan osa muuta kuin uuden sukupolven laitteistoa. bioMérieux Suomi Oy on siten tarjonnut tarjouspyynnön vaatimusten vastaista laitteistoa.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että tarjoajien on tullut tarjota tarjouspyynnössä ilmoitetulle tutkimusmäärälle laitteet, joiden tulee sisältää kapasiteetti 10 prosentin näytemäärän kasvuun. Tarjouspyynnöstä esitettyihin kysymyksiin on annettu selkeät vastaukset.

Tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu, että näytemäärät voivat sopimuskaudella muuttua jopa 30 prosenttia, vaan siinä on ainoastaan pyydetty veriviljelypullolle hinnat 10, 20 sekä 30 prosentin näytemäärän kasvulle. Tarjousten vertailuun on vaikuttanut ainoastaan veriviljelypullon perushinta. Koska veriviljelypullot ovat olleet hankinnan kohteessa volyymituote, pulloille on haluttu määrittää hinnat sitä hyvin epätodennäköistä tapahtumainkulkua varten, että näytemäärät kasvaisivat yli 10 prosenttia. Laitekapasiteetin osalta ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi varautua näin suureen ylikapasiteettiin. Laitteiden lisähankinta voitaisiin toteuttaa hankintasäännösten mukaisesti.

Hintojen tarkastaminen on ollut tarjouskilpailun ehtojen mukaan sopimuskaudella mahdollista. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on määritelty hinnan muodostuminen ja hinnanmuutoksia koskevat ehdot.

Vähimmäisvaatimuksen asettaminen laitekapasiteetille ja sen ylittävien tarjousten hyväksyminen vertailuun ei ole tehnyt niistä vertailukelvottomia.

Vastauksella veriviljelypullojen hinnasta esitettyyn kysymykseen on ainoastaan selvennetty tarjouspyynnön kirjausta.

Hankintayksikön vastauksella ei ole muutettu tarjouspyyntöä myöskään huoltohinnoittelun osalta korjausilmoitusta vaativalla tavalla vaan ainoastaan mahdollistettu laitekohtaisen kuukausihinnan ilmoittaminen. Hintavertailu on tapahtunut tarjouspyynnön mukaisesti.

Alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää tarjouspyynnön uuden sukupolven laitteistoa koskeva ilmaus. Valittajan tarjous on lisäksi ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Valittaja on kiistänyt hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimuksen määrältään ja perusteiltaan yksilöimättömänä. Hankintayksikön oikeudenkäyntikuluvaatimusta on pidettävä lisäksi kohtuuttomana ottaen huomioon, että hankintayksikön vastineen ja lisävastineen laatija on palvelussuhteessa hankintayksikköön.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeuden pyynnöstä antamassaan lisälausumassa, että alalla ammattimaisesti toimivan tahon on tullut ymmärtää uuden sukupolven laitteiston tarkoittavan, että laitteiston tulee olla viimeisin versio hankinnan kohteen kuvauksessa asetettujen vaatimusten mukaisesta laitteistosta. Uuden sukupolven laitteistolla ja hankintapäätöksessä mainitulla seuraavan sukupolven laitteistolla on tarkoitettu käytännössä samaa asiaa.

Kuultava on tarjonnut VIRTUO-laitteistoa, joka on ollut viimeisin versio vaatimusten mukaisesta laitteistosta. Kuultava on rinnakkaisena tarjouksena tarjonnut BacT/ALERT 3D -laitteistoa, joka ei tarjouksen perusteella ole ollut tarjoajan viimeisin versio tarjouspyynnön mukaisesta laitteistosta, ja tarjous on siten suljettu tarjouskilpailusta.

Kuultava on esittänyt markkinaoikeuden pyynnöstä antamassaan lisälausumassa, että se on tarjonnut rinnakkaisissa tarjouksissaan kaksi erilaista veriviljelylaitteistoa. VIRTUO-veriviljelylaitteistot ovat tulleet markkinoille viimeisimpinä. VIRTUO-veriviljelylaitteistot ovat uuden ja / tai seuraavan sukupolven laitteistoja. Niissä on kehittyneempi automaatioaste kuin muissa markkinoilla olevissa laitteistoissa. Lisäksi tarjouksessa on kuvattu muitakin uusia ominaisuuksia, jotka ovat saatavilla VIRTUO-laitteistossa, mutta eivät edellisen version BacT/ALERT 3D -laitteistossa.

Valittaja on esittänyt markkinaoikeuden pyynnöstä antamassaan lisälausumassa, että uuden sukupolven laitteistolla tarkoitetaan laitteistoa, joka on nykyisin markkinoilla ja joka on kehitetty korvaamaan aiemman sukupolven laitteisto. Uuden sukupolven laitteisto on muun ohella käytettävyydeltään monipuolisempi ja / tai parempi kuin aiemman sukupolven laitteistot.

Seuraavan sukupolven laitteistolla tarkoitetaan laitteistoa, jota ei ole vielä julkaistu markkinoille vaan laitteisto on vielä kehitysvaiheessa.

Tarjoajalla ei voi olla markkinoilla yhtäaikaisesti tarjolla kahta uuden sukupolven laitteistoa, vaan laitteisto on joko aiemman sukupolven laitteisto, uudempi versio edellisestä, aiemman sukupolven laitteistosta, tai kehitysvaiheessa oleva seuraavan sukupolven laitteisto.

Hankintapäätöksen sanamuodon mukaan tarjouskilpailusta suljettu tarjous ei ole ollut seuraavan sukupolven laitteisto, koska saman yrityksen tarjoama toinen laitteisto on ollut kyseisen tarjoajan tarjouksen mukaan seuraavan sukupolven laitteisto. Tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjouksia seuraavan sukupolven laitteistosta vaan uuden sukupolven laitteistosta. Kehitysasteeltaan nämä laitteistot ovat erilaisia, jolloin seuraavan sukupolven laitteistoa ei voida pitää tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävänä laitteistona laitteiston ollessa vielä kehitettävänä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen liitteenä olleesta asiakirjasta ”Hinnoittelu ja näytemäärät”. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon kyseisestä asiakirjasta vähintään siinä ilmoitettujen laitemäärien osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseinen asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksikön julkisiksi ilmoittamat tarjousten osat. Valittajalle ei ole kuitenkaan toimitettu edellä mainittua asiakirjaa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Viimeksi mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 279 ja 280) on muun ohella todettu, että julkisuuslaissa säädetään ainoastaan selkeä perussääntö siitä, että tarjouskilpailuun osallistuneella toimittajalla tai muulla asianosaisella ei ole julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Hallituksen esityksen mukaan lainkohdassa ei määritellä kategorisesti tai säännönmukaisesti mitään tarjousvertailussa tai hankintamenettelyssä muutoin käytettyä tai huomioitua tietoa liike- ja ammattisalaisuudeksi tai toisaalta ehdottoman luovutusvelvollisuuden piiriin. Jokaisen tiedon tai tekijän asema liike- ja ammattisalaisuutena ja siten lain suojan piirissä ratkaistaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen hankintayksikön ja viime kädessä toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaaditun asiakirjan antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjan antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Valittaja on esittänyt, että koska bioMérieux Suomi Oy:n liikesalaisuuksiksi ilmoittamia tuotetietoja tarjottujen laitteiden lukumäärästä ja niiden kapasiteetista sekä hintatietoja on käytetty tarjousten vertailuperusteena, ne tulee julkistaa, jotta valittaja voi varmistua niiden oikeellisuudesta. Kyseiset tuote- ja hintatiedot eivät ole sisältäneet liikesalaisuuden piiriin kuuluvaa tietoa. Tarjousvaiheessa annettu yksikköhinta ei voi olla liikesalaisuus.

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittajalla ole oikeutta saada tietoja bioMérieux Suomi Oy:n tuote- ja hintatietoja sisältävästä asiakirjasta ”Hinnoittelu ja näytemäärät”. Hankintayksikön mukaan mainittu asiakirja sisältää tarjoajan liikesalaisuuksia.

bioMérieux Suomi Oy on esittänyt, että hintaliite on salassa pidettävä, koska se on sisältänyt liikesalaisuuksina pidettäviä tietoja yksikköhinnoista ja hinnoittelustrategiasta esimerkiksi tarjottavien laiteyksiköiden ja mallien osalta, veriviljelypullojen hinnoittelua näytemäärien noustessa sekä huoltohinnoittelun strategiaa erikokoisten toimipaikkojen välillä.

Markkinaoikeus toteaa, että bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen liitteenä ollut asiakirja ”Hinnoittelu ja näytemäärät” on sisältänyt tiedot tarjottujen veriviljelylaitteiden yksikköhinnoista, merkeistä, malleista ja lukumääristä. bioMérieux Suomi Oy on ilmoittanut pitävänsä kyseisestä asiakirjasta ilmeneviä hinta- ja tuotetietoja salassa pidettävinä liikesalaisuuksina.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa bioMérieux Suomi Oy:n tarjoamista tuotteista ja niiden hinnoista, että kysymys on julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi.

Ottaen huomioon jäljempänä asian arvioinnissa voittaneen tarjouksen osalta todettu, markkinaoikeus katsoo, että vaaditulla liikesalaisuuksia sisältävällä asiakirjalla ”Hinnoittelu ja näytemäärät” ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sellaista merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisestä asiakirjasta vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen valittajan vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä. Valittajan toissijainen vaatimus laitteiden lukumäärää koskevan tiedon antamisesta on hylättävä samoilla perusteilla kuin tiedon antaminen asiakirjasta kokonaisuudessaan.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö liitteineen on ollut epäselvä näytemäärien kasvun, huoltohinnoittelun, veripullojen hinnoittelun ja uuden sukupolven laitteistoa koskevan vaatimuksen osalta eikä se siten ole mahdollistanut vertailukelpoisten tarjousten antamista. Valittajan mukaan hankintayksikkö on lisäksi tehnyt merkittäviä ja tarjousten vertailuun vaikuttavia muutoksia tarjouspyynnön ehtoihin veripullojen hinnoittelun osalta hankintamenettelyn aikana julkaisematta asiasta korjausilmoitusta. Valittaja on esittänyt myös epäilevänsä, että bioMérieux Suomi Oy:n tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen tarjottua laitemäärää koskevan vaatimuksen osalta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että bioMérieux Suomi Oy:n voittaneessa tarjouksessa tarjottu laitteisto ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen uuden sukupolven laitteisto. Vielä valittaja on esittänyt, että bioMérieux Suomi Oy:n tarjous ei ole täyttänyt veripullojen siirtämistä laitteesta toiseen inkuboinnin aikana koskevaa vertailtavaa ominaisuutta, eikä hankintayksikön olisi tullut antaa kyseisestä kohdasta pisteitä voittaneen tarjoajan tarjoukselle.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut riittävän selvä vertailukelpoisten tarjousten saamiseksi, ja tämän jälkeen, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen. Tämän jälkeen on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytyksen osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Tarjouspyynnön epäselvyys ja tarjouspyynnön muuttamisesta veriviljelypulloja koskevilta osin

Näytemäärien kasvu

Valittajan mukaan tarjouspyynnön perusteella on ensinnäkin ollut epäselvää, kuinka suureen näytemäärän muutoksen tarjouksella on tullut sitoutua.

Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnön perusteella on ollut selvää, että tarjoajien on tullut tarjota tarjouspyynnössä ilmoitetulle tutkimusmäärälle laitteet, joiden tulee sisältää kapasiteetti 10 prosentin näytemäärän kasvuun.

Tarjouspyynnön kohdassa ”Toiminnalliset vaatimukset” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Laitteiston kapasiteetti on skaalattavissa, jos näytemäärä kasvaa sopimuskaudella (5+2 vuotta). Tarjouksessaan toimittaja takaa, että tarjottu laitekapasiteetti on riittävä tarjouspyynnössä ilmoitetulle tutkimusmäärälle + 10 %:n kasvu. Jos laitekapasiteetti ei riitä täyttämään Tilaajan tarpeita, Toimittaja huolehtii riittävästä laitekapasiteetin kasvattamisesta ilman, että siitä laskutetaan Tilaajaa erikseen.

Tarjoajan on tullut vastata kyseiseen kohtaan tarjouksessaan joko ”Kyllä” tai ”Ei”.

Tarjouspyynnön kohdassa II.2.4 ”Kuvaus hankinnasta” on todettu seuraavaa:

”Sepsis-diagnostiikkaa toteutetaan HUS:n ja Carean alueen sairaaloiden 10 eri toimipisteessä. Näytemäärät ovat tällä hetkellä noin 166.500 näytettä / vuosi. Näytemäärien ennustetaan kasvavan noin 10 % vuodessa. Tarkemmat tiedot toimipisteistä, näytemäärät ja päiväkohtainen huippu tekopaikoittain tarjouspyynnön liitteenä.

Positiivisia ja jatkokäsittelyä vaativia näytteitä on noin 10.000 kpl / vuosi (B-BaktJVi). Positiivisuusprosentti 7 % on pysynyt stabiilina vuosien aikana.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Lisätiedot” mukaan hankintayksikölle on voinut esittää lisätietokysymyksiä.

Laitteiden kokonaiskapasiteetista on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Lasketaanko laitteiden lukumäärä ja kokonaiskapasiteetti laitteiden hinnoittelulomakkeeseen seuraavasti: Nykyinen näytemäärä tai pullomäärä / toimipiste x 10 %?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Tarjouksessaan toimittaja takaa, että tarjottu laitekapasiteetti on riittävä tarjouspyynnössä ilmoitetulle tutkimusmäärälle + 10 %:n kasvu. Jos laitekapasiteetti ei riitä täyttämään Tilaajan tarpeita, Toimittaja huolehtii riittävästi laitekapasiteetin kasvattamisesta ilman, että siitä laskutetaan Tilaajaa. Vastaus: Kyllä.”

Veriviljelypullojen hinnanmuutoksista on esitetty muun ohella seuraava kysymys:

”Jos näytemäärä siis muuttuu vähintään +10 %, niin pullon hinta muuttuu annetun pullohinnan mukaisesti pullohinnoittelu-lomakkeella samalla kertaa kun lisälaite sijoitetaan?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Tarkoitus on, että tarjottu laitekapasiteetti riittää ilmoitettuun näytemäärään + 10 %:n kasvuun. Kun näytemäärä nousee, niin pullohinta pysyy samana tai laskee.”

Tarjouspyynnön liitteen ”Hinnoittelu ja näytemäärät” välilehdellä ”Veriviljelypullon hinnoittelu ja toimipisteet” on pyydetty ilmoittamaan veriviljelypullon perushinta, jonka on ilmoitettu olevan vertailuhinnan pohjana. Tarjoajaa on lisäksi pyydetty täyttämään taulukkoon hinnat veriviljelypulloille näytemäärien kasvaessa 10, 20 ja 30 prosenttia.

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa sopimusluonnoksessa on kohdassa 10.3 esitetty muun ohella seuraavaa:

”Hinnat ovat kiinteät varsinaisen sopimuskauden ajan. Hintoja voidaan kuitenkin tarkistaa tarjouksen mukaisesti, jos Tilaajan tuotantokapasiteetti kasvaa sopimuskauden aikana vähintään 10 %.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden mukaan oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti sekä laaja harkintavalta hankinnan kohteen ja sitä koskevien vaatimusten määrittämisen osalta. Hankintayksikön on otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä, tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta sekä suhteellisuusperiaate. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankinnan kohde ja tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat on kuvattava tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vastuu mahdollisista tarjouspyynnön epäselvyyksistä ja tulkinnanvaraisuuksista on lähtökohtaisesti hankintayksiköllä.

Lähtökohtana tarjouskilpailuna järjestetyssä julkisessa hankinnassa on tarjouspyynnön lopullisuus. Tarjouspyynnössä esitetyistä edellytyksistä ei yleensä voida myöhemmin poiketa. Hankintayksiköllä on kuitenkin oikeus selventää tarjouspyyntöä ennen tarjousajan päättymistä edellyttäen, etteivät hankinnan kohde tai ehdot tämän seurauksena olennaisesti muutu. Hankintayksikön tulee tarjouspyyntöä selventäessään kohdella tarjoajia tasapuolisesti ja varata näille yhtäläiset mahdollisuudet ottaa selvennykset huomioon tarjouksessaan.

Tarjouspyynnöstä ja tarjoajien kysymyksiin annetuista vastauksista ilmenee yksiselitteisesti, että tarjoaja takaa, että tarjottu laitekapasiteetti riittää ilmoitetulle näytemäärälle ja sen 10 prosentin kasvuun. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu vuoden 2018 näytemäärät, joiden perusteella on ollut mahdollista arvioida näytemäärien kasvua.

Edellä mainitussa tarjouspyynnön liitteessä on pyydetty ilmoittamaan vertailuhinnan pohjana olevan veriviljelypullon perushinta. Tämän lisäksi siinä on pyydetty ilmoittamaan veriviljelypullojen hinnat näytemäärien kasvaessa 10, 20 ja 30 prosenttia. Tarjouspyynnön liitteestä on ilmennyt, että vertailu on perustunut ainoastaan annettuun perushintaan eikä näytemäärien 10, 20 ja 30 prosentin kasvu ole vaikuttanut tarjousten vertailuun. Tarjouspyynnön liitteenä olevasta sopimusluonnoksesta on lisäksi ilmennyt, että hinnat ovat kiinteät varsinaisen sopimuskauden ajan.

Tarjouspyynnöstä ja tarjoajien kysymyksiin annetuista vastauksista on ilmennyt, että mikäli laitekapasiteetti ei riitä täyttämään tilaajan tarpeita, toimittajan tulee huolehtia riittävästä laitekapasiteetin kasvattamisesta kustannuksellaan vain siltä osin kuin näytemäärät kasvavat korkeintaan 10 prosenttia. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö edellä mainittuine liitteineen ole tältä osin ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä.

Huoltohinnoittelu

Valittajan mukaan tarjouspyyntö on ollut epäselvä myös siltä osin, miten laitekapasiteetti vaikuttaa huoltohinnoitteluun, koska huoltohinnoittelun osalta tarjouspyynnössä ei ole otettu huomioon vaaditun laitemäärän lisäämistä 10 prosentilla tai tätä korkeammalla määrällä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että koska veriviljelypullot ovat hankinnan kohteessa volyymituote, tulevalle hankintasopimukselle on haluttu määrittää hinnat pulloille sitä hyvin epätodennäköistä tapahtumainkulkua varten, että näytemäärät kasvaisivat yli 10 prosenttia. Laitekapasiteetin osalta ei ole katsottu tarkoituksenmukaiseksi varautua näin suureen ylikapasiteettiin. Jos lisälaitteita kuitenkin tarvittaisiin, lisähankinta voitaisiin toteuttaa hankintasäännösten mukaisesti.

Tarjouspyynnön liitteen ”Hinnoittelu ja näytemäärät” välilehdellä ”Laite-, huolto- ja välitietojärjestelmän hinnoittelu” on huoltohinnoittelun osalta esitetty seuraavaa:

”Huoltoveloitus tarkoittaa kaikkien laitteiden huoltokustannukset yhteenlaskettuna €/kuukausi. Huoltoveloitus ja välitietojärjestelmän hinta on laskettu koko sopimuskauden ajalle, sisältäen mahdolliset optiokaudet. Välitietojärjestelmän kustannukset sisältyvät huollon hintaan, mikä tarkoittaa välitietojärjestelmän sekä, siihen liittyvien lisenssien ja ohjelmoinnin (siltä osin kun se on Tarjoajan vastuulla) kokonaishintaa.”

Huoltohinnoittelusta on esitetty hankintamenettelyn aikana hankintayksikölle seuraava kysymys:

”Hintalomakkeeseen, soluun B30 ilmoitetaan huollon hinta €/kk. Tarkoitetaanko tällä yhden laitteen huoltohintaa €/kk vai koko laitekannan huoltohintaa €/kk? Jos edellinen koskee koko laitekantaa, kuinka kuukausittainen huoltohinta per laite määritellään siinä vaiheessa, kun koko kapasiteetti ei ole vielä asennettuna HUS-alueelle? Mihin ilmoitetaan huoltohinta/laite/kk?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Huoltohinnan/laite/kk voi merkitä taulukkoon vapaaseen kohtaan tai ilmoittaa erillisellä liitteellä.”

Tarjouspyynnössä on edellä mainituin tavoin esitetty, että näytemäärien kasvu ei vaikuta tarjousten vertailuun vaan vertailu on perustunut annettuun veriviljelypullon perushintaan ja että tarjoaja takaa tarjotun laitekapasiteetin riittävän ilmoitetulle näytemäärälle sekä sen 10 prosentin kasvuun. Tarjouspyynnöstä on lisäksi ilmennyt selvästi, että vertailuun vaikuttavana huoltohintana on tullut ilmoittaa koko laitekapasiteetin huoltohinta. Hankintayksikön sille esitettyyn kysymykseen antama vastaus ei ole muuttanut tätä lähtökohtaa.

Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää, että huoltohinnoittelu koskee koko laitekantaa ja että myös tässä hinnoittelussa on tullut ottaa huomioon ilmoitettu näytemäärä sekä sen 10 prosentin kasvu.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö edellä mainittuine liitteineen ole tältä osin ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä.

Veriviljelypullojen hinnoittelu

Valittajan mukaan tarjouspyyntö on ollut epäselvä veriviljelypullojen hinnoittelun osalta, koska tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoajat ilmoittavat näytemäärien kasvaessa toimitettaville pulloille alennetun hinnan, ja hankintayksikön lisäkysymykseen antamassa vastauksessa on muutettu tätä toteamalla, että kun näytemäärä nousee, niin pullohinta voi laskemisen lisäksi myös pysyä samana. Lisäksi valittajan mukaan hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti tehdessään merkittäviä ja tarjousten vertailuun vaikuttavia muutoksia tarjouspyynnön ehtoihin veriviljelypullojen hinnoittelun osalta hankintamenettelyn aikana julkaisematta asiasta korjausilmoitusta.

Hankintayksikön mukaan veriviljelypullojen hintaan liittyvään kysymykseen annetulla vastauksella on ainoastaan selvennetty tarjouspyynnön kirjausta.

Tarjouspyynnön liitteen ”Hinnoittelu ja näytemäärät” välilehdellä ”Veriviljelypullojen hinnoittelu ja toimipisteet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”Tarjoaja täydentää hintataulukkoon lisäksi hintojen alennuksen siinä tapauksessa, että näytemäärät kasvavat taulukon mukaisesti.”

Edellä todetuin tavoin veriviljelypullojen hinnanmuutoksista on hankintamenettelyn aikana esitetty hankintayksikölle muun ohella seuraava kysymys:

”Jos näytemäärä siis muuttuu vähintään +10 %, niin pullon hinta muuttuu annetun pullohinnan mukaisesti pullohinnoittelu-lomakkeella samalla kertaa kun lisälaite sijoitetaan?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Tarkoitus on, että tarjottu laitekapasiteetti riittää ilmoitettuun näytemäärään + 10 %:n kasvuun. Kun näytemäärä nousee, niin pullohinta pysyy samana tai laskee.”

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tarjoajien esittämiin kysymyksiin antamat vastaukset eivät ole olleet ristiriidassa sen kanssa, mitä tarjouspyynnössä on asiasta esitetty. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että näytemäärien kasvaessa taulukon mukaisesti tarjoajien tulee ilmoittaa pulloille alennetut hinnat. Tarjouspyyntö ei ole poissulkenut sitä, että alennus on voinut olla myös nolla. Tarjouspyynnöstä esitettyyn lisätietokysymykseen annetusta vastauksessa on selvennetty, että näytemäärien kasvaessa veriviljelypullojen hinta voi pysyä myös samana. Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö edellä mainittuine liitteineen ole tältä osin ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä eikä hankintayksikkö ole jälkikäteen muuttanut tarjouspyynnön ehtoja.

Uuden sukupolven laitteisto

Hankinnan kohteena on ollut veriviljelylaitteisto. Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Toiminnalliset vaatimukset” on laitteiston osalta esitetty, että:

”Toimittaja tarjoaa uuden sukupolven laitteita”.

Valittaja on esittänyt tältä osin, että tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska hankinta-asiakirjoissa ei ole määritelty, mitä vaatimuksella uuden sukupolven laitteistosta on tarkoitettu. Valittajan mukaan uuden sukupolven laitteistolla on tarkoitettu markkinoilla olevaa laitteistoa, joka on kehitetty korvaamaan aiemman sukupolven laitteisto. Seuraavan sukupolven laitteistolla on tarkoitettu laitteistoa, jota ei ole vielä julkaistu markkinoilla, vaan laite on vielä kehitysvaiheessa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää uuden sukupolven laitteiston tarkoittavan, että laitteiston tulee olla viimeisin versio hankinnan kohteen kuvauksessa asetettujen vaatimusten mukaisesta laitteistosta. Hankintayksikön mukaan uuden sukupolven laitteistolla ja hankintapäätöksessä mainitulla seuraavan sukupolven laitteistolla on tarkoitettu käytännössä samaa asiaa.

Kuultavan mukaan VIRTUO-veriviljelylaitteistot ovat olleet uuden ja / tai seuraavan sukupolven laitteistoja. Niissä on kehittyneempi automaatioaste kuin muissa markkinoilla olevissa laitteistoissa.

Uuden sukupolven laitteistoista on hankintamenettelyn aikana esitetty hankintayksikölle ensinnäkin seuraava kysymys:

”Voisitteko selventää, mitä tarkoitatte seuraavilla toiminnallisilla vaatimuksilla:

[– – ]

Toimittaja tarjoaa uuden sukupolven laitteita?

– Tarjouspyynnössä sanotaan, että toimittaja saa tehdä kaksi rinnakkaista tarjousta. Jos toimittajalla on markkinoilla ja valikoimissaan kaksi viimeisintä eri sukupolven laitteistoa, joissa on eri automaatioaste, saako toimittaja tarjota näitä molempia laitteistoja rinnakkaisina tarjouksina?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Toimittaja saa tehdä kaksi tarjousta. Enempää tarjouksia samalta toimittajalta ei hyväksytä.”

Uuden sukupolven laitteistoista on esitetty hankintayksikölle lisäksi seuraava kysymys:

”Sivulla 10/16 pyydämme tarkentamaan kohtaa ’Toimittaja tarjoaa uuden sukupolven laitteita’.

Kysymykset: Tarkoittaako uuden sukupolven laitteet sitä,
– että toimittajan tulee tarjota vain uusinta markkinoilla olevaa veriviljelylaitettaan niin, että koko tarjottava laitekanta on yhtenäinen, toimittajan viimeisin CE-merkitty malli?
– että tarjottavan laitteen automaatioaste on uudempi kuin vanhan sukupolven, edeltävän CE-merkityn laitteen automaatioaste?”

Hankintayksikkö on vastannut kysymykseen seuraavasti:

”Tarjouspyynnön sivulla 5/16 ilmoitetaan mahdollisuus tehdä rinnakkainen tarjous. Tarjottavan laitteiston on täytettävä tarjouspyynnön ehdottomat vaatimukset. Laitekannan yhtenäisyys on pisteytettävä ominaisuus, ei ehdoton vaatimus.”

Hankintapäätöksen mukaan tarjouskilpailusta on suljettu voittaneen tarjoajan toinen tarjous, joka ei ole koskenut ”seuraavan sukupolven” laitteistoa. Tarjoaja on ilmoittanut kyseisessä tarjouksessaan, että siinä tarjotut laitteistot ovat olleet ”uuden sukupolven” laitteistoja. Toisaalta voittaneessa tarjouksessa ja sen liitteissä on esitetty, että siinä tarjotut laitteistot ovat olleet sekä ”uuden sukupolven” että ”seuraavan sukupolven” laitteistoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä taikka hankintayksikölle esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa ei ole määritelty, mitä uuden sukupolven laitteistolla on tarkoitettu. Hankintayksikön ja kuultavan markkinaoikeudelle antamista lausumista ilmenee kuitenkin, että uuden sukupolven laitteistolla on tarkoitettu, että laitteiston tulisi olla viimeisin versio hankinnan kohteen kuvauksessa asetettujen vaatimusten mukaisesta laitteistosta. Myös valittajan lausumasta ilmenee, että uuden sukupolven laitteistossa on ollut kyse viimeisimmästä saatavilla olevasta laitteistoversiosta. Osapuolilla on ollut erilaiset näkemykset siitä, mitä seuraavan sukupolven laitteistolla on tarkoitettu. On kuitenkin selvää, että mikäli sillä olisi tarkoitettu valittajan esittämällä tavalla laitteistoa, jota ei vielä ole ollut saatavilla, ei sitä myöskään pystyisi tarjoamaan. Näin ollen edellä mainittujen lausumien perusteella on selvää, että alalla ammattimaisesti toimivan elinkeinonharjoittajan on tullut ymmärtää, että hankintapäätöksessä mainittu ”seuraavan sukupolven” laitteisto on tarkoittanut hankintayksikön esittämän mukaisella tavalla samaa asiaa kuin tarjouspyynnössä mainittu ”uuden sukupolven” laitteisto eli kyseisen tarjoajan uusinta markkinoilla olevaa laitteistoa.

Markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntö ole tältäkään osin ollut valittajan esittämin tavoin epäselvä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on lisäksi esittänyt epäilevänsä erityisesti laitevuokran suuren hintaeron perusteella, ettei bioMérieux Suomi Oy:n tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen tarjotun laitemäärän osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut oikeus luottaa bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksessaan antamaan vakuutukseen siitä, että se täyttää tarjouspyynnön vaatimukset laitekapasiteetin osalta. Hankintayksikön mukaan se ei ole vaatinut ennalta määriteltyä määrää laitteistoja.

bioMérieux Suomi Oy on esittänyt, että sen hankintayksikölle tarjouspyynnön liitteenä toimittamasta laskentakaavasta on käynyt ilmi, että laitekapasiteetti on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Vertailuhinta” on todettu seuraavaa:

”Hankinta toteutetaan käyttökorvausperiaatteella, jonka puitteissa Tarjoaja asettaa HUSLABin käyttöön veren bakteeriviljelytutkimuksen (B–BaktVi) tarvitseman tuotantokapasiteetin sisältäen laitteistot, reagenssit, yleistarvikkeet, tarvittavat ohjelmistot ja lisenssit, käyttökoulutuksen ja huollot.”

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Toiminnalliset vaatimukset” on edellä kuvatulla tavalla esitetty vähimmäisvaatimuksena muun ohella, että laitekapasiteetin tulee olla skaalattavissa, jos näytemäärä kasvaa sopimuskaudella. Tarjouksessaan toimittaja takaa, että tarjottu laitekapasiteetti on riittävä 10 prosentin kasvuun. Jos laitekapasiteetti ei riitä täyttämään tilaajan tarpeita, toimittaja huolehtii riittävästä laitekapasiteetin kasvattamisesta ilman, että siitä laskutetaan tilaajaa erikseen.

Tarjoajien on tullut ilmoittaa edellä mainitun kohdan osalta ”Kyllä”merkinnällä, onko kysymyksessä oleva vähimmäisvaatimus täyttynyt.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä.

Asiassa on siten arvioitava, onko tarjous täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset laitekapasiteetin osalta.

bioMérieux Suomi Oy on tarjouksessaan vahvistanut ”Kyllä”merkinnällä, että sen tarjous täyttää tarjouspyynnön edellä todetun vähimmäisvaatimuksen laitekapasiteetista. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan bioMérieux Suomi Oy on lisäksi esittänyt tarjouksensa liitteenä olevassa asiakirjassa ”Hinnoittelu ja näytemäärät” tarjottavaa laitteistoa, merkkiä ja mallia koskevan taulukon, josta on ilmennyt, että sen tarjoamien laitteistojen kapasiteetti on riittävä.

Valittaja on vaatinut kyseistä asiakirjaa tutustuttavakseen, mutta markkinaoikeus on edellä katsonut, että asiassa ei ole perusteita luovuttaa sitä valittajalle. Markkinaoikeus on tutustunut kyseiseen asiakirjaan ja toteaa, että hankintayksikön on ollut mahdollista todeta kyseisen asiakirjan perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen olevan tarjouspyynnön mukainen tältä osin.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen laitekapasiteetin osalta tarjouspyynnön mukaiseksi.

Vielä valittaja on esittänyt, että bioMérieux Suomi Oy:n voittaneessa tarjouksessa tarjottu laitteisto ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen uuden sukupolven laitteisto, koska siihen on sisältynyt sama välitietojärjestelmä kuin voittaneen tarjoajan tarjouskilpailusta suljetussa toisessa tarjouksessa tarjoamaan vanhempaan laitteistomalliin. Valittajan mukaan bioMérieux Suomi Oy on siten tarjonnut tarjouspyynnön vastaista laitteistoa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen mukaan hankintayksikkö on tulkinnut, että tarjouskilpailusta suljettu voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut kyseisen tarjoajan uusin markkinoilla oleva laitteisto ja sillä perusteella sulkenut tarjouksen tarjouskilpailusta.

Asiassa saadun selvityksen mukaan bioMérieux Suomi Oy:n rinnakkaisissa tarjouksissaan tarjoamissa laitteistoissa on molemmissa ollut sama välitietojärjestelmä. Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjouksen laitteisto on kuitenkin eronnut muiden ominaisuuksiensa osalta tarjouskilpailusta suljetun tarjouksen laitteistosta ja viimeisimpänä saatavilla olevana laitteistona täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen siitä, että kyseessä on kyseisen tarjoajan uusin markkinoilla oleva laitteisto.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti katsoessaan bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksen tarjouspyynnön mukaiseksi myös tältä osin.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteytys

Valittaja on lisäksi esittänyt, että bioMérieux Suomi Oy:n voittanut tarjous ei ole täyttänyt vaatimusta pullojen siirrettävyydestä laitteesta toiseen inkuboinnin aikana, eikä sen olisi tullut saada kyseisestä kohdasta pisteitä. Valittajan mukaan vaatimus pullojen siirrettävyydestä on sidoksissa tarjottuun tietojärjestelmäratkaisuun, ja bioMérieux Suomi Oy on tarjonnut rinnakkaisissa tarjouksissaan samaa tietojärjestelmäratkaisua. bioMérieux Suomi Oy on kuitenkin ilmoittanut toisessa, tarjouskilpailusta suljetussa tarjouksessaan, ettei vaatimus pullojen siirrettävyydestä ole täyttynyt, ja voittaneessa tarjouksessaan, että vaatimus on täyttynyt. Tarjousasiakirjojen perusteella ristiriita on ollut ilmeinen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sillä on ollut oikeus luottaa bioMérieux Suomi Oy:n tarjouksessaan antamaan vakuutukseen siitä, että sen voittanut tarjous on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset pullojen siirrettävyyden osalta.

bioMérieux Suomi Oy on esittänyt vastanneensa voittaneessa tarjouksessaan ”Kyllä” tarjouspyynnön kysymykseen veriviljelypullojen siirrettävyydestä laitteiden välillä ja antanut hankintayksikölle selvityksen siitä, että uudessa VlRTUO-laitteistossa veriviljelypulloja voi siirtää laitteistosta toiseen siten, että pullodata säilyy. Kuultavan mukaan tämä ominaisuus on liittynyt automaattisessa VIRTUO-laitteistossa teknisiin ominaisuuksiin ja siihen, kuinka ne kytketään välitieto-ohjelmaan. Tämä ominaisuus ei siis ole liittynyt ohjelmaan vaan itse laitteistoon, joka siihen kytketään.

Tarjouspyynnön kohdan ”Hankinnan kohteen kriteerit” alakohdassa ”Vertailtavat ominaisuudet” on todettu muun ohella seuraavaa:

”3. Pulloja voi siirtää laitteesta toiseen inkuboinnin aikana (detektoinnit samaan kasvukäyrään).

ei=0
kyllä=5,00”

Tarjoajien on tullut ilmoittaa edellä mainitun kohdan osalta ”Kyllä” tai ”Ei” -merkinnällä, onko kysymyksessä oleva vaatimus täyttynyt.

Markkinaoikeus toteaa, että pullojen siirrettävyyttä inkuboinnin aikana koskevan vaatimuksen täyttyminen on oikeuttanut tarjoajan viiteen pisteeseen tarjousten vertailussa. Asiassa on arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjousten vertailussa pisteyttäessään voittanutta tarjousta.

Edellä todetuin tavoin vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Koska tarjoaja sitoutuu tarjouksen tekemisellä hankinnan kohteena olevan tavaran toimittamiseen tai palvelun toteuttamiseen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista hankintamenettelyn aikana muulla tavalla kuin tarjouksessa esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan bioMérieux Suomi Oy on voittaneessa tarjouksessaan vahvistanut ”Kyllä” -merkinnällä, että sen tarjous täyttää tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen pullojen siirrettävyydestä. Tarjouskilpailusta suljetussa tarjouksessaan bioMérieux Suomi Oy on puolestaan merkinnyt kyseiseen kohtaan ”Ei”.

Markkinaoikeus toteaa, että bioMérieux Suomi Oy:n rinnakkaisissa tarjouksissa on ollut kyse erilaisista laitteistoista, joissa kylläkin käytetään samaa välitieto-ohjelmistoa. Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista ei ole ilmennyt perusteltua syytä, miksi hankintayksikkö ei olisi voinut luottaa bioMérieux Suomi Oy:n voittaneessa tarjouksessa annettuun vahvistukseen edellä mainitun vaatimuksen täyttymisestä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti pisteyttäessään bioMérieux Suomi Oy:n voittaneen tarjouksen hankintapäätöksestä ilmenevin tavoin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Becton Dickinson Finland Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Becton Dickinson Finland Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 3.625 eurolla viivästyskorkoineen.

Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Mirva Näsi sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.