MAO:187/20



Asian tausta

Espoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.5.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Suviniityn päiväkodin rakennusurakasta.

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja on 1.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 21 valinnut Arina Trio Oy:n tarjouksen.

Espoon kaupungin teknisen toimen johtaja on 18.9.2019 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 28 muun ohella kumonnut edellä mainitun hankintapäätöksen, sulkenut Arina Trio Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Rakennusliike Evälahti Oy:n ja Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy:n muodostaman ryhmittymän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.500.000–5.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Arina Trio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.825 eurolla viivästyskorkoineen.

Arina Trio Oy on myös vaatinut, että sen markkinaoikeuteen toimittama liikesalaisuuksia sisältävä asiakirja määrätään pidettäväksi salassa.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt tarjouspyynnössä esitettyjen tarjoajien soveltuvuusvaatimusten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Tarjouspyynnössä on edellytetty, että tarjoaja on toiminut pääurakoitsijana bruttoalaltaan vähintään 2.000 brm uudisrakennuskohteessa viimeisen viiden vuoden aikana. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan edellytetty referenssikohteelta sen vastaanottamista ennen tarjouksen jättämistä. Valittaja on toiminut pääurakoitsijana ilmoittamassaan kohteessa, joka on täyttänyt laajuutensa osalta sekä muilta ominaisuuksiltaan tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Kyseinen kohde on ollut valittajan tarjouksen jättöhetkellä toteutettuna viimeistelyvaiheessa.

Hankintayksikkö ei voi sulkea tarjoajaa tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjoaja ei täytä hankintayksikön tarjousten jättämisen määräajan umpeutumisen jälkeen esittämiä rakennuksen valmistumisaikaa koskevia vaatimuksia. Hankintayksiköllä ei ole oikeutta tarkentaa tai tiukentaa referenssikohteelta edellyttämiään vaatimuksia tarjouspyynnössä asetettuun nähden.

Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt tarjoajia täyttämään alihankkijoistaan erillistä yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD), vaikka se on useissa muissa hankintamenettelyissä sitä edellyttänyt. Tarjouspyynnössä on edellytetty ilmoittamaan vain tarjouksen jättöhetkellä tiedossa olevat alihankkijat. Alihankkijat on rakennusurakoissa yleensä ilmoitettava hankintayksikölle vasta viimeistään hankintasopimuksen toteuttamisen alkaessa. Siten alihankkijaa ja tämän referenssejä ei ole ollut tarpeellista yksilöidä vielä tarjouksessa.

Hankintayksikkö vastaa siitä, että se on jo tarjouspyynnössä ilmoittanut yksilöidysti ja selkeästi ne perusteet, joilla tarjoajien soveltuvuutta arvioidaan. Hankintayksikön vastuulla on myös se, että ne asiakirjat, joita se on tarjoajilta vaatinut, ovat riittäviä tarjoajien soveltuvuuden arvioimiseksi. Hankintayksikkö ei voi sulkea tarjoajaa tarjouskilpailusta siksi, että tarjoaja ei ole toimittanut sellaista tietoa alihankkijasta tai sen referensseistä, jota hankintayksikkö ei ole jo tarjouspyynnössään edellyttänyt. Hankintayksikkö on vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen pyytänyt valittajalta selvennyksiä sen ilmoittamiin referensseihin. Hankintayksikkö on näin ollen menetellyt virheellisesti, kun se ei ole hyväksynyt valittajan täydennyksenä ilmoittaman alihankkijan referenssiä soveltuvuusvaatimukset täyttäväksi valittajan referenssiksi.

Vastine

Vaatimukset

Espoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.860 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön referenssivaatimuksen perusteella on ollut ilmeistä, että referenssikohteen on tullut olla toteutettu eli valmis ja vastaanotettu ennen tarjouksen jättämistä. Lisäksi tarjouspyynnön vaatimuksessa on täsmennetty, kuinka vanha referenssihanke saa enimmillään olla eli kuinka paljon aikaa sen vastaanottamisesta on saanut kulua.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että sen referenssinä ilmoitettu hanke on valmistunut 24.5.2019. Kun alkuperäisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen on ilmennyt referenssihankkeeseen liittyviä epäselvyyksiä, hankintayksikkö on tiedustellut valittajalta hankkeen vaihetta. Valittaja on tarjouksessa antamastaan tiedosta poiketen vastannut hankintayksikön lisäselvityspyyntöön 8.8.2019, että kohteen työn on pitänyt alun perin valmistua toukokuussa 2019, mutta että työt ovat olleet vielä kesken.

Hankintayksikkö ei ole muuttanut kyseisiä vaatimuksia hankintamenettelyn aikana. Hankintayksikkö on oikaissut aiemman hankintapäätöksensä hankintasäännösten mukaiseksi ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, kun tieto valittajan ilmoittaman referenssikohteen keskeneräisyydestä on tullut hankintayksikön tietoon.

Valittaja ei ole vedonnut mahdollisten alihankkijoidensa referensseihin tarjouksessaan, vaan vasta selvityksessä, jonka se on antanut 8.8.2019. Valittajan tarjouksessaan referensseinä vetoamat hankkeet eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia. Jos hankintayksikkö olisi sallinut valittajan vaihtaa vähimmäisvaatimusten täyttämiseksi esittämänsä referenssin ja vedota alihankkijansa referensseihin, valittaja olisi käytännössä saanut hankintasäännösten vastaisella tavalla mahdollisuuden jälkikäteen täydentää tarjoustaan vaihtamalla tarjouspyynnön vaatimusten vastaisen referenssin tarjouspyynnön vaatimukset täyttäväksi referenssiksi.

Kuultavan lausunto

Rakennusliike Evälahti Oy ja Rakennusliike Evälahti Uusimaa Oy ovat vaatineet, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittäneet, että valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut referenssikohteen valmistuneeksi 24.5.2019, vaikka referenssikohde ei ole ollut valmis vielä marraskuun puolivälissäkään.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Vaatimus oikeudenkäyntiasiakirjan määräämisestä salassa pidettäväksi

Valittaja on vaatinut, että sen markkinaoikeuteen toimittama oikeudenkäyntiasiakirja määrätään liikesalaisuuksia sisältävänä salassa pidettäväksi.

Markkinaoikeudelle hallintolainkäytöllisessä asiassa toimitettujen oikeudenkäyntiasiakirjojen julkisuus ja salassa pidettävyys määräytyy oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain ja viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain (jäljempänä julkisuuslaki) säännösten perusteella.

Valittajan edellä todetussa salassapitovaatimuksessa ei ole kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 1 momentissa tai julkisuuslaissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä eikä myöskään oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetusta asiakirjan antamisesta päättämisestä.

Kyseinen salassapitovaatimus ennen kuin kyseisiä asiakirjoja on pyydetty tai niiden salassapito on tullut oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 18 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla ratkaistavaksi ei perustu lakiin. Valittajan salassapitovaatimus on sen vuoksi hylättävä.

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/206 vp s. 212 ja 213) on todettu, että hankintayksikkö voi pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla. Viimeksi mainitun momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 174) on todettu, että soveltuvuuteen liittyvien asiakirjojen täydentämiseen ja täsmentämiseen sovelletaan samoja periaatteita kuin tarjouksiin. Siten tarjoajien ei ole sallittua tehdä olennaisia muutoksia toimittamiinsa tietoihin ja asiakirjoihin. Esimerkiksi ehdokkaan tai tarjoajan ei tule sallia vaihtaa sellaista referenssiä, joka ei täytä hankintayksikön esittämiä vaatimuksia, mutta hankintayksikkö voi pyytää ehdokkailta tai tarjoajalta lisäselvitystä referenssin sisällöstä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin.

Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja hankintaoikaisupäätös

Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" alakohdassa 11 "Referenssit" on todettu seuraavaa:

"Tarjoajalla tulee olla vähintään yksi vastaava pääurakoitsijana toteutettua bruttoalaltaan vähintään 2000 brm2 uudisrakennuskohde viimeisen viiden vuoden ajalta (vastaanotettu kesäkuussa 2014 tai myöhemmin). Vaatimus voidaan täyttää myös alihankkijan referenssillä, jolloin alihankkijasta tulee vahvistus siitä, että alihankkijan resurssit ovat tarjoajan käytettävissä. Vastaavaksi kohteeksi katsotaan Tilastokeskuksen Rakennusluokitus 1994 - määritelmät C (Liikehuoneistot), F (hoitoalan rakennukset), D (toimistorakennukset), G (kokoontumisrakennukset) ja H (opetusrakennukset). Rakennus voi olla yksityisen tai julkisen sektorin käytössä."

Tarjouspyynnön mainitun kohdan mukaan tarjoajien on tullut antaa tarjouksessaan vakuutus vaatimusten täyttymisestä sekä ladata selvitys referensseistä.

Tarjouspyynnön mainitun kohdan alakohdassa 13 "Alihankkijat" on todettu seuraavaa:

"Aiotteko käyttää alihankkijoita hankinnan toteuttamisessa?

Jos vastasitte edelliseen kohtaan ’kyllä’, ladatkaa tähän selvitys hakemuksenne jättöhetkellä tiedossanne olevista alihankkijoista. Selvityksestä on käytävä ilmi alihankkijoiden nimet, y-tunnukset sekä osuus, joka aiotaan antaa alihankkijoille sekä alihankkijoiden tehtävät ja roolit hankinnan toteuttamisessa."

Valittaja on 1.7.2019 päivätyssä tarjouksessaan vakuuttanut referenssejä koskevien tarjouspyynnön vaatimusten täyttyvän ja ladannut selvityksen referensseistään. Valittajan selvityksenä lataamassa referenssiluettelossa on ilmoitettu kolme uudisrakennuskohdetta, joista kahden on ilmoitettu olevan kesken ja yhden bruttoalaltaan tarjouspyynnön referenssivaatimuksen täyttävän koulukohteen valmistumisajaksi 24.5.2019. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut, ettei se aio käyttää alihankkijoita hankinnan toteuttamisessa.

Hankintayksikkö on alkuperäisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen pyytänyt valittajalta selvitystä edellä mainitusta koulukohteesta ja muun ohella sen vastaanottoajankohdasta. Valittaja on vastauksessaan 8.8.2019 todennut, että "työ piti alun perin valmistua 05/-19, työt vielä kesken". Valittaja on lisäksi täydentänyt referenssejään ilmoituksella, että eräs yhtiö toimii kohteessa sen alihankkijana ja että sen resurssit ovat valittajan käytettävissä kohteessa. Selvityksen liitteenä on toimitettu muun ohella valittajan alihankkijanaan ilmoittaman yhtiön referenssiluettelo.

Muutoksenhaun kohteena olevassa hankintaoikaisupäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Referenssivaatimuksena on ollut, että kohteen tulee olla vastaanotettu tarjouksen jättämisen hetkellä. Hankintapäätöksen tekemisen jälkeen Tilapalvelut-liikelaitoksen hankkimien tietojen ja muiden esille tulleiden tietojen mukaan on ollut perusteltua katsoa, että ilmoitettu referenssikohde ei ole ollut valmiina ja vastaanotettuna tarjouksen jättöhetkellä. Myös Arina Trio Oy on kirjallisessa vastauksessaan hankintayksikön selvityspyyntöön 8.8.2019 ilmoittanut referenssikohteen olevan edelleen kesken.

[– –]

Arina Trio Oy on ilmoittanut tarjouksessa, että he eivät ole käyttämässä alihankkijoita tai yhteenliittymää hankkeessa.

Alihankkijan referenssiin viittaava tarjouspyynnön kohta merkitsee sitä, että tarjoaja olisi voinut omassa tarjouksessaan vedota alihankkijan referenssiin täyttääkseen vähimmäisvaatimukset. Tällöin tarjoajan olisi tullut ilmoittaa tästä tarjouksessaan, nimetä referenssiksi kyseisen alihankkijan referenssi ja toimittaa alihankkijan osalta vaaditut tiedot. Kun tarjoaja on tarjouspyynnössä ilmoittanut referenssinään sellaisen oman kohteen, joka ei ole valmistunut, ja on siten referenssivaatimuksen vastainen, tarjoaja ei voi enää jälkikäteen pätevästi vedota mihinkään muuhun referenssiin, ei omaansa tai alihankkijan.

Kyseinen tarjoaja ei edellä mainitusta syystä täytä tarjouspyynnössä esitettyjä vaatimuksia, jolloin hankintayksikkö voi hankintalain mukaan tehdä hankintaoikaisun. [– –]

Koska hankintapäätösasiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka vaikuttaa päätökseen ja hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin, on tehty hankintapäätös kumottava ja tehtävä uusi hankintapäätös [– –]."

Asian arviointi

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on hankintaoikaisupäätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittajan tarjouksessaan esittämä referenssi ei ole ollut soveltuvuusvaatimusten mukainen ja sen vuoksi, ettei se ole voinut ottaa huomioon sille hankintapäätöksen jälkeen toimitettua selvitystä valittajan alihankkijasta ja tämän referensseistä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Tarjouspyynnön referenssivaatimuksen mukaan tarjoajalla on tullut olla ja tarjoajan on tullut esittää selvitys tietynlaisesta uudisrakennuskohteesta viimeisen viiden vuoden ajalta tarkennuksella "(vastaanotettu kesäkuussa 2014 tai myöhemmin)". Tarjous on tullut jättää viimeistään 1.7.2019. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnön perusteella tarjoajille on ollut riittävän selvää, että kyseisen kohteen on tullut olla vastaanotettu viimeistään ennen tarjousten jättämiselle varatun ajan päättymistä.

Valittaja on 1.7.2019 päivätyn tarjouksensa jättämisen yhteydessä toimittamassaan referenssiluettelossa todennut nimenomaisesti siinä listatun koulun uudisrakennuskohteen valmistumisajaksi 24.5.2019. Alkuperäisen hankintapäätöksen tekemisen jälkeen valittaja on vastatessaan hankintayksikön selvityspyyntöön ilmoittanut, että sen tarjouksen antamisen yhteydessä referenssinään ilmoittaman ainoan tarjouspyynnön referenssivaatimukset täyttävän uudisrakennuskohteen työt ovat kesken ilman mainintaa valmistumisajankohdasta.

Kun valittaja on 1.7.2019 jättänyt tarjouksensa, sen on tullut olla tietoinen siitä, onko tarjouksessa mainittu referenssikohde ollut vastaanotettu tai valmis. Asiassa ei ole esitetty, että kyseinen referenssikohde olisi vastaanotettu tai valmis viimeistään ennen tarjousten jättämiselle varatun ajan päättymistä. Markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksensa jättämisen yhteydessä antama tieto referenssikohteesta on osoittautunut paikkansa pitämättömäksi. Kyseinen referenssi ei siten ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, eikä valittaja ollut tarjouksessaan esittänyt sellaista referenssiä, joka olisi täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset. Vaikka valittaja on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmoittanut käyttävänsä alihankkijaa ja vedonnut sen referensseihin, selvitys alihankkijan referenssiin tukeutumisesta olisi tullut esittää jo tarjouksessa, eikä hankintayksiköllä ole ollut hankintalain 74 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaisesti oikeutta sallia hankintayksikön esittämien vaatimusten vastaisen referenssin vaihtamista hankintapäätöksen jälkeen.

Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Asiassa esitetyn perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut alkuperäistä hankintapäätöstä tehdessään perusteltua syytä epäillä tarjouksessa esitettyjen tietojen paikkansa pitävyyttä. Hankintayksikölle on kuitenkin hankintapäätöksen tekemisen jälkeen tullut uutta tietoa, joka on voinut vaikuttaa päätökseen tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt virheellisesti sulkiessaan hankintaoikaisupäätöksellään valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintaoikaisupäätöstä tehdessään valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Arina Trio Oy:n korvaamaan Espoon kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.860 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Asiasta on valitettu. Asia on ratkaistu korkeimmassa hallinto-oikeudessa 19.1.2020 taltionumero H35/2021.