MAO:186/20

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - HUS Logistiikan kuljetuspalvelut

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Diaarinumero: 2019/259
Antopäivä: 23.4.2020



Asian tausta

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 4.6.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta HUS Logistiikan kuljetuspalveluista kahdelle vuodelle ja kahdelle yhden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu kahteen osaan.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän toimialajohtaja on 5.8.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 79 sulkenut Helsingin KTK Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut hankinnan osassa 2 Exclusive Logistics Finland Oy:n ja hankinnan osassa 1 Posti Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.800.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Helsingin KTK Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.783,75 eurolla ja oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän 4.100 euroa, molemmat viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa sen alihankkijoita koskevaa liitettä. Valittajan omistavat yritykset eivät ole sen alihankkijoita, vaan valittaja ja sen omistavat yritykset muodostavat omistajayrittäjien verkoston. Tästä syystä valittaja ei ole toimittanut tarjouksensa liitteenä tietoja sen alihankkijoista.

Hankintayksikkö ei ole aiemmassa kilpailutuksessaan pitänyt valittajan kuljetusyrittäjiä alihankkijoina. Aiempi kilpailutus ja nyt kyseessä oleva hankinta on toteutettu vuoden sisällä toisistaan. On syrjivää ja suhteetonta, että hankintayksikkö on muuttanut tulkintaansa nyt kyseessä olevassa hankinnassa.

Valittajalle olisi tullut antaa mahdollisuus täydentää tarjoustaan ja päästä mukaan tarjousvertailuun.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.625 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Tarjouspyynnössä on muun ohella todettu, että tarjoaja voi käyttää alihankkijoita ja että tarjoaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan suhteessa hankintayksikköön. Tarjouspyynnön mukaan hankinnan tuottamisessa käytettävät alihankkijat on tullut nimetä ja antaa tarjouspyynnössä tarkemmin kuvatut tiedot kuten alihankkijan rooli hankinnassa. Alihankkijaa koskevat tiedot on tullut antaa erillisellä liitteellä.

Hankintailmoituksen julkaisemisen jälkeen tarjouspyynnön alihankkijoita koskevasta kohdasta on esitetty kysymys siitä, voisiko vaatimuksen muuttaa siten, että palveluntuottaja tekee vapaamuotoisen kuvauksen alihankintaverkostostaan ja tarjouspyynnön liikenteeseen käytettävistä resursseista.

Hankintayksikkö on tutustunut kysymykseen ja todennut, että hankinnasta kiinnostuneiden tarjoajien voi tosiasiassa olla hyvin vaikea yksilöidä kaikkia alihankkijoita sekä kalustoa ennen tarjouksen jättämistä ja että alihankkijat voidaan yksilöidä ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Alihankkijoita koskevilla tiedoilla on kuitenkin ollut hankintayksikölle hankinnan kohteesta johtuen olennainen merkitys. Hankintayksikkö on todennut kaikille tarjouspyyntöön tutustuneille potentiaalisille tarjoajille lähetetyssä vastauksessa, että vapaamuotoinen kuvaus alihankintaverkostosta riittää kyseisessä vaiheessa ja että sopimussuhteen alussa hankintayksikkö pyytää tarkemman kuvauksen alihankkijoista ja niiden kalustosta, jotta soveltuvuusvaatimukset täyttyvät.

Valittaja ei ole jättänyt erillistä liitettä, jossa se olisi esittänyt vaaditun kuvauksen alihankintaverkostostaan. Tarjousvertailuun hyväksytyt tarjoajat ovat jättäneet alihankinnasta vaaditut tiedot. Valittaja on noin 300 kuljetusyrittäjän yhteenliittymä. Valittaja ei tee kuljetuksia, vaan omistajayritykset tuottavat palvelun. Näin ollen kyse on alihankinnasta. Valittajan olisi tullut jättää tarjouksensa yhteydessä alihankkijoita koskeva liite tai vaihtoehtoisesti jättää tarjous ryhmittymänä, jossa palvelun tuottamiseen osallistuvat kuljetusyritykset olisivat olleet mukana.

Aiempi hankintapäätös ei anna valittajalle luottamuksensuojaa siten, että sen tarjous olisi tullut hyväksyä myös uudessa hankintamenettelyssä. Yhden hankintamenettelyn nojalla ei synny hankintayksikköä velvoittavaa käytäntöä.

Kuultavien lausunnot

Exclusive Logistics Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.860 eurolla viivästyskorkoineen.

Yhtiö on esittänyt, että valittajan alihankkijan käsitettä koskevan arvioinnin lähtökohta on ollut väärä. Sillä, mitä nimitystä valittaja käyttää sille ajoja suorittavista kuljetusalan yrityksistä, ei ole asiassa merkitystä, vaan arvioinnin kannalta ensisijaista on sopimusrakenteen todellinen sisältö. Sopimusrakenne on tässä tapauksessa se, että kuljetustyön varsinaiset suorittajat eivät ole suoraan sopimussuhteessa hankintayksikköön, vaan heillä on kuljetusten suorittamisesta omat sopimuksensa valittajan kanssa. Alihankinnassa hankintayksikön sopimuskumppani tilaa hankintasopimuksessa sovittuja suorituksia kolmannelta osapuolelta, joiksi voidaan tässä tapauksessa katsoa valittajan omistajayrittäjät. Jokaisella alihankkijalla on oma Y-tunnuksensa kuten myös valittajalla.

Valittajan omistusrakenne ei myöskään muuta sitä, että työn suorittamiseen käytetään hankintasopimuksen ulkopuolisia tahoja eli alihankkijoita. Alihankintaa esiintyy useissa konserneissa ja omistusyhteysyrityksissä, eikä sitä pyritä omistusyhteyden vuoksi muuksi luonnehtiakaan. Edelleen yksittäisen omistajayrittäjän omistus on nimellinen ja muodollinen, eikä yksittäisellä omistajayritykseksi nimetyllä toimijalla ole todellista ääni- tai päätösvaltaa valittajassa.

Kaikki valittajalle ajoja suorittavat tahot eivät ole omistajayrittäjiä, vaan osalla voi olla myös liikennöitsijäsopimus ilman osakkuutta. Kaikki valittajan osakkeenomistajat eivät myöskään suorita kuljetustoimeksiantoja. Kaikki valittajan omistajayrittäjät eivät näin ollen ole sen alihankkijoita.

Hankintayksiköllä on jokaisen hankinnan kohdalla oikeus arvioida erikseen se, edellyttääkö se alihankkijatietojen ilmoittamista. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa tätä on edellytetty. Hankintayksikkö on vaativa terveyden- ja sairaanhoidon erikoispalveluja tarjoava toimija, jonka tarvitsemilta kuljetuspalveluilta edellytetään aukotonta, toimivaa ja turvallista liikennöintiä ja tavarankäsittelyä. Valittajan koko palveluketju osatoimijoineen on tullut avata hankintayksikölle tarjoajan soveltuvuuden arvioimiseksi. Alihankkijatiedot ovat keskeisiä tietoja soveltuvuutta arvioitaessa.

Valittaja on itse vastuussa siitä, että se on jättänyt tarjouksessaan ilmoittamatta alihankkijansa. Se, että muissa tarjouskilpailuissa on esiintynyt erilaisia tulkintoja, ei poista valittajan hankintasäännösten mukaista vastuuta tarjouksensa sisällöstä nyt kyseessä olevassa tarjouskilpailussa. Tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden vaatimukset ovat edellyttäneet tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuutta. Erityisen ja erikseen vaaditun alihankintakokonaisuutta kuvaavan keskeisen asiakirjan jälkikäteinen toimittaminen ja tarjouksen täsmentäminen tältä osin olisi ollut hankintasäännösten vastaista.

Posti Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Yhtiö on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Valittajan viittaamilla muilla kilpailutuksilla ei ole merkitystä nyt kyseessä olevan hankinnan arvioinnissa. Tarjoaja vastaa siitä, että se tarjoajana ja sen jättämä tarjous täyttää tarjouspyynnön vaatimukset.

Tarjouspyynnön perusteella tarjoajan on tullut ilmoittaa, mikäli se osallistuu hankintaan eli toteuttaa palvelun ryhmittymänä tai käyttäen alihankkijoita. Valittaja on merkinnyt tarjoukseensa vain itsensä, vaikka hankinnan kohteena olevan palvelun olisivat toteuttaneet sen sijasta sen omistajayrityksinä olevat liikennöitsijät.

Valittaja ja sen omistajina toimivat liikennöitsijät ovat toisistaan erillisiä yrityksiä, eivätkä valittaja ja sen omistajat muodosta konsernia niiden välisistä omistussuhteista riippumatta. Valittaja ei ole tarjouksessaan vastannut mitään alihankkijoita koskevaan tarjouspyynnön kysymykseen eikä ole toimittanut muitakaan tietoja alihankkijoistaan. Myös tarjouslomakkeen yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD) koskevassa osuudessa tarjoajaa on pyydetty ilmoittamaan muun ohella, osallistuuko se hankintamenettelyyn yhdessä muiden kanssa, käyttääkö tarjoaja muiden yksiköiden voimavaroja tarjouspyynnön vaatimukset täyttääkseen sekä aikooko tarjoaja teettää osan hankintasopimuksesta kolmansilla osapuolilla. Valittaja on vastannut näihin kaikkiin kysymyksiin kieltävästi, vaikka sen tarkoituksena on ollut toteuttaa hankinta siitä erillisten omistajayritysten toimesta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että alihankkijoita koskevilla tiedoilla ei ole ollut olennaista merkitystä tarjoajien soveltuvuuden arvioinnissa. Koska hankintayksikkö on tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa ilmoittanut, että vapaamuotoinen kuvaus alihankkijaverkostosta riittää hankintamenettelyssä, tarjoajat ovat voineet esittää hyvin erilaisia ja eri tasoisia tietoja alihankintaverkostostaan. Hankintayksikön vastaus ei tue sitä, että alihankkijoita koskevilla tiedoilla olisi ollut olennainen merkitys soveltuvuusvaatimusten täyttymisessä.

Mikäli valittajan tarjous olisi tullut valituksi, valittaja olisi joka tapauksessa toimittanut sopimussuhteen alussa yksityiskohtaiset tiedot osakasyrittäjistään. Riippumatta siitä, ettei valittaja ole nimennyt omistajayrityksiään alihankkijoiksi, valittaja vastaa omistajayrittäjiensä työstä kuin omastaan. Se, että valittajan omistajayritysten verkosto vastaa palvelun tuottamisesta hankintayksikölle, ei käytännössä eroa alihankkijaverkoston palveluntuottamisesta. Myös hankintayksikkö on ollut tietoinen tästä, koska se ei ole aiemmissa tarjouskilpailuissaan sulkenut valittajan tarjousta tarjouskilpailusta alihankkijatietojen puuttumisen vuoksi. Kyse on vain terminologiasta, eikä palvelun tuottamisen sisällöstä.

Vaikka hankintayksikkö järjestää huomattavan paljon tarjouskilpailuja vuosittain, valittajan viittaamassa aiemmassa tarjouskilpailussa ja nyt tehtävässä hankinnassa ei ole kyse vain yksittäisistä ja erillisistä menettelyistä, jotka eroavaisivat vaatimustensa osalta toisistaan. Valituksessa mainitun aiemman tarjouskilpailun lisäksi myöskään kahdessa vuonna 2016 toteutetussa hankintayksikön hankintamenettelyssä valittajan tarjousta ei ole suljettu tarjouskilpailusta, vaikka hankinnoissa tarjoajan on tullut esittää erillinen liite alihankkijoistaan. Kyse ei siten ole vain yhdestä aiemmasta hankintamenettelystä.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perustella, että valittaja ei ole toimittanut tarjouksensa liitteenä tietoja sen alihankkijoista.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 174) mukaan hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Hankintalain 77 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksessaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Tällainen ilmoitus ei rajoita pääasiallisen tarjoajan vastuuta hankinnan toteuttamisesta.

Hankintalain 77 §:n 1 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 177) on todettu, että hankintayksiköllä on oikeus vaatia tarjoajia ilmoittamaan jo tarjouksessaan alihankintoina teetettävien sopimuksen osuudet sekä ehdotetut alihankkijat. Tieto alihankintana teetettävien olennaisten töiden osuudesta ja työt suorittavien alihankkijoiden nimet voivat olla merkittäviä hankintayksikölle taloudellisten ja muiden riskien hallinnan vuoksi. Hankintayksikkö voi käyttää näitä tietoja tarjoajan teknisen ja taloudellisen kelpoisuuden arvioinnissa.

Hankintalain 77 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 177) on lisäksi todettu, että hankintayksikön harkintavallassa on määritellä kussakin hankinnassa sille hankinnan kannalta merkitykselliset alihankkijat, joita koskevista tiedoista on kyse siten, että tästä ei aiheudu tulkintaongelmia. Alihankkijaksi tulee katsoa vain konkreettisesti tavaran tai palvelun tuottamiseen osallistuva toimittaja. Esimerkiksi palveluntarjoajan tavarantoimittajan tai tilintarkastusyhteisön kaltaisia yhteistyökumppaneita ei ole tarkoituksenmukaista katsoa alihankkijoiksi.

Hankintalain 77 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikkö voi rakennusurakka- ja palveluhankinnoissa sekä tavarahankintaan liittyvissä kokoamis- ja asennustöissä vaatia, että tarjoaja tai ryhmittymän jäsen itse toteuttaa tietyt kriittiset tehtävät.

Tarjouspyyntöasiakirjat, valittajan tarjous ja hankintapäätös

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön kohdassa VI.3 "Lisätiedot" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjoaja voi käyttää alihankkijoita. Tarjoaja vastaa alihankkijan työstä kuin omastaan suhteessa hankintayksikköön. Hankintayksikkö allekirjoittaa hankintasopimuksen vain tarjouksen jättäneen yrityksen kanssa.
Hankinnan tuottamisessa käytettävät alihankkijat on nimettävä. Nimetyistä alihankkijoista on annettava seuraavat tiedot:

Alihankkija yrityksen virallinen nimi ja Y-tunnus
Alihankkijan rooli hankinnassa
Yhteystiedot (ml. maa, mikäli muu kuin Suomi)

Alihankkijaa koskevat tiedot tulee antaa erillisellä liitteellä. Liite 7. Alihankkijatiedot.

Nimetyt alihankkijat katsotaan tarjoajan resursseiksi. Siksi tarjoajien on sitouduttava siihen, että tarjouksessa nimetyt alihankkijat ovat käytettävissä hankinnan toteuttamiseen, mikäli tarjoaja tulee valituksi.

Voittajaksi valitun tarjoajan on toimitettava suoraan palvelun tuottamiseen osallistuvista alihankkijoista vastaavat todistukset ja selvitykset kuin tässä lomakkeessa on vaadittu, ennen hankintasopimuksen allekirjoitusta."

Hankintailmoituksen ja tarjouspyynnön edellä mainitusta kohdasta on käynyt lisäksi ilmi, että ryhmittymänä tarjoaminen on sallittua ja että ryhmittymän jäsenten tiedot tulee ilmoittaa ESPD-lomakkeessa.

Tarjouspyynnön kohdassa "Tarjouspyynnön muut ehdot" on edellytetty, että tarjoaja täyttää sähköisen ESPD-lomakkeen. Lomakkeen II osan kohdassa A "Tarjoajaa koskevat tiedot" tarjoajan on tullut ilmoittaa, osallistuuko se hankintamenettelyyn yhdessä muiden kanssa. Lomakkeen II osan kohdassa C "Muiden yksiköiden voimavarojen hyväksi käyttämistä koskevat tiedot" tarjoajan on tullut ilmoittaa, käyttääkö se hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen lomakkeen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja säännöt. Lomakkeen II kohdassa D "Sellaisia alihankkijoita koskevat tiedot, joiden voimavaroja tarjoaja ei käytä hyväksi" tarjoajan on tullut ilmoittaa, aikooko se teettää osan hankintasopimuksestaan kolmansilla osapuolilla.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn aikana tarjoajien kysymyksiin antamissaan vastauksissa esittänyt perusteita alihankkijoita koskevien tietojen pyytämiselle sekä täsmentänyt tarjouspyynnön vaatimuksia siten, että hankintamenettelyn aikana on riittänyt vapaamuotoinen kuvaus alihankintaverkostosta.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan sen lähettäjäksi itsensä. Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja ei ole toimittanut tarjouksensa yhteydessä sen alihankkijoita koskevaa liitettä. Valittajan tarjousasiakirjoista ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, että se käyttää alihankkijoita tai että se jättää tarjouksen ryhmittymän jäsenenä.

Valittajan tarjouksen liitteenä olleessa ja sen täyttämässä ESPD-lomakkeessa on esitetty vastauksena lomakkeen II osan kohtiin A, C ja D "Ei".

Hankintapäätöksen kohdassa 2h "Hylätyt tarjoukset ja hylkäysperusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjouspyynnön kohdassa VI.3) Lisätiedot ja Tarjouspyynnön muut ehdot 1.1. sekä lisäksi Palvelukuvauksen kohdassa 15. on vaadittu jättämään liite 7. Alihankkijatiedot. Helsingin KTK Oy ei jättänyt ko. liitettä tarjoukseensa. Näin ollen tarjous ei vastaa tarjousmenettelyn ehtoja.

Helsingin KTK Oy:n tarjous suljetaan tarjouskilpailun ulkopuolelle, koska tarjous ei ollut tarjouspyynnön mukainen."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, eikä sen tarjousta olisi saanut sulkea tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole toimittanut tarjouksensa liitteenä tietoja sen alihankkijoista, koska valittajan omistavat yritykset eivät ole sen alihankkijoita, vaan valittaja ja sen omistavat yritykset muodostavat omistajayrittäjien verkoston. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt syrjivästi ja suhteellisuusperiaatteen vastaisesti, kun se on nyt kyseessä olevassa hankinnassa katsonut valittajan omistajayrittäjät sen alihankkijoiksi, vaikka se ei ole aiemmassa kilpailutuksessaan pitänyt valittajan kuljetusyrittäjiä alihankkijoina. Edelleen valittaja on esittänyt, että sille olisi tullut antaa mahdollisuus täydentää tarjoustaan ja päästä mukaan tarjousvertailuun.

Hankintayksikkö ja kuultavat ovat esittäneet, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikön ja kuultavien mukaan valittajan omistavat yritykset ja muut valittajan kanssa tehtyjen sopimusten perusteella nyt kyseessä olevan hankinnan kuljetuspalveluja toteuttavat yritykset olisi tullut ilmoittaa tarjouksen antamisen yhteydessä, eikä aiemmilla kilpailutuksilla ole merkitystä nyt kyseessä olevassa asiassa. Exclusive Logistics Finland Oy on esittänyt, että alihankintakokonaisuutta kuvaavan keskeisen asiakirjan jälkikäteinen toimittaminen ja tarjouksen täsmentäminen tältä osin olisi ollut hankintasäännösten vastaista.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 77 §:n 3 momentissa on edellä kuvatulla tavalla rajoitettu hankintayksikön mahdollisuuksia asettaa vaatimuksia alihankkijoiden käyttämiselle. Hankintalain 77 §:n 1 momentissa ei ole kuitenkaan rajoitettu hankintayksikön oikeutta vaatia tarjoajia ilmoittamaan tarjouksissaan, minkä osan sopimuksista se aikoo antaa alihankintana kolmansille, sekä ehdotetut alihankkijat. Nyt kyseessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on lisäksi antanut tarjoajille antamissaan vastauksissa esittänyt perusteita alihankkijoita koskevien tietojen pyytämiselle sekä täsmentänyt tarjouspyynnön vaatimuksia siten, että hankintamenettelyn aikana on riittänyt vapaamuotoinen kuvaus alihankintaverkostosta.

Edellä esitetyn perustella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut tarjouspyyntöasiakirjoissaan edellyttää tarjoajilta niiden alihankkijoita koskevien tietojen antamista tarjousten jättämisen yhteydessä.

Asiassa saadun selvityksen mukaan valittaja ei ole tarjouksessaan ilmoittanut käyttävänsä alihankkijoita, nimennyt tai kuvannut alihankkijoita eikä ilmoittanut antavansa tarjousta ryhmittymän jäsenenä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 77 §:ssä tarkoitetun alihankkijan tunnusmerkkeihin kuuluu pykälän esitöistä ilmenevällä tavalla se, että kyseinen taho osallistuu hankinnan toteuttamiseen tarjouksen jättäneen toimittajan kautta, mutta ei itse jätä tarjousta tai kuulu tarjouksen jättäneen toimittajan oikeushenkilöön. Hankintayksiköllä voidaan katsoa myös hankintalain 77 §:n esitöistä ilmenevä intressi tällaisia toimittajia koskevaan tietoon.


Asiassa saadun selvityksen mukaan valittajan tarkoituksena on ollut hyödyntää hankinnan toteuttamisessa sen omistavia liikennöitsijäyrityksiä. Valittajan tarjouksen liitteenä toimitetussa asiakirjassa "Kuljetusten järjestäminen poikkeustilanteessa" on muun ohella todettu, että valittajayhtiö kattaa useita satoja autoja, jotka ovat sen ohjauksessa. Valittaja on valituksessaan esittänyt, että se muodostaa yhdessä sen omistajayritysten kanssa omistajayritysten verkoston. Nämä omistajayritykset eivät ole kuuluneet valittajan oikeushenkilöön. Valittaja ei ole myöskään ilmoittanut tekevänsä tarjousta yhdessä näiden omistajayritysten kanssa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut valittajan tarjousasiakirjojen perusteella päätellä, että valittaja hyödyntää hankinnan toteuttamisessa sen omistajina toimivia liikennöitsijäyrityksiä. Kun otetaan huomioon hankintalain 77 §:stä ja sen esitöistä sekä tarjouspyyntöasiakirjoissa alihankkijoiden ilmoittamisesta ilmenevä, tarjouspyynnön alihankkijoiden ilmoittamista koskevan vaatimuksen voidaan katsoa kohdistuneen edellä mainittuihin valittajan omistajayrityksiin. Kun valittaja ei ole tarjouksessaan kuvannut tällaisia hankinnan toteuttamisessa käytettäviä yrityksiä lainkaan ja kun tarjoaja ei ole myöskään ilmoittanut tekevänsä tarjouksen muiden toimittajien kanssa, markkinaoikeus katsoo, että valittajan antama tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Asiassa ei ole merkitystä sillä, mitä saman hankintayksikön aiemmissa hankintamenettelyissä on alihankkijoista todettu. Kun otetaan huomioon hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä todettu, hankintayksiköllä ei myöskään voida katsoa olleen velvollisuutta pyytää valittajaa täydentämään tarjoustaan tältä osin. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja Exclusive Logistics Finland Oy joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja Exclusive Logistics Finland Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Helsingin KTK Oy:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.625 eurolla ja Exclusive Logistics Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.860 eurolla, molemmat viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Markus Ukkola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 5.5.2020