MAO:146/20

Päätös, josta valitetaan

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Kotimaan Energia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus muuttaa Energiaviraston päätöstä 21.12.2018 (diaarinumero 2234/422/2016) siltä osin kuin siinä on velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut sekä vahvistaa alkuperäisen ja muuttuneen hinnan väliseen erotukseen liittyvän palautusvelvoitteen koskevan ainoastaan erotusta, joka johtuu muutoksista Kotimaan Energia Oy:n välityskuluissa ja alkuperämaksuissa Pohjoismaiseen sähköpörssiin. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 (diaarinumero 2234/422/2016) siltä osin kuin siinä on velvoitettu valittaja palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut sekä palauttaa asian Energiaviraston käsiteltäväksi palautettavien maksujen määrän laskentatavan määrittelemiseksi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Energiaviraston korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Kotimaan Energia Oy on sinänsä menetellyt virheellisesti käyttäessään Spot-hintaan lisättävänä marginaalina sellaista hintakomponenttia eli hankintakuluja, jotka eivät ole sopijapuolista riippumattomia. Hankintakulun osuuden ja muodostumistavan vuoksi sopimushintaa ei olisi saanut muuttaa ilmoittamatta siitä sähkönmyyntiasiakkaille etukäteen

Kotimaan Energia Oy ei ole Energiaviraston valituksenalaisen päätöksen perusteella voinut kuitenkaan tietää, miten mainittu päätös tulee panna täytäntöön siltä osin kuin siinä on velvoitettu yhtiö palauttamaan päätöksessä mainitut sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut. Energiaviraston päätöksessä ei ole määritetty, mitä pidetään ylimääräisenä maksuna.

Mainittu palautusvelvollisuus ei voi koskea Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntituotteen ensimmäiseltä laskutusjaksolta veloitettua kokonaishintaa, joka on muodostunut Nord Pool -sähköpörssin Spot-hinnan kuukauden keskiarvosta ja siihen lisätystä hankintakulusta. Hankintakulun osuus kokonaishinnasta on puolestaan muodostunut sähköpörssille maksetusta välityskulusta ja vesivoimalla tuotetun sähkön alkuperämaksusta. Palautusvelvollisuus ei voi myöskään koskea asiakkaalta perittyä kiinteää kuukausittaista perusmaksua.

Palautusvelvollisuus voi koskea ainoastaan asiakkaalta ensimmäiseltä laskutusjaksolta veloitetun hankintakulun ja myöhemmin veloitetun muuttuneen hankintakulun erotusta, siltä osin kuin erotus on syy-yhteydessä sähkömarkkinalain vastaiseen menettelyyn.

Viimeksi mainittuun liittyen on huomattava, että hankintakulu ei ole ollut kiinteä, vaan siihen on vaikuttanut Netto Diili 12 kk -asiakkaiden kulutusprofiilien vaihtelu ja vaikutus kuukausitasolla. Hankintakulu on vaihdellut kuukausittain ja myös asiakkaalta veloitettu hinta on vaihdellut Spot-hinnan ja hankintakulun vaihtelun myötä. Sähkönmyyntiasiakkaille on aiheutunut vahinkoa tai tappiota siltä osin kuin hintaan on vaikuttanut kiinteän marginaalin sijaan muuttava hankintakulu. Asiakas ei ole välttämättä pystynyt seuraamaan hankintakulun muutoksia. Asiakkaalle tulee hyvittää hankintakulun muutos, jos muutos on ollut epäedullinen verrattuna asiakkaan sopimuskauden ensimmäisen kuukauden toteutuneeseen hankintakuluun verrattuna.

Valittajan sähkönmyyntiasiakkaille palautettavan maksun määränä on pidettävä hypoteettisen oikean laskutuksen ja toteutuneen laskutuksen välistä erotusta. Hypoteettisessa oikeassa laskutuksessa tuotteen hinta olisi sidottu Nord Pool -sähköpörssin Spot-hinnan kuukauden keskiarvoon lisättynä jollakin kiinteällä toimituskululla tai marginaalilla.

Vastaus

Vaatimukset

Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Toissijaisesti Energiavirasto on vaatinut, että markkinaoikeus vahvistaa palautusvelvollisuuden perusteet palauttamatta asian käsittelyä Energiavirastolle.

Perusteet

Valituksenalaisessa päätöksessä asetetulta maksujen palautusvelvoitteelta on edellytetty sellaista tarkkuutta, että velvoitettu on tiennyt, mikä on se lopputulos, johon sen tulee päätyä. Energiaviraston valituksenalainen päätös on täyttänyt hallintopäätökseltä edellytettävän yksilöinti- ja selkeysvaatimuksen, eli valittaja on sen perusteella tullut tietoiseksi siitä, miten viranomainen on tarkoittanut järjestää päätöksellä ratkaistut kysymykset, minkä lisäksi päätös on ollut ajatuksellisesti ja kielellisesti ymmärrettävä. Velvoitteen tarkemman toteutustavan valinta, kuten se, kenelle ja paljonko maksuja on palautettava, on tullut jättää velvoitetulle, eikä päätöksessä ole voitu ratkaista kaikkia teoreettisia tulkintakysymyksiä.

Valittajan valittavaksi on jäänyt maksujen palautustapa siten, että sähkönmyyntisopimuksen asiakkaat saavat takaisin sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin vastaisesti ilmoittamatta jätettyjen hintamuutosten vuoksi perusteetta perityt maksut. Maksujen palautusvelvoite on riittävästi yksilöity jo Energiaviraston valituksenalaisen päätöksen ratkaisu-osassa, kun otetaan huomioon, että päätöksessä on esitetty Energiaviraston käsitys siitä, minkälaisesta hinnan määräytymistavasta asiakkaiden kanssa on sovittu, ja millä perusteella Energiavirasto on katsonut, että hinnanmuutokset eivät ole olleet sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ja että niistä olisi näin ollen tullut lähettää asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukainen ilmoitus.

Vastaselitys

Kotimaan Energia Oy on muun ohella esittänyt, että Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntituote on ollut hinnoittelultaan muuttuvahintainen ja sähkön loppukäyttäjät ovat tulleet tästä sopimusta tehdessään tietoiseksi.

Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntituotteen asiakkaalta laskutetusta toimitushinnasta on ollut laskennallisesti erotettavissa Nord Pool -sähköpörssin indeksiin sidottu osuus ja hankintakulun osuus. Palautuksen eli hinnanalennuksen osalta on otettava huomioon, että sopijapuolet eivät hinnanmuodostusehdon luonteesta johtuen ole sopimusta tehdessään tienneet, millaiseksi hinta muodostuu sopimuskauden alussa ensimmäisellä kahden kuukauden laskutusjaksolla. Hinta on selvinnyt vasta kunkin kuukauden aikana, kun toteutuneet pörssinoteeraukset ovat tulleet tietoon ja niiden perusteella on kuukauden päätyttyä voitu määrittää kuukauden keskihinta. Laskutuksessa ei ole ollut mitään virhettä Nord Pool -sähköpörssin Spot-hintojen osuuden osalta, jossa on ollut kysymys automaattisesti vaikuttavasta laskentatavasta, johon ei ole liittynyt hinnanmuutosten ilmoitusvelvollisuutta. Tältä osin ei ole ollut maksujen palautusvelvollisuutta. Palautusvelvollisuus voi koskea ainoastaan hankintakulun osuutta, jonka osalta valittajan olisi tullut ilmoittaa hinnanmuutoksista.

Muut kirjelmät

Energiavirasto on lisävastineessaan esittänyt, että Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntituotteen asiakkaan kanssa ei ole ennen sopimuksen tekemistä sovittu selkeästi sellaisesta hinnanmääräytymisperusteesta, jonka perusteella sopimus voitaisiin katsoa muuttuvahintaiseksi siten, että hinta määräytyy automaattisesti laskentakaavan perusteella. Valittajan markkinointi-ilmaisuissa muuttavahintaisesta sopimuksesta on jätetty avoimeksi monta sellaista tekijää, jotka olisi tullut täsmentää, jotta niiden perusteella olisi ollut muodostettavissa hinnanmuodostuksen automaattinen laskentakaava.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Sähkösopimuksia koskevien sopimusehtojen muuttamisesta säädetään sähkömarkkinalain 93 §:ssä, jonka 1 momentin 1 kohdan mukaan jakeluverkonhaltija saa muuttaa liittymissopimuksen ja sähköverkkosopimuksen sekä vähittäismyyjä sähkönmyyntisopimuksen mukaisia hintoja ja muita sopimusehtoja vain sopimuksessa yksilöidyllä perusteella edellyttäen, ettei sopimuksen sisältö olennaisesti muutu; vähittäismyyjä ei kuitenkaan saa muuttaa tällä perusteella määräaikaista sähkönmyyntisopimusta. Pykälän 4 momentin mukaan jakeluverkonhaltijan ja vähittäismyyjän on lähetettävä sopijapuolelleen ilmoitus siitä, miten ja mistä ajankohdasta hinnat tai muut sopimusehdot muuttuvat ja mikä on muutoksen peruste. Vähittäismyyjän ilmoituksessa on mainittava, onko sopijapuolella oikeus irtisanoa sopimus. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Sähkömarkkinalain 93 §:n 1 momentin osalta lainvalmistelutöissä (HE 20/2013 vp s. 124) on todettu, että mainitussa säännöksessä määritellään keskeisimmät tilanteet, joissa jakeluverkonhaltija tai vähittäismyyjä voi yksipuolisesti muuttaa sopimusehtoja ja hintoja. Momentin 1 kohdan tilanteessa edellytetään lisäksi, ettei sopimus olennaisesti muutu. Muutoksen olennaisuutta ei arvioida vertaamalla alkuperäiseen sopimussisältöön vaan muutoshetkellä voimassa olevaan sopimukseen. Tämä johtuu siitä, että sopimukset saattavat olla voimassa hyvin pitkään, joten niiden sisällön muuttaminen voi käydä tarpeelliseksi. Vähittäismyyjä ei kuitenkaan saa muuttaa tällä perusteella määräaikaista sähkönmyyntisopimusta.

Mainituissa esitöissä on edelleen todettu (HE 20/2013 vp s. 124), että hinnan määräytymistä koskevat sopimuslausekkeet voidaan jakaa kahteen ryhmään, itsestään vaikuttaviin muutoslausekkeisiin ja sopijapuolen toimintaa edellyttäviin lausekkeisiin.

Esitöissä on vielä todettu (HE 20/2013 vp s. 124 ja 125), että voidaan sopia sellaisesta automaattisesti vaikuttavasta laskentatavasta, jonka perusteella tietyin väliajoin tarkistetaan maksettavaa hintaa tiettyyn sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaan viitearvoon tai viitearvoihin nojautuen. Tällainen sopimusehto voi olla esimerkiksi siten muotoiltu, että kunkin kuukauden energiahinta on edeltävän kuukauden tiettyjen sähköpörssinoteerausten keskiarvo lisättynä jollain marginaalilla. Myös määräaikainen sähkönmyyntisopimus voidaan sitoa tällä tavoin. Tehtäessä sopimuskauden kuluessa sopimusehtojen mukaisia tarkistuksia suuntaan tai toiseen ei ole kysymys sopimusehtojen muuttamisesta eivätkä tämän pykälän säännökset siten koske näitä hinnanvaihteluja. Vähittäismyyjän on kuitenkin tarpeellista tiedottaa uuden jakson hinnoista sähkönkäyttäjälle ajoissa laskun maksamista silmällä pitäen, vaikka sähkönkäyttäjä pystyisikin laskemaan itse hintansa julkisista hintatiedoista.

Sähkömarkkinalain 106 §:n 2 momentin mukaan Energiaviraston tehtävänä on valvoa mainitun lain sekä sen nojalla annettujen säännösten ja viranomaisten määräysten noudattamista sekä mainitun lain nojalla annettujen lupapäätösten noudattamista. Valvonnasta säädetään sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetussa laissa.

Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 6 §:ssä säädetään Energiaviraston tehtävistä kansallisena sääntelyviranomaisena. Pykälän 2 kohdan mukaan Energiaviraston tehtävänä on erityisesti varmistaa, että sähkö- ja maakaasuverkkojen haltijat sekä muut sähkö- ja maakaasualan yritykset noudattavat kansallisesta ja unionin lainsäädännöstä johtuvia velvollisuuksiaan, ja päättää toimivaltansa mukaisesti tarvittavista ja oikeasuhtaisista toimenpiteistä sähkö- ja maakaasumarkkinoiden kilpailun edistämiseksi ja markkinoiden moitteettoman toiminnan varmistamiseksi.

Nyt kysymyksessä olevalta osin Energiaviraston valituksenalaisessa päätöksessä, jolla Kotimaan Energia Oy on velvoitettu palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, on kyse Energiaviraston kansallisena sääntelyviranomaisena tekemästä päätöksestä. Oikeudelliselta luonteeltaan Energiaviraston valituksenalainen päätös on hallintolaissa tarkoitettu hallintopäätös.

Hallintolain 9 §:ssä säädetään hyvän kielenkäytön vaatimuksesta. Pykälän 1 momentin mukaan viranomaisen on muun ohella käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä.

Hallintopäätöksen sisällöstä säädetään hallintolain 44 §:ssä. Sen 1 momentin mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi muun ohella päätöksen perustelut ja yksilöity tieto siitä, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Hallintolain 44 §:n osalta lainvalmistelutöissä on muun ohella todettu (HE 2002/72 vp s. 99), että päätöksestä on käytävä ilmi, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muuten ratkaistu. Päätökseen kohdistuu sekä yksilöintivaatimus että selkeysvaatimus. Yksilöimiseksi riittää, että asianosainen saa päätöksestä tietää, miten viranomainen on tarkoittanut järjestää päätöksellä ratkaisemansa asiat. Selkeysvaatimus puolestaan edellyttää päätökseltä sekä ajatuksellista että kielellistä ymmärrettävyyttä.

Mainituissa esitöissä on vielä todettu (HE 2002/72 vp s. 99), että säännöksen mukaan kirjallisesta päätöksestä on käytävä selvästi ilmi ensinnäkin päätöksen perustelut. Toiseksi päätöksessä on ilmoitettava yksilöidysti, mihin asianosainen on oikeutettu tai velvoitettu taikka miten asia on muutoin ratkaistu.

Hallintolain 45 §:n 1 momentin mukaan päätös on perusteltava. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet ratkaisuun sekä mainittava sovelletut säännökset.

Hallintolain 45 §:n osalta lainvalmistelutöissä on muun ohella todettu (HE 2002/72 vp s. 100), että perusteluvelvollisuudella on keskeinen merkitys asianosaisen oikeusturvan kannalta. Asianosaisen on saatava tietää, mitkä seikat ovat johtaneet häntä koskevan ratkaisun tekemiseen. Riittävät perustelut antavat edellytyksiä harkita muutoksenhaun tarvetta. Perustelujen täsmällisyydellä ja selkeydellä on merkitystä myös viranomaistoimintaa kohtaan tunnetun yleisen luottamuksen kannalta.

Mainituissa esitöissä on edelleen todettu (HE 2002/72 vp s. 100), että ensi asteen viranomaisen perusteluilla on merkitystä myös lainkäyttöviranomaisille. Hyvin perusteltu päätös helpottaa muutoksenhakuasian käsittelyä, kun tuomioistuimella on jo valmiina tiedossaan ne seikat, joiden perusteella viranomainen on ratkaissut asian. Samoin tuomioistuin saa perusteluista selville, mihin seikkoihin asian ratkaissut viranomainen on kiinnittänyt huomiota ja minkä merkityksen se on niille antanut.

Esitöissä on vielä todettu (HE 2002/72 vp s. 100), että perusteluvelvollisuuden tärkeyden ja sen lisääntyneen merkityksen vuoksi 45 §:n 1 momentissa vahvistetaan yleinen periaate, jonka mukaan viranomainen on velvollinen perustelemaan tekemänsä päätöksen. Momentin toinen virke koskee perustelujen sisältöä. Perusteluissa on ilmoitettava, mitkä seikat ja selvitykset ovat vaikuttaneet asian ratkaisuun. Asian ratkaisuun vaikuttavina tosiseikkoina voidaan mainita ainoastaan ne, jotka välittömästi tukevat päätöksen lopputulosta. Lisäksi perusteluissa on mainittava säännökset, joihin ratkaisu perustuu. Momentti vastaa keskeisiltä osiltaan hallintolainkäyttölain (586/1996) 53 §:n perusteluvelvollisuutta koskevia säännöksiä.

Energiaviraston valituksenalainen päätös

Energiavirasto on valituksenalaisella päätöksellään katsonut, että Kotimaan Energia Oy on menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti, kun yhtiö ei ole mainitun lain 86 §:n 1 momentin ja sanotun pykälän 2 momentin 2 kohdan mukaisesti Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntituotteen osalta antanut ennen sähkönmyyntisopimuksen tekemistä loppukäyttäjälle tietoja sopimukseen sovellettavista keskeisistä ehdoista. Edelleen Energiavirasto on päätöksellään katsonut, että Kotimaan Energia Oy on menetellyt sähkömarkkinalain vastaisesti, kun yhtiö ei ole mainitun lain 93 §:n 4 momentin mukaisesti lähettänyt ilmoituksia hinnanmuutoksista ja muutosten perusteista sähkönkäyttäjille viimeistään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.

Energiavirasto on edellä mainitussa päätöksessään velvoittanut Kotimaan Energia Oy:n ryhtymään viipymättä toimenpiteisiin sähkömarkkinalain vastaisen menettelynsä korjaamiseksi.

Edelleen Energiavirasto on päätöksessään velvoittanut Kotimaan Energia Oy:n palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksensa asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka se on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin edellytysten mukaisesti.

Ennen sopimuksen tekemistä ja vahvistusilmoituksessa annettavia tietoja koskevalta osalta Energiavirasto on todennut päätöksensä perusteluissa muun ohella, että hinnan määräytymisperusteet ovat sähkömarkkinalain 86 §:n 1 momentin mukaisia sopimukseen sovellettavia keskeisiä ehtoja, joista vähittäismyyjän on annettava loppukäyttäjälle tieto ennen sähkönmyyntisopimuksen tekemistä. Päätöksessä katsotun mukaan hinnan määräytymisperusteissa on kyse sellaisesta tuotteen perusominaisuuksia koskevasta tiedosta, josta on sähkömarkkinalain 86 §:n 2 momentin mukaisesti annettava tieto loppukäyttäjälle. Energiavirasto on vielä todennut, että tuotteen hinnanmääräytymisestä annettavien tietojen on oltava selkeät ja ymmärrettävät. Tietojen on oltava niin yksiselitteiset, että loppukäyttäjä pystyy tarvittaessa itse laskemaan hinnan ja tarkistamaan, että myyjän perimä hinta vastaa sovittua.

Edelleen Energiavirasto on todennut, että Kotimaan Energia Oy:n Netto Diili 12 kk -tuotteesta sähkönkäyttäjälle annetuista tiedoista ei ole käynyt selkeästi ilmi, onko tuotteen hinta sidottu ennalta määritellyllä laskentakaavalla sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella oleviin julkisiin viitearvoihin vai määräytyykö se myyjän yksipuolisella päätöksellä. Pelkkä viittaus sisäänostohintoihin ja pörssihintoihin on Energiaviraston päätöksen mukaan jättänyt hinnan todellisen määräytymistavan epäselväksi. Sopimuksen tekemisen jälkeen annettavalla vahvistuksella ei Energiaviraston päätöksessä todetun mukaan ole merkitystä arvioitaessa velvollisuutta antaa tietoja ennen sopimuksen tekemistä.

Energiavirasto on päätöksessään katsonut, että Netto Diili 12 kk -tuotteen osalta sähkönmyyntituotteen keskeisiä ehtoja ja hinnan määräytymisperusteita ei siten ole esitetty sähkönkäyttäjille selkeästi ja yksiselitteisesti niin, että sähkönkäyttäjä ymmärtäisi, millaisesta sähkönmyyntituotteessa on kysymys. Asiakkaalle ennen sopimusta annetut tiedot hinnan määräytymisperusteista eivät näin ollen ole olleet riittävät.

Hintojen muutoksesta ilmoittamisen osalta Energiavirasto on muun ohella viitannut päätöksensä perusteluissa Kotimaan Energia Oy:n hintatietojen ilmoittamisesta asiakkaille esittämään selvitykseen ja todennut, että Netto Diili 12 kk -tuotteen asiakkaille annettavan hinnan laskentatapa koostuu vain sisäänostohinnasta ja perusmaksusta. Energiaviraston päätöksessä on edelleen katsottu, että sisäänostohintaan kuuluu sellaisia osatekijöitä, joiden suuruuteen Kotimaan Energia Oy pystyy itse vaikuttamaan, ja joiden arvoa asiakkaat eivät pysty itse laskemaan julkisten ja yhtiöltä saamiensa hintatietojen perusteella. Kotimaan Energia Oy:n sisäänostohinta ei siten vastaa sähkömarkkinalaissa tarkoitettua osapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella olevaa viitearvoa.

Energiavirasto on lisäksi todennut, että sisäänostohinta muodostuu Nord Pool AS:n vuorokausimarkkinoiden kuukausittaisesta keskihinnasta, sähkönvälittäjälle maksetusta kulutukseen perustuvasta hinnasta ja veden alkuperätakuumaksusta. Näistä alkuperätakuumaksu on sittemmin käsittelyn aikana poistettu osana sisäänostohinnan määräytymistä. Viimeksi mainittu muutos on kuitenkin koskenut vain muutoksen jälkeen solmittuja sopimuksia.

Energiavirasto on päätöksessään katsonut, että Netto Diili 12 kk -tuotteen osalta on siten tullut soveltaa sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momenttia hintamuutosten ilmoittamisesta asiakkaille.

Edelleen Energiavirasto on todennut, että ilmoitus sopimusehdon tai hintojen muutoksesta sekä muutoksen perusteesta on lähetettävä sopijapuolelle kirjallisesti. Sopimus- ja hinnanmuutosten tulee olla selvästi asiakkaan havaittavissa. Hinnanmuutoksesta ilmoittamiseen ei siten riitä muutoksesta ilmoittaminen yhtiön internetsivuilla. Jos perusteena on muu syy kuin lainsäädännön muutos tai viranomaisen päätös, muutos saa tulla voimaan aikaisintaan kuukauden kuluttua ilmoituksen lähettämisestä.

Viitaten asiassa saatuun selvitykseen Energiavirasto on päätöksessään todennut, että Kotimaan Energia Oy on ilmoittanut edellisen kuukauden laskutushinnan muutoksista ainoastaan verkkosivuillaan kuukauden ensimmäisenä arkipäivänä. Kotimaan Energia Oy on siten toiminut sähkömarkkinalain vastaisesti, kun se ei ole sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti lähettänyt ilmoituksia hinnanmuutoksista ja muutosten perusteista sähkönkäyttäjille viimeistään kuukautta ennen muutosten voimaantuloa.

Asian arviointi

Energiavirasto on valituksenalaisella päätöksellään muun ohella velvoittanut Kotimaan Energia Oy:n palauttamaan Netto Diili 12 kk
-sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitussa Energiaviraston päätöksessä on sinänsä esitetty perustelut sille, millä perusteella Energiavirasto on katsonut, että Kotimaan Energia Oy:n Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen loppukäyttäjäasiakkaille maksettavaksi tuleva sähkön kokonaishinta on muodostunut osin sellaisesta hintatekijästä, joka ei ole ollut sopijapuolten vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella, ja että Netto Diili 12 kk -tuotetta on siten koskenut sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukainen velvollisuus hintamuutosten ilmoittamisen osalta.

Energiaviraston päätöksessä ei yllä mainitun palautusvelvoitteen asettamisen yhteydessä ole sen sijaan muutoin enemmälti määritetty, mikä on palautettavien ylimääräisten maksujen määrä, mistä lukien sanottuja ylimääräisiä maksuja tulisi palauttaa taikka millä perusteella palautettavien ylimääräisten maksujen määrä olisi laskettava tai muutoin arvioitava tai määritettävä.

Energiaviraston päätöksessä ei ole myöskään lainkaan esitetty perusteluja edellä mainitun palautusvelvollisuuden osalta. Myöskään päätöksen perusteluissa ei siten ole selostettu, millä perusteella palautettavien maksujen määrää olisi laskettava, muutoin arvioitava tai määritettävä.

Lisäksi on huomattava, että Energiaviraston valituksenalaisessa päätöksessä on hintojen muutoksesta ilmoittamisen yhteydessä viitattu siihen, että Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksia on ollut hintojen määräytymisen osalta kahdenlaisia. Energiaviraston päätöksessä ei ole kuitenkaan lausuttu mitään, mitä merkitystä tällä on mahdollisesti ollut palautusvelvollisuuden määräytymisen osalta.

Edellä lausuttu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei Energiaviraston valituksenalaisesta päätöksestä ole ensinnäkään riittävän selvästi ja yksilöidysti käynyt ilmi, mihin Kotimaan Energia Oy on velvoitettu ylimääräisten maksujen palauttamisen osalta, eikä myöskään esitetty perusteluita palautusvelvollisuuden määräytymisen osalta. Energiaviraston päätös ei näin ollen ole täyttänyt hallintolain 44 ja 45 §:ssä hallintopäätökselle säädettyjä edellytyksiä.

Edellä mainitut Energiaviraston valituksenalaisen päätöksen puutteellisuudet huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa ole mahdollista korjata niitä käsillä olevan asian yhteydessä markkinaoikeudessa, vaan asia on palautettava ylimääräisten maksujen palautusvelvollisuuden määrittelemisen osalta Energiaviraston uudelleen käsiteltäväksi. Tältä osin asiaa ei anna aihetta arvioida toisin myöskään se, mitä Energiavirasto on vasta markkinaoikeudessa esittänyt valituksenlaisen päätöksensä perusteluista.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että Energiaviraston valituksenalainen päätös on kumottava siltä osin kuin päätöksellä on velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut ja palautettava asia mainitulta osin Energiaviraston uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 36 §:n 1 momentin mukaan Energiaviraston päätökseen, jolla muun ohella on sähkömarkkinalaissa säädettyjen velvoitteiden rikkomisen johdosta määrätty palauttamaan asiakkaalle virheellisesti peritty maksu saa hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa (586/1996) säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Asianosaisesta säädettyä voidaan mainitun säännöksen mukaan soveltaa myös päätöksen tehneeseen hallintoviranomaiseen. Pykälän 2 momentin mukaan harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Energiaviraston menettely on todettu edellä lausutuilta osin puutteelliseksi, ja asia palautetaan sille uutta käsittelyä varten. Tähän nähden olisi hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla kohtuutonta, jos Kotimaan Energia Oy joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Näin ollen Energiavirasto on velvoitettava korvaamaan Kotimaan Energia Oy:n määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Energiaviraston päätöksen 21.12.2018 (diaarinumero 2234/422/2016) siltä osin kuin päätöksellä on velvoitettu Kotimaan Energia Oy palauttamaan Netto Diili 12 kk -sähkönmyyntisopimuksen asiakkaille sähkömarkkinalain vastaisista hinnanmuutoksista aiheutuneet ylimääräiset maksut, jotka Kotimaan Energia Oy on veloittanut ennen kuin se on ilmoittanut hintojen muutoksesta asiakkaille sähkömarkkinalain 93 §:n 4 momentin mukaisesti, ja palauttaa asian mainitulta osin Energiavirastoon uudelleen käsiteltäväksi palautusvelvollisuuden määrittelemiseksi.

Muilta osin markkinaoikeus hylkää Kotimaan Energia Oy:n valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Energiaviraston korvaamaan Kotimaan Energia Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 37 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen valituslupaa pyytämättä siten kuin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annetussa laissa säädetään.

Sähkö- ja maakaasumarkkinoiden valvonnasta annetun lain 38 §:n mukaan Energiamarkkinaviraston päätöstä, joka koskee virheellisesti perityn maksun palauttamista yksittäiselle asiakkaalle ei saa panna täytäntöön ennen kuin se on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.