MAO:122/20

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä - TYKS AC-projektijohtourakka

julkinen hankinta - markkinaoikeuden toimivalta - valituksen tutkiminen - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2019/334
Antopäivä: 20.3.2020


Asian tausta


Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.2.2019 julkaistulla EU-hankintailmoituksella ja 13.3.2019 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta TYKS A-sairaalan C-siiven peruskorjauksesta 2-vaiheisena projektinjohtourakkana.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaosto on 16.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 39 muun ohella valinnut Rakennustoimisto Laamo Oy:n ensinnäkin AC-siiven 2-vaiheisen projektinjohtourakan urakoitsijaksi hankintapäätöksessä todetuilla hinnoilla ja toiseksi toteuttamaan AC-siiven purku-urakan tarjouspyynnön mukaisesti hankintapäätöksessä todetuilla hinnoilla.

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaosto on 10.9.2019 tekemällään päätöksellä § 113 muun ohessa purkanut projektinjohtourakan 1-vaiheen sopimuksen Rakennustoimisto Laamo Oy:n kanssa laaditun sopimuksen ehtojen mukaisesti ja päättänyt kilpailuttaa TYKS AC -hankkeen uudestaan.

Hankinnan kokonaisarvo liittyen Rakennustoimisto Laamo Oy:n osuuteen on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2,8 miljoonaa euroa.


Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

Rakennustoimisto Laamo Oy on vaatinut muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kumoamista kohtien 1 ja 2 osalta ja toissijaisesti, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä ja keskeyttämistä. Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.100 eurolla, mikä määrä sisältää markkinaoikeuden oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän 4.100 euroa, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Ennen hankintapäätöksen tekemistä 4.4.2019 järjestetyssä selonottoneuvottelussa hankintayksikkö on laiminlyönyt muun muassa tutustua sille suullisesti ja kirjallisesti esitettyyn selvitykseen Rakennustoimisto Laamo Oy:n tarjouksen perusteista sekä erehdyttänyt yhtiötä sen edustajaa painostamalla yllättävään kiireeseen vedoten hyväksymään tietoisesti muuttamansa pöytäkirjan.

Myöhemmin hankintayksikkö on purkanut perusteettomasti jo tehdyn
1-vaiheen sopimuksen ja esittänyt muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessä purkuperusteena hankinta-asiakirjojen sisältämien tosiseikkojen vastaisen väitteen.

Menettelyllään hankintayksikkö on rikkonut julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 3 §:ssä tarkoitettuja periaatteita. Erityisen moitittavana on pidettävä hankintayksikön epälojaalisuutta tai -luotettavuutta Rakennustoimisto Laamo Oy:tä kohtaan.

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kohdassa 1 ei ole markkinaoikeuden toimivallan kannalta kysymys sopimusrikkomuksesta vaan tarjouskilpailusta poissulkemisesta hankintasäännösten vastaisesti.

Vastine

Vaatimukset

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön ja Rakennustoimisto Laamo Oy:n välisen hankintasopimuksen riidanratkaisuehtojen mukaan sopimusta koskevat erimielisyydet kuuluvat käsiteltäviksi Varsinais-Suomen käräjäoikeudessa.

Muutoksenhaun kohteena oleva päätös, siltä osin kuin sillä on päätetty purkaa hankintayksikön ja Rakennustoimisto Laamo Oy:n välinen hankintasopimus, ei ole hankintayksikön hankintamenettelyssä tekemä päätös tai ratkaisu eikä sillä ole vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Päätöksellä ei ole suljettu Rakennustoimisto Laamo Oy:tä tarjouskilpailun ulkopuolelle, kuten se on valituksensa täydennyksessä esittänyt.

Muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä ei ole vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan myöskään siltä osin kuin sillä on päätetty hankinnan kilpailuttamisesta uudestaan. Tällainen ratkaisu on luonteeltaan yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Edellä mainitut seikat huomioon ottaen valitus on jätettävä markkinaoikeudessa tutkimatta.

Sen varalta, että muutoksenhaun kohteena oleva päätös katsottaisiin hankintalain soveltamisalaan kuuluvaksi hankintapäätökseksi ja valitus tutkittaisiin, päätöksessä olisi tällöin kysymys hankintamenettelyn keskeyttämisestä, ei tarjoajan poissulkemisesta. Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen. Hankintamenettelyssä on saatu kaksi tarjousta, joista toinen on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiseen, mikäli tarjouskilpailussa on annettu vain yksi hyväksyttävä tarjous.

Hankinta on päätetty kilpailuttaa uudestaan, koska hankintayksikkö ja valittaja eivät päässeet purku-urakan osalta hankintapäätöksen mukaiseen sopimukseen.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Asian arvioinnin lähtökohdat

Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaoston 10.9.2019 tekemällä muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä § 113 on päätetty

  1. purkaa projektinjohtourakan 1. vaiheen sopimus Rakennustoimisto Laamo Oy:n kanssa laaditun sopimuksen ehtojen mukaisesti
  2. TYKS AC -hankkeen kilpailuttamisesta uudestaan avoimena kilpailutuksena EU-rakennusurakoista annettujen kynnysarvojen ylittävänä hankintana kokonaisurakkana, jossa sivu-urakat alistetaan alistamissopimuksella pääurakoitsijan alaisuuteen
  3. Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän vaativan Rakennustoimisto Laamo Oy:ltä korvausta sopimuksentekorikkomuksen johdosta.

Rakennustoimisto Laamo Oy on valituksensa täydennyksessä ilmoittanut luopuvansa vaatimasta muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kumoamista kohdan 3 osalta.

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen sisältö ja valituksen rajaus huomioon ottaen asiassa on ensin arvioitava, onko markkinaoikeus toimivaltainen tutkimaan Rakennustoimisto Laamo Oy:n vaatimukset liittyen muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kohtiin 1 ja 2.

Valituksen tutkiminen

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa tässä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Pykälän 2 momentin 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella ei voida saattaa hankintayksikön sellaista päätöstä tai muuta ratkaisua, joka koskee yksinomaan hankintamenettelyn valmistelua.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

  1. kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
  2. kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
  3. velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
  4. määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
  5. määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
  6. määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
  7. lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Markkinaoikeus toteaa, ettei sen toimivaltaan kuulu arvioida, onko hankintayksikkö purkanut hankintasopimuksen sopimusehtojen vastaisesti tai lainvastaisesti. Markkinaoikeuden toimivaltaan ei myöskään hankintalain 154 §:n 1 momentissa todetut markkinaoikeuden määrättävissä olevat seuraamukset huomioon ottaen kuulu arvioida, onko hankintayksikön päätös, jolla se on päättänyt purkaa hankintasopimuksen, lainvastainen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin siitä syystä, että hankintalaissa on sinällään hankintasopimuksen pysyvyyteen liittyvää sääntelyä, kuten hankintalain 137 § koskien hankintayksikön mahdollisuutta irtisanoa hankintasopimus tietyissä erityistilanteissa. Edellä todetut seikat huomioon ottaen valittajan vaatimus muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kohdan 1 kumoamisesta on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kohta 2 on tosiasiallisesti tarkoittanut aiemman hankintamenettelyn keskeyttämistä, eikä siinä siten ole ollut hankintalain 146 §:n 2 momentin 1 kohdassa todetuin tavoin kysymys yksinomaan hankintamenettelyn valmistelusta. Valitus on näin ollen tutkittavissa markkinaoikeudessa siitä näkökulmasta, onko hankintayksikkö menetellyt virheellisesti tosiasiallisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Mainitun pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan pykälä säilyy muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on muun ohessa tuotu esiin, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttäväksi katsottava tarjous.

Talousvaliokunnan kyseistä hallituksen esitystä koskevassa mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi tuotu esiin, että Euroopan unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännön mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Markkinaoikeus toteaa, että muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä tosiasiallisesti keskeytetyssä hankintamenettelyssä on hankintapäätöksen mukaan saatu vain yksi hyväksytty tarjous. Lisäksi asianosaisten markkinaoikeudessa esittämästä on ilmennyt, etteivät ne ole saaneet tehdyksi keskenään sellaisia hankintasopimuksia, jotka olisivat johtaneet hankinnan toteuttamiseen. Markkinaoikeus katsoo, että näissä olosuhteissa hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy päätyä ratkaisuun, joka on tosiasiallisesti merkinnyt hankintamenettelyn keskeyttämistä. Hankintayksikön ei myöskään voida katsoa kohdelleen valittajaa epätasapuolisesti tai syrjivästi näin menetellessään.

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti päättäessään kilpailuttaa hankinnan uudestaan ja siten tosiasiallisesti keskeyttäessään aiemman hankintamenettelyn. Valitus on näin ollen hylättävä muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen kohdan 2 osalta.

Hyvitysmaksun edellytykset

Jo siitä syystä, että hankintayksikkö ei ole menetellyt muutoksenhaun kohteena olevaa päätöstä tehdessään hankintalain vastaisesti, asiassa ei ole edellä todettu hankintalain 154 §:n 1 momentti huomioon ottaen edellytyksiä määrätä hankintayksikkö maksamaan hyvitysmaksua valittajalle. Näin ollen valittajan hyvitysmaksuvaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Rakennustoimisto Laamo Oy:n valituksen tutkimatta siltä osin kuin siinä on vaadittu Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän kiinteistöjaoston 10.9.2019 tekemän päätöksen § 113 kohdan 1 kumoamista ja hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennustoimisto Laamo Oy:n korvaamaan Varsinais-Suomen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 2.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä ja keskeyttämisestä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.


Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Sami Myöhänen ja Ville Parkkari.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 1.4.2020