MAO:119/20



Asian tausta


Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 21.4.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella kilpailullisella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta PACS-järjestelmää (kuva-arkistojärjestelmää) koskevasta palveluhankinnasta 48 kuukauden sopimuskaudelle ja kahden vuoden optiokaudelle.

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän hallitus on 4.2.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 13 muun ohella sulkenut Agfa HealthCareFinland Oy Ab:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut erään toisen tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 12–14 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 3.5.2019 antamallaan päätöksellä numero 207/19 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 7.6.2019.


Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus


Vaatimukset

Agfa HealthCare Finland Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 1.200.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 13.037,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö on ollut epäselvä, koska hankittavaan palveluun sisältyvät tuki- ja koulutuspalvelut on määritelty tarjouspyynnön eri liitteissä ristiriitaisesti.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen liitteessä "Sopimuksen liite: Palvelutasot ja sanktiot" ja tarjouspyynnön liitteessä "Loppukäyttäjän 1. tason tuki- ja koulutuspalvelun kuvaus" tuki- ja koulutuspalveluiden sisältö on ilmoitettu toisistaan poikkeavasti ja ristiriitaisesti. Sopimusluonnoksen mainitun liitteen 5.2 kohdan mukaan toimittaja huolehtii pääkäyttäjien koulutuksesta, kun taas tarjouspyynnön mainitun liitteen 1.2 kohdan mukaan toimittaja vastaa eri henkilöstöryhmien kouluttamisesta kohdassa tarkemmin kuvatulla tavalla. Sopimusluonnoksen mainitun liitteen 5.3 kohdassa on kuvattu toimittajalta vaadittava valvontajärjestelmä. Vastaavaa vaatimusta ei ole ollut tarjouspyynnön mainitussa liitteessä. Myös liitteiden vaatimukset palvelutasosta eli käyttäjätukipalveluiden laajuudesta ja korjausajoista ovat poikenneet selvästi toisistaan.

Tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä myös siten, että sopimusluonnoksen 3.5 kohdassa on ilmoitettu koulutuksen osalta, että osana sopimuksen kohdetta toimittaja tarjoaa loppukäyttäjille koulutusta sopimuksen liitteen kolme mukaisesti.

Tarjouspyynnön perusteella on lisäksi jäänyt epäselväksi, miten tuki- ja käyttäjäpalveluihin on tullut soveltaa tarjouspyynnön liitteinä olleita JIT 2015 Erityisehtoja palveluista ja JIT 2015 Erityisehtoja tietoverkon välityksellä toimitettavista palveluista -ehtoja.

Tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut käytännössä merkittäviin tarjoushintojen eroihin tuki- ja koulutuspalveluissa. Valittajan tarjoushinta loppukäyttäjän ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalveluille on ollut 990.000 euroa, kun voittajan tarjoajan tarjoushinta on ollut 150.000 euroa. Voittaneen tarjoajan tarjoushinta on ollut niin alhainen, ettei yksikään tarjoaja voi tällä hinnalla toteuttaa palvelua tarjouspyynnön mukaisesti 24 tuntia viikossa vuoden jokaisena päivänä 11.000 käyttäjälle. Tällä hetkellä hankintayksikön omaa ensimmäisen tason tukipalvelua kahdeksan tuntia päivässä viitenä arkipäivänä viikossa toteutetaan kuuden henkilön voimin. Tarjouspyynnössä vaaditun tukipalvelun toteuttaminen vaatii merkittävästi enemmän henkilökuntaa.

Tarjouspyynnössä ei ole millään tavalla määritelty käyttöönottovaiheen koulutuspalvelun sisältöä ja sen toteutuksen laajuutta. Näin ollen tarjoajat ovat joutuneet itse arvioimaan koulutuksen tarpeen, sisällön sekä koulutettavan henkilöstön määrän sekä tätä kautta kokonaisuudelle tarjottavan hinnan. Annetuista tarjoushinnoista on havaittavissa, että tarjoajat ovat arvioineet koulutuspalvelun sisällön toisistaan poikkeavasti. Valittaja on tästä syystä ilmoittanut hintaliitteessä tarjotun koulutuspalvelun laajuuden.

Koska valittaja on toteuttanut hankintayksikön PACS-järjestelmän alusta alkaen eli viimeiset kaksikymmentä vuotta, valittajalle on muodostunut selkeä käsitys siitä, että hankintayksikön tarjouspyyntö on muutoinkin laajasti epäselvä. Kyseessä on erittäin monimutkainen järjestelmäkokonaisuus, jonka tarjouspyyntöasiakirjojen on tullut olla sisällöltään nyt kyseessä olevaa tarjouspyyntöä merkittävästi tarkempi.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.312,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta sillä perusteella, että sen tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön ehtojen mukainen. Valittajan tarjoukseen liittyneet tarjouspyynnön vastaisuudet ovat olleet selkeitä, eikä niihin ole sisältynyt tulkinnanvaraisuuksia. Valituksen kohteena ei ole valittajan jättämän tarjouksen sijoittuminen hankintamenettelyssä tai sen tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta. Valittaja ei ole esittänyt, miten sen tarjous olisi sijoittunut tarjousvertailussa, joka olisi toteutettu sen käsityksen mukaan oikein. Valittajan tarjous olisi jouduttu sulkemaan tarjousvertailusta riippumatta siitä, missä muodossa myöhemmin vertailussa olevia vertailuperusteita on sovellettu. Valittajan epäselviksi väittämiä tarjouspyynnön kohtia ei ole edes päästy soveltamaan valittajan tarjouksen osalta. Valittajalla ei siten ole oikeussuojan tarvetta asiassa, ja valitus on jätettävä tutkimatta.

Valittajan edustajalta on puuttunut kelpoisuus ja toimivalta edustaa valittajaa markkinaoikeudesta, joten valitusta ei ole sille varatun määräajan puitteissa jättänyt siihen oikeutettu taho. Valitus tulee jättää tutkimatta myös tällä perusteella.

Tarjouspyyntöä ei ole rasittanut mikään sellainen epäselvyys, johon valittaja on vedonnut. Pelkät tarjousten hinnanerot eivät itsessään osoita, että tarjouspyyntö olisi ollut epäselvä.

Tuki- ja koulutuspalvelu sekä käyttöönottovaiheen koulutuspalvelu ovat olleet kaksi erillistä hankinnan koulutuskokonaisuutta. Tuki- ja koulutuspalvelulla on tarkoitettu suoraan hankintayksikön käyttäjille kohdistettua koulutusta ja käyttöönottovaiheen koulutuksella PACS-järjestelmän käyttöönoton yhteydessä annettavaa koulutusta. Kyse ei siten ole yhdestä tuki- ja koulutuspalvelusta, joka olisi esitetty kahdessa eri tarjouspyynnön kohdassa toisistaan poikkeavilla tavoilla, vaan kahdesta erillisestä hankintaan liittyneestä koulutuskokonaisuudesta.

Tarjouspyynnön liitteellä 4 on todettu, että loppukäyttäjän ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalvelun optio sisältää palvelun loppukäyttäjälle ensimmäisen tason tuen ja koulutuspalvelut. Palveluiden sisältö on tarkemmin kuvattu sopimuksen liitteenä olevassa palvelutasokuvauksessa. Tässä kohdassa viittaus on kohdistunut nimenomaisesti sopimuksen liitteeksi tulevaan palvelutasokuvaukseen, eikä esimerkiksi tarjouspyynnön yksittäiseen liitteeseen.

Tarjouspyynnön liitteellä 4 on nimenomaisesti viitattu palvelutasokuvaukseen, jolla nimellä otsikoituja asiakirjoja on tarjouspyyntöasiakirjoissa ollut kaksi eli liite 2 numero 2 ja liite 8. Tarjouspyynnön liite 8 on nimetty palvelutasoliitteeksi siitä syystä, että siinä on kuvattu hankinnan osana oleva ensimmäisen tason koulutus.

Valituksessa viitatut JIT-ehdot ovat yleisesti julkishallinnossa IT-hankintojen osalta käytetyt vakioehdot. Kyseisillä yleisehdoilla on tarkoitus täydentää pääsopimuksen ehtokokonaisuutta kullakin alalla yleisesti hyväksyttyjen käytänteiden mukaisesti. Vakioehtojen ei ole ollut tarkoitus olla nimenomaan tai ainoastaan hankintaan kuuluvaa koulutuskokonaisuutta palvelevia, vaan niiden tarkoituksena on ollut täydentävinä ehtoina palvella koko hankinnan kohteena olevaa palvelukokonaisuutta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sillä on ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä, mikäli hankintayksikkö olisi valmistellut tarjouspyyntöasiakirjat nyt tehtyä kattavammin ja selkeämmin.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittaja ei ole osoittanut, että sen tarjous olisi voinut tulla valituksi virheettömässä hankintamenettelyssä.

Valittaja ja hankintayksikkö ovat toimittaneet lisäkirjelmiä.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus on jätettävä tutkimatta, koska valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, eikä valittajalla näin ollen ole oikeussuojan tarvetta. Hankintayksikön mukaan valittaja ei ole esittänyt, että sen tarjouksen tarjouskilpailusta sulkeminen olisi ollut hankintasäännösten vastaista. Valittajan tarjous ei olisi voinut tulla valituksi riippumatta siitä, missä muodossa myöhemmin vertailussa olevia vertailuperusteita on sovellettu.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 145 §:n 1 momentin mukaan se, jota asia koskee, voi saattaa hankintaa koskevan asian markkinaoikeuden käsiteltäväksi tekemällä valituksen.

Pykälän esitöiden (HE 108/2016 vp s. 237) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 85 §:ssä säädettyä, jonka esitöiden (HE 190/2009 vp s. 58 ja 59) mukaan säännöksen 1 momentti vastaa asianosaisen puhevallan osalta tuolloin voimassa olleen lain 78 §:n 1 momenttia, jota koskevissa esitöissä (HE 50/2006 vp s. 121) asianosaisella on todettu tarkoitettavan henkilöä, jolla on oikeudellinen intressi saada muutos virheelliseen hankintamenettelyyn.

Asiassa saadun selvityksen perusteella Agfa HealthCare Finland Oy Ab on antanut nyt kyseessä olevassa hankintamenettelyssä tarjouksen, mutta hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä sulkenut kyseisen tarjouksen tarjouskilpailusta. Agfa HealthCare Finland Oy Ab on valituksessaan esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä ja ristiriitainen. Markkinaoikeus katsoo, että Agfa HealthCare Finland Oy Ab on asiassa asianosainen ja sillä on oikeudellinen intressi saada muutos hankintamenettelyyn, vaikka sen tarjous on suljettu tarjouskilpailusta. Valitusta ei näin ollen ole jätettävä tutkimatta puuttuvan asianosaisuuden vuoksi.

Hankintayksikkö on myös esittänyt, että valitus on jätettävä tutkimatta, koska valittajan edustajalta on puuttunut kelpoisuus ja toimivalta edustaa valittajaa markkinaoikeudesta, joten valitusta ei ole sille varatun määräajan puitteissa jättänyt siihen oikeutettu taho.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 20 §:n 1 momentin (446/1999) mukaan asianosainen saa käyttää asiamiestä ja avustajaa. Hallintolainkäyttölain 21 §:n (799/2015) 1 momentin mukaan asiamiehen on esitettävä valtakirja, jollei päämies ole valtuuttanut häntä suullisesti valitusviranomaisessa. Valtakirjan puuttuessa sen esittämiseen on tarvittaessa varattava tilaisuus, mikä ei kuitenkaan estä käsittelyn jatkamista tänä aikana.

Agfa HealthCare Finland Oy Ab:n valituksen on allekirjoittanut yhtiön toimitusjohtaja. Agfa HealthCare Finland Oy Ab:n valituksen ajankohtana voimassa olleelta kaupparekisteriotteelta käy ilmi, että yhtiön nimenkirjoituslausekkeen mukaan yhtiötä edustavat hallituksen jäsen ja toimitusjohtaja yhdessä sekä hallituksen jäsenet kaksi yhdessä. Agfa HealthCare Finland Oy Ab on toimittanut markkinaoikeudelle sen pyynnöstä valtakirjan, jossa yhtiön toimitusjohtaja ja nimenkirjoitusoikeutettu hallituksen jäsen ovat oikeuttaneet ensiksi mainitun toimimaan yhtiön puolesta markkinaoikeudessa nyt kyseessä olevassa asiassa. Sittemmin valittaja on käyttänyt asianajajana toimivaa asiamiestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hallintolainkäyttölaissa (586/1996) ei ole säädetty siitä, että selvitys valituksen toimittaneen henkilön oikeudesta edustaa valittajaa olisi toimitettava valituksen tekemiselle varatussa määräajassa. Edellä selostetulla tavalla valittajan asiamiehen valtakirjan puuttuessa sen esittämiseen on tarvittaessa varattava tilaisuus. Valittaja on valituksen tekemisen jälkeen esittänyt selvitystä sen edustajista ja valittaja on sittemmin käyttänyt asianajajana toimivaa asiamiestä. Markkinaoikeus katsoo, ettei valitusta ole tälläkään perusteella jätettävä tutkimatta.

Pääasiaratkaisun perustelut

Asian tarkastelun lähtökohdat ja sovellettavat oikeusohjeet

Valittajan tarjous on suljettu tarjouskilpailusta muutoksenhaun kohteena olevalla hankintapäätöksellä. Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti epäselvä. Valittaja ei ole esittänyt, että hankintamenettelyssä olisi menetelty hankintasäännösten vastaisesti sen tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisen osalta. Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on hankintasäännösten mukaan muun ohella se, että valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Koska hankintasäännösten vastaisesti epäselvä tarjouspyyntö ei voi muodostaa perustaa virheettömälle hankintamenettelylle, on asiassa ensin arvioitava tarjouspyynnön mahdollista epäselvyyttä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntö

Lopullisen tarjouspyynnön kohdassa 4.1 "Valintaperuste" on todettu, että kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ovat hinta 65 prosentin painoarvolla sekä kohdassa tarkemmin kuvatut laadulliset perusteet yhteensä 35 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdassa 3.1 "Sopimus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankintaan sovelletaan lisäksi sopimusluonnoksessa mainitulla tavalla Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisiä sopimusehtoja (JIT 2015). Kaikki poikkeukset JIT 2015 ehtoihin on mainittu sopimusluonnoksessa."

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen hintalomakkeen kohdassa "Vertailuhintaan vaikuttavat hinnat" on pyydetty tarjoajia antamaan kuukausittaiset hinnat muun ohella kohtaan "Loppukäyttäjän ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalvelun hinta (liitteen 4 välilehden B mukaisesti, V7018) OPTIO 2." Hintalomakkeen kohdassa "Pakollisena vaadittavat optiot" on pyydetty tarjoaja ilmoittamaan kuukausittaiset hinnat muun ohella optiosta 6 "Tarjoajan toteuttama käyttöönottovaiheen koulutus palveluna".

Tarjouspyynnön liitteen 4 "Vaadittavat ja vertailtavat ominaisuudet" välilehdellä B "Vaadittavat ominaisuudet" kohdassa "4.0 Koulutus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Jatkuva tuki- ja koulutuspalvelu

[– –]

V4007 Palvelu sisältää riittävän pääkäyttäjien sekä teknisen henkilökunnan vuosittain säännöllisesti tapahtuvan koulutuksen.

V4008 Palvelu sisältää riittävän pääkäyttäjien sekä teknisen henkilökunnan koulutuksen muutoksista versiovaihdoksissa.

V4009 Palvelu sisältää radiologien ja Kuvantamisen muun henkilökunnan suomenkielisen koulutuksen muutoksista versiovaihdoksissa."

Saman välilehden kohdassa "6.0 Käyttöönottoprojekti" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Koulutus käyttöönoton yhteydessä

[– –]

V6002 Palvelun käyttöönotto sisältää pääkäyttäjien sekä teknisen henkilökunnan riittävän tasoisen koulutuksen.

V6003 Palvelun käyttöönotto sisältää radiologien sekä riittävän tasoisen suomenkielisen kouluttajakoulutuksen.

V6004 Palvelun käyttöönotto sisältää käyttökouluttajan osallistumisen Palvelun mukauttamiseen vastaamaan Tilaajan ympäristön arkkitehtuuria ja vaatimuksia."

Saman välilehden kohdassa "7.0 Pakollisena vaadittavat optiot" on todettu muun ohella seuraavaa:

"OPTIO 2: Loppukäyttäjän ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalvelu

V7018 Optio sisältää Palvelun loppukäyttäjille ensimmäisen tason tuen ja koulutuspalvelut. Palveluiden sisältö on tarkemmin kuvattu Sopimuksen liitteenä olevassa Palvelutasokuvauksessa.

[– –]

OPTIO 6: Tarjoajan toteuttama käyttöönottovaiheen koulutus palveluna

V7024 Käyttöönoton koulutus röntgenhoitajille ja Kuvantamisen osastonsihteereille sekä kliinikoille. Hinta ilmoitetaan liitteeseen 5. Hintalomake."

Edellä mainitulta välilehdellä on käyttöönottoprojektin osalta ollut lisäksi useita vaatimuksia koulutuksesta käyttöönoton yhteydessä sekä koulutusmateriaalista. Vaatimuksissa on esitetty muun ohella, mille henkilöstöryhmälle käyttöönottokoulutusta on tullut tarjota.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 olleen sopimusluonnoksen sopimuksen kohdetta koskevassa kohdassa 3.5 on todettu muun ohella seuraavaa:

"Sopimuksen Kohteen tulee täyttää tässä Sopimuksessa ja sen liitteissä ilmenevät vaatimukset sekä sillä tulee olla seuraava vähimmäissisältö, joka Toimittajan on täytettävä:

[– –]

Koulutus

  • Osana Sopimuksen Kohdetta Toimittaja tarjoaa loppukäyttäjille koulutusta Sopimuksen liitteen nro 3 mukaisesti."

Samassa sopimusluonnoksessa on useita mainintoja siitä, että tiettyä yksilöityä JIT 2015 -yleisten ehtojen kohtaa sovelletaan tai sitä ei sovelleta. Sopimusluonnoksen kohdassa 33 "JIT 2015 – Tilaajan sovellukset ei-avoin -ehtojen soveltaminen" ja vastaavasti kohdassa 34 "JIT 2015 – Yleiset ehdot -ehtojen soveltaminen" on ilmoitettu, mitä mainittujen yleisten ehtojen kohtia sovelletaan ja mitä kohtia ei sovelleta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen sopimusluonnoksen liitteen 2 "Palvelutasot ja Sanktiot" kohdassa kohdassa 5.1 "Tukipalvelu" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Toimittajan tukipalvelun piirissä on Sopimuksen liitteessä 3 määritelty Sopimuksen Kohde. Toimittaja tarjoaa 2-tason tukipalvelua Sopimuksen Kohteelle 24/7/365-periaatteella.

[– –]

Tuki- ja asiantuntijapalvelut:
- Sopimuksen kohteen tuki (service desk) ja sovellusneuvonta (on-site -asiantuntijapalvelut) kokonaisuudessaan kuuluu Toimittajalle.
- Toimittaja tarjoaa sovellusneuvontapalvelua käyttäjille arkipäivän tuotantoaikana tarpeen mukaan. Arkipäivän tuotantoajaksi katsotaan päivästä riippumatta aika, jolloin Sopimuksen Kohteen käyttöaste on normaalia arkipäivää klo 8–16 vastaavalla tasolla. Toimittaja järjestää riittävän määrän sovellusneuvojia käyttäjien saataville Tilaajan toimipisteisiin."

Saman liitteen kohdassa 5.2 "Koulutus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Sopimuksen Kohteen sujuvan käyttämisen varmistamiseksi Toimittaja huolehtii Sopimuksen Kohteen pääkäyttäjien koulutuksesta ja kouluttaja kouluttajien osaamistasosta tarkoituksenmukaisen ja riittävän koulutuksen avulla."

Hankintasopimusluonnoksen liitteen 3 "Sopimuksen Kohteen kuvaus" kohdassa 1.2 on todettu, että kyseinen liite on olennainen osa sopimusta ja että mikäli sopimuksen ja kyseisen liitteen kesken on ristiriitaa, sovelletaan sopimusta. Saman liitteen kohdassa 2.2 "Vaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Järjestelmän tulee ehdottomasti täyttää koko Sopimuksen voimassaoloajan seuraavat, sille Sopimuksen taustalla olevat hankinnan kilpailuttamismenettelyn tarjouspyynnön liitteellä 4 – Vaadittavat ja vertailtavat ominaisuudet liitteellä esitettyjen hankinnan kohteen vaatimusten V1001–V7024 mukaiset vaatimukset."

Tarjouspyynnön liitteen 8 " Ensimmäisen tason helpdesk ja koulutus – palvelukuvaus ja palvelutasokuvaus" kohdassa 1.1 "Tuki- ja asiantuntijapalvelut" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Toimittaja tarjoaa Palvelun 1-tason tuki- ja asiantuntijapalvelua 24/7/365-periaatteella."

Saman liitteen kohdassa 1.2 "Koulutus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Toimittaja tarjoaa Palvelulle koulutuspalvelua pääsääntöisin arkisin klo 8–16.

Palvelun sujuvan käyttämisen varmistamiseksi Toimittaja huolehtii Palvelun käyttäjien osaamistasosta tarkoituksenmukaisen ja riittävän koulutuksen avulla.
Toimittaja järjestää koulutusta kaikille jäljempänä mainituille Palvelun käyttäjäryhmille:

- Radiologit: Koulutetaan käyttämään Palvelun radiologisia toimintoja ja työnkulkua. Koulutusta annetaan yhdelle käyttäjälle kerrallaan.
- Pääkäyttäjät: Koulutus sisältää Palvelun ja sen toimintojen konfiguroinnin opetusta. Koulutus annetaan pienryhmissä.
- Röntgenhoitajat: Koulutus sisältää röntgenhoitajan työpöydän ja toiminnot.
- Kliinikot: Koulut sisältää kuvakatselimen käytön, kliinikon työpöydän ja toiminnot.
- Ulkopuoliset, Tilaajan organisaatioon kuulumattomat, tilaajan lukuun toimivat käyttäjät: Koulutusta annetaan tarpeen mukaan.

[– –]

Toimittaja raportoi Tilaajalle vuosittain toteutetut koulutukset, niiden keston ja osallistujat."


Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet epäselvät, kun niissä on määritelty hankittavaan palveluun sisältyvät tuki- ja koulutuspalvelut keskenään ristiriitaisesti. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin epäselvä myös siten, että sopimusluonnoksessa on ilmoitettu koulutuksen osalta, että osana sopimuksen kohdetta toimittaja tarjoaa loppukäyttäjille koulutusta sopimuksen liitteen kolme mukaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tuki- ja koulutuspalvelu sekä käyttöönottovaiheen koulutuspalvelu ovat olleet kaksi erillistä hankinnan koulutuskokonaisuutta, eivätkä niitä koskevat tarjouspyyntöasiakirjojen ehdot ole olleet keskenään ristiriitaiset.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hintaliitteessä on edellä kuvatulla tavalla pyydetty tarjoajia ilmoittamaan erikseen kuukausihinnat optioina tarjottaville loppukäyttäjän ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalvelulle ja käyttöönottovaiheen koulutuspalvelulle. Ensiksi mainitun tuki- ja koulutuspalvelun yhteydessä hintaliitteellä on ollut viittaus tarjouspyynnön liitteen 4 välilehden B kohtaan V7018. Kyseisessä kohdassa on puolestaan todettu, että optio sisältää palvelun loppukäyttäjille ensimmäisen tason tuen ja koulutuspalvelut ja että palveluiden sisältö on tarkemmin kuvattu sopimuksen eli sopimusluonnoksen liitteenä olevassa palvelutasokuvauksessa. Viimeksi mainitun käyttöönottovaiheen koulutuspalvelun osalta tarjouspyynnön liitteen 4 välilehden B kohdassa V7024 on todettu, että palvelu sisältää käyttöönoton koulutuksen röntgenhoitajille, kuvantamisen osastosihteereille sekä kliinikoille ja että hinta ilmoitetaan hintaliitteellä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteen 4 välilehden B vaatimusten V4007–V4009 ja V6002–V6004 perusteella hankinnan varsinaiseen kohteeseen ja hintaliitteellä tarjottavaan palvelun kuukausittaiseen hintaan on kuulunut yhtäältä jatkuva koulutus ja toisaalta käyttöönottovaiheen koulutus. Koulutukset ovat olleet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella sisällöltään melko samanlaisia ja kohdistuneet pääosin järjestelmän pääkäyttäjiin, tekniseen henkilökuntaan, kouluttajiin ja radiologeihin, mutta eivät muihin käyttäjäryhmiin. Jatkuva koulutus on kuitenkin poikennut käyttöönottovaiheen koulutuksesta ajankohdaltaan ja kestoltaan. Vastaavasti tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella pakollisiin optioihin ovat kuuluneet loppukäyttäjien ensimmäisen tason tuki- ja koulutuspalvelut ja käyttöönottovaiheen koulutuspalvelut. Optioiden kuvauksista huolimatta myös ne ovat sisältäneet olennaisesti saman sisältöistä koulutusta ja osin edellä mainittuja käyttäjäryhmiä. Optioiden keskeisenä kohderyhmänä ovat kuitenkin olleet loppukäyttäjät eli ne käyttäjäryhmät, joiden kouluttaminen tarjoajan toimesta ei ole sisältynyt hankinnan varsinaiseen kohteeseen. Edellä todetun perusteella alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että edellä mainituilla koulutuspalveluilla on ollut osittain erilaiset tarkoitukset ja kohderyhmät ja ne ovat olleet toisistaan erillisiä kokonaisuuksia, eikä tarjouspyyntöasiakirjoja voida pitää tältä osin ainakaan siten ristiriitaisina, ettei niiden perusteella olisi voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittaja on myös esittänyt, ettei tarjouspyynnössä ole määritelty käyttöönottovaiheen koulutuspalvelun sisältöä ja sen toteutuksen laajuutta. Valittajan mukaan tarjouspyyntö on muutoinkin ollut laajasti epäselvä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä mainitulla tavalla esitetty käyttöönottoprojektin osalta vaatimuksia koulutuksesta tietyille käyttäjäryhmille käyttöönoton yhteydessä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi ollut vaatimus ja lyhyt kuvaus optiosta käyttöönottovaiheen koulutukselle eräille muille käyttäjäryhmille, joiden kouluttaminen tarjoajan toimesta ei ole sisältynyt hankinnan varsinaiseen kohteeseen. Käyttöönottokoulutuksessa on myös edellä kuvatulla tavalla ollut yhtymäkohtia jatkuvana palveluna annetun koulutuksen sisältöön, mitä tietoa on voitu käyttää arvioidessa sitä, millaista koulutusta käyttöönottovaiheessa on tullut tarjota. Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että alalla ammattimaisesti toimivat tarjoajat ovat voineet tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella riittävällä tavalla ymmärtää, millaista käyttöönottovaiheessa tapahtuvaa koulutusta niiden tarjoama järjestelmä on edellyttänyt ja mitä niiden on tullut optiona tarjota. Tarjouspyyntöasiakirjoja ei voi pitää tältä osin siten epäselvinä, että niiden avulla ei olisi voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella on jäänyt epäselväksi, miten tuki- ja käyttäjäpalveluihin tulee soveltaa tarjouspyynnön liitteinä olevia JIT-ehtoja. Valittajan mukaan tarjouspyynnön epäselvyys on johtanut merkittäviin eroihin tarjoushinnoissa tuki- ja koulutuspalveluiden osalta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että edellä mainittujen yleisten sopimusehtojen ei ole ollut tarkoitus olla nimenomaan tai ainoastaan hankintaan kuuluvaa koulutuskokonaisuutta palvelevia, vaan niiden tarkoituksena on ollut täydentävinä ehtoina palvella koko hankinnan kohteena olevaa palvelukokonaisuutta.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella tarjouspyynnön ja hankintasopimusluonnoksen nimenomaiset viittaukset mainittuihin yleisiin ehtoihin eivät ole olleet keskenään ristiriitaiset [siten, että tiettyä ehtoa olisi yhden viittauksen mukaan sovellettava mutta toisen viittauksen mukaan ei]. Lisäksi tarjouspyynnössä on nimenomaisesti todettu, että hankintaan sovelletaan sopimusluonnoksessa mainitulla tavalla Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisiä sopimusehtoja ja että kaikki poikkeukset JIT 2015 -ehtoihin on mainittu sopimusluonnoksessa. Sopimusluonnoksessa tai sen liitteissä ei ole ollut nimenomaista mainintaa siitä, että tiettyjä JIT 2015 -ehtoja ei sovellettaisi koulutuspalveluihin. Tämänkään osalta asiassa ei voida katsoa, että tarjouspyyntö olisi ollut siten epäselvä, että sen perusteella ei ole voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjoja ei ole pidettävä valittajan esittämin tavoin siten epäselvinä, ettei niiden perusteella ole voinut antaa vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouspyyntöasiakirjojen epäselvyys ei ole todettavissa myöskään siltä osin kuin valittaja on tarkemmin yksilöimättä esittänyt niiden olleen laajasti muutoinkin epäselviä. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että tarjouskilpailussa on koulutuspalvelujen osalta annettu eri hintaisia tarjouksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 (1397/2016) momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Agfa HealthCare Finland Oy Ab:n korvaamaan Helsingin ja Uudenmaan Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.