MAO:118/20

Naantalin kaupunki - Matalahden veneväylän ja -sataman ruoppaus

julkinen hankinta - määräaika valituksen tekemiselle - tarjoajan soveltuvuus

Diaarinumero: 2019/29
Antopäivä: 19.3.2020

Asian tausta

Naantalin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 31.10.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Matalahden veneväylän ja -sataman ruoppausta koskevasta rakennusurakasta.

Naantalin kaupungin tekninen lautakunta on 28.11.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 129 valinnut erään yhteenliittymän tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 300.000–1.000.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 2.1.2019.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Vesirakennus Ojanen Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 85.779,50 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.295 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on edellytetty referensseinä vähintään kahta laajuudeltaan tätä hankintaa vastaavaa vesistörakennus- ja ruoppauskohdetta. Tämä ei ole tarkoittanut referenssien laskemista yhteen vaan yksittäisiä kohteita. Laajuudella on tarkoitettu hintaa, koska muutoin vesistörakennuskohteita ei voida vertailla keskenään tasapuolisesti.

Voittaneella ja toiseksi tulleella tarjoajalla ei ole ollut yhtään tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävää referenssiä. Voittanut tarjoaja on myös ilmoittanut referensseikseen keskeneräisiä urakoita. Hankintayksikön olisi tullut sulkea kyseiset tarjoajat tarjouskilpailusta ja valita valittajan tarjous.

Vastine

Vaatimukset

Naantalin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös on tehty 28.11.2018 ja toimitettu valittajalle liitteineen sähköisesti tiedoksi 4.12.2018. Valitus on jätetty markkinaoikeudelle 31.1.2019, ja se on siten saapunut myöhässä.

Tarjouspyynnössä vaadituilla referensseillä on ollut tarkoitus varmistua tarjoajien teknisestä suorituskyvystä ja ammatillisesta pätevyydestä. Hankkeiden erilaisuuden vuoksi ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena rajata määreillä ilmoitettavia referenssejä. Tasapuolinen referenssien arviointi on ollut mahdollista ruoppauksen osalta niiden laajuutta tilavuutena kuvaavalla kuutiometrin määreellä. Muun vesistörakentamisen laajuutta on ilmentänyt urakkahinnan suuruusluokka. Urakkahinnat vaihtelevat kuitenkin urakkaolosuhteiden, taloussuhdanteiden, markkinaosuuksien hankkimisen, kustannuskehityksen tai muiden vastaavien seikkojen vuoksi merkittävästi. Tämän vuoksi muun vesistörakentamisen osalta hinta ei ole arviointiperusteena yhtä yksiselitteinen kuin kuutiometrimäärä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat Komujärven ja Komujoen kunnostuksen 54.000 kuutiometrin määrä sekä Pyhäjoella suoritettavan ruoppauksen ja vedenalaisen louhinnan yhteensä noin 70.000 kuutiometrin määrä ovat täyttäneet tarjoajalta vaaditun teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osoittamiseksi ilmoitettavat kaksi vastaavaa työtä.

Toiseksi tulleen tarjoajan referenssikohteiden VARELY Putkisiltaurakan 2015–2016 ja Kailon sillan korjauksen on hankkeiden laajuuden perusteella katsottu osoittaneen tarjoajan teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden.

Hankintayksikkö on käyttänyt harkintavaltaansa tarjoajien teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden arvioimiseksi tasapuolisesti.

Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton. Tarjouslaskennasta aiheutuneet kustannukset ovat vakiintuneen liiketavan mukaan aina tarjoajan liiketoiminnan kustannuksia tarjouksen menestymisestä tai valitsematta jäämisestä riippumatta. Valittajan vaatiman hyvitysmaksun määrä ylittää merkittävästi hankintasäännösten mukaisen enimmäismäärän.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että se on lähettänyt valituksen markkinaoikeudelle 5.12.2018 hallinto- ja erityistuomioistuinten sähköisen asiointipalvelun välityksellä eli määräajassa. Valittaja ei ole saanut virheilmoitusta viestin toimittamisen epäonnistumisesta. Myöhemmin on kuitenkin osoittautunut, ettei valitusta ollut tällöin kirjattu saapuneeksi markkinaoikeuteen. Asiointipalvelun kautta lähetetystä viestistä ei tule lähettäjälle erillistä vastaanottokuittausta, eikä valittaja pysty siten esittämään tositetta valituksen lähettämisestä. Valittaja on kuitenkin 5.12.2018 lähettänyt hankintayksikölle sähköpostiviestin, jossa se on ilmoittanut toimittaneensa sähköpostin liitteenä olleen 5.12.2018 päivätyn valituksen markkinaoikeuteen.

Valtion tieto- ja viestintäkeskus Valtorin mukaan asiointipalvelussa on ollut 5.12.2018 aamusta alkaen häiriö. Myös oikeusrekisterikeskus on ilmoittanut, että järjestelmässä on ollut aamupäivällä 5.12.2018 toistuvaa virhettä ja poikkeuksellinen häiriötilanne. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan normaalisti epäonnistuneesta lähetyksestä tulee käyttäjälle virheilmoitus, mutta poikkeuksellisen häiriötilanteen vuoksi virheilmoitusta ei välttämättä ole tullut. Oikeusrekisterikeskuksen mukaan valitus on hyvin todennäköisesti jäänyt kyseisen vikatilanteen vuoksi välittymättä markkinaoikeuteen. Näin ollen valituksen lähettämisestä 5.12.2018 on olemassa sellainen selvitys, joka asiasta voidaan kohtuudella saada, ja selvitystä on pidettävä luotettavana.

Tarjouspyynnön mukaan töiden on ollut tarkoitus alkaa tammikuussa 2019 ja hankintasopimus on tehty 2.1.2019. Kun voittaneen tarjoajan referenssinään ilmoittaman Pyhäjoen ruoppausurakan on tarjouksessa ilmoitettu valmistuvan vasta elokuussa 2019, on kyseinen urakka ollut vielä sopimuskauden alkaessa tammikuussa 2019 kesken. Referensseinä pidetään valmiita töitä ja toimituksia. Myöskään voittaneen tarjoajan toiseksi referenssiksi hyväksytty urakka ei ole ollut valmis tarjouksen tekohetkellä, koska tarjoaja on ilmoittanut työn valmistuvan vasta myöhemmin, joten sitäkään ei olisi tullut hyväksyä referenssiksi.

Toiseksi tulleen tarjoajan referenssiksi hyväksytyt siltahankkeet eivät ole olleet relevantteja hankinnan kohteen kannalta, koska hankinnan kohteena ovat olleet ruoppaustyöt eivätkä sillanrakentamistyöt. Alan vakiintuneen käytännön mukaan sillanrakennushankkeita ei pidetä vesistönrakentamishankkeina. Lisäksi tarjoajan referenssinään ilmoittaman Kailon sillan korjausurakan hinta on ollut vain noin puolet tarjotun urakan hinnasta eikä se siten ole täyttänyt referenssin laajuudelle asetettua vaatimusta, jos urakan laajuutta arvioidaan hinnan perusteella. Kailon sillan korjaushanke ei ole hinnaltaan vastannut toiseksi tulleen tarjoajan tarjoamaa urakkaa eikä tarjoaja ole esittänyt referenssinä toista laajuudeltaan vastaavaa referenssiä.

Referenssien on tullut laajuudeltaan vastata kilpailutettua urakkaa. Laajuuden arviointikriteerit eivät ole ilmenneet tarjouspyynnöstä, vaan hankintayksikkö on todennut jälkikäteen, että ruoppaustöiden osalta laajuus voidaan perustaa tilavuuteen ja muiden kuin ruoppaustöiden osalta hintaan. Tarjouspyynnön ilmaisu "laajuudeltaan vastaava" on ollut epämääräinen ja antanut hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu on vaarantunut kilpailutuksessa, kun toiseksi tulleen tarjoajan 550.000 euron hintaisen referenssin on katsottu laajuudeltaan vastaavan 965.112 euron hintaista urakkaa. Arviointikriteerit eivät ole olleet yhteismitallisia. Miljoonan euron arvoinen ruoppausurakka on työsuorituksena merkittävästi laajempi kuin puolen miljoonan euron sillanrakennushanke.

Virheettömässä kilpailutuksessa valittajalla olisi ollut tosiasiallinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on ollut tietoinen siitä, että voittaneen tarjoajan referenssit eivät ole täyttäneet asetettuja vaatimuksia, koska se on todennut, ettei voittaneen tarjoajan toinen laajuudeltaan vertailukelpoinen urakka ole ollut vielä valmis. Ottaen huomioon hankintayksikön virheellisen menettelyn tahallisuus ja erityinen moitittavuus hyvitysmaksu tulee määrätä korkeammaksi kuin 10 prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Asiassa hankittu muu selvitys

Oikeusrekisterikeskus on markkinaoikeuden pyynnöstä toimittanut selvityksen siitä, onko valittaja kirjautunut sähköiseen asiointipalveluun 5.12.2018 ja pyrkinyt lähettämään kyseisen järjestelmän kautta jotakin. Selvityksen mukaan valittajan edustaja on kirjautunut sähköiseen asiointijärjestelmään 5.12.2018 ja lokitiedoissa näkyy viitteitä sellaisista toimenpiteistä, joita tehdään, kun järjestelmän kautta tallennetaan tai yritetään lähettää jotakin. Selvityksen mukaan sitä, mitä on lähetetty, ei voi lokitiedoista päätellä tai selvittää.

Oikeusrekisterikeskukselta saatu selvitys on toimitettu tiedoksi valittajalle ja hankintayksikölle.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Asiaan sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa, valitus jätetään tutkimatta.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 1 momentin mukaan sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi viranomaiselle silloin, kun se on viranomaisen käytettävissä vastaanottolaitteessa tai tietojärjestelmässä siten, että viestiä voidaan käsitellä. Pykälän 2 momentin mukaan, jos saapumisajankohdasta ei ole selvitystä sen johdosta, että viranomaisen käyttämä sähköinen tiedonsiirtomenetelmä on ollut epäkunnossa tai poissa käytöstä taikka selvitystä ei muusta vastaavasta syystä voida esittää, sähköinen viesti katsotaan saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on lähetetty, jos lähettämisajankohdasta voidaan esittää luotettava selvitys.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 17/2002 vp s. 41) mukaan luotettavana selvityksenä viestin lähettämisajasta voidaan pitää esimerkiksi sähköpostiviestin otsikkokenttiin kirjautuvia tietoja viestin saapumis- ja lähettämisajoista viestiä välittävillä palvelimilla. Esitöissä on myös todettu, että selvityksen esittämismahdollisuus lisää sähköisen asioinnin osapuolten oikeusturvaa. Sähköinen viesti voidaan katsoa ajoissa saapuneeksi, vaikka viranomaisen tietojärjestelmän häiriö on estänyt viestin saapumisen ajoissa.

Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisusta KHO 2014:172 ilmenee, että kyseisessä tapauksessa alkuperäinen valituskirjelmä ei ollut lainkaan saapunut korkeimpaan hallinto-oikeuteen ja asiassa esitetyn selvityksen mukaan viranomaisen sähköpostipalvelimella oli ollut sähköpostiviestin lähettämisen aikaan toimintahäiriö. Luotettavana selvityksenä viestin lähettämisestä pidettiin selvitystä alkuperäisen viestin lähettämisestä määräajassa.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2005:3 ilmenee (kohta 2 ja 4), että kyseisessä tapauksessa tyytymättömyyden ilmoitus oli lähtenyt asiamiehen käyttämän sähköpostijärjestelmän palvelimelta, mutta se ei ollut oikeusministeriön sähköpostijärjestelmässä olleen vian johdosta saapunut käräjäoikeuteen, vaan oli siirtynyt Internet-postin välivarastona toimivalle varakoneelle. Tämä kone oli tuloksetta yrittänyt ottaa yhteyttä käräjäoikeuden koneeseen viiden päivän ajan, minkä jälkeen se oli lopettanut yritykset. Tyytymättömyyden ilmoitus oli siten jäänyt saapumatta käräjäoikeuteen. Korkein oikeus katsoi tyytymättömyyden ilmoituksen ajankohdaksi sen lähettämisajankohdan.

Korkeimman oikeuden ratkaisusta KKO 2011:63 ilmenee (kohta 5 ja 6), että kyseisessä tapauksessa valituksen saapumisajankohtana oli pidettävä hetkeä, jolloin sen sisältänyt viesti oli saapunut käräjäoikeuden tietojärjestelmään. Käräjäoikeuden tietojärjestelmä oli luokitellut viestin virheellisesti roskapostiksi, jonka vuoksi viesti oli ohjautunut erikseen selvitettäväksi ja joutunut karanteeniin, josta se oli vasta määräajan jälkeen vapautunut ja siirtynyt käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin. Korkein oikeus katsoi, että viestin saapuminen käräjäoikeuden kirjaamon sähköpostiin vasta määräajan jälkeen oli näin ollen johtunut käräjäoikeuden oman järjestelmän virheellisestä toiminnasta.

Valittaja on saanut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tiedokseen 4.12.2018. Hankintapäätökseen on liitetty valitusosoitus, jossa on todettu muun ohella, että valitus on toimitettava markkinaoikeudelle ja sen on oltava perillä valitusajan viimeisenä päivänä ennen markkinaoikeuden virka-ajan päättymistä. Valitusosoituksesta on ilmennyt myös, että valituksen voi toimittaa markkinaoikeuden kansliaan paitsi henkilökohtaisesti myös muun ohella hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa osoitteessa https://asiointi2.oikeus.fi/hallintotuomioistuimet.

Valittaja on esittänyt, että se on lähettänyt 5.12.2018 markkinaoikeudelle osoitetun valituksen hallinto- ja erityistuomioistuinten asiointipalvelussa.

Valittaja ei ilmoituksensa mukaan ole saanut virheilmoitusta epäonnistuneesta lähetyksestä asiointipalvelussa. Myöhemmin on osoittautunut, että valitus ei ollut saapunut markkinaoikeuteen asiointipalvelun kautta, minkä vuoksi valittaja on lähettänyt markkinaoikeuteen sanottua vastaavan, valituskirjelmän sisältäneen sähköpostiviestin.

Oikeusrekisterikeskuksen esittämän selvityksen mukaan normaalisti kyseisen asiointipalvelun kautta epäonnistuneesta lähetyksestä toimitetaan käyttäjälle virheilmoitus. Oikeusrekisterikeskus on ilmoittanut, että järjestelmässä on ollut koko aamupäivän 5.12.2018 poikkeuksellinen häiriö, jonka vuoksi valituksen epäonnistuneesta lähetyksestä käyttäjälle ei ole välttämättä tullut virheilmoitusta ja valitus on hyvin todennäköisesti jäänyt välittymättä markkinaoikeuteen asiointijärjestelmässä olleen häiriön vuoksi. Oikeusrekisterikeskuksen esittämän selvityksen perusteella valittajan edustaja on kirjautunut sähköiseen asiointijärjestelmään 5.12.2018 ja lokitiedoissa on näkynyt viitteitä sellaisista toimenpiteistä, joita tehdään, kun järjestelmän kautta tallennetaan tai yritetään lähettää jotakin. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella valitus on saapunut sähköiseen järjestelmään 5.12.2018, ja se on jäänyt asiointijärjestelmän toimintahäiriön vuoksi välittämättä edelleen markkinaoikeuteen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että asiassa on sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 10 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla edellytykset katsoa valittajan valituskirjelmän saapuneeksi sinä ajankohtana, jona se on toimitettu sähköiseen asiointijärjestelmään, eli 5.12.2018. Näin ollen valituksen on katsottava saapuneen markkinaoikeuteen ennen valituksen tekemiselle säädetyn määräajan päättymistä.

Naantalin kaupungin vaatimus valituksen jättämisestä myöhään saapuneena tutkimatta on siten hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittaja on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi, ja hankintasopimus on tehty. Valituksen perusteella asiassa on arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut tarjoajien soveltuvuusvaatimusten osalta riittävän selvä ja ovatko vaaditut referenssit liittyneet hankinnan kohteeseen sekä onko valittajalla ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 154 ja 155 §:n säännökset huomioon ottaen käsillä olevassa kansallisen kynnysarvon ylittävässä hankinnassa, jossa on tehty hankintasopimus, ainoa markkinaoikeuden enää määrättävissä oleva seuraamus on hyvitysmaksu. Mainitun lain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Tarjouspyynnössä esitettyjen soveltuvuusvaatimusten hyväksyttävyys

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia Matalahden veneväylän ja sataman ruoppausta koskevasta rakennusurakasta, jossa venesataman ruoppaus on ollut optio. Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" mukaan tarjoukseen on muun ohessa tullut ladata referenssiluettelo, jonka on tullut sisältää vähintään kaksi laajuudeltaan vastaavaa vesistörakennus- tai ruoppauskohdetta viimeisen viiden vuoden ajalta.

Tarjouspyynnön liitteenä olevasta taulukosta "Matalahden ruoppaus ja ruoppausmassojen läjitys, Hinnoiteltava Määrä- ja yksikköhintaluettelo 24.10.2018" ilmenee, että Matalahden ruoppauksen laajuus on ollut ruoppausalueiden 1–4 osalta yhteensä 53.100 kuutiometriä ja optiona olleen sataman osalta 10.000 kuutiometriä.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö ei ole ollut asianmukainen referenssivaatimusten osalta, koska ilmaisu "laajuudeltaan vastaava" on ollut epämääräinen ja antanut hankintayksikölle liikaa harkintavaltaa. Arviointikriteerit eivät ole myöskään olleet yhteismitallisia.

Hankintayksikkö on esittänyt, että ruoppausta koskevien referenssikohteiden osalta niiden laajuutta on arvioitu kuutiometreinä ilmoitetun tilavuuden perusteella. Muun vesistörakentamisen laajuutta on arvioitu urakkahinnan perusteella.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajan soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tarjoajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa sen suhteen, milloin se katsoo, että riittävät edellytykset täyttyvät ja minkälaisen riskin se ottaa hankinnan toteutumatta jäämisestä, kunhan menettely ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista.

Hankintapäätöksen mukaan kaikki tarjoajat ovat täyttäneet tarjoajan soveltuvuudelle asetetut vaatimukset.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvo on ollut 300.000–1.000.000 euroa, ja tarjousten hinnat ovat olleet noin 700.000–1.300.000 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnöstä on selvästi ilmennyt hankinnan kohteen laajuus ruoppauksen tilavuuden osalta. Tarjoajat ovat voineet hankinnasta ilmoitettujen tietojen perusteella myös muilla tavoin arvioida mahdollisten referenssiensä vastaavuutta käsillä olevaan hankintaan. Markkinaoikeus katsoo, että käsillä olevaan hankintaan nähden laajuudeltaan vastaaviin urakoihin viittaaminen ja siis tarkempien arviointikriteerien tarjouspyynnössä ilmoittamatta jättäminen ei ole ollut hankintasäännösten vastaista.

Tarjoajien soveltuvuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja ja toiseksi tullut tarjoaja eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön soveltuvuusvaatimuksia. Kummallakaan tarjoajalla ei ole ollut yhtään tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset täyttävää referenssiä. Voittanut tarjoaja on myös ilmoittanut referensseikseen keskeneräisiä urakoita.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut 11 referenssiä, joista hankintayksikkö on hyväksynyt kaksi. Hankintayksikkö on hyväksynyt voittaneen tarjoajan referensseinä vuonna 2014 toteutetun Komujärven ja Komujoen kunnostuksen, joka on ollut tilavuudeltaan 54.000 kuutiometriä ja hinnaltaan 320.000 euroa sekä syyskuusta 2018 elokuuhun 2019 toteutetun Pyhäjoen Hanhikivi-1-ydinvoimalan hydraulisia poistorakenteita koskevan ruoppauksen, joka on sisältänyt tilavuudeltaan noin 40.000 kuutiometrin ruoppauksen ja noin 30.000 kuutiometrin vedenalaisen louhinnan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaisesti hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin. Säännöksessä ei ole kuitenkaan edellytetty sitä, että viitattavien sopimusten toteuttamisen on tullut olla jo päättynyt. Myöskään tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että referenssinä ilmoitetun urakan on tullut olla tarjousten jättämiselle varatun määräajan päättyessä 19.11.2018 valmistunut. Asiassa ei ole esitetty selvitystä siitä, miltä osin viitattu toteutettu sopimus Hanhikivi-1-ydinvoimalaan liittyvistä töistä on ollut asiaa arvioitaessa keskeneräinen.

Hankintayksiköllä on myös asettamiaan soveltuvuusvaatimuksia soveltaessaan harkintavaltaa, kunhan arviointi ei ole tarjoajia kohtaan syrjivää tai epätasapuolista eikä suhteellisuus- tai avoimuusperiaatteen vastaista. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa katsoa, että voittaneen tarjoajan vielä keskeneräinen, mutta toteutuvalta laajuudeltaan käsillä olevaa hankintaa laajempi urakka, on täyttänyt asetetut soveltuvuusvaatimukset. Näin ollen voittaneen tarjoajan referenssiluettelo on sisältänyt vähintään kaksi referenssikohdetta, jotka ovat olleet tarjouspyynnössä määriteltyjen hankinnan kohdetta vastaavia vesistörakennus- tai ruoppauskohteita. Hankintayksikkö ei näin ollen ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti voittaneen tarjoajan referenssien hyväksyttävyyttä arvioidessaan.

Johtopäätös

Koska tarjouspyyntö ei ole ollut valittajan esittämin tavoin virheellinen ja koska voittanut tarjoaja on täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyt soveltuvuusvaatimukset, käsillä olevassa tilanteessa ei ole tarpeen lausua toiseksi sijoittuneen tarjoajan soveltuvuudesta. Todettu huomioon ottaen valitus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Vesirakennus Ojanen Oy:n korvaamaan Naantalin kaupungin oikeudenkäyntikulut 750 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit
Sami Myöhänen ja Pekka Savola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 31.3.2020