MAO:101/20

2M-IT Oy - suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmä

julkinen hankinta - hankinnan kohteen määritteleminen - epäselvä tarjouspyyntö - kokonaistaloudellinen edullisuus

Diaarinumero: 2019/133
Antopäivä: 10.3.2020

Asian tausta


2M-IT Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 1.3.2019 julkaistulla ja 19.3.2019 korjatulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän palveluhankinnasta ajalle 15.4.2019–31.3.2022 sekä kahdelle yhden vuoden optiokaudelle.

2M-IT Oy:n toimitusjohtaja on 8.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä sulkenut Orkestr.io Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Hygga Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 221.000–300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.


Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Orkestr.io Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta nollan euron tarjoushintojen vuoksi. Valittajan tarjouksessa on annettu nollan euron hinta käyttöönottoprojektille, hoitohuoneen lisäykselle ja erikseen hinnoiteltavalle kehitystyön päivähinnalle. Tarjouspyynnössä tai esitettyihin kysymyksiin annetuissa vastauksissa ei ole kielletty nollan euron hintaa. Tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia.

Valittajan tarjouksessa annetut hinnat ovat vastanneet palvelun tosiasiallisia kustannuksia. Käyttöönottoprojektin hinta on sisältynyt tarjoushintaan, eikä hoitohuoneiden lisääminen ole maksanut ylimääräistä. Ohjelmointityön päivähintaa ei ole ollut, koska ohjelmointityö tehdään aina tuntityönä.

Vastine

Vaatimukset

2M-IT Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.100 eurolla.

Perusteet

Valittajan tarjouksen hinnoittelu ei ole vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä. Tarjouspyynnöstä esitettyihin kysymyksiin annetussa vastauksessa on todettu, että nollan euron hinta voidaan hyväksyä lisenssi-kohdassa silloin, kun ylläpito sisältää lisenssit. Tämä vastaus ei ole antanut tarjoajille oikeutta ilmoittaa muiden pyydettyjen hintojen osalta nollan euron hintaa.

Hankintayksikkö on voinut edellyttää tarjoajia antamaan hinnat pyydetyssä muodossa. Hinnat on tullut antaa tarjouslomakkeen mukaisesti eriteltynä, ja tarjoajan vastuulla on siten ollut antaa kyseiset hinnat. Valittajan olisi tullut laskea ohjelmointityön päiväkohtainen hinta, jos sillä ei ole sitä ollut omassa hinnastossaan. Kun valittaja ei ole antanut hintoja edellytetyllä tavalla, sen tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Kuultavan lausunto

Hygga Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.707,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa on tullut antaa hinnat oheispalveluille tarjouslomakkeen mukaisesti. Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, kun järjestelmäkehitystyön päivähinnaksi on tarjouksessa annettu nolla euroa ja ilmoitettu, että järjestelmäkehitystyö tehdään aina tuntityönä. Erikseen hinnoiteltujen oheispalveluiden yhteenlaskettu hinta on ollut osa hintavertailua, joten tarjous ei ole myöskään ollut vertailukelpoinen. Järjestelmäkehitystyön ottaminen osaksi hintavertailua on ollut perusteltua, koska laskutus tulisi tapahtumaan käytetyn ajan perusteella.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että käyttöönottoprojekti ja hoitohuoneen lisäys ovat sisältyneet käyttöoikeushintaan ja hinta on ollut vertailukelpoinen. Oheispalveluiden osalta tarjouslomake ei ole sisältänyt kaavaa niiden vertailuhinnan laskemiseen. Lomaketta täyttäessä ei ole voinut päätellä, että jokin kohta ei olisi voinut olla nolla euroa. Kehitystyön tuntihinnasta on voitu laskea aikaperusteisten oheistöiden kustannukset. Kysymyksessä on ollut erikseen hankittava ja sovittava lisäpalvelu. Hinnoittelulomake on ollut monitulkintainen. Hankintayksikkö olisi voinut pyytää valittajaa täsmentämään tarjouksen yksityiskohtia esimerkiksi päivähinnasta tai sen tuntihinnasta laskemisesta.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 2 §:n 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava muun ohessa hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset (1 kohta), tarjousasiakirjojen esittämistä ja muotoa koskevat muut vaatimukset (6 kohta) ja muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä (12 kohta).

Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 165) mukaan tarjouspyynnössä ilmoitettavat tiedot riippuvat hankinnan sisällöstä, koosta ja luonteesta. Lähtökohtana on 67 §:n 1 momentin mukaisesti, että tarjoajilla on riittävät tiedot vertailukelpoisten tarjousten tekemiseen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentissa säädetään muun ohessa siitä, että tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.

Kysymystä puitejärjestelyn laajuudesta on käsitelty korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjaratkaisussa 2016:182. Siinä yhteishankintayksikkönä toiminut KL-Kuntahankinnat Oy oli kilpailuttanut terveydenhuollon hoitotarvikkeiden yhteishankinnan koko Suomen osalta. Kyseisessä tapauksessa tarjouspyynnöstä oli sinänsä ilmennyt neljän hankintayksikön sitoutuneen olemaan mukana puitejärjestelyssä sekä kyseisten hankintayksiköiden arvioitujen vuosiostojen arvot. Tarjouspyynnön mukaan sanotun lisäksi myös mainitun yhteishankintayksikön kaikilla asiakkailla oli ollut mahdollisuus liittyä puitejärjestelyyn myöhemmin. Tarjouspyynnöstä ei kuitenkaan ollut ilmennyt mitään yksilöityjä tietoja mainituista muista asiakkaista tai niiden suorittamien hankintojen määristä. Vuosikirjaratkaisussaan tarkemmin mainitsemillaan perusteilla korkein hallinto-oikeus katsoi, ettei tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ollut ollut mahdollista tietää, mikä oli hankinnan tosiasiallinen laajuus. Korkeimman hallinto-oikeuden mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei siten ollut avoimuusperiaatteen edellyttämällä tavalla annettu riittäviä tietoja hankintayksikön puitejärjestelyssä mukana olevista hankintayksiköistä ja niiden sopimusaikana tekemistä hankinnoista.

Tarjouspyyntö sekä siitä esitetyt kysymykset ja annetut vastaukset

Hankintayksikkö on ilmoittanut puitejärjestelynä toteutettavasta suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän hankinnasta. Tarjouspyynnön mukaan kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut paras hinta-laatusuhde, jossa hinnan painoarvo on ollut 75 prosenttia ja laadun 25 prosenttia. Hankintaan on sisältynyt palvelun käyttöönotto, järjestelmän tuki- ja ylläpitopalvelut sekä henkilöstön koulutus järjestelmän käyttöön.

Tarjouspyynnön johdanto-osassa on todettu seuraavaa:

"2M-IT on julkisomisteinen, voittoa tavoittelematon, Suomen suurin sote ICT-palveluja tuottava osakeyhtiö. Suurimmat omistajamme ovat VSSHP, SATSHP, EKSOTE, CAREA, KSSHP, VSHP sekä Porin kaupunki.

Hankinnasta tehdään sopimus yhden (1) toimittajan kanssa.

Solmittava sopimus tulee olemaan mukana 2M-IT:n omistajilleen tarjoamassa palveluvalikoimassa. Ensivaiheessa hankinnan kohteena oleva palvelu tullaan toteuttamaan yhdelle asiakkaalle. Hankintayksikkö ei sitoudu muihin määriin, eikä hankintasopimus tuota yksinoikeutta kyseisen palvelun tuottamiseen."

Tarjouspyynnön kohdassa 7 "Tarjoushinta" on todettu seuraavaa:

"Tarjoushinnat tulee ilmoittaa arvonlisäverottomina kiinteinä hintoina tarjouslomakkeella (liite 2).

Tarjouksessa tulee antaa seuraavat hinnat:

Käyttöönottoprojekti ja koulutus / €

Ylläpito, sisältäen perusjärjestelmän ominaisuudet ja osat, jotka kuvattu vaatimusmäärittelyssä (liite 1), kun hoitohuoneita on 10 kpl €/kk

Lisenssi €/kk sisältäen vaatimusmäärittelyssä (liite 1) mainitut perusjärjestelmän ominaisuudet ja osat, kun hoitohuoneita on 10

Lisenssihinta / Ylläpito €/kk hoitohuoneen lisäys, jos yli 10 hoitohuonetta

Asiakaskohtaisen räätälöinnin hinta, mikäli järjestelmään avataan uusia rajapintoja toisiin järjestelmiin? Hinta €/tunti, sekä muut toiminnanohjausjärjestelmän erikseen hinnoiteltavat oheispalvelut, kuten tarjouslomakkeella (liite 2) on pyydetty."

Tarjouspyynnön kohdan 11.4 "Tarjousten kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu" mukaan käyttöönottoprojektin sekä ylläpidon ja lisenssin kuukausihintojen perusteella laskettavasta vertailuhinnasta on voinut saada 60 pistettä ja toiminnanohjausjärjestelmän erikseen hinnoiteltavien oheispalveluiden yhteenlasketun vertailuhinnan perusteella 15 pistettä.

Tarjouspyynnön liitteenä olleella tarjouslomakkeella on todettu, että sillä tulee ilmoittaa pyydetyt arvonlisäverottomat kiinteät nettohinnat.

Tarjouslomakkeella on toiminnanohjausjärjestelmän käyttöoikeushinnan osalta tullut ilmoittaa käyttöönottoprojektin kiinteä kokonaishinta, kuukausittainen ylläpitohinta, kuukausittainen lisenssin hinta, kun hoitohuoneita on 10 sekä hoitohuoneen lisäys, kun hoitohuoneita on ollut enemmän kuin 10. Ensiksi mainitun kerroin vertailussa on ollut 1, muiden 24. Ensiksi mainitun osalta lisätietoina on todettu muun ohessa, että käyttöönottoprojekti käsittää tilaajan koulutukset ja tarvittavat järjestelmäasennukset tilaajan laitteisiin.

Tarjouslomakkeella on lisäksi ollut kohdat toiminnanohjausjärjestelmän erikseen hinnoiteltaville oheispalveluille. Näitä ovat olleet järjestelmäkehityksen päivähinta (euroa päivältä) ja tuntihinta (euroa tunnilta), tuntihinta toiminnanohjausjärjestelmän syventävälle käyttökoulutukselle tai palvelukonseptin tehostamiselle taikka hiominen tilaajan kanssa, tuntihinta raportointityölle, joka ei sisälly lisenssikustannukseen sekä hinta tekstiviestille, kun järjestelmä lähettää sen automaattisesti (senttiä kappaleelta) tai kun lähetys vaatii manuaalista työtä (senttiä kappaleelta).

Tarjouspyynnön liitteenä olleen toimitussopimusluonnoksen kohdassa 5 "Hinnat ja maksuehdot" on todettu seuraavaa:

"Kunkin käyttöönottoprojektin hinnat sovitaan erikseen projektisopimuksessa ja käyttöönottoprojektille sovitaan aina kiinteä kattohinta."

Toimitussopimusluonnoksen kohdassa 7 "Aikataulu ja viivästykset" on myös todettu seuraavaa:

"Käyttöönottoprojektin aikataulu tarkennetaan projektisopimuksessa. Jos käyttöönottoprojekti viivästyy toimittajan vastuulla olevasta syystä, toimittaja maksaa tilaajalle sopimussakkoa jokaiselta alkavalta seitsemän (7) vuorokauden pituiselta ajanjaksolta kolme (3) prosenttia käyttöönottoprojektin hinnasta. Mikäli viivästys on kestänyt yli kaksi (2) viikkoa, viivästyssakkoa korotetaan viiteen (5) prosenttiin käyttöönottoprojektin hinnasta. Sakko on kuitenkin yhteensä enintään kymmenen (10) prosenttia käyttöönottoprojektin hinnasta."

Tarjouspyynnöstä on esitetty hankintamenettelyssä muun ohella seuraavia kysymyksiä, joihin hankintayksikkö on vastannut seuraavasti:

"Kysymys: mikäli järjestelmän kk-maksu sisältää lisenssin eli käyttöoikeuden, tuleeko tällöin ilmoittaa 0 € kohtaan 2 (ylläpito / kk) ja ainoastaan 10 hoitohuoneen kk-hinta kohtaan 2 (lisenssi / kk)?

Vastaus: voidaan hyväksyä 0 € hinta lisenssi kohdassa, kun ylläpito sisältää lisenssit. Ylläpitohinnan tulee silloin sisältää sekä lisenssit että ylläpito / kk 10-hoitohuoneen osalta.

– –

Kysymys: mikä on tarjouspyynnön arvioitu hankintahinta?

Vastaus: arvioitu koko sopimuskaudella joka ilmoitettu hankintailmoituksessa 2.500.000 €.

Kysymys: tarjouspyynnössä ei ole ilmoitettu hankinnan kohdetta. Mihin kyseistä palvelua ollaan hankkimassa ja millaiseen ympäristöön?

Vastaus: palvelu hankitaan sosiaali- ja terveydenhuollon asiakkaillemme, ensimmäisenä kohteena Porin hammashuolto."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se on sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta siksi, että valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan eräiksi hinnoiksi nolla euroa. Valittaja on myös esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä ollut tarjouksen hinnoittelulomake on ollut monitulkintainen. Hankintayksikkö on puolestaan esittänyt, että valittaja ei ole ilmoittanut kyseisiä hintojaan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ennen valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioimista tarkasteltava sitä, onko tarjouspyyntö laadittu hankintasäännösten mukaisesti niin selväksi, että sen perustella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Asiassa on tähän liittyen myös arvioitava, ovatko tarjouspyynnöstä käyneet ilmi kaikki ne tiedot, joilla on ollut olennaista merkitystä tarjousten tekemisessä ja onko hintavertailussa huomioon otettavien seikkojen perusteella voitu selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa niin hankinnan kohteen määrittelyn kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden asettamisessa. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteina tulee käyttää sellaisia seikkoja, joiden perusteella voidaan selvittää, mikä tarjouksista on taloudellisesti edullisin. Hankintayksikön tulee harkintavaltansa puitteissa myös käyttää hyödyksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet. Lisäksi hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Tarjouspyynnön perusteella on voitava antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia ja tarjouspyynnöstä tulee ilmetä kaikki tiedot, joilla on olennaista merkitystä tarjouksen tekemisessä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on yleisesti kuvattu suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän hankintaa, muttei hankinnan laajuutta tai sitä konkreettista kohdetta tai kohteita, minne toiminnanohjausjärjestelmä on ollut tarkoitus hankkia.

Tarjouspyynnöstä ilmenee, että tehtävä sopimus tulisi sisältymään hankintayksikön omistajilleen tarjoamaan palveluvalikoimaan, mutta hankintayksikön tarkoituksena on ollut toteuttaa palvelu aluksi yhdelle asiakkaalle. Tätä asiakasta tai sen olosuhteita ei ole kuitenkaan kuvattu tarjouspyynnössä. Kysymyksiin annetuissa vastauksissa kohteeksi on ilmoitettu Porin hammashuolto. Hankinnan kokonaisarvoksi vastauksissa on todettu koko sopimuskaudella 2.500.000 euroa. Markkinaoikeudessa hankintayksikkö on esittänyt hankinnan ennakoiduksi kokonaisarvoksi hankinnasta ilmoitettaessa 221.000–300.000 euroa. Edellä mainittu viittaa siihen, että hankintaa on ollut tarkoitus laajentaa myös muiden hankintayksikön asiakkaiden käyttöön. Tämän hankinnan perusteella toiminnanohjausjärjestelmää mahdollisesti hankkivia asiakkaita ei kuitenkaan ole kuvattu tarjouspyynnössä.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ei ole avoimuusperiaatteen mukaisesti kuvattu riittävästi hankinnan kohdetta ja annettu niitä tietoja, jotka ovat olleet olennaisia tarjousten tekemisessä erityisesti hankinnan laajuuden ja kokonaisarvon osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hinnan vertailuperusteena on käytetty muun ohessa käyttöönottoprojektin kiinteää kokonaishintaa. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan kuvattu sitä, millaisesta ja miten laajasta käyttöönotosta on ollut kysymys. Käyttöönottoprojektin hinnoittelu on voinut olla tarjoajille merkityksellistä myös siksi, että kyseinen hinta on vaikuttanut toimituksen viivästyessä sopimussakon määrään. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyynnössä ei ole annettu riittäviä tietoja sen varmistamiseksi, että tarjoajat olisivat voineet antaa käyttöönottoprojektille vertailukelpoisen hinnan.

Markkinaoikeus lisäksi katsoo, että epäselväksi on jäänyt, onko kyseisellä tarjouksessa ilmoitettavalla käyttöönottoprojektin kiinteällä hinnalla ollut lainkaan tosiasiallista merkitystä hankinnassa, kun toimitussopimuksen mukaan kunkin käyttöönottoprojektin hinnasta sovittaisiin erikseen. Näin ollen käyttöönottoprojektin kiinteän hinnan perusteella ei ole voinut selvittää, mikä tarjouksista on hankintayksikölle kokonaistaloudellisesti edullisin.

Lisäksi hintavertailussa on käytetty vertailuperusteena erikseen hinnoiteltavien oheispalveluiden yhteenlaskettua kokonaishintaa. Kyseisessä kohdassa on muun ohessa ollut järjestelmäkehitys päivähintana ja tuntihintana. Markkinaoikeus toteaa, että tarjoajille on voinut olla epäselvää se, miksi tarjouksessa on tullut ilmoittaa tuntihinnan lisäksi "päivähinta" ja kuinka paljon työtä "päivähintaan" on ajateltu sisältyvän. Markkinaoikeus katsoo, että tältä osin tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole avoimuusperiaatteen mukaisesti ilmoittanut tarjouspyynnössä kaikkia niitä tietoja, joilla on ollut olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyyntö ei ole myöskään ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia, eikä siten turvaamaan tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Hintavertailussa on lisäksi otettu huomioon seikkoja, joiden perusteella ei ole voitu selvittää, mikä tarjouksista on ollut hankintayksikölle taloudellisesti edullisin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Koska jo hankintamenettelyä koskeva tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata vain siten, että hankinnasta järjestetään kokonaan uusi tarjouskilpailu.

Mikäli 2M-IT Oy aikoo edelleen toteuttaa suun terveydenhuollon toiminnanohjausjärjestelmän hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa 2M-IT Oy:n toimitusjohtajan 8.4.2019 tekemän hankintapäätöksen. Markkinaoikeus kieltää 2M-IT Oy:tä tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 50.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää 2M-IT Oy:n ja Hygga Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jaakko Ritvala, Pekka Savola ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuus tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 23.3.2020