MAO:76/20

Tampereen kaupunki - liikennevalojen ja liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotyöt

julkinen hankinta - tarjousten vertailu - hankintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: 2019/57
Antopäivä: 2.3.2020

Asian tausta

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut omasta ja Tampereen Raitiotie Oy:n, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Kangasalan kunnan, Lempäälän kunnan, Nokian kaupungin, Pirkkalan kunnan, Sastamalan kaupungin ja Ylöjärven kaupungin puolesta 17.7.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Tampereen seudun liikennevalojen ja liikenteen hallinnan järjestelmien ylläpitoa koskevasta palveluhankinnasta viiden vuoden sopimuskaudelle ja mahdolliselle yhdelle kolmen vuoden optiokaudelle.

Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtaja on 4.2.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 22 valinnut Tampereen Vera Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on EU-hankintailmoituksen mukaan ollut noin 5.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Oulun Energia Urakointi Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 29.600 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksun määrän viivästyskorkoineen.

Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön antamaan voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneen palvelusuunnitelman valittajalle nähtäväksi.

Perusteet

Valittajan pyydettyä saada nähtäväkseen voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjat hankintayksikkö on 8.2.2019 kieltäytynyt antamasta valittajan käyttöön voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelmaa ja hintalomaketta sillä perusteella, että ne sisältävät voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia. Hankintayksikön mukaan kysymyksessä olevat asiakirjat sisältävät yksityiskohtaisia tietoja voittaneen tarjoajan palvelun toimintamalleista, menetelmistä ja yksikköhinnoista. Hankintayksikkö on todennut, että se on ilmoittanut hankintapäätöksen liitteessä 2 "Tarjousten vertailu" (jäljempänä vertailutaulukko) kaikki vertailussa käytetyt tiedot ja tarjoajien saamat pisteet sekä tiedot vertailussa käytetystä kokonaishinnasta.

Hankintapäätöksen liitteenä oleva vertailutaulukko ei ole antanut riittävää kuvaa siitä, miten ja mitä tekijöitä painottaen pisteytys on tosiasiassa suoritettu eikä tietoja sen arvioimiseksi, onko pisteytys ja vertailu suoritettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Tarjousvertailun oikeellisuuden selvittämiseksi ja asianmukaisuuden varmistamiseksi on välttämätöntä, että valittajalle annetaan tiedot voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelmasta. Valittajalla on tarjouskilpailuun osallistuneena ja oikeudenkäynnin osapuolena oikeus saada tieto kaikista vertailussa käytetyistä asiakirjoista.

Lisäksi hankintayksikkö on vertaillut ja pisteyttänyt tarjoukset virheellisesti lisäreferenssien osalta. Valittaja on saanut vähintään kuusi laatupistettä vähemmän kuin mihin se olisi ollut oikeutettu virheettömässä kilpailutuksessa. Vastaavasti voittanut tarjoaja on saanut vähintään 12 laatupistettä enemmän kuin mihin se olisi ollut oikeutettu tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden ja tarjouspyynnön laatua koskevien edellytysten perusteella.

Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan viisi vastaavan työnjohtajan ja viisi tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssiä, jotka ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut edellytykset. Valittajan olisi tullut saada jokaisesta lisäreferenssistä kolme pistettä eli yhteensä kaksi kertaa 15 laatupistettä.

Hankintayksikön ratkaisu hyväksyä tarjousvertailussa pisteitä tuottaviksi lisäreferensseiksi vain sellaiset referenssikohteet, joiden arvo on ollut vähintään 50.000 euroa tarjousten jättöpäivään mennessä ei ole ollut hankintasäännösten mukainen. Kysymyksessä olevaa arviointiperustetta ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Tarjouspyynnössä on nimenomaisesti ilmoitettu, että hyväksyttävä lisäreferenssi voi olla myös voimassa oleva palvelusopimus. Valittajan ilmoittaman ja hankintayksikön hylkäämän lisäreferenssin arvo olisi ollut yli 50.000 euroa hankintasopimuksen allekirjoittamiseen mennessä. Kysymyksessä olevan lisäreferenssin arvo on ollut kokonaisuudessaan reilusti enemmän kuin vaadittu 50.000 euroa.

Valittaja on esittänyt valituksensa yhteydessä vaihtoehtoisen lisäreferenssin, jonka se olisi voinut ilmoittaa, jos tarjouspyynnössä olisi edellytetty kohteen arvon täyttymistä tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt virheellisesti voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi, kolme ja viisi sekä voittaneen tarjoajan ilmoittamat tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi, kaksi ja neljä. Kysymyksessä olevat lisäreferenssit eivät ole koskeneet tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmän ylläpitotöitä. Ylläpidolla pyritään pitämään rakenteet ja laitteet käyttökunnossa ja kasvattamaan rakenteen tai laitteen teknistä käyttöikää. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa on selkeästi todettu, että lisäreferenssin tulee olla suoritettuna ylläpitotöistä.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme kahtena erillisenä kohteena, vaikka tosiasiassa kysymyksessä on ollut yksi saneeraustyö.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi ja kaksi eivät ole voineet ylittää ylläpidon osalta vaadittua 50.000 euroa, koska ne ovat sisältäneet merkittävän määrän laitehankintoja, suunnittelua ja uuden rakentamista. Kysymyksessä olevien referenssien osalta ei ole myöskään määritelty, mikä alihankkijan osuus työstä ja hinnasta on ollut.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 18.434 eurolla viivästyskorkoineen.

PerusteetValittajan vaatimus saada voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelma nähtäväksi on hylättävä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut palvelusuunnitelman sisältävän liikesalaisuuksia, eikä hankintayksiköllä ole ollut aihetta arvioida asiaa toisin palvelusuunnitelman sisällön perusteella. Voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelma on sisältänyt yksityiskohtaisia tietoja voittaneen tarjoajan järjestelmäratkaisuista, toimintamalleista ja menetelmistä. Mikäli kysymyksessä olevat tiedot luovutettaisiin kilpailevalle yritykselle, se murtaisi yrityksen tärkeiden liikesalaisuuksien suojan.

Hankintasäännösten ja oikeuskäytännön perusteella hankintayksikkö ei ole velvollinen antamaan tietoa liikesalaisuuksia sisältävästä palvelusuunnitelmasta silläkään perusteella, että tietoa on käytetty tarjousten vertailussa. Valittajan pyytämien asiakirjojen toimittamatta jättäminen valittajalle ei myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista, koska tarjoajille on annettu riittävät tiedot hankintapäätöksen yhteydessä.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti palvelusuunnitelmien vertailun ja pisteytyksen osalta ja noudattanut tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita. Tarjouspyynnön liitteessä 1 "Tarjouslomake" on ilmoitettu, miten palvelusuunnitelmia arvioidaan ja pisteytetään. Alalla ammattimaisesti toimivan yrityksen on tullut ymmärtää tarjouslomakkeen perusteella, mitä täysiin pisteisiin oikeutettavalta palvelusuunnitelmalta on edellytetty. Koska arviointiperusteet ovat olleet tarjoajien tiedossa, hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti pisteytyksen osalta.

Hankintayksikkö on perustellut pisteytystä hankintapäätöksen liitteessä 2 "Tarjousten vertailu" (jäljempänä vertailutaulukko). Vertailutaulukossa esitetyt perustelut ovat olleet selkeitä ja niistä on käynyt yksiselitteisesti ilmi, miltä osin valittajan palvelusuunnitelma on jäänyt puutteelliseksi ja miksi valittajan palvelusuunnitelman perusteella ei ole voinut saada täysiä pisteitä. Vertailutaulukossa on lisäksi todettu voittaneen tarjoajan osalta, että täysiin pisteisiin oikeuttavien kohtien osalta voittaneen tarjoajan esittämä kuvaus on ollut kaikilta osin tarjouslomakkeen kuvauksen mukainen. Vertailutaulukossa on tämän osalta otettu huomioon, etteivät voittaneen tarjoajan liikesalaisuudet paljastu. Näin on menetelty myös valittajan osalta.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti myöskään lisäreferenssien pisteytyksen osalta. Voittaneen tarjoajan ilmoittamat lisäreferenssit ovat täyttäneet referensseille asetetut edellytykset, ja näin ollen voittanut tarjoaja on saanut lisäreferensseistä täydet pisteet. Valittajan kaksi lisäreferenssiä eivät ole täyttäneet referensseille asetettuja edellytyksiä, ja näin ollen valittaja ei ole saanut niistä täysiä pisteitä.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus edellyttää, että referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetun, arvoa koskevan vaatimuksen tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä. Hankinnan kohteena ovat olleet ylläpitotöitä koskevat palvelut. Tämän tyyppisessä hankinnassa voidaan pitää lähtökohtana, että referenssit täyttävät arvoa koskevan vaatimuksen. Referenssien tarkoituksena on ollut varmistua siitä, että tarjoajilla on riittävä kokemus ja osaaminen suorittaa hankinnan kohteena olevat työt. Hankinnan kohteen arvo ja hankinnan kohteeseen liittyvät tehtävät huomioon ottaen referenssien arvoa koskevaa vaatimusta ei voida pitää myöskään kohtuuttomana.

Hankintasäännösten sanamuoto ei ole esteenä tulkinnalle, jonka mukaan hankinnan kohdetta koskevan referenssin tai vertailuun vaikuttavan lisäreferenssin on tullut täyttää arvoa koskeva vaatimus tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä. Sillä ei ole ollut asiassa merkitystä, että tarjoajat ovat voineet ilmoittaa myös voimassa olevia sopimuksia, jos lisäreferenssien edellytykset ovat muuten täyttyneet tarjousten jättöaikaan mennessä. Voimassa olevien sopimusten sallimisella on ollut tarkoitus laajentaa tarjoajien mahdollisuuksia ilmoittaa referenssejä, kun niihin on jo tosiasiallisesti sisältynyt töiden suorittamista.

Hankintayksikkö ei ole määritellyt lisäreferensseihin sisältyvien ylläpitotöiden sisältöä tarkemmin, jotta tarjoajilla olisi mahdollisuus ilmoittaa laaja-alaisesti hankinnan kohdetta vastaavia referenssejä ja jotta tarjouskilpailu ei näin myöskään rajoittuisi. Perinteisesti ylläpidolla on tarkoitettu esimerkiksi jonkin järjestelmän oikean toiminnan varmistamista ja järjestelmästä huolehtimista. Oikean toiminnan varmistaminen ja järjestelmästä huolehtiminen edellyttää muun ohella konsulttitöiden ja korjaustöiden suorittamista ja tietyissä tilanteissa myös muutos- ja laajennustöitä. Alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että ylläpitotöiden määritelmä on laaja ja käsittää muun ohella kunnossapitoon ja asiantuntijatyöhön liittyviä tehtäviä. Tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella on ollut selvää, että tarjoajilla on ollut laajat mahdollisuudet ilmoittaa eri tyyppisiä töitä sisältäviä referenssejä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit ovat koskeneet ylläpitotöitä ja vastanneet hankinnan kohdetta. Jokaisen ilmoittamansa lisäreferenssin osalta voittanut tarjoaja on vastannut "Kyllä" tarjouslomakkeen kohtaan, jossa on tiedusteltu, onko referenssissä ollut kyse liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöistä. Voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit ovat myös referenssien nimien ja kuvausten perusteella koskeneet liikennevaloihin, niiden kojeisiin ja opastimiin tehtäviä töitä. Pelkästään tällä perusteella hankintayksikkö on voinut pitää voittaneen tarjoajan lisäreferenssejä hankinnan kohdetta vastaavina ja hyväksyä ne.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat koskeneet erillisiä työkohteita. Kysymyksessä olevista kohteista on pyydetty tarjouksia samanaikaisesti ja niiden osalta on tehty yhteinen hankintapäätös, vaikka kohteet ovat olleet toisistaan erillisiä.

Hankintayksiköllä ei ole ollut aihetta epäillä, etteivätkö voittaneen tarjoajan ilmoittamat tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi ja kaksi olisi täyttäneet arvoa koskevaa vaatimusta.

Hankintayksikkö ei voi ottaa kantaa valituksen yhteydessä toimitettuun lisäreferenssiin, sillä se olisi tarjouksen kiellettyä parantamista.

Hyvitysmaksun määräämiselle ei ole perustetta, koska hankintayksikkö ei ole allekirjoittanut hankintasopimusta voittaneen tarjoajan kanssa.

Kuultavan lausunto

Tampereen Vera Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.447,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittajalla ei ole oikeutta saada tietoa Tampereen Vera Oy:n liikesalaisuudeksi ilmoittamasta palvelusuunnitelmasta. Palvelusuunnitelma sisältää tietoja, jotka kuuluvat liikesalaisuuden suojan ydinalueelle. Palvelusuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten Tampereen Vera Oy toteuttaa hankinnan kohteena olevan palvelun.

Palvelusuunnitelma on ollut Tampereen Vera Oy:n henkilökunnankin osalta vain rajoitetun henkilöpiirin tiedossa. Palvelusuunnitelma on ollut Tampereen Vera Oy:n ja sen alihankkijoiden liiketoiminnassa kehittämä ja sillä on taloudellista arvoa Tampereen Vera Oy:lle ja sen alihankkijoille. Kysymyksessä oleviin tietoihin liittyy yksiselitteinen salassapitointressi.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoajien ilmoittamat lisäreferenssit sekä palvelusuunnitelmat tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Tampereen Vera Oy ei ole saanut tarjousvertailussa liikaa laatupisteitä vastaavan työnjohtajan ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferensseistä. Kaikki Tampereen Vera Oy:n ilmoittamat lisäreferenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset, ja hankintapäätöksen pisteytys on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tampereen Vera Oy:n ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi, kolme ja viisi ovat koskeneet ylläpitotyötä. Kysymyksessä olevien lisäreferenssien osalta vastaavalta työnjohtajalta on tarvittu työn toteuttamiseen samaa osaamista ja kokemusta, mitä hankinnan kohteena olevien ylläpitotöiden toteuttamiseen tarvitaan.

Vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat koskeneet kahta erillistä kohdetta. Molemmista hankinnoista on päätetty samassa Tampereen kaupungin rakentamispäällikön päätöspöytäkirjassa, mutta kyseessä ovat olleet erilliset sopimukset. Molempien lisäreferenssien arvo on ylittänyt tarjouspyynnössä vaaditun 50.000 euroa.

Hankintayksikkö ei ole määritellyt yksityiskohtaisesti ylläpitotöiden sisältöä. Ylläpitotöiden määritelmä on laaja, ja se kattaa ainakin kaikki tarjouspyynnön liitteessä 3 "Palvelun sisältö" mainitut tehtävät. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 2 "Hintalomake" on kuvattu ylläpitosopimukseen kuuluvia tehtäviä.

Termi "ylläpitotyö" voi sisältää sekä mekaanista työtä että asiantuntijatyötä. Liikennevalojen ja liikenteen hallintajärjestelmien ylläpitopalveluun sisältyy hyvin tavanomaisesti muun ohella käyttöiän loppupäässä olevien liikennevalojen tai liikenteenhallintajärjestelmien osien uusimista, jotta ne pysyvät käyttökuntoisena. Jos edellä mainittuja töitä sisältäviä referenssejä ei hyväksyttäisi lisäreferenssiksi, lisäreferenssin sisältö ei olisi lainkaan hankinnan kohdetta vastaava, koska merkittävä osa hankinnan kohteesta rajautuisi ulkopuolelle.

Ylläpitotyöksi lasketaan kaikki olemassa olevien liikenteenhallintajärjestelmien ja niiden osien elinkaarta pidentävät työt. Ylläpitotöistä voidaan erottaa uusien liikennevalojen tai liikenteenhallintajärjestelmien rakentaminen, jolloin esimerkiksi uuteen kohteeseen asennetaan kokonaan uudet liikennevalot tai liikenteenhallintajärjestelmät.

Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa Tampereen Vera Oy:n tarjouksessa esitettyyn kuvaukseen. Hankintayksikkö on voinut arvioida lisäreferenssien täyttävän tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset. Hankintayksikkö ei ole jättänyt soveltamatta vertailuperusteita, vaan lisäreferenssejä on arvioitu nimenomaan tarjouspyynnön sanamuodon mukaisesti. Hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, mikäli se ei olisi antanut Tampereen Vera Oy:lle täysiä pisteitä edellä mainituista lisäreferensseistä.

Tampereen Vera Oy:n ilmoittamissa tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferensseissä on ollut kyse Tampereen Vera Oy:n alihankkijan referensseistä. Tampereen Vera Oy:n ilmoittamat lisäreferenssit ovat koskeneet hankinnan kohdetta vastaavia palveluja, ja tietoliikenneverkon ylläpitäjältä on tarvittu samaa osaamista, mitä hankinnan kohteena olevien ylläpitotöiden toteuttamiseen tarvitaan.

Valittajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssi kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi neljä eivät ole täyttäneet kaikkia pisteytettäville lisäreferensseille asetettuja vaatimuksia. Referenssin arvon on tullut olla vähintään 50.000 euroa. Referenssin taloudellista arvoa koskeva kohta on muotoiltu siten, että referenssin arvo lasketaan toteutuneesta arvosta, ei voimassaolevien palvelusopimusten tulevasta arvosta. Muotoilu on perusteltu, sillä usein ylläpitosopimukset ovat puitesopimuksia, eikä sopimuksen taloudellinen arvo ole tiedossa ennen sopimuskauden päättymistä.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt palvelusuunnitelmat tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteessä 1 "Tarjouslomake" on kuvattu yksityiskohtaisesti palvelusuunnitelmien arvioitava sisältö ja pisteytys. Alalla ammattimaisesti toimivan Oulun Energia Urakointi Oy:n on pitänyt ymmärtää tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella, millaisia kuvauksia täysiin pisteisiin oikeuttavalta palvelusuunnitelmalta on edellytetty. Hankintapäätöksen liite 2 "Tarjousten vertailu" on osoittanut, että tarjouksia on vertailtu nimenomaan tarjouslomakkeessa mainituilla kriteereillä.

Vastaselitys

Valittaja on tarkentanut asiakirjapyyntöä ja pyytänyt saada nähtäväkseen voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelman kohdat 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b ja 3.4.d.

Hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen virheellisesti. Palvelusuunnitelman kohdan 3.1.b osalta hankintayksikkö on virheellisesti todennut, että valittajan kuvaus on koskenut ainoastaan liikennevaloja. Liikennevalot on esitetty kuvauksessa ainoastaan esimerkkinä. Palvelusuunnitelmassa on kuvattu laajasti prosesseja ja toimenpiteitä, jotka ovat koskeneet kaikkia järjestelmiä. Valittajan olisi tullut saada kysymyksessä olevasta kohdasta täydet viisi pistettä.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.a osalta pisteytys ei ole perustunut etukäteen asetettuihin kriteereihin. Tarjouspyynnön liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa ei ole pyydetty kuvaamaan valvonta- ja etähallintalaitteiden käyttöä. Valittaja on kuitenkin kertonut valvonta- ja etähallintalaitteiden käytön ensisijaiseksi työkalukseen liikennevalvontajärjestelmän toiminnan analysoimisessa ja maininnut esimerkkejä sen käytöstä. Hankintayksikkö ei olisi saanut vähentää valittajan pisteitä. Valittajan olisi tullut saada kysymyksessä olevasta kohdasta täydet neljä pistettä.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta valittajan esittämä kuvaus on ollut riittävän laaja ja selkeä, ja se on sisältänyt kaikki hankintayksikön edellyttämät asiat. Valittajan olisi tullut saada kysymyksessä olevasta kohdasta täydet kaksi pistettä.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.d osalta valittajan esittämä kuvaus on sisältänyt kaikki hankintayksikön edellyttämät asiat. Kamerat eivät ole osa tietoliikenneverkkoa, vaan sitä hyödyntäviä erillisiä laitteita. Valittajan olisi tullut saada kysymyksessä olevasta kohdasta täydet kolme pistettä.

Tarjouspyynnön mukaan lisäreferenssi on voinut olla myös voimassa oleva palvelusopimus. Kohdassa, jossa puhutaan voimassa olevan palvelusopimuksen soveltuvuudesta lisäreferenssiksi ei ole määritelty sitä, milloin arvon on tullut täyttyä.

Hankintayksikkö on käyttänyt vertailussa perustetta, jota se ei ole ilmoittanut tarjouspyyntöasiakirjoissa. Hankintayksikkö on vasta 9.1.2019 valittajalle toimittamassaan täsmennyspyynnössä kysynyt, onko valittajan ilmoittamien referenssien arvo ollut vähintään 50.000 euroa tarjousten viimeisenä jättöpäivänä. Hankintayksikkö on asettanut referensseille uuden vaatimuksen ja edellyttänyt, että ilmoitettujen referenssien olisi tullut täyttyä viimeistään tarjousten viimeisenä jättöpäivänä.

Valittaja on esittänyt hylätyn referenssihankkeensa hankintayksikölle jo neuvotteluvaiheessa ennen lopullisen tarjouksen jättämistä. Hankintayksiköllä olisi ollut mahdollisuus tarkentaa referenssivaatimuksiaan jo neuvotteluvaiheessa, mikäli referenssi olisi koettu tarjouspyyntöä vastaamattomaksi.

Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta referenssin arvioimiseksi vain silloin, kun se ei ole asettanut nimenomaisia vaatimuksia referenssin sisällön osalta. Nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa hankintayksikkö on edellyttänyt lisäpisteisiin oikeuttaviksi referensseiksi kohteita, jotka liittyvät liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöihin ja joissa vastaava henkilö on toiminut tietoliikenneverkon ylläpitäjänä.

Termi "ylläpito" on kuvattu varsin kattavasti tarjouspyyntöasiakirjoissa. Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Palvelun sisältö" on määritelty ylläpitopalvelut. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä 5 "Palvelusopimusluonnos" on määritelty palvelu ja ylläpitokohde. Ylläpitoa on esimerkiksi työ, jossa liikennevalojärjestelmässä yksittäinen koje tai komponentti vaihdetaan, jotta liikennevalo saadaan toimintakelpoiseksi. Uusien laitteiden hankinta tai niiden suunnittelu ja käyttöönotto eivät ole ylläpitotyötä. Myöskään saneeraus ja rakennusprojektit eivät ole ylläpitotyötä, vaan rakentamista.

Tampereen Vera Oy:n ilmoittamien lisäreferenssien kokonaisarvosta on vähennettävä jokaisen projektin sisältämä laitehankintojen arvo.

Tampereen Vera Oy:n ilmoittamien vastaavan työnjohtajan lisäreferenssien kaksi ja kolme osalta kysymyksessä olevien projektien arvoon on sisältynyt merkittävä osa laitehankintoja, jotka ovat investointeja. Investoinnit eivät kuulu ylläpitopalveluun. Ylläpitopalvelua on laitemääriin perustuva palvelu ja ennakoiva huolto kiinteää kuukausihintaa vastaan. On todennäköistä, että kysymyksessä olevat lisäreferenssit eivät ole täyttäneet niiltä vaadittua vähintään 50.000 euron edellytystä.

Valittaja on tarkoittanut riitauttaa Tampereen Vera Oy:n ilmoittaman tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin viisi, eikä lisäreferenssiä neljä, kuten valituksessa on esitetty. Tampereen Vera Oy ei ole esittänyt, miltä osin kysymyksessä olevan lisäreferenssin arvoon on sisältynyt ylläpitotöitä.

Hankintayksikkö on halunnut suosia entistä sidosyksikköään, jonka kanssa sillä on ollut pitkä kokemus yhteistyöstä.

Muut kirjelmät

Kuultava on toimittanut lisälausunnon ja esittänyt, että palvelusuunnitelman kohdat 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b. ja 3.4.d sisältävät Tampereen Vera Oy:n liikesalaisuuksia. Edellä mainitut kohdat sisältävät yksityiskohtaista tietoa siitä, miten Tampereen Vera Oy toteuttaa hankinnan kohteena olevan palvelun. Kysymyksessä olevat tiedot ovat Tampereen Vera Oy:n liiketoiminnan ydintä ja niitä käytetään Tampereen Vera Oy:n liiketoiminnan kehittämisessä ja suurella todennäköisyydellä tulevissa kilpailutuksissa. Mikäli valittaja saisi tiedon kysymyksessä olevista palvelusuunnitelman kohdista, tieto antaisi valittajalle kilpailuetua ja siten heikentäisi Tampereen Vera Oy:n asemaa tulevissa tarjouskilpailuissa.

Hankintayksikkö on toimittanut lisävastineen ja vaatinut, että vastaselitys on jätettävä tutkimatta täydennetyiltä osin, sillä valittaja on esittänyt vastaselityksessään uusia lisäperusteluja valitukselleen. Asiassa ei ole kysymys hallintolainkäyttölain tarkoittamasta olosuhteiden muutoksesta tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleesta seikasta, jonka perusteella valituksen täydentäminen olisi sallittua.

Valittaja on ensinnäkin esittänyt vastaselityksessään uuden väitteen, jonka mukaan hankintayksikön vaatimus referenssin arvon täyttymisestä tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä olisi uusi vertailuperuste. Lisäksi valittaja on laajentanut valitustaan voittaneen tarjoajan vastaavan työnjohtajan lisäreferenssien kaksi ja kolme sekä tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssien yksi ja kaksi osalta siten, että valittajan mukaan referensseihin olisi laskettu mukaan laitehankintoja.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.1.b osalta alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää hankinnan kohteen ja tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen kuvausten perusteella, että täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt kattavia kuvauksia myös muista hankinnan kohteena olevien palvelujen piiriin kuuluvista laitteista kuin liikennevaloista. Liikennevalot ja liikenteenhallinnan järjestelmät muodostuvat useiden laitteiden kokonaisuuksista, eivät ainoastaan liikennevaloista. Tarjouslomakkeessa käytetty monikkomuoto "laitteet" on myös ilmaissut, että kuvauksen on tullut sisältää liikennevalojen lisäksi myös muita hankinnan kohteena olevien palvelujen piiriin kuuluvia laitteita.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.a osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjen kuvausten perusteella tarjoajille ei ole voinut jäädä epäselväksi, että ylläpitopalvelujen tuottaminen on perustunut ensisijaisesti hallinta- ja etähallintaohjelmistojen käyttöön. Täysiin pisteisiin oikeuttavassa palvelusuunnitelmassa pelkkä maininta hallinta- ja etähallintaohjelmistojen käytöstä ei ole ollut riittävää, vaan arviointi on edellyttänyt kattavaa kuvausta valvonta- ja etähallintaohjelmistojen käytöstä ja niiden prosesseista.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta pisteytys on muodostunut tarjouslomakkeen mukaisesti kahdesta seikasta, jotka ovat olleet päätelaitteiden toiminnan analysointi ja järjestelmän toimivuutta parantavat menettelytavat. Tarjouslomakkeen perusteella hankintayksiköllä on ollut oikeus vähentää pisteitä, jos kuvaukset ovat puuttuneet kokonaan tai jos esitetty kuvaus on jäänyt puutteelliseksi tai epäselväksi siten, ettei siitä ole ilmennyt hankintayksikön arvion mukaan kaikkia toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää tarjouslomakkeen perusteella, että pelkkä maininta menettelytavoista ei ole riittänyt täysien pisteiden saamiseksi.

Palvelusuunnitelman kohdan 3.4.d osalta tarjouslomakkeen sanamuoto on ollut yksiselitteinen ja selkeä sen osalta, ettei vertailtava kohta ole koskenut ainoastaan tietoliikenneverkon laitteita, vaan myös verkon päätelaitteita. Koska kamerat ovat näitä edellä mainittuja verkon päätelaitteita, olisi täysiin pisteisiin oikeuttavassa suunnitelmassa tullut olla kuvaus muiden laitteiden ohella myös kameroista. Alalla ammattimaisesti toimivalle tarjoajalle olisi tullut olla selvää, että arvioitavana on ollut järjestelmäkokonaisuus kaikkine siihen liittyvine laitteineen, mukaan lukien kamerat.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että korjaustyöt on sisällytetty osaksi hankinnan kohteena olevia palveluja. Saneeraus tarkoittaa korjaamista eli termit ovat toisilleen synonyymeja. Korjaaminen kuuluu olennaisena osana ylläpitopalveluun, kun tarkoituksena on nimenomaan palvelujen piiriin kuuluvien laitteiden ja järjestelmien jatkuva toiminta.

Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selvästi ilmi, että tarvikkeiden ja laitteiden hankinta kuuluu kiinteänä osana hankinnan kohteena oleviin ylläpitotöihin. Tämä on koskenut muiden laitteiden ja tarvikkeiden ohella myös kameroita ja kamerajärjestelmiä. Hankintayksikkö on voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan ilmoittamat lisäreferenssit ilman, että niistä on vähennetty laitteiden ja tarvikkeiden toimituksia.

Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että liikennevaloihin tehtävät muutokset ja ohjelmoinnit ovat kuuluneet hankinnan kohteena oleviin ylläpitotöihin.

Hankinnan kohteeseen ovat kuuluneet myös käyttöönottoon liittyvät tehtävät. Tarjouspyyntöasiakirjoissa on selkeästi todettu, että uusien järjestelmien ja laitteiden liittäminen eli käyttöönotto, kuuluu palveluntuottajan tehtäviin osana ylläpitopalveluja.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on lisäksi kuvattu tietoliikenneverkon ylläpitäjän tehtäviä, jotka ovat sisältäneet dokumentoitiin, laitteiden ja järjestelmien ylläpitoon, päivittämiseen ja ohjelmistoihin liittyviä tehtäviä. Tietoliikenneverkon ylläpitäjä on tietoliikenneverkon erityisalan asiantuntija eli konsultti, joka tuntee verkon laitteet ja järjestelmät ja sen, miten ne toimivat. Näin ollen tietoliikenneverkon ylläpitäjän tehtävät muodostuvat nimenomaan laitteisiin ja järjestelmiin liittyvästä konsultoinnista, jotta järjestelmän ja laitteiden toimivuus voidaan varmistaa kaikissa tilanteissa.

Valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimus on kohtuuton ottaen huomioon asian laatu ja laajuus. Kohtuullisina oikeudenkäyntikuluina voidaan pitää tämän tyyppisissä valitusasioissa 5.000–15.000 euroa.

Valittaja on toimittanut lisälausuman ja esittänyt, että se ei ole laajentanut alkuperäistä vaatimusta vastaselityksessään. Valittaja ei ole esittänyt uusia vaatimuksia eikä sellaisia perusteita, joiden johdosta vaatimus olisi muuttunut toiseksi. Lisäksi valittaja on esittänyt, että sen oikeudenkäyntikuluvaatimus on asian laatuun ja laajuuteen suhteutettuna kohtuullinen. Koska hankintayksikkö on suhtautunut vastahakoisesti valittajan esittämiin asiakirjapyyntöihin, valittajan työmäärä on kasvanut. Sen sijaan hankintayksikön esittämä oikeudenkäyntikuluvaatimus ei ole ollut kohtuullinen.

Hankintayksikkö on toimittanut lisävastineen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tiedoksi kuultavan eli voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelman kohdat 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b ja 3.4.d, jotta se voisi arvioida, onko hankintayksikkö pisteyttänyt voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelman virheellisesti.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelma on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

-Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Voittanut tarjoaja eli Tampereen Vera Oy on esittänyt, että valittajalla ei ole oikeutta saada tietoa Tampereen Vera Oy:n liikesalaisuudeksi ilmoittamasta palvelusuunnitelmasta. Tampereen Vera Oy:n mukaan palvelusuunnitelmassa kuvataan yksityiskohtaisesti, miten se toteuttaa hankinnan kohteena olevan palvelun.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelman kohdat 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b ja 3.4.d sisältävät yksityiskohtaisia tietoja muun ohella voittaneen tarjoajan toimintamalleista, suunnitelmista ja ratkaisuista hankinnan kohteena olevan palvelun toteuttamiseen. Myös valittaja on ilmoittanut tarjouksensa liitteenä toimitetun palvelusuunnitelman kokonaan salassa pidettäväksi.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaadittujen asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa Tampereen Vera Oy:n liiketoiminnasta, että tiedon antaminen aiheuttaisi viimeksi mainitulle yhtiölle taloudellista vahinkoa. Tampereen Vera Oy:llä voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida antaa edes tarjouskilpailuun osallistuvalle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että valittajan esittämä vaatimus tiedon antamisesta asiakirjasta on hylättävä.

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan toimittama vastaselitys on jätettävä tutkimatta täydennetyiltä osin. Hankintayksikön mukaan asiassa ei ole kysymys asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:n tarkoittamasta olosuhteiden muutoksesta tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleesta seikasta, jonka perusteella valituksen täydentäminen olisi sallittua.

Valittaja on esittänyt, että se ei ole esittänyt vastaselityksessään uusia vaatimuksia eikä sellaisia perusteita, joiden johdosta vaatimus olisi muuttunut toiseksi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 167 §:n 1 momentin mukaan hankinta-asian käsittelyyn markkinaoikeudessa sovelletaan hankintalain säännösten lisäksi hallintolainkäyttölakia (586/1996).

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 23 §:n mukaisesti hakemuksessa on ilmoitettava hakemusajan kuluessa, miltä kohdin päätökseen vaaditaan muutosta, mitä muutoksia päätökseen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Valittaja saa vaatia myös täytäntöönpanon kieltämistä tai tehdä muun sivuvaatimuksen. Mainitun pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa esittää valitusajan päättymisen jälkeen vireillä olevassa asiassa uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Valittaja on 18.2.2019 toimittanut valituksen markkinaoikeudelle hankintalain 147 §:n 1 momentin tarkoitetussa määräajassa. Valittaja on valituksessaan yksilöinyt kysymyksessä olevan hankintapäätöksen oheistamalla sen valitukseen ja vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen. Valittaja on esittänyt perusteluina muun ohella, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme eivät ole vastanneet sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta. Valittaja on 3.7.2019 toimittanut vastaselityksen ja esittänyt uutena perusteena vaatimukselleen, että kysymyksessä olevat lisäreferenssit eivät ole myöskään täyttäneet tarjouspyynnössä asetettua arvoa koskevaa vaatimusta.

Markkinaoikeus katsoo, että hallintolainkäyttölain (586/1996) 27 §:n säännökset huomioon ottaen valituksen täydennyksessä ei ole ollut kysymys sellaisen uuden perusteen esittämisestä, jonka johdosta asia olisi muuttunut toiseksi, eikä valituksen tutkimiselle tältä osin ole estettä. Näin ollen valitus on kokonaisuudessaan tutkittava.

Pääasian perustelut

1 Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn perusteella kysymys toisaalta siitä, onko hankintayksikkö vertaillut ja pisteyttänyt tarjoukset hankintasäännösten mukaisesti lisäreferenssien ja palvelusuunnitelman osalta ja toisaalta siitä, onko hankintayksikkö perustellut hankintapäätöksen hankintasäännösten edellyttämällä tavalla.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin. Laatuun liittyviä perusteita voivat olla tekniset ansiot, esteettiset ja toiminnalliset ominaisuudet, esteettömyys, kaikkien käyttäjien vaatimukset täyttävä suunnittelu, käyttökustannukset, kustannustehokkuus, myynnin jälkeinen palvelu ja tekninen tuki, huolto ja toimituspäivä tai toimitus- tai toteutusaika sekä muut toimitusehdot. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin säännökseen liittyen lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu, että tarjouksen vertailuun liittyvän henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen arviointi on erotettava itse tarjoajaan liittyvien ominaisuuksien ja referenssien arvioinnista. Nämä arviointikategoriat on lähtökohtaisesti edelleen säilytettävä erillään toisistaan. Unionin tuomioistuin on katsonut (tuomio 19.6.2003, GAT, C-315/01, EU:C:2003:360), ettei tarjousten vertailuperusteina tule käyttää tarjoajan muille asiakkaille tarjoamien tuotteiden referenssien lukumäärää, vaan kysymyksessä on peruste, jolla varmistetaan tarjoajan soveltuvuus sopimuksen täyttämiseen. Tarjoajan referenssit voivat kuitenkin tapauskohtaisesti olla myös hankinnan kohteeseen liittyviä ja siten vertailuperusteina sallittuja, kunhan samoja tekijöitä ei käytetä sekä tarjoajan soveltuvuusvaatimuksena että hinta-laatusuhteen vertailuperusteena.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:ää koskien lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on todettu, että pykälän 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voidaan kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla.

Edelleen esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on tuotu esiin, että puheena olevan momentin perusteena olevan julkisista hankinnoista ja direktiivin 2004/18/EY kumoamisesta 26.2.2014 annetun Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivin 2014/24/EU 55 artiklan 2 kohdan mukaan hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus tarjousten vertailun osalta kattaa valitun tarjouksen ominaisuuksien ja suhteellisen edun selostamisen. Yksinomaan tarjousten vertailun ja pisteytyksen perustelemiseen liittyviä kysymyksiä on käsitelty runsaasti tuomioistuimissa. Perusteluvelvollisuuden keventämisellä pyritään vähentämään hankintayksiköiden hallinnollista taakkaa sekä vähentämään yksinomaan hankintapäätösten perusteluvelvollisuutta koskevia valituksia markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa. Hankintapäätöksen perustelujen tulee kuitenkin olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

2 Tarjousten vertailu

2.1 Lisäreferenssien vertailu ja pisteytys

2.1.1 Esitetyistä näkemyksistä

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on jättänyt virheellisesti valittajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssin kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin neljä pisteittä sillä perusteella, että niiden arvo ei ole ollut vähintään 50.000 euroa tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä. Valittajan mukaan kysymyksessä olevaa arviointiperustetta ei ole ilmoitettu tarjouspyyntöasiakirjoissa, vaan tarjouspyynnössä on nimenomaan todettu, että hyväksyttävä lisäreferenssi voi olla myös voimassa oleva palvelusopimus. Valittaja on esittänyt valituksensa yhteydessä vaihtoehtoisen lisäreferenssin, jonka se olisi voinut ilmoittaa, jos tarjouspyynnössä olisi edellytetty kohteen arvon täyttymistä tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt virheellisesti voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi, kolme ja viisi sekä tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi, kaksi ja viisi. Valittajan mukaan kysymyksessä olevat lisäreferenssit eivät ole koskeneet tarjouspyynnön edellyttämällä tavalla liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmän ylläpitotöitä.

Valittaja on edelleen esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat tosiasiassa koskeneet yhtä saneeraustyötä. Valittaja on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme sekä tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi ja kaksi eivät ole ylittäneet ylläpidon osalta vaadittua 50.000 euroa.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan kaksi lisäreferenssiä eivät ole täyttäneet lisäreferensseille asetettuja edellytyksiä. Hankintayksikön mukaan sillä on ollut oikeus edellyttää, että referenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetun, arvoa koskevan vaatimuksen, tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä. Hankintayksikön mukaan sillä ei ole ollut asiassa merkitystä, että tarjoajat ovat voineet ilmoittaa myös voimassa olevia sopimuksia.

Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat lisäreferenssit ovat täyttäneet lisäreferensseille asetetut edellytykset ja sisältönsä perusteella vastanneet hankinnan kohdetta. Hankintayksikkö on edelleen esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat koskeneet erillisiä työkohteita. Hankintayksikkö on vielä esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat referenssit ovat täyttäneet arvoa koskevan vaatimuksen tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä.

Kuultava on esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoajien ilmoittamat lisäreferenssit tarjouspyynnössä ilmoitettujen vertailuperusteiden mukaisesti. Kuultavan mukaan valittajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssi kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi neljä eivät ole täyttäneet kaikkia pisteytettäville lisäreferensseille asetettuja vaatimuksia. Kuultavan mukaan referenssin taloudellista arvoa koskeva kohta on muotoiltu siten, että referenssin arvo lasketaan toteutuneesta arvosta, ei voimassaolevien palvelusopimusten tulevasta arvosta.

Kuultava on lisäksi esittänyt, että se ei ole saanut tarjousvertailussa liikaa laatupisteitä vastaavan työnjohtajan ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferensseistä. Kuultavan mukaan kaikki sen ilmoittamat lisäreferenssit ovat täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset ja hankintapäätöksen pisteytys on ollut tarjouspyynnön mukainen.

2.1.2 Tarkastelun lähtökohdista ja tarjouspyyntöasiakirjoista

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailuperusteiden asettamisessa. Tarjouskilpailuun osallistuvien tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjouksen valintaan vaikuttavat seikat tulee kuitenkin kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa ja että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Vertailuperusteiden soveltamisessa hankintayksikkö on sidottu tarjouspyynnössä asettamiinsa vertailuperusteisiin.

Lopullisen, 27.11.2018 päivätyn tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Tarjousten vertailu" on todettu laadun vertailuperusteiden osalta muun ohella seuraavaa:

"1. Henkilöstön kokemus ja osaaminen vähimmäisvaatimukset ylittäviltä osin, max 15 pistettä. Tarjoaja nimeää tarjouksessaan seuraavat palvelusopimuksen ajan Tilaajan käytettävissä olevat henkilöt: vastaava työnjohtaja ja tietoliikenneverkon ylläpitäjä. Henkilöiden osaamista, kokemusta ja pätevyyttä arvioidaan edellä mainittujen henkilöiden / työryhmän osalta erikseen seuraavilla pisteytyskriteereillä: Työkokemus vastaavista kohteista (vähimmäisvaatimukset ylittävät referenssikohteet). Tarjoajan pisteet lasketaan yhteen. Suurimman yhteispistemäärän saanut tarjoaja saa painoarvoa vastaavan määrän pisteitä. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan suhteessa eniten pisteitä saaneen tarjoajan pisteisiin ’Tarjoajan laatupisteet’ = (’tarjoajan pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta’ / ’suurimmat pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta saaneen tarjoajan pistemäärä’) * 15."

Lopullisen, 27.11.2018 päivätyn tarjouspyynnön liite 1 "Tarjouslomake" on sisältänyt tarjousten vähimmäisvaatimukset ja laadun vertailukriteerit. Tarjouslomakkeen kohdan I.1 "Vastaava työnjohtaja" alakohdassa 1 "Vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset (ei pisteytetä)" vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimuksista on todettu seuraavaa:

"Tarjoaja nimeää töiden suorittamisesta vastaavan työnjohtajan. Työnjohtajan tehtävänä on työn ohjaaminen, työntekijöiden ammattitaidon varmistaminen ja opastaminen sekä työvälineistä ja työn ulkoisista puitteista huolehtiminen. Työnjohtajan tulee tuntea töiden suorittamiseen liittyvät turvallisuusasiat sekä kulloinkin voimassa olevat turvallisuutta koskevat vaatimukset ja hänellä on velvollisuus huolehtia siitä, että palvelun suorittamisessa laitteet ja asennusvälineet ovat turvallisia."

Vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävien lisäreferenssien osalta tarjouslomakkeessa on annettu tarjoajille seuraavat ohjeet:

"Ohje:
• Tarjoaja voi ilmoittaa alla tarjousten laadun vertailua varten tiedot nimetyn vastaavan työnjohtajan vähimmäisvaatimukset ylittävistä lisäreferensseistä.
• HUOM. Tässä ilmoitettavat lisäreferenssit eivät voi olla samoja kuin edellä kohdassa I.1.2 ilmoitettu referenssi.
• Tarjoaja saa ilmoittaa tässä kohdassa enintään viisi (5) lisäreferenssiä.
• Hyväksyttävänä referenssinä pidetään vastaavana työnjohtajana tai muussa vastaavassa esimiesasemassa toimimista liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöissä.
• Referenssin arvon on tullut olla vähintään viisikymmentä tuhatta (50.000) euroa.
• Vastaavan työnjohtajan referenssien tulee olla viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta. Referenssin katsotaan olevan viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta, jos valmis kohde on toimeksiantajan toimesta hyväksytty ja vastaanotettu aikaisintaan 9/2015. Referenssi voi myös olla voimassa oleva palvelusopimus.
• Tarjoajan tulee täyttää kaikki alakohdat, jotta vähimmäisvaatimusten täyttymisestä voidaan varmistua. Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkistaa annettujen tietojen paikkansapitävyyden ilmoitetulta toimeksiantajan yhteyshenkilöltä.
• Jokaisesta hyväksyttävästä lisäreferenssistä tarjoaja saa kolme (3) pistettä. Tarjoaja voi saada enintään referensseistä 15 pistettä.
• Suurimman yhteispistemäärän saanut tarjoaja saa painoarvoa vastaavan määrän pisteitä. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan suhteessa eniten pisteitä saaneen tarjoajan pisteisiin ’Tarjoajan laatupisteet’ = (’tarjoajan pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta’ / ’suurimmat pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta saaneen tarjoajan pistemäärä’) * 7,5."

Tarjouslomakkeen mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa kunkin lisäreferenssin osalta muun ohella sopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta (kk/vvvv–kk/vvvv), sopimuksen/referenssikohteen arvo euroissa sekä vakuuttaa merkitsemällä rasti ruutuun "Kyllä", että referenssissä on ollut kyse liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöistä ja esittää lyhyt kuvaus referenssin keskeisestä sisällöstä. Lisäksi tarjoajien on tullut vakuuttaa merkitsemällä rasti ruutuun "Kyllä", että henkilö on toiminut vastaavana työnjohtajana tai muussa vastaavassa esimiesasemassa ja esittää lyhyt kuvaus vastaavan työnjohtajan tehtävien keskeisestä sisällöstä.

Tarjouslomakkeen kohdan I.2 "Tietoliikenneverkon ylläpitäjä" alakohdassa 1 "Tietoliikenneverkon ylläpitäjän vähimmäisvaatimukset (ei pisteytetä)" tietoliikenneverkon ylläpitäjän vähimmäisvaatimuksista on todettu seuraavaa:

"Tarjoaja nimeää tietoliikenneverkon ylläpitäjän. Tietoliikenneverkon ylläpitäjä vastaa tietoliikenneverkon ylläpidosta ja tarjouspyyntöasiakirjoissa ylläpitoon kuuluvista tehtävistä (mm. hallinta- ja valvontapalvelun pääkäyttäjän tehtävät, dokumentaatio tietoliikenneverkon ja asiakaslaitteiden versio- ja konfiguraationhallinta, muutoshallinta, rajapintapalvelut, käyttöoikeus- ja pääsynhallinta, laitteiden sekä sovellusten tuki- ja laitevaihtosopimusten hallinta, valvontajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen, laitetilojen siivous) sekä ylläpitopalveluiden toimivuudesta ja ohjaamisesta."

Tietoliikenneverkon ylläpitäjän vähimmäisvaatimukset ylittävien referenssien osalta tarjouslomakkeessa on annettu tarjoajille seuraavat ohjeet:

"Ohje:
• Tarjoaja voi ilmoittaa alla tarjousten laadun vertailua varten tiedot nimetyn tietoliikenneverkon ylläpitäjän vähimmäisvaatimukset ylittävistä lisäreferensseistä.
• HUOM. Tässä ilmoitettavat lisäreferenssit eivät voi olla samoja kuin edellä kohdassa I.2.2 ilmoitetut referenssit.
• Tarjoaja saa ilmoittaa tässä kohdassa enintään viisi (5) lisäreferenssiä.
• Hyväksyttävänä referenssinä pidetään tietoliikenneverkon ylläpitäjän tehtävistä vastaamista liikennevalojen tai liikenteen hallinnanjärjestelmien ylläpitotehtävissä.
• Referenssin arvon on tullut olla vähintään viisikymmentä tuhatta (50.000) euroa.
• Tietoliikenneverkon ylläpitäjän referenssien tulee olla viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta. Referenssin katsotaan olevan viimeisen kolmen (3) vuoden ajalta, jos valmis kohde on toimeksiantajan toimesta hyväksytty ja vastaanotettu aikaisintaan 9/2015. Lisäreferenssi voi myös olla voimassa oleva palvelusopimus.
• Tarjoajan tulee täyttää kaikki alakohdat, jotta vähimmäisvaatimusten täyttymisestä voidaan varmistua. Hankintayksikkö varaa oikeuden tarkistaa annettujen tietojen paikkansapitävyyden ilmoitetulta toimeksiantajan yhteyshenkilöltä.
• Jokaisesta hyväksyttävästä lisäreferenssistä tarjoaja saa kolme (3) pistettä. Tarjoaja voi saada lisäreferensseistä enintään 15 pistettä.
• Suurimman yhteispistemäärän saanut tarjoaja saa painoarvoa vastaavan määrän pisteitä. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan suhteessa eniten pisteitä saaneen tarjoajan pisteisiin ’Tarjoajan laatupisteet’ = (’tarjoajan pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta’ / ’suurimmat pisteet henkilöstön kokemuksesta ja osaamisesta saaneen tarjoajan pistemäärä’) * 7,5."

Tarjouslomakkeen mukaan tarjoajien on tullut ilmoittaa kunkin lisäreferenssin osalta muun ohella sopimuksen alkamis- ja päättymisajankohta (kk/vvvv–kk/vvvv), sopimuksen arvo euroissa sekä vakuuttaa merkitsemällä rasti ruutuun "Kyllä", että referenssissä on ollut kyse liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöistä ja esittää lyhyt kuvaus referenssin keskeisestä sisällöstä. Lisäksi tarjoajien on tullut vakuuttaa merkitsemällä rasti ruutuun "Kyllä", että henkilö on toiminut tietoliikenneverkon ylläpitäjänä kysymyksessä olevan lisäreferenssin osalta ja esittää lyhyt kuvaus tietoliikenneverkon ylläpitäjän tehtävien keskeisestä sisällöstä.

Tarjouspyynnön liitteen 2 "Hintalomake" kohdassa "Palvelusopimuksen hallinnointi ja projektinhallinta" on ilmoitettu, että palvelun vuosihinta sisältää muun ohella järjestelmien ja laitteiden varaosa- ja tarvikevaraston hoidon. Lisäksi hintalomakkeen kohdassa "Viankorjauspalvelut, muutostyöt ja pienet erilliset toimeksiannot" tarjoajien on tullut ilmoittaa muutostöille määräarvio ja yksikköhinta. Muutostöiden on määritelty kattavan hallinta- ja valvontapalvelun ja tietoliikenneverkon muutostyöt, kuten laitelisäykset, laitemuutoksien aiheuttamat muutokset, reititysmuutokset, kaapelointimuutokset, kytkentämuutokset, ilmaisintyypin vaihto, laite- ja komponenttityypin vaihdot sekä pyöräilyn ja jalankulun laskentapisteiden siirrot. Lisäksi tarjoajien on tullut ilmoittaa pienille erillisille toimeksiannoille määräarvio ja yksikköhinta. Pienten erillisten muutostöiden on määritelty kattavan liikennevalojen ohjelmoinnin työmaiden aiheuttamissa erillisjärjestelyissä ja ajoitusten pienissä muutoksissa, uusien liikennevaloliittymien ja kojeiden korvausinvestointien vastaanotto- ja takuutarkastuksen, suunnittelun avustamisen, mittauspalvelun, laitelisäykset ja työmaiden aiheuttamat erillisjärjestelyt.

Tarjouspyynnön liitteessä 3 "Palvelun sisältö" on todettu hankinnan kohteena olevan palvelun sisällöstä muun ohella seuraavaa:

"Ylläpitopalvelussa tuotetaan laitemääriin perustuvaa kiinteää kuukausihintaa vastaan palveluita kuten ennakoivaa huoltoa, määräaikaishuoltoa, teknistä valvontapalvelua, palvelupyyntöjen käsittelyä, hallinta- ja valvontapalvelua, käyttöoikeus- ja pääsynhallinnan konfigurointia, varaosien ylläpitoa. Viankorjaukset ja kolmansien osapuolien aiheuttamien vahinkojen korjaukset ovat yksikkö- tai tuntihintapohjaisia."

Kysymyksessä olevan liitteen kohdassa "Muut järjestelmät ja niiden ylläpitopalvelut" on todettu järjestelmien ylläpitopalvelun osalta muun ohella seuraavaa:

"Järjestelmien ylläpitopalveluun sisältyy käyttötehtäviä, hoito- ja huoltotehtäviä sekä kunnossapitotehtäviä. Käyttötehtävät käsittävät erilaisia laitteiden hallintaan ja käyttöön liittyviä tehtäviä. Hoito- ja huoltotehtävät käsittävät toimenpiteet ja tehtävät, jotka pitävät rakenteen ja laitteet käyttökunnossa tai palauttavat ne käyttökuntoon eri olosuhteissa. Kunnossapitotehtävät käsittävät korjaustoimenpiteitä, joilla poistetaan vikoja ja kuluneisuutta. Kunnossapidon avulla rakenteen ja laitteen tekninen käyttöikä kasvaa. Kunnossapidolla pyritään palauttamaan rakenteen tai laitteen kunto alkuperäistä vastaavaan tai käyttökelpoiseen kuntoon.

Ylläpitopalveluun sisältyy hintalomakkeessa Palvelusopimuksen hallinnointi ja projektinhallinta kohdassa mainitut palvelut ja tehtävät."

Lisäksi kysymyksessä olevan liitteen kohdassa "Tietoliikenneverkko ja sen ylläpitopalvelut" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tietoliikenneverkon ylläpitotehtävien tarkennukset on seuraavassa esitetty täydentämään hintalomakkeen tehtävälistausta:

Tietoliikenneverkkojen verkkoarkkitehtuurien ja laitteistoihin liittyvän dokumentaation ylläpito, jolla tarkoitetaan verkon L3- ja L2-tason kuvausten ja kytkentöjen sekä laitetietojen ajantasaista yksityiskohtaista tietojen ylläpitoa.

[--]

Tietoliikenneverkon muutoshallinta, jolla tarkoitetaan hallittua menettelyä tehdä verkkoon tai palveluihin muutoksia. Muutoksen suunnittelu, riskiarvio ja palauttaminen tulee dokumentoida.

[--]

Tietoliikenneverkon laitteiden sekä sovellusten tuki- ja laitevaihtosopimusten hallinta, jolla tarkoitetaan uusien laitteiden ominaisuustietojen viemistä järjestelmän rekistereihin omaisuuden ja toiminnan hallinnoimiseksi, järjestelmän sovellusten tukipalveluita sekä laitehankintoihin liittyvien laitevaihtosopimusten hallinnointia.

Tietoliikenneverkon valvontajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen, jossa ylläpidolla tarkoitetaan uusien verkkoon kytkettävien laitteiden liittämistä valvontapalveluun, valvontajärjestelmän versiointi, järjestelmän toiminnan jatkuva valvonta palveluntuottajan omalla Tilaajan järjestelmästä riippumattomalla valvontayhteydellä sekä kehittämisellä tavoitellaan palveluntuottajan ehdottavan oma-aloitteisesti järjestelmän toimintakyvyn parantavia ominaisuuksia kuten valvontajärjestelmän prosessien automatisointia, ennakoivien valvontaominaisuuksien lisäämistä."

Tarjouspyynnön liitteen 4c "Tampereen seudun liikennevalojen ja liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitopalvelu" kohdassa "Varaosavarasto" on todettu muun ohella, että varaosavarastolla tarkoitetaan palvelusopimukseen kuuluvia liikennevaloja varten hankittuja elektronisia komponentteja ja erikoistarvikkeita, kuten opastimia, painonappeja, piirikortteja ja ilmaisinvahvistinkortteja. Lisäksi kysymyksessä olevassa kohdassa on todettu, että varaosavaraston avulla varmistetaan osaltaan, että palveluntuottajalla on edellytykset sopimuksen mukaisiin korjausten vasteaikoihin. Kysymyksessä olevassa kohdassa on edelleen todettu, että tilaaja luovuttaa olemassa olevan varaosavaraston palveluntuottajan käyttöön ja että palveluntuottaja hankkii täydennykset tilaajan nimiin.

Tarjouspyynnön liitteen 5 "Palvelusopimusluonnos" kohdassa 2 "Sopimuksen kohde" on todettu muun ohella, että palveluntuottajan tehtäviin kuuluvat ylläpito- ja viankorjaustyön lisäksi myös tarvittavien laitteiden ja muiden materiaalien toimittaminen ja järjestelmien laajentaminen. Lisäksi kysymyksessä olevan liitteen kohdassa "16.4 Materiaalien laskutus" on todettu muun ohella, että palveluntuottaja ylläpitää palveluiden suorittamiseen tarvittaville varaosille varaosavarastoa, pitää kirjaa varaston varaosista ja materiaaleista sekä vastaa, että varastossa on aina saatavilla tarvittavat varaosat palvelujen tuottamiseen. Kyseisessä kohdassa on vielä todettu, että tilaaja maksaa suoraan toimittajalle varaosavarastoon hankittavat materiaalit tilaajan hyväksymän palveluntuottajan kolmannelle osapuolelle tekemän tilauksen hintojen mukaisesti.

2.1.3 Tarjouksista ja hankintapäätöksestä

Sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat ilmoittaneet viisi lisäreferenssiä nimeämälleen vastaavalle työnjohtajalle ja nimeämälleen tietoliikenneverkon ylläpitäjälle. Sekä voittanut tarjoaja että valittaja ovat ilmoittaneet jokaisen lisäreferenssin osalta sopimuksen/referenssikohteen arvon ja vakuuttaneet merkitsemällä rastin ruutuun "Kyllä", että lisäreferensseissä on ollut kyse liikennevalojen tai liikenteenhallinnan järjestelmien ylläpitotöistä. Lisäksi ne ovat toimittaneet jokaisen lisäreferenssin osalta lyhyen kuvauksen. Sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat ilmoittaneet jokaiselle lisäreferenssille arvon, joka on tarjouksissa annetun tiedon mukaan ylittänyt 50.000 euroa.

Vastaavan työnjohtajan lisäreferenssien kaksi, kolme ja viisi osalta voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että kysymyksessä olevat lisäreferenssit ovat koskeneet liikennevaloristeyksen kojeiden ja opastimien uusimista. Voittaneen tarjoajan toimittaman kuvauksen mukaan vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat koskeneet Tampereen kaupungin alueella suoritettavia töitä, ja voittanut tarjoaja on yksilöinyt tarjouksessaan kysymyksessä olevat risteykset sekä kysymyksessä olevien sopimusten arvot ja kestot. Tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin yksi osalta voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että kysymyksessä oleva lisäreferenssi on koskenut Tampereen kaupungin katuvarsiteknologian verkon ja infrastruktuuripalveluiden ylläpitoa sekä kamerajärjestelmän toista toteutusvaihetta. Tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin kaksi osalta voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan, että kysymyksessä oleva lisäreferenssi on koskenut Tampereen kaupungin katuvarsiteknologian runkoverkon ja infrastruktuuripalveluiden suunnittelua, hankintaa, käyttöönottoa ja ylläpitoa kamerajärjestelmän toteutusvaiheen ajan. Tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin viisi osalta voittanut tarjoaja on listannut tarjouksessaan erilaisia operatiivisen ICT-ympäristön käytönaikaisia asiantuntijatehtäviä, joita kysymyksessä oleva lisäreferenssi on koskenut.

Hankintayksikkö on 9.1.2019, eli tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen, pyytänyt valittajaa ilmoittamaan, ovatko sen ilmoittamat referenssit olleet 50.000 euron arvoisia tarjousten viimeisenä jättöpäivänä eli 21.12.2018. Valittaja on vastannut, että kahden sen ilmoittaman lisäreferenssin arvo ei ole ollut vähintään 50.000 euroa tarjousten viimeisenä jättöpäivänä.

Hankintayksikkö on 4.2.2019 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Tampereen Vera Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksen liite 2 "Tarjousten vertailu" (jäljempänä vertailutaulukko) on sisältänyt tarjoajien saamat pisteet ja perustelut kunkin lisäreferenssin osalta.

Voittanut tarjoaja on saanut kaikista ilmoittamistaan lisäreferensseistä täydet kolme pistettä. Vertailutaulukossa voittaneen tarjoajan saamia pisteitä on perusteltu jokaisen lisäreferenssin osalta seuraavasti:

"Tarjoajan ilmoittama lisäreferenssi täyttää tarjouspyynnön liitteenä toimitetulla tarjouslomakkeella asetetut vaatimukset hyväksyttävästä lisäreferenssistä, tarjoaja saa kohdasta tarjouslomakkeen mukaisesti 3 pistettä."

Valittaja ei ole saanut yhtään pistettä vastaavan työnjohtajan lisäreferenssin kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin neljä osalta. Hankintayksikkö on perustellut pisteiden antamatta jättämistä kysymyksessä olevien lisäreferenssien osalta seuraavasti:

"Tarjouspyynnön liitteenä olleen tarjouslomakkeen mukaan referenssin arvon on tullut olla vähintään viisikymmentä tuhatta (50.000) euroa. Tarjoajan ilmoittama referenssi ei tarjoajan ilmoituksen mukaan ole ollut 50.000 euroa tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä. Tarjoajan ilmoittama referenssi ei siten täytä kaikkia referenssille asetettuja vaatimuksia, tarjoaja jää kohdasta pisteittä (0 pistettä)."

2.1.4 Arviointi

Hankintalaissa säännellyn tarjouskilpailumenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja että tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjouksissa esitettyihin tietoihin. Hankintayksiköllä on oikeus tarvittaessa varmistaa tarjoustietojen paikkansa pitävyys tarjoajalta. Vastaavasti tarjoaja kantaa vastuun siitä, että tarjouksessa on annettu kaikki tarjouspyynnön edellyttämät tiedot. Lähtökohtaisesti tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimus edellyttää, että hankintayksikkö perustaa hankintapäätöksensä tarjousaikana hankintamenettelyssä saamiinsa tietoihin.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa ei ole määritelty tarkemmin, mihin päivään mennessä sopimuksen/referenssikohteen arvon on tullut täyttyä. Tarjouslomakkeen mukaan tarjoajat ovat voineet ilmoittaa myös voimassa olevia sopimuksia. Tarjouslomakkeessa käytetty menneen ajan muoto "on tullut olla vähintään viisikymmentätuhatta (50.000) euroa" on kuitenkin viitannut siihen, että arvoa koskevalla vaatimuksella on viitattu menneeseen tapahtumaan ja toteutuneeseen arvoon. Näin ollen alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että lisäreferenssin arvon on tullut täyttyä tarjousten viimeiseen jättöpäivään mennessä, jotta hankintayksikkö on voinut vertailla ja pisteyttää ilmoitetut lisäreferenssit tarjousten jättämisen aikaan saatavilla olleiden tietojen perusteella.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintayksiköllä on ollut oikeus pyytää valittajalta lisäselvitystä sen ilmoittamista referensseistä tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen. Nyt tarkasteltavassa asiassa hankintayksikölle on selvinnyt lisäselvityksen perusteella, että valittajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssi kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi neljä eivät ole täyttäneet tarjouspyynnössä asetettuja vaatimuksia.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssin kolme ja tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin neljä suorittamallaan tavalla. Valittajan toimittaman vaihtoehtoisen lisäreferenssin osalta markkinaoikeus katsoo lisäksi, että lisäreferenssien arviointi on tullut suorittaa tarjousten jättämisen aikaan saatavilla olleiden tietojen perusteella, jolloin valituksen yhteydessä toimitetulla lisäreferenssillä ei ole arvioinnissa merkitystä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamien lisäreferenssien osalta markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on edellä todetulla tavalla ilmoittanut vastaavan työnjohtajan lisäreferenssien kaksi, kolme ja viisi koskeneen liikennevaloristeyksen kojeiden ja opastimien uusimista. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että hankinnan kohteena olevat palvelut kattavat myös hallinta- ja valvontapalvelun ja tietoliikenneverkon muutostyöt, kuten muun ohella laitelisäykset, laitemuutoksien aiheuttamat muutokset sekä laite- ja komponenttityypin vaihdot. Lisäksi tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että hankinnan kohteena oleviin palveluihin sisältyy muun ohella tarvittavien laitteiden ja muiden materiaalien toimittamista sekä varaosavaraston ylläpitoa. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan varaosavarastolla tarkoitetaan palvelusopimukseen kuuluvia liikennevaloja varten hankittuja elektronisia komponentteja ja erikoistarvikkeita, kuten opastimia, painonappeja, piirikortteja ja ilmaisinvahvistinkortteja. Voittaneen tarjoajan toimittaman tarjouksen sekä siinä esitetyn kuvauksen ja vakuutuksen perusteella hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi, kolme ja viisi ovat vastanneet sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta sellaisena kuin se on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Edellä todetulla tavalla voittanut tarjoaja on ilmoittanut tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin yksi koskeneen katuvarsiteknologian verkon ja infrastruktuuripalveluiden ylläpitoa sekä kamerajärjestelmän toista toteutusvaihetta. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että tietoliikenneverkon ylläpitäjä vastaa laaja-alaisesti erilaisista tietoliikenneverkon ylläpitoon kuuluvista tehtävistä, kuten muun ohella hallinta- ja valvontapalvelun pääkäyttäjän tehtävistä, tietoliikenneverkon ja asiakaslaitteiden versio- ja konfiguraatiohallinnasta sekä valvontajärjestelmän jatkuvasta ylläpidosta ja kehittämisestä. Voittaneen tarjoajan toimittaman tarjouksen sekä siinä esitetyn kuvauksen ja vakuutuksen perusteella hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa, että voittaneen tarjoajan ilmoittama tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi yksi on vastannut sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta sellaisena kuin se on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Edellä todetulla tavalla voittanut tarjoaja on ilmoittanut tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin kaksi koskeneen katuvarsiteknologian runkoverkon ja infrastruktuuripalveluiden suunnittelua, hankintaa, käyttöönottoa ja ylläpitoa kamerajärjestelmän toteutusvaiheen ajan. Edellä esitetyllä tavalla tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että tietoliikenneverkon ylläpitäjä vastaa laaja-alaisesti erilaisista tietoliikenneverkon ylläpitoon kuuluvista tehtävistä, kuten muun ohella hallinta- ja valvontapalvelun pääkäyttäjän tehtävistä, tietoliikenneverkon ja asiakaslaitteiden versio- ja konfiguraatiohallinnasta, valvontajärjestelmän jatkuvasta ylläpidosta ja kehittämisestä sekä uusien verkkoon kytkettävien laitteiden liittämisestä valvontapalveluun. Voittaneen tarjoajan toimittaman tarjouksen sekä siinä esitetyn kuvauksen ja vakuutuksen perusteella hankintayksikkö on perustellusti voinut katsoa, että voittaneen tarjoajan ilmoittama tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi kaksi on vastannut sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta sellaisena kuin se on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Edellä todetulla tavalla voittanut tarjoaja on ilmoittanut tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssin viisi koskeneen operatiivisen ICT-ympäristön käytönaikaisia asiantuntijatehtäviä. Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että hankinnan kohteena oleviin palveluihin sisältyy myös muun ohella tietoliikenneverkkojen verkkoarkkitehtuurien ja laitteistoihin liittyvän dokumentaation ylläpito, tietoliikenneverkon muutoshallinta, tietoliikenneverkon laitteiden sekä sovellusten tuki- ja laitevaihtosopimusten hallinta ja tietoliikenneverkon valvontajärjestelmän jatkuva ylläpito ja kehittäminen. Voittaneen tarjoajan toimittaman tarjouksen sekä siinä esitetyn kuvauksen ja vakuutuksen perusteella hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa, että voittaneen tarjoajan ilmoittama tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssi viisi on vastannut sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta sellaisena kuin se on kuvattu tarjouspyyntöasiakirjoissa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti katsoa, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat lisäreferenssit ovat vastanneet sisältönsä puolesta hankinnan kohdetta.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksesta on käynyt ilmi, että sen ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme ovat koskeneet saman kaupungin eri osissa sijaitsevia kohteita, jotka ovat myös sopimuksen keston ja arvon osalta poikenneet toisistaan. Hankintayksikkö on näin ollen voinut perustellusti katsoa, että kyseessä olevat lisäreferenssit ovat koskeneet erillisiä kohteita, ja se on voinut myös pisteyttää ne erillisinä kohteina.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamien vastaavan työnjohtajan lisäreferenssien kaksi ja kolme sekä tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssien yksi ja kaksi osalta voittanut tarjoaja on edellä todetulla tavalla ilmoittanut tarjouksessaan kysymyksessä olevien sopimusten arvot. Hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan ilmoittamiin referenssisopimuksien arvoon, ellei sillä ole perusteltua syytä epäillä arvon olevan virheellinen. Hankinnan arvon määrittämisen osalta tarjouspyynnössä ei ole ollut erityisiä ehtoja. Tarjouspyynnön perusteella hankintayksiköllä ei ole sinänsä ollut estettä hyväksyä vastaavan arvoiseksi referenssiksi palveluhankintaa koskevaa sopimusta, joka on voinut sisältää palvelujen lisäksi myös tavarahankintoja. Asiassa ei ole edes esitetty, etteivätkö sopimusten arvot kokonaisuutena olisi täyttäneet tarjouspyynnössä asetettua vähimmäisarvoa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä, että voittaneen tarjoajan ilmoittamat vastaavan työnjohtajan lisäreferenssit kaksi ja kolme sekä tietoliikenneverkon ylläpitäjän lisäreferenssit yksi ja kaksi eivät olisi vastanneet arvonsa puolesta tarjouspyynnössä edellytettyä.

Edellä todetun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan ilmoittamat lisäreferenssit suorittamallaan tavalla.

3 Palvelusuunnitelman vertailu ja pisteytys

3.1 Esitetyistä näkemyksistä

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti pisteyttäessään valittajan ja voittaneen tarjoajan palvelusuunnitelmat. Valittajan mukaan hankintayksikkö on antanut sille perusteettomasti liian vähän pisteitä palvelusuunnitelman kohdista 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b ja 3.4.d, kun taas voittanut tarjoaja on saanut kysymyksessä olevista kohdista varsin poikkeuksellisesti täydet pisteet. Valittajan mukaan se on laatinut palvelusuunnitelman tarjouspyynnössä määriteltyjen kriteerien ja edellytysten mukaisesti esittäen kaikki edellytetyt tiedot asiallisesti ja selkeästi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on menetellyt hankintasäännösten mukaisesti tarjousten vertailun osalta noudattaen tarjouspyynnössä ilmoitettuja perusteita. Hankintayksikön mukaan valittajan palvelusuunnitelma on ollut puutteellinen kohtien 3.1.b, 3.4.a, 3.4.b ja 3.4.d osalta.

Kuultava on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteessä 1 on kuvattu yksityiskohtaisesti palvelusuunnitelmien arvioitava sisältö ja pisteytys. Kuultavan mukaan alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on pitänyt ymmärtää, millaisia kuvauksia täysiin pisteisiin oikeutettavalta palvelusuunnitelmalta edellytetään.

3.2 Tarjouspyyntöasiakirjoista

Lopullisen, 27.11.2018 päivätyn tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Tarjousten vertailu" on todettu laadun vertailuperusteiden osalta muun ohella seuraavaa:

"3. Palvelusopimuksen hallinnointi ja projektin hallinta, max. 30 pistettä. Tarjoaja toimittaa tarjouksensa liitteenä palvelusuunnitelman, jonka tulee sisältää palvelusopimuksen hallinnan ja projektin hallinnoinnin laadun vertailuun vaikuttavan selvityksen tarjouslomakkeella mainituista seikoista. Palvelusuunnitelma laaditaan tarjouspyynnön liitteenä 1.1 toimitetulle Palvelusuunnitelma-dokumentille. Palvelusuunnitelman maksimipituus on 20 A4-sivua (sis. kuvat ja kaaviot) ja siinä käytettävän tekstin fonttikoon on oltava vähintään 10 pt. Palvelusuunnitelman pisteytys on kuvattuna tarkemmin tarjouslomakkeella. Palvelusuunnitelmasta suurimman pistemäärän saanut tarjoaja saa painoarvoa vastaavan määrän pisteitä. Muiden tarjoajien pisteet lasketaan suhteessa eniten pisteitä saaneen tarjoajan pisteisiin "Tarjoajan laatupisteet" = (’tarjoajan pisteet palvelusuunnitelmasta’ / ’suurimmat pisteet pisteytettävästä palvelusuunnitelmasta saaneen tarjoajan pistemäärä’) * 30. Tarjoaja lataa laatuvertailuun vaikuttavat liitteet selvityksille varatuissa kohdissa."

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kuvaus" on todettu hankinnan kohteesta seuraavaa:

"Hankinnan kohteena ovat
- Tampereen kaupungin, Tampereen Raitiotie Oy:n, Pirkanmaan ELY-keskuksen, Kangasalan kunnan, Lempäälän kunnan, Nokian kaupungin, Pirkkalan kunnan, Sastamalan kaupungin ja Ylöjärven kaupungin hallinnoimien liikennevalojen ylläpitopalvelut
- Tampereen kaupungin liikenteenhallinnan järjestelmien laitteiden kuten kameroiden, vaihtuvien tiedotus-, varareitti- ja pysäköintiopasteiden, liikenteen mittauslaitteiden, UPS-laitteiden sekä sähköautojen latauspisteiden ylläpitopalvelut
- liikennevalojen ja liikenteenhallinnan järjestelmien tietoliikenneverkon hallinta-, valvonta- ja ylläpitopalvelut
- järjestelmien vikojen tiketöintipalvelut
- järjestelmien dokumentoinnin ylläpito".

Myös tarjouspyynnön liitteessä 3 "Palvelun sisältö" on kuvattu tarkemmin hankinnan kohdetta. Kysymyksessä olevan liitteen kohdassa "Muut järjestelmät ja niiden ylläpitopalvelut" on listattu kaupungin liikenteenhallinnan järjestelmiä ja laitteita, joiden ylläpitotyöt ovat sisältyneet hankintaan liikennevalojen lisäksi. Näihin ovat kuuluneet muun ohella opastus- ja informaatiojärjestelmien opasteita sekä valvonta- ja liikennekameroita.

3.3 Palvelusuunnitelman kohta 3.1.b "Töiden laadun varmistus ja laitteiden valvonta"

Tarjouslomakkeen kohdassa 3 "Palvelusopimuksen hallinta ja projektin hallinnointi" on ilmoitettu palvelusuunnitelman jokaisen kohdan ja alakohdan enimmäispisteet sekä kuvattu, mitä kunkin pistemäärän osalta on edellytetty. Tarjouslomakkeen mukaan palvelusuunnitelman kohdasta 3.1.b "Töiden laadun varmistus ja laitteiden valvonta" on voinut saada täydet viisi pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmassa on kuvattu, miten laitteiden toimivuutta valvotaan, miten laitteiden toimivuus varmistetaan ja miten mahdollisista vioista saadaan tieto viankorjaajalle mahdollisimman nopeasti. Töiden laadun valvonnan osalta kuvataan, miten toimitaan, jos havaitaan virheitä tai puutteita suoritetuissa toimenpiteissä, miten vikojen ja puutteiden korjaustoiminta tapahtuu asianmukaisesti ja mahdollisimman nopeasti Tilaajan kannalta. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat mekanismit laitteiden toimivuuden ja töiden laadun valvonnaksi ja tarkastamiseksi."

Kysymyksessä olevasta kohdasta on voinut saada kolme pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmasta puuttuu kaksi edellytetyistä kuvauksista ja/tai kaksi edellytettyä kuvausta on esitetty puutteellisesti tai epäselvästi siten, ettei niistä ilmene kaikkia vaadittuja ja/tai toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, tai näiden puutteellisuuksien ja/tai epäselvyyksien takia ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat ja tehokkaat mekanismit laitteiden toimivuuden ja töiden laadun valvonnaksi ja tarkastamiseksi."

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut kohdasta 3.1.b täydet viisi pistettä ja valittaja kolme pistettä. Vertailutaulukossa voittaneen tarjoajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on esitetty kaikki edellytetyt kuvaukset laajasti ja kattavasti. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat mekanismit laitteiden toimivuuden ja töiden laadun valvonnaksi ja tarkastamiseksi. Tarjoaja saa kohdasta 5 pistettä."

Vertailutaulukossa valittajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Kuvauksessa on keskitytty liikennevaloihin muiden palvelusopimukseen kuuluvien laitteiden valvonnan ja laadunvarmistuksen osuuden jäädessä vajaaksi. Kuvauksen puutteellisuuksien takia ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat ja tehokkaat mekanismit laitteiden toimivuuden ja töiden laadun valvonnaksi ja tarkastamiseksi. Tarjoaja saa kohdasta 3 pistettä."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouslomakkeessa on esitetty, mitä seikkoja tarjoajien tulee kuvata palvelusuunnitelman kohdassa 3.1.b ja millä perusteella kuvauksia arvioidaan. Kuten edellä on esitetty, tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että liikennevalojen lisäksi hankintaan sisältyvät myös muiden liikenteenhallinnan järjestelmien ja laitteiden ylläpitotyöt. Vaikka tarjouslomakkeen kohdassa 3.1.b ei ole nimenomaisesti lueteltu jokaista palvelusopimukseen kuuluvaa laitetta ja järjestelmää, alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää tarjouspyyntöasiakirjojen ja tarjouslomakkeen kohdassa 3.1.b käytetyn monikkomuodon perusteella, että laitteiden toimivuuden valvonnalla ja varmistamisella on tarkoitettu liikennevalojen lisäksi myös muiden hankinnan kohteena olevien liikenteenhallinnan järjestelmien ja laitteiden toiminnan valvontaa ja varmistamista.

Markkinaoikeus toteaa, että se on tarkastellut toisaalta tarjouspyynnössä esitettyjä pisteytyksen perusteita palvelusuunnitelman kohdan 3.1.b osalta ja toisaalta valittajan ja voittaneen tarjoajan toimittamia kuvauksia sekä arvioinut sitä, miten hankintayksikkö on pisteyttänyt kysymyksessä olevat palvelusuunnitelman kohdat. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten arvioinnin palvelusuunnitelman kohdan 3.1.b osalta tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että voittaneen tarjoajan kuvaus on ollut laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin valittajan kuvaus. Toimitettujen kuvausten perusteella hankintayksikkö on voinut päätyä siihen, että voittaneella tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat mekanismit laitteiden toimivuuden ja töiden laadun valvonnaksi ja tarkastamiseksi ja toisaalta siihen, että valittajalla ei ole samalla tasolla olevia kattavia ja tehokkaita mekanismeja. Edellä todetuin perustein markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset suorittamallaan tavalla palvelusuunnitelman kohdan 3.1.b osalta.

3.4 Palvelusuunnitelman kohta 3.4.a "Kyky tuottaa liikenneteknisiä toimenpide-ehdotuksia liikennevalojärjestelmän toimintaa analysoimalla"

Tarjouslomakkeen mukaan palvelusuunnitelman kohdasta 3.4.a "Kyky tuottaa liikenneteknisiä toimenpide-ehdotuksia liikennevalojärjestelmän toimintaa analysoimalla" on voinut saada täydet neljä pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmassa on kuvattu, miten tarjoaja toteuttaa liikennevalojärjestelmän liikenneteknisen toiminnan analysoinnin ja millaisin menettelytavoin se arvioi liikennevaloliittymien toimivuutta, toimivuudessa olevia puutteita ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on liikennevalojen analysointiin erittäin kattavat ja monipuoliset menettelytavat ja erittäin tehokas prosessi ja tarjoaja kykenee erittäin laajasti ja monipuolisesti tuottamaan liikennevalojärjestelmän toimivuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia."

Kysymyksessä olevasta kohdasta on voinut saada kolme pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmasta puuttuu jokin (1) edellytetyistä kuvauksista ja/tai jokin edellytetty kuvaus on puutteellinen tai epäselvä siten, ettei siitä ilmene kaikkia vaadittuja ja/tai toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, tai puutteiden ja/tai epäselvyyksien vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on liikennevalojen toimivuuden ja siinä olevien puutteiden analysointiin kattavat menettelytavat, tehokas prosessi ja tarjoaja kykenee laajasti ja monipuolisesti tuottamaan liikennevalojärjestelmän toimivuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia."

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut kohdasta 3.4.a täydet neljä pistettä ja valittaja kolme pistettä. Vertailutaulukossa voittaneen tarjoajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on esitetty kaikki edellytetyt kuvaukset laajasti ja kattavasti. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on liikennevalojen analysointiin erittäin kattavat ja monipuoliset menettelytavat ja erittäin tehokas prosessi ja tarjoaja kykenee erittäin laajasti ja monipuolisesti tuottamaan liikennevalojärjestelmän toimivuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia. Tarjoaja saa kohdasta 4 pistettä."

Vertailutaulukossa valittajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on pääosin esitetty kaikki vaaditut kuvaukset, mutta kuvaus on valvonta- ja etähallintaohjelmistojen käytöstä toimivuuden seurannassa ja arvioinnissa on esitetty suppeasti. Suunnitelmassa edellytetty kuvaus on puutteellinen siten, ettei siitä ilmene kaikkia tuotettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, puutteiden vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on liikennevalojen toimivuuden ja siinä olevien puutteiden analysointiin kattavat menettelytavat, tehokas prosessi ja tarjoaja kykenee laajasti ja monipuolisesti tuottamaan liikennevalojärjestelmän toimivuutta parantavia toimenpide-ehdotuksia. Tarjoaja saa kohdasta 3 pistettä."

Edellä todetulla tavalla hankintayksikkö on pyytänyt tarjoajia kuvaamaan, miten ne aikovat toteuttaa liikennevalojärjestelmän liikenneteknisen toiminnan analysoinnin ja millaisin menettelytavoin ne arvioivat liikennevaloliittymien toimivuutta, toimivuudessa olevia puutteita ja toimivuutta parantavia toimenpiteitä. Tarjouslomakkeessa ei ole nimenomaisesti vaadittu kuvaamaan valvonta- ja etähallintalaitteiston käyttöä. Edellä esitetyllä tavalla tarjouspyyntöasiakirjoissa on kuitenkin useaan otteeseen mainittu erilaisten valvonta- ja etähallintaohjelmistojen käyttö, kuten muun ohella RMS ohjaus- ja valvontajärjestelmä, liikenteenohjauksen hallinta- ja käyttöohjelmisto (ImCity), liikenneteknisen toiminnan seurantaohjelmisto ("TPM", Traffic Performance Monitoring). Näin ollen alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, että ylläpitopalvelujen tuottaminen on perustunut ensisijaisesti valvonta- ja etähallintaohjelmistojen käyttöön. Kuten tarjouslomakkeesta on käynyt ilmi, kysymyksessä olevan kohdan pisteytys on perustunut siihen, miten hyvin hankintayksikkö on voinut esitetyn kuvauksen perusteella varmistua siitä, että tarjoajalla on liikennevalojen toimivuuden ja siinä olevien puutteiden analysointiin kattavat menettelytavat ja tehokas prosessi.

Markkinaoikeus toteaa, että se on tarkastellut toisaalta tarjouspyynnössä esitettyjä pisteytyksen perusteita palvelusuunnitelman kohdan 3.4.a osalta ja toisaalta valittajan ja voittaneen tarjoajan toimittamia kuvauksia sekä arvioinut sitä, miten hankintayksikkö on pisteyttänyt kysymyksessä olevat palvelusuunnitelman kohdat. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten arvioinnin palvelusuunnitelman kohdan 3.4.a osalta tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että voittaneen tarjoajan kuvaus on vastannut paremmin tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytettyä. Toimitettujen kuvausten perusteella hankintayksikkö on voinut päätyä siihen, että voittaneella tarjoajalla on erittäin kattavat ja monipuoliset menettelytavat liikennevalojen analysointiin ja toisaalta siihen, että valittajalla ei ole samalla tasolla olevia kattavia ja monipuolisia menettelytapoja. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset suorittamallaan tavalla palvelusuunnitelman kohdan 3.4.a osalta.

3.5 Palvelusuunnitelman kohta 3.4.b "Kyky tuottaa tietoa ennakoivan huollon tai korvausinvestoinnin tarpeesta tietoliikenneverkon ja laitteiden toimintaa analysoimalla"

Tarjouslomakkeen mukaan palvelusuunnitelman kohdasta 3.4.b "Kyky tuottaa tietoa ennakoivan huollon tai korvausinvestoinnin tarpeesta tietoliikenneverkon ja laitteiden toimintaa analysoimalla" on voinut saada täydet kaksi pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmassa on kuvattu, miten tarjoaja toteuttaa tietoliikenneverkon laitteiden ja verkon päätelaitteiden toiminnan analysoinnin ja millaisin menettelytavoin tarjoaja arvioi järjestelmän toimivuutta parantavia toimenpiteitä ja tuottaa ehdotuksia huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteistä. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja tarjoaja kykenee arvioimaan järjestelmän jatkuvaa toimintaa erittäin laaja-alaisin menettelytavoin sekä tuottamaan kattavasti erilaisia ehdotuksia oikea-aikaisiksi huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteiksi."

Kysymyksessä olevasta kohdasta on voinut saada yhden pisteen seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmasta puuttuu toinen edellytetyistä kuvauksista ja/tai toinen edellytetty kuvaus on puutteellinen tai epäselvä siten, ettei siitä ilmene kaikkia vaadittuja ja/tai toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, tai puutteiden ja/tai epäselvyyksien vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja tarjoaja kykenee arvioimaan järjestelmän jatkuvaa toimintaa laaja-alaisin menettelytavoin sekä tuottamaan kattavasti erilaisia ehdotuksia oikea-aikaisiksi huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteiksi."

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut kohdasta 3.4.b täydet kaksi pistettä ja valittaja yhden pisteen. Vertailutaulukossa voittaneen tarjoajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on esitetty kaikki edellytetyt kuvaukset laajasti ja kattavasti. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja tarjoaja kykenee arvioimaan järjestelmän jatkuvaa toimintaa erittäin laaja-alaisin menettelytavoin sekä tuottamaan kattavasti erilaisia ehdotuksia oikea-aikaisiksi huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteiksi. Tarjoaja saa kohdasta 2 pistettä."

Vertailutaulukossa valittajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on kuvattu pääosin kaikki vaaditut kuvaukset, mutta menettelytapojen kuvaus järjestelmän toimivuutta parantavista toimenpiteistä ja ehdotusten tuottamisesta huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteistä on jäänyt suppeaksi. Suunnitelmasta toinen edellytetty kuvaus on puutteellinen siten, ettei siitä ilmene kaikkia tuotettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja ja puutteiden vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja tarjoaja kykenee arvioimaan järjestelmän jatkuvaa toimintaa laaja-alaisin menettelytavoin sekä tuottamaan kattavasti erilaisia ehdotuksia oikea-aikaisiksi huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteiksi. Tarjoaja saa kohdasta 1 pisteen."

Hankintayksikkö ei ole vaatinut, että tarjoajat kuvaisivat tiettyjä menettelytapoja, vaan tarjoajat ovat saaneet vapaasti esittää toimenpide-ehdotuksia. Kuten tarjouslomakkeesta on käynyt ilmi, kysymyksessä olevan kohdan pisteytys on perustunut siihen, miten hyvin hankintayksikkö on voinut esitetyn suunnitelman perusteella varmistua siitä, että tarjoajalla on kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja että tarjoaja kykenee arvioimaan järjestelmän jatkuvaa toimintaa laaja-alaisin menettelytavoin sekä tuottamaan kattavasti erilaisia ehdotuksia oikea-aikaisiksi huolto- ja korvausinvestointitoimenpiteiksi.

Markkinaoikeus toteaa, että se on tarkastellut toisaalta tarjouspyynnössä esitettyjä pisteytyksen perusteita palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta ja toisaalta valittajan ja voittaneen tarjoajan toimittamia kuvauksia sekä arvioinut sitä, miten hankintayksikkö on pisteyttänyt kysymyksessä olevat palvelusuunnitelman kohdat. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten arvioinnin palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että voittaneen tarjoajan kuvaus on ollut laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin valittajan kuvaus. Toimitettujen kuvausten perusteella hankintayksikkö on voinut päätyä siihen, että voittaneella tarjoajalla on erittäin kattavat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden valvontamenetelmien analysoinnin prosessit ja toisaalta siihen, että valittajalla ei ole samalla tasolla olevia kattavia analysoinnin prosesseja. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset suorittamallaan tavalla palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta.

3.6 Palvelusuunnitelman kohta 3.4.d "Kyky hallita tietoliikenneverkon ja laitteiden ohjelmisto- ja sovelluskomponenttien ylläpitoa"

Tarjouslomakkeen mukaan palvelusuunnitelman kohdasta 3.4.d "Kyky hallita tietoliikenneverkon ja laitteiden ohjelmisto- ja sovelluskomponenttien ylläpitoa" on voinut saada täydet kolme pistettä seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmassa on kuvattu, miten tarjoaja toteuttaa tietoliikenneverkon laitteiden ja verkon päätelaitteiden versio- ja konfiguraatiohallinnan, sovellusten ja konfiguraatioiden varmuuskopioinnin ja palauttamisen, verkon käyttöoikeus- ja pääsynhallinnan sekä verkon dokumentaation ylläpidon. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon hallinnan järjestelmät."

Kysymyksessä olevasta kohdasta on voinut saada yhden pisteen seuraavilla perusteilla:

"Suunnitelmasta puuttuu kaksi edellytetyistä kuvauksista ja/tai kaksi edellytettyä kuvausta ovat puutteellisia tai epäselviä siten, ettei niistä ilmene kaikkia vaadittuja ja/tai toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, tai puutteiden ja/tai epäselvyyksien vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat ja tehokkaat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon hallinnan järjestelmät."

Hankintapäätöksen liitteenä olevasta vertailutaulukosta on käynyt ilmi, että voittanut tarjoaja on saanut kohdasta 3.4.d täydet kolme pistettä ja valittaja yhden pisteen. Vertailutaulukossa voittaneen tarjoajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on esitetty kaikki edellytetyt kuvaukset laajasti ja kattavasti. Suunnitelman perusteella voidaan varmistua, että tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon hallinnan järjestelmät. Tarjoaja saa kohdasta 3 pistettä."

Vertailutaulukossa valittajan pisteitä on perusteltu seuraavasti:

"Suunnitelmassa on esitetty osa edellytetyistä kuvauksista. Ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon prosesseja on kuvattu suppeasti. Kamerajärjestelmän ja palvelimien ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon prosesseja ei ole kuvattu. Suunnitelmassa kaksi edellytettyä kuvausta ovat puutteellisia siten, ettei niistä ilmene kaikkia toteutettavuuden varmistamiseksi välttämättömiä tietoja, puutteiden vuoksi ei voida täysin varmistua, että tarjoajalla on kattavat ja tehokkaat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon hallinnan järjestelmät. Tarjoaja saa kohdasta 1 pisteen."

Kuten edellä on todettu, tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt ilmi, että liikennevalojen lisäksi hankintaan on sisältynyt myös muita Tampereen kaupungin liikenteenhallinnan järjestelmiä ja laitteiden ylläpitotöitä, mukaan lukien yleisten alueiden valvontakamerat ja liikennekamerat. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella, että täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt kattavasti erilaisten tietoliikenneverkkoon liitettyjen laitteiden ja verkon päätelaitteiden kuvaamista.

Markkinaoikeus toteaa, että se on tarkastellut toisaalta tarjouspyynnössä esitettyjä pisteytyksen perusteita palvelusuunnitelman kohdan 3.4.d osalta ja toisaalta valittajan ja voittaneen tarjoajan toimittamia kuvauksia sekä arvioinut sitä, miten hankintayksikkö on pisteyttänyt kysymyksessä olevat palvelusuunnitelman kohdat. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on suorittanut tarjousten arvioinnin palvelusuunnitelman kohdan 3.4.d osalta tarjouspyynnössä esitettyjen perusteiden mukaisesti. Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että voittaneen tarjoajan kuvaus on ollut laajempi ja yksityiskohtaisempi kuin valittajan kuvaus. Toimitettujen kuvausten perusteella hankintayksikkö on voinut päätyä siihen, että voittaneella tarjoajalla on erittäin kattavat ja tehokkaat tietoliikenneverkon laitteiden toiminnan ja verkkoon liitettyjen laitteiden ohjelmistojen ja sovelluskomponenttien ylläpidon hallinnan järjestelmät ja toisaalta siihen, että valittajalla ei ole samalla tasolla olevia kattavia ja tehokkaita ylläpidon hallinnan järjestelmiä. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut pisteyttää valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjoukset suorittamallaan tavalla palvelusuunnitelman kohdan 3.4.b osalta. Hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen tarjousten vertailussa valittajan esittämin tavoin virheellisesti.

4 Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintapäätöksen liitteenä oleva vertailutaulukko ei ole antanut riittävää kuvaa siitä, miten ja mitä tekijöitä painottaen pisteytys on tosiasiassa suoritettu eikä sen arvioimiseksi, onko pisteytys ja vertailu suoritettu tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on perustellut tarjousten vertailua ja pisteytystä hankintapäätöksen liitteenä olevassa vertailutaulukossa. Hankintayksikön mukaan kysymyksessä olevassa liitteessä esitetyt perustelut ovat olleet selkeitä ja niistä on käynyt yksiselitteisesti ilmi, miltä osin valittajan palvelusuunnitelma on jäänyt puutteelliseksi ja miksi sen perusteella ei ole voinut saada täysiä pisteitä.

Kuultava on esittänyt, että hankintapäätöksen liitteenä oleva vertailutaulukko on osoittanut, että tarjouksia on vertailtu nimenomaan tarjouspyynnön liitteenä olevassa tarjouslomakkeessa mainituilla kriteereillä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että perusteluvelvollisuus korostuu erityisesti käsillä olevan kaltaisessa tapauksessa, jossa laatuvertailu on perustunut asiakirjoihin, jotka tarjoajat ovat kokonaisuudessaan ilmoittaneet ja hankintayksikkö on pitänyt liikesalaisuuksia sisältävinä salassa pidettävinä asiakirjoina, ja joita ei ole vaatimuksesta huolimatta luovutettu valittajalle.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä olevassa vertailutaulukossa on esitetty tarjoajien saamat pisteet ja perustelut palvelusuunnitelman kunkin alakohdan osalta. Voittaneen tarjoajan osalta vertailutaulukossa on todettu jokaisen kohdan osalta, että voittaneen tarjoajan suunnitelmassa on esitetty kaikki edellytetyt kuvaukset laajasti ja kattavasti. Valittajan osalta vertailutaulukossa on esitetty varsin yksityiskohtaisesti jokaisen kohdan osalta, miltä osin valittajan kuvaus on ollut puutteellinen ja miksi valittaja ei ole saanut kysymyksessä olevasta kohdasta täysiä pisteitä. Markkinaoikeus katsoo, että saatujen pistemäärien perusteet ovat käyneet riittävällä tavalla ilmi vertailutaulukosta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöstä perusteltaessa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Oulun Energia Urakointi Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oulun Energia Urakointi Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 14.000 eurolla viivästyskorkoineen ja Tampereen Vera Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 12.3.2020