MAO:73/20
Asian tausta
Senaatti-kiinteistöt (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 26.10.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta hallinnon tilahallintaa, vuokraustilanteen hallintaa ja tilatietotuotantoa koskevien palvelujen hankinnasta 1.5.2019 alkaen. Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintasopimuksen on tarkoitus olla voimassa toistaiseksi kuuden kuukauden irtisanomisajalla kuitenkin siten, että ensimmäinen mahdollinen sopimuksen päättymispäivä on kahden vuoden kuluttua hankintasopimuksen allekirjoittamisesta. Hankinta on jaettu kolmeen osa-alueeseen.
Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtaja on 17.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella valinnut hankinnan osa-alueen 1 "Hallinnon tilahallinta" osalta Ramboll Finland Oy:n tarjouksen.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.000.000–4.000.000 euroa. Hankintapäätöksen liitteenä olleen tarjousten vertailutaulukon mukaan hankinnan osa-alueen 1 arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut yli miljoona euroa.
Markkinaoikeus on 11.6.2019 antamallaan päätöksellä numero 268/19 hylännyt Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.
Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Rapal Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen hankinnan osa-alueen 1 "Hallinnon tilahallinta" osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 10.285,80 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän viivästyskorkoineen.
Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon voittaneen tarjoajan tarjouksesta sekä hankintayksikön tarjousten tutkimista ja vertailua koskevista asiakirjoista.
Perusteet
Tarjouspyyntö on ollut epätasapuolinen ja syrjivä. Hankintayksikkö ei ole pyrkinyt kokonaistaloudelliseen edullisuuteen, vaan menetellyt hankintasäännösten ja tarjouspyynnön vastaisesti.
Tarjouspyynnössä on sovellettu yksinomaan valittajaa kohtaan erityistä kokemukseen perustuvaa tarjouksen hinnankorotusmenettelyä, jolle ei ole hankintasäännösten mukaisia perusteita. Hankintayksikkö on käyttänyt valittajan vertailuhinnan laskemisessa voittaneen tarjoajan käyttöönoton hintaa, minkä johdosta valittajan vertailuhinta on noussut merkittävästi. Valittaja on toimittanut hallinnon tilahallintajärjestelmiä vuosikymmeniä lukuisille asiakkaille ja se pystyy näin ollen hinnoittelemaan käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen edullisesti. Valittaja on huomauttanut hankintayksikköä kyseisestä virheestä ja pyytänyt useasti sen korjaamista hankintamenettelyn aikana.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut ohjeita siitä, mitä tarjouksessa on tullut esittää ja miten tarjouksia on ollut tarkoitus vertailla. Ohjeet tai muut tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole kuitenkaan sisältäneet tietoa siitä, miten tarjoajilta edellytetyt ja niiden antamat vaatimus- ja selvitystiedot arvioidaan ja pisteytetään.
Tarjouspyynnön hintaliitteessä käyttöönoton hinnaksi on määritelty "käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen kokonaishinta". Vertailuhinnan laskemista koskevassa taulukossa käyttöönottoon on kuitenkin laskettu myös kertakirjautumisen kustannukset.
Käyttöönoton hinta hankintapäätöksessä poikkeaa valittajan toimittamassa dokumentissa esitetystä hinnasta, koska hintaan on lisätty kohta "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään". Hankintayksikkö on muuttanut laskentatapaa tarjouspyynnössä esitettyyn malliin nähden.
Tarjouspyynnön liitteessä on määritelty, että vertailuhinnan laskemisessa käytetään 48 kuukauteen perustuvaa kerrointa. Hankintayksikkö on kuitenkin laskenut vertailuhinnan 72 kuukauden mukaan. Myös tästä on aiheutunut epävarmuutta ja epäselvyyttä vertailuhintojen laskemisessa.
Hankintapäätöksen liitteen kohdasta "Tarjousten laadullinen arviointi" on ollut havaittavissa, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt pakollisia vaatimuksia. Voittaneen tarjoajan tarjouksen laatuarvioinnissa on mainittu, että tarjottu ratkaisu on ollut uusi versio markkinoilla pitkään olleesta tuotteesta ja osa toiminnallisuuksista on ollut vielä toteuttamatta tarjottuun versioon. Voittaneen tarjoajan tarjoama ratkaisu on siten ollut puutteellinen ja vaatinut uuden palvelun tuotteistamista.
Tarjouspyyntöasiakirjoissa on asetettu pakolliseksi vaatimukseksi käyttöliittymän skaalautuminen responsiivisesti ja käytettävyyden testaus mobiililaitteella. Hankintapäätöksen arviointiliitteessä hankintayksikkö on todennut voittaneen tarjoajan osalta, että käyttöliittymä ei skaalaannu.
Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt myöskään tarjouspyynnön pakollista vaatimusta siitä, että palveluntarjoaja tarjoaa ylläpitäjille ja käyttäjille suomen kielellä teknistä tukea puhelimitse, Skype-ohjelman kautta sekä sähköpostitse ja että käyttäjän velvollisuus on tehdä palvelupyynnöt aina palvelupyyntöjärjestelmän kautta. Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta edellä mainittujen puutteiden johdosta.
Hankintayksikkö ei ole toimittanut valittajalle voittaneen tarjoajan tarjousta pyynnöstä huolimatta. Valittajalla ei näin ollen ole ollut mahdollisuutta arvioida hankintayksikön toimintaa tarjousten vertailussa kattavasti. Hankintapäätöksen liitteestä on kuitenkin nähtävissä, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tiettyjä hankintayksikön asettamia laatukriteereitä tai täyttänyt ne heikosti. Nämä laatukriteerit ovat koskeneet järjestelmän soveltuvuutta ja laatua, järjestelmän käytettävyyttä, käyttöönoton toteuttamista sekä tuki- ja ylläpitopalveluja. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut laadullisesti selvästi heikompi kuin valittajan tarjous.
Hankintayksikkö on voittaneen tarjoajan tarjouksen laatuarvioinnissa todennut, että yhtiön tarjoama ratkaisu on edellyttänyt uuden palvelun tuotteistamista ja että eräiden pakollisten vaatimusten toteuttaminen on edellyttänyt tuotekehitystä projektin aikana. Hankintayksikkö on todennut vertailun osalta lisäksi, että voittaneen tarjoajan ratkaisun käyttöönotto on vaatinut hankintayksiköltä enemmän määrittelytyötä sekä aikataulu- ja kustannusriskiä verrattuna parhaaksi arvioituun tarjoukseen. Kaikista näistä laatupuutteista huolimatta voittaneen tarjoajan tarjous on saanut tarjotun järjestelmän soveltuvuutta ja laatua koskevasta vertailuperusteesta erittäin korkeat arviointipisteet.
Osallistumishakemuksessa on asetettu tavoitteeksi, että palvelun toimitus alkaa toukokuussa 2020. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan esittänyt tuotantoon siirtymistä kesäkuussa 2020, mutta saanut tästä huolimatta korkeat pisteet käyttöönottoprojektin suunnitelman osalta. Se, ettei tarjoaja pysty lupaamaan tuotannon aloittamista tavoitteen mukaisesti, kertoo suunnitelman heikkoudesta.
Voittaneen tarjoajan tarjous on edellä kuvatuista puutteista huolimatta saanut myös tuki- ja ylläpitopalveluista korkeat laatupisteet.
Hankintapäätöksen liitteenä ollut tarjousten tarkempi vertailu on laadullisen arvioinnin osalta ollut yleispiirteinen, ja vain joitakin yksittäisiä ja enimmäkseen toisistaan poikkeavia tietoja on poimittu tarjouksista. Tarjousvertailua koskevasta selostuksesta ei ole käynyt ilmi, miten tarjouksia on arvioitu kunkin vertailuperusteen osalta, eikä siitä ole käynyt ilmi, mihin konkreettisiin tarjouksista ilmenneisiin seikkoihin vertailu on kunkin vertailuperusteen osalta perustunut. Hankintapäätöksestä ei ole myöskään käynyt ilmi, mihin tarjousten piste-erot ovat perustuneet.
Vastine
Vaatimukset
Senaatti-kiinteistöt on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.880 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Valittaja on hankintayksikön nykyinen sopimuskumppani ja toiminut hankinnan kohteena olevien palvelujen tuottajana hankintayksikölle yhtäjaksoisesti 15.3.2011 alkaen. Yhteistyö hankintayksikön ja valittajan välillä on alkanut jo huomattavasti tätä aiemmin. Valittajan tarjoaman tuotekokonaisuuden nykyinen versio on syntynyt hankintayksikön ja valittajan välisen pitkän yhteistyön aikana yhteisen kehitystyön tuloksena. Myös hankintayksikkö on sitonut runsaasti resursseja kehitystyöhön. Hankintayksikön laskelmien mukaan käyttöönottoon ja integraatioihin rinnastettavia kustannuksia on hankintayksikön ja valittajan nykyisen sopimuksen aikana maksettu yli 700.000 euroa. Kilpailuasetelma ei projektikustannusten osalta ole ollut tasapuolinen, sillä nykyisin käytössä olevien valittajan tuottamien järjestelmien tietosisältöjen siirtäminen hankintamenettelyn seurauksena hankittavaan uuteen järjestelmään ja tarvittavien järjestelmäintegraatioiden tekeminen on ollut muille tarjoajille merkittävästi suurempi kustannuserä kuin valittajalle.
Jotta valittajan tarjousta ei asymmetrisen kilpailuasetelman ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamisen vuoksi olisi tarvinnut sulkea tarjouskilpailusta, hankintayksikkö on päättänyt käyttää menettelyä, jossa hallinnon tilahallinnan ja vuokraustilanteen hallinnon osissa nykyisen toimittajan vertailuhinnan laskemisessa on käytetty käyttöönottoerien osalta toiseksi edullisimman tarjouksen hintaa, jos nykyisen toimittajan esittämä käyttöönoton hinta on ollut tätä alempi. Hallinnon tilahallinnan osaan on saatu vain kaksi tarjousta, ja valittajan hinta käyttöönotolle on ollut edullisin. Valittaja on saanut parhaan mahdollisen vertailuhinnan käyttöönotolle, mutta ei kilpailua vääristävää lisäetua nykyisestä sopimussuhteesta. Koska tarjouksia on saatu vain kaksi, käyttöönottokustannuksilla ei ole lopulta ollut tässä tapauksessa vaikutusta tarjousten vertailuun. Saadut tarjoukset ovat olleet keskenään tasavertaisessa asemassa. Valittajan käyttöönoton kustannus olisi ilman käyttöönottokorjausta ollut noin puoli miljoonaa euroa edullisempi kuin voittaneen tarjoajan, vaikka voittaneen tarjoajan tarjoama hintataso on ollut muutoin selvästi edullisempi.
Kertakirjautuminen liittyy järjestelmien käyttöoikeuksien hallintaan ja on siten osa käyttöönoton tehtäviä. Tätä ja kertakirjautumisen toteuttamisen projektiluonteisuutta on ilmentänyt myös se, että kertakirjautumiselle on pyydetty kiinteä kokonaishinta. Vertailuhinnan laskentakaava on ollut tarjouspyynnön liitteenä olleessa taulukossa nähtävillä, eivätkä tarjoajat ole esittäneet asiasta kysymyksiä.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa taulukossa on ollut tekninen kaavavirhe, johon valituksessa on viitattu. Vertailuhinta on tarjousvertailussa kuitenkin laskettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun mukaisesti. Käyttöönottokustannusrivi "integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään" on puuttunut virheen takia tarjouspyynnön vertailuhintataulukon kaavasta. Integraatiot on kuitenkin esitetty hintalomakkeella alisteisina käyttöönotolle. Käyttöönottokustannusten yhteenvetorivin laskentakaava on lisäksi sisältänyt kaikki muut taulukon väliotsikon "Integraatioiden rakentaminen ja käyttöönotto" mukaiset rivit. Tarjoaja ei ole perustellusti voinut olla siinä käsityksessä, että vuokraustilanteen hallinnan järjestelmäintegraatioon olisi suhtauduttu eri tavalla kuin muihin integraatioihin varsinkin, kun tarjouspyynnön liitteen 1 kohdassa "Käyttöönottoerät hintojen vertailussa" on nimenomaisesti todettu käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen kokonaishintaa tarkasteltavan yhdessä. Käyttöönottokustannusten vertailussa kaavavirhe on korjattu lisäämällä puuttuva hintasolu molempien vertailtavien tarjousten kaavoihin, mikä on parantanut valittajan tarjouksen vertailupisteitä 0,1 pisteellä.
Tarjouspyynnön liitteessä 1 on todettu yhtäältä, että vertailuhinta lasketaan omalle vertailuhintavälilehdelle automaattisesti tarjoajan antamien yksikköhintojen perusteella. Samaisessa asiakirjassa on toisaalta virheellisesti esitetty jatkuvien palvelujen kertoimena hintaliitteellä käytettävän 48 kuukautta, vaikka tosiasiallisesti hintalomakkeen toisella välilehdellä on jatkuvien palvelujen kertoimena tarjouspyynnön mukaisesti ollut 72 kuukautta. Ristiriita on ollut tarjoajien havaittavissa sekä alustavassa tarjouspyynnössä että lopullisessa tarjouspyyntövaiheessa, mutta asiasta ei ole esitetty nimenomaisia tarkentavia kysymyksiä hankintamenettelyn aikana. Hanki-palvelussa julkaistun tarjouspyynnön päätöksenteon perusteita koskevassa kohdassa hintavertailussa on todettu käytettävän 72 kuukauden ajanjaksoa. Vastaava kirjaus on löytynyt myös tarjoajien kysymyksiin julkaistuista vastauksista. Varsinainen tarjouspyyntö on liitteiltään ylemmän asteinen hankinta-asiakirja ja siten määräävässä asemassa sen liitteisiin nähden. Ristiriitatilanteessa Hanki-palvelun kirjausta on pidettävä lähtökohtaisesti pätevänä. Hankintayksikkö on lisäksi julkaissut tarjoajien toimittamiin kysymyksiin tarjouspyyntöä täydentävän vastauksen, jonka perusteella tarjouspyyntöasiakirjoihin alun perin mahdollisesti sisältyneen ristiriidan on katsottava tulleen oikaistuksi.
Voittanut tarjoaja on vastannut "Kyllä" kaikkiin vaatimuslomakkeen pakollisiin vaatimuksiin ja näin sitoutunut tuottamaan palvelua tarjouspyynnön mukaisesti. Esitetyt vaatimukset ovat olleet tarjottavan ratkaisun sopimuskauden ominaisuuksia eikä niiden ole edellytetty olevan valmiina demovaiheessa. Kilpailutettava järjestelmä edellyttää räätälöintiä hankintayksikön tarpeisiin. Tämä on tuotu selvästi esiin hankinta-asiakirjoissa. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että kaikkien ominaisuuksien tulisi olla valmiina tarjousta jätettäessä, mitä osoittaa muun ohella se, että tarjouspyynnön hintalomakkeella on ollut erillinen hintaerä "Tuotteen kehittäminen täyttämään Senaatin pakolliset vaatimukset". Näin ollen laatupisteitä on voitu antaa myös toistaiseksi toimittamattomien ominaisuuksien perusteella, mikäli toteutettavuus ja toteutustapa on asianmukaisesti selvitetty. Mitä enemmän tuotetta on hankintayksikön tarpeiden pohjalta kehitettävä, sitä enemmän syntyy kustannuksia, jolloin huonommat hintapisteet tasaavat näiltä osin kokonaispisteitä.
Voittaneen tarjoajan palvelu on ollut pitkään markkinoilla, ja tarvittavat toiminnallisuudet ovat tarjoajan mukaan toteutettavissa käyttöönottoprojektin aikana. Tarjouspyynnön liitteen 1 vastausohjeissa tarjoajia on ohjeistettu vastaamaan "Ei", mikäli ratkaisu ei lainkaan tue vaadittua toiminnallisuutta tai sellaista ei ole saatavilla taikka milloin vaatimuksen toteuttaminen edellyttäisi uuden palvelun tuotteistamista. Voittaneen tarjoajan ratkaisuun voidaan tämän selvityksen perusteella toteuttaa kaikki pakolliset toiminnallisuudet. Myöskään valittajan tarjoama ratkaisu ei sellaisenaan ole täyttänyt kaikkia vaatimuksia, vaan myös valittaja on määritellyt käyttöönottoprojektille hinnan järjestelmän päivittämiseksi vastaamaan vaatimuksia.
Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut palvelupyyntöjen vastaanottoa koskevaan tarjouspyynnön liitteen 3 mukaiseen vaatimukseen, jonka mukaan palveluntuottaja tarjoaa ylläpitäjille ja käyttäjille suomen kielellä teknisen tuen järjestelmän käytölle puhelimitse, Skype-ohjelmalla ja sähköpostitse. Laadunarvioinnissa on nostettu esiin, että voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa palvelukuvauksessa on ollut tarjouspyynnön liitteen 3 vaatimukseen nähden ristiriitainen lause, jossa on edellytetty palvelupyyntöjen tekemistä palvelupyyntöjärjestelmällä. Perustetta tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemiseen ei tämän ristiriidan perusteella ole kuitenkaan ollut, koska voittanut tarjoaja on sitoutunut teknisen tuen vaatimukseen tarjouspyynnön vaatimusliitteen mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteen 3 vaatimus on asiakirjojen keskinäisessä soveltamisjärjestyksessä määräävässä asemassa verrattuna tarjoajan palvelukuvaukseen. Tarjoajalta saadun selvityksen mukaan tuki on ollut toteutettavissa vaatimuksen mukaisena.
Arviointi on vertailuperusteen "Tarjotun järjestelmän soveltuvuus ja laatu" osalta perustunut sille, miten hyvin tarjottu ratkaisu on täyttänyt tarjouspyynnön liitteen 3 "Vaatimukset" mukaiset pakolliset ja toivottavat ominaisuudet. Arvioinnin perusteena olevia kriteerejä on ollut kyseisessä liitteessä yhteensä 170 kappaletta, joten yksittäisen toiminnallisuuden kypsymättömyys ei ole vähentänyt merkittävästi tarjotun ratkaisun soveltuvuudesta saamia kokonaispisteitä.
Kokonaisarviointi on vertailuperusteessa "Tuki- ja ylläpitopalvelut" perustunut merkittävässä määrin myös muuhun kuin teknisen tuen palvelupyyntökanavaan, jonka senkin voittanut tarjoaja on sitoutunut toteuttamaan tarjouspyynnön mukaisena.
Käyttöönottoprojektin suunnitelmaa koskevan vertailuperusteen osalta voittaneen tarjoajan ratkaisussa eroa tavoitetasoon on ollut vain kuukausi, eikä tuotantoon siirtymisen ajankohta ole ollut ainoa kyseisen vertailuperusteen arvioinnissa huomioon otettu seikka. Osallistumispyynnössä on todettu tavoiteaikataulun tarkentuvan hankintamenettelyn kuluessa. Tuotannon alkaminen kesäkuussa 2020 on täyttänyt tarjouspyynnön vaatimukset.
Voittaneen tarjoajan tarjous olisi saanut valittajan tarjousta paremmat pisteet myös siinä tapauksessa, ettei käyttöönottokustannuksia olisi nykyisen palveluntuottajan osalta tasapainotettu. Tällöin valittajan tarjous olisi saanut 81,7 vertailupistettä verrattuna voittaneen tarjoajan tarjouksen 87,5 vertailupisteeseen. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten hinnanero sopimuskaudella on ollut niin merkittävä, ettei valittajan tarjous ole sen paremmasta laadusta huolimatta voinut tulla valituksi kokonaistaloudellisesti edullisimpana.
Hankintapäätöksen mukana toimitettu tarjousten vertailuasiakirja on sisältänyt hankintasäännösten edellyttämällä tarkkuudella tiedot tarjousten suhteellisista ansioista toisiinsa nähden sekä tiedot siitä, miten kutakin vertailuperustetta on eri tarjousten kohdalla sovellettu. Vertailuperusteet on ilmoitettu asianmukaisesti, ja hankintayksikkö on noudattanut ilmoittamaansa vertailumenettelyä.
Laadun vertailutaulukossa on luettavuuden vuoksi nostettu esiin vain ne seikat, joissa tarjousten välillä on ollut pisteytykseen vaikuttavia eroavaisuuksia. Tarjousten niitä ansioita, joiden osalta molemmat tarjoukset ovat menestyneet yhtäläisesti ja erinomaisesti, ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena kirjata auki. Laatuvertailu on tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvatulla tavalla perustunut huomattavan laajaan ja monipuoliseen arviointiin.
Kuultavan lausunto
Ramboll Finland Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa valituksen johdosta, mutta on esittänyt täytäntöönpanon sallimista koskevan hankintayksikön vaatimuksen johdosta antamassaan lausunnossa, että se on hankintayksikön vastineessaan esittämästä samaa mieltä.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että sen tuotekokonaisuutta ei ole kehitetty yhdessä hankintayksikön kanssa, vaan tuotekokonaisuus ja järjestelmä ovat yksinomaan valittajan vuosikymmenien kuluessa kehittämiä. Järjestelmää on tarjottu asiakkaille 1990-luvun alusta lukien ja se palvelee kaikkia valittajan asiakkaita niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla. Järjestelmää voidaan kehittää kunkin asiakkaan tarpeita varten, ja asiakas osallistuu tällöin asiakaskohtaisiin kehityskustannuksiin sopimuksensa mukaisesti. Kehitystyön tulokset ovat kuitenkin otettavissa käyttöön kaikilla valittajan asiakkailla.
Hankintayksikkö maksaa käyttöönotosta ja integraatiosta joka tapauksessa myös uudella sopimuskaudella riippumatta toimittajasta. Integraatioista ja käyttöönotosta maksaminen ei muuta järjestelmän omistusoikeutta eikä sitä, mikä palveluntarjoaja on kehittänyt järjestelmän.
Valittaja ei ole saanut hyötyä ja etua nykyisestä sopimussuhteesta hankintayksikköön. Valittaja on antanut kuvauksen XML-rajapinnasta käytettäväksi tarjouspyynnössä. Tämän kuvauksen avulla tilatiedot ja tilojen piirustukset voidaan siirtää toisiin kilpaileviin järjestelmiin helposti. Uudet tarjoajat eivät joudu aloittamaan integraatiota alusta, koska valittaja on jo luonut integraatioita, minkä lisäksi hankintayksiköllä olevat integraatiotiedot ja -kuvaukset ovat olleet uusien tarjoajien käytettävissä ja kopioitavissa. Valittaja on sopimuksensa mukaan velvollinen avustamaan tietojen siirtämisessä toimittajan vaihtuessa.
Tasausmaksu olisi tullut asettaa uusille toimittajille eikä valittajalle. Kilpailutuksessa ei ole otettu lainkaan huomioon tilaajalle uudesta toimittajasta ja järjestelmästä aiheutuvia kustannuksia. Uudesta toimittajasta aiheutuu hankintayksikölle huomattavaa lisätyötä ja kustannuksia käyttöönotossa ja integraatioissa. Lisäkustannuksia ja riskejä syntyy myös valittajaan nähden huonommista teknisistä valmiuksista ja järjestelmän heikommasta kehittyneisyydestä ja kehittymättömän järjestelmän riskeistä.
Valittajan kilpailijat ovat kyenneet hinnoittelemaan tarjouksensa omaksi hyödykseen niin, että kilpailutilanne on tasausmaksun vuoksi vääristynyt. Voittaneella tarjoajalla on ollut tiedossa, että valittajalle asetetaan tasausmaksu, jos valittajan hinta on käyttöönoton ja integraation osalta muita kilpailijoita alhaisempi. Tämän tiedon avulla voittanut tarjoaja on voinut hinnoitella käyttöönotto- ja integraatio-osaan muita kustannuksia tietäen, että tämä koituu valittajan vahingoksi.
Kertakirjautumisen kustannukset on ryhmitelty hinnoittelulomakkeella samalle tasolle kuin koko käyttöönotto. Hankintayksikön ohjeiden mukaan Excel-taulukon välilehdelle "vertailuhinta" ei ole saanut täyttää tietoja, joten toimittajat eivät ole kyenneet tarkistamaan laskentakaavoja. Kenenkään tarjoan asiana ei ole sinänsä ollutkaan tarkistaa laskentakaavan oikeellisuutta. Se, miten kertakirjautumisen kustannuksia on käsitelty, on vaikuttanut ja muuttanut käyttöönoton hintaa. Tällä on ollut merkitystä valittajalle tasausmaksun kannalta. Jos valittajan kilpailijalla on ollut alhaisempi käyttöönoton hinta, olisi se ollut myös valittajalla.
Tarjoajien asia ei ole tutkia, mikä dokumentti on ollut mahdollisesti määräävässä asemassa muihin dokumentteihin nähden. Hankintayksikkö on käyttänyt 48 kuukautta myös tarjousten pisteiden laskennassa. Kysymyksissä ja vastauksissa ei ole käsitelty 48 kuukauden tai 72 kuukauden kysymystä.
Hankintayksikön vastineessaan viittaamat valittajan tarjouksen puutteet ovat olleet todella pieniä. Hankintayksikkö ei ole käyttänyt niitä valittajan tarjouksen laatupisteiden alentamiseksi, koska niiden epäolennaisuus on ollut ilmiselvää.
Muut kirjelmät
Kuultava on antanut asiassa lisälausuman.
Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintamenettelynä on ollut neuvottelumenettely, jota on edeltänyt markkinavuoropuhelu eri toimijoiden kuten valittajan kanssa. Neuvottelumenettelyn aikana käydyissä neuvotteluissa vertailuhinnan laskentaperiaatteet, hintalomakkeen rivit ja kaavat sekä tarjouspyynnön vaatimukset on käyty läpi yksityiskohtaisesti tarjoajien kanssa. Tarjoajilta on tiedusteltu sekä markkinavuoropuhelun että neuvottelujen aikana, onko tarjouspyyntö liitteineen ollut selkeä ja onko tarjoajilla ollut niihin huomautettavaa. Huomautettavaa ei ole ollut.
Alustavan tarjouspyynnön perusteella esitettyihin tarjoajien kysymyksiin on julkaistu 9.1.2019 vastauksia, joiden mukaan osa-alueilla 1 ja 2 vertailuhinta lasketaan 72 kuukauden ajalta
Hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeuden pyynnöstä lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen hintalomakkeen.
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön vaatimuksia ei ole käyty läpi neuvottelumenettelyn aikana, eikä tarjoajilta ole tiedusteltu niiden näkemyksiä tarjouspyynnön selvyydestä ja mahdollisista huomautettavista seikoista. Tasausmaksu on antanut muille tarjoajille mahdollisuuden sen hyväksikäyttämiseen. Voittanut tarjoaja on kooltaan ja resursseiltaan suuri. Se pystyy käyttämään suuruuttaan hyväksi kompensoimalla liiketaloudellisesti kannattamattomaksi tai ei-tarkoituksenmukaiseksi katsottavat ratkaisut kuten hinnoittelun painopisteen siirtämisen kertaluonteiseen käyttöönottoprojektin hintaan jatkuvista palvelumaksuista muiden päämäärien saavuttamiseksi. Valittajalla ei ole tähän mahdollisuutta. Kilpailutuksen lopputuloksesta ilmenee, että voittanut tarjoaja on käyttänyt tietoa tasausmaksusta hyväkseen.
Tarjoajat tarjoavat lopullisen tarjouspyynnön mukaisesti, eivätkä alustavan tarjouspyynnön mukaan. Tarjoajalle ei ole myöskään velvollisuutta tarkistaa hankintayksikön tekemiä kertoimia ja kaavoja. Hankintayksikkö ei ole ottanut tarjoajien kysymyksiin esittämissään vastauksissa 72 kuukauden osalta mainitsemaansa lopullisessa tarjouspyynnössä huomioon.
Hankintayksikkö ja valittaja ovat toimittaneet lisälausumia.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Tiedon antaminen asiakirjasta
Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus antaa sille tiedon Ramboll Finland Oy:n tarjouksesta sekä hankintayksikön tarjouksen tutkimista ja vertailua koskevista asiakirjoista hankinnan osa-alueen 1 osalta.
Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitut asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle hankintayksiköltä saamansa hankintapäätöksen ja sen liitteenä olleen vertailutaulukon. Markkinaoikeudelle ei ole toimitettu muuta aineistoa tarjousten tutkimisesta tai vertailusta hankinnan osa-alueessa 1. Markkinaoikeus on toimittanut valittajalle lisäksi Ramboll Finland Oy:n tarjouksen hankinnan osa-alueen 1 osalta lukuun ottamatta sen liitteitä 1.1 "Keskeiset asiantuntijaresurssit palvelujen toimittamiseen", 2.1 "Tarjotun palvelun yleiskuvaus", 3.1 "Vaatimukset osa 1 Tilahallintajärjestelmä kokonaispalveluna", 5.1 "Hinnoittelu osa
1 Tilahallinta kokonaispalveluna välilehti 1", 6.1 "Suunnitelma palvelujen käyttöönotosta" sekä 7 "Kuvaus tarjoajan tuki- ja ylläpitopalveluista". Kyseisten asiakirjojen osalta asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen johdosta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.
Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.
Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.
Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.
Viimeksi mainittua säännöstä koskevassa hallituksen esityksessä (HE 108/2016 vp s. 279 ja 280) on muun ohella todettu, että julkisuuslaissa säädetään ainoastaan selkeä perussääntö siitä, että tarjouskilpailuun osallistuneella toimittajalla tai muulla asianosaisella ei ole julkisuuslain 11 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin. Hallituksen esityksen mukaan lainkohdassa ei määritellä kategorisesti tai säännönmukaisesti mitään tarjousvertailussa tai hankintamenettelyssä muutoin käytettyä tai huomioitua tietoa liike- ja ammattisalaisuudeksi tai toisaalta ehdottoman luovutusvelvollisuuden piiriin. Jokaisen tiedon tai tekijän asema liike- ja ammattisalaisuutena ja siten lain suojan piirissä ratkaistaan jokaisessa yksittäistapauksessa erikseen hankintayksikön ja viime kädessä toimivaltaisen tuomioistuimen ratkaisulla.
Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp
s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niiden rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojelemiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.
Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.
Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaadittujen asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole toimittanut sillä voittaneen tarjoajan tarjousta, minkä johdosta sille ei ole ollut mahdollisuutta vertailla tarjouksia ja arvioida hankintayksikön toimintaa tarjousten vertailussa. Hankintayksikkö on esittänyt, että edellä kuvatut Ramboll Finland Oy:n tarjouksen liitteet ovat sisältäneet sen liikesalaisuuksia.
Markkinaoikeus katsoo, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi ilmoitetut tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa Ramboll Finland Oy:n elinkeinotoiminnasta, että tiedon antaminen aiheuttaisi viimeksi mainitulle yhtiölle taloudellista vahinkoa. Ramboll Finland Oy:llä voidaan katsoa olevan liiketoimintaansa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liikesalaisuuksista, joita ei voida muina kuin kokonaishintaa koskevina antaa edes tarjouskilpailuun osallistuvalle asianosaisena pidettävälle valittajalle. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Kun lisäksi otetaan huomioon, että vaadituilla liikesalaisuuksia sisältäviksi ilmoitetuilla asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnista sellaista merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen, markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjoista.
Pääasiaratkaisun perustelut
Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa on valituksen johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on asettanut lopullisessa tarjouspyynnössä tarjousten hintavertailuun liittyvän ehdon, jonka mukaan nykyisen toimittajan tarjouksen yksikköhinnan vertailussa käytetään tietyissä tilanteissa toiseksi halvimman tarjouksen hintaa. Asiassa on lisäksi arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla epäselvä tai ristiriitainen. Asiassa on vielä tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta taikka vertaillessaan tarjouksia.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 35 §:n 5 momentin mukaan hankintayksikön on neuvottelumenettelyssä päätettävä neuvottelut ilmoittamalla asiasta jäljellä oleville tarjoajille. Hankintayksikön on lähetettävä lopullinen tarjouspyyntö tarjoajille ja asetettava lopullisten tarjousten jättämiselle määräaika. Hankintayksikön on tarkistettava, että lopulliset tarjoukset ovat lopullisen tarjouspyynnön mukaisia ja valittava tarjous lain 93 §:n mukaisesti. Lopullisista tarjouksista ei saa neuvotella.
Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras.
Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa.
Hankintalain 93 §:n 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus. Hankintayksikön on asetettava vertailuperusteet siten, että tarjoaja pystyy todentamaan niihin perustuvat tiedot tarjousten vertailua varten. Epäselvissä tapauksissa hankintayksikön on tosiasiallisesti tarkistettava tarjoajien antamien tietojen ja näytön paikkansapitävyys.
Hankintalain 94 §:n mukaan hinta-laatusuhteen vertailuperuste liittyy hankinnan kohteeseen, jos se liittyy kyseisen sopimuksen perusteella toimitettaviin rakennusurakoihin, tavarahankintoihin tai palveluihin liittyvään sopimukseen miltä tahansa osin ja missä tahansa niiden elinkaaren vaiheessa. Tätä sovelletaan myös tilanteisiin, joissa vertailuperusteina mainitut tekijät eivät kuulu hankinnan kohteeseen sen fyysisenä osana.
Hankintamenettelyn kulku
Kyseessä on ollut neuvottelumenettelynä toteutettu hallinnon tilahallintaa, vuokraustilanteen hallintaa ja tilatietotuotantoa koskevien palvelujen hankinta. Hankintayksikkö on neuvottelujen käymisen jälkeen toimittanut tarjoajille lopullisen 15.2.2019 päivätyn tarjouspyynnön.
Lopullisen tarjouspyynnön kohdassa "Päätöksenteon perusteet" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Osa-alueilla 1 ja 2 vertailuhinnan (käyttöönotto, jatkuvat palvelut, asiantuntijapalvelut 72 kk ajalta) painoarvo on 40 % ja laadun
60 %.Laatupisteet (max 60 p) painotetaan seuraavasti:
- järjestelmän soveltuvuus ja laatu 25 p
- käytettävyys 20 p
- suunnitelma palvelun käyttöönotosta 10 p
- tuki- ja ylläpitopalvelut 5 p".
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan "Ohjeet, Senaatin Hallinnon tilahallinnan, vuokraustilanteen hallinnan ja tilakuvatuotannon tarjouspyynnön liite 1" kohdan 2.3 "Vastausohjeet" alakohdassa 2.3.1 "Vaatimusliitteen vaatimuksiin ja selvityspyyntöihin vastaaminen" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Tarjoajan tulee vastata vaatimusmäärittelyliitteen (Liite 3.x) rakenteen ja siinä kuvatun ohjeen mukaisesti vaatimusmäärittelylomakkeeseen. Tarjoajan tulee liittää Liite 3.x xlsx-muodossa täytettynä tarjoukseensa. Tarjoaja voi vaatimusmäärittelyvastauksessaan viitata muuhun tarjoukseensa liitettyyn dokumentaatioon. Keskeiset selittävät tekstit tulee kuitenkin kuvata suoraan vastauksen perään sille varattuun tilaan.
Vaatimukset on jaettu pyydettäviin selvityksiin sekä vaatimuksiin, joihin vastataan asteikolla Kyllä tai Ei. Tarjoajan tulee valita jokaisen vaatimuksen vastauksessaan valmiista taulukon pudotusvalikon toinen vaihtoehdoista:
[– –]
Kaikkia vastauksia oletetaan jatkettavan tarkentavalla kuvauksella, miten tarjoaja toteuttaa vaatimuksen tai kysymyksen kohteen ja miten sen laatu varmistetaan. Tämä selittävä teksti ja sitä mahdollisesti tukevat tarjouksen selvitykset ja aineistot ovat olennaisia vastauksen arviointikriteerejä. Pelkät kyllä- ja ei-vastaukset eivät riitä korkeaan laatuarvosanaan, vaan tarkentavan kuvauksen odotetaan antavan selvän kuvan siitä, että tarjoajalla on hyvä näkemys ko. vaatimuksen täyttämistavasta.
Vastauksia tulkitaan siten, että mitä useampaan vaatimukseen Toimittaja vastaa hyvin ja perustellusti Kyllä, sitä paremmin sen palvelun katsotaan soveltuvan Asiakkaan tarpeisiin. Vaatimuksen ylittävät, asiakkaan kannalta hyödylliset lisäpiirteet otetaan huomioon arvioinnissa.
Tarjousvastaukset arvioidaan vertailukriteerikohtaisesti tarjouspyynnössä kuvatun mukaisesti."
Saman asiakirjan alakohdassa 2.3.2 "Hinnoittelu" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Toimittajan tulee täyttää varsinaisen vastauksensa lisäksi Liitteenä 5.x oleva hintaliitetaulukko siinä kuvattujen ohjeiden mukaisesti. Toimittajan tulee liittää nämä taulukot täytettynä xlsx-muodossa tarjoukseensa.
Hintalomakkeessa kysytään yksikköhintoja, jotka ovat hinnoittelun pohjalla ja joita käytetään sopimuskauden palvelu- ja tuotehintoina. Tarjousten vertailuhinta lasketaan määrä- ja aikakertoimilla Vertailuhinta-välilehdelle.
[– –]
Vertailuhinnalla tarkoitetaan toimituskokonaisuuden laskennallista kokonaishintaa, jota käytetään tarjousten vertailuun. Vertailuhinta lasketaan omalle vertailuhintavälilehdelle automaattisesti tarjoajan antamien yksikköhintojen perusteella. Yksikköhintojen tulee sisältää kaikki Kyllä-vastauksiin sisällytetyt palvelut, tehtävät ja toiminnot tilaajan vertailuhintaan määrittelemälle toimituskokonaisuudelle ilmoitetuilla palvelutasoilla.
Vertailuhinnan laskennassa käytetään jatkuvien palvelujen osalta kerrointa 48 kk."
Samassa alakohdassa on todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:
"Käyttöönottoerät hintojen vertailussa
[– –]
Senaatti-kiinteistöjen arvion mukaan tarjouskilpailun osa-alueilla 1 ja 2 niiden nykyisellä toimittajalla on sen mahdollisesti tarjotessa näitä palveluja huomattava etu palvelujen käyttöönotossa ja integraatioiden rakentamisessa verrattuna muihin tarjoajiin.
Hankintalain tavoitteiden mukaisten tasapuolisten tarjoamismahdollisuuksien varmistamiseksi Senaatti-kiinteistöt on päättänyt tehdä käyttöönotto- ja integraatioiden toteuttamiserien osalta seuraavasti:
Vertailuhintaa laskettaessa tarkastellaan erikseen käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen kokonaishintaa ilman optioita (jatkossa "käyttöönotto"). Jos nykyisen toimittajan tarjouksen käyttöönoton hinta on halvin, sen osalta käytetään käyttöönotosta toiseksi halvimman tarjouksen hintaa. Jos nykyisen toimittajan käyttöönotto ei ole halvin, käytetään vertailussa tarjoajien omia tarjoushintoja.
Menettelyn tarkoituksena on ainoastaan tasapuolisten mahdollisuuksien varmistaminen eikä menettely vaikuta mitään tehtäviin sopimuksiin."
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan "Tarjousta koskevat vaatimukset HTH" kohdassa "Tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuutta koskevat vaatimukset" on asetettu muun ohella seuraava vaatimus:
"Tarjoaja täyttää (vastaa reunaehdoitta "kyllä") kaikki tarjouspyynnön vaatimusliitteen 3.x pakolliset vaatimukset."
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä 3.1 on ollut hankinnan osiota
1 koskien yhteensä kolme erilaisia vaatimuksia sisältävää asiakirjaa ("Palveluyhteistyötä koskevat vaatimukset", "Toiminnalliset vaatimukset" ja "Ei-toiminnalliset vaatimukset"), joilla tarjoajien on tullut ilmoittaa, sitoutuvatko ne asiakirjoissa asetettuihin vaatimuksiin. Tarjoajien on lisäksi tullut esittää sitoutumista koskevan vastauksensa perustelu ja kuvaus siitä, miten vaatimus toteutetaan sekä mahdolliset viittaukset muihin aineistoihin. Asiakirjoissa "Toiminnalliset vaatimukset" ja "Ei-toiminnalliset vaatimukset" on tullut edelleen eritellä tuotteeseen tarvittava kehitystyö. Osa asiakirjoissa asetetuista vaatimuksista on ollut pakollisia ja osa ehdollisia.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen hintaliitteen välilehdellä 1 on tullut ilmoittaa tarjotun palvelun yksikköhintoja. Saman hintaliitteen välilehti 2 on sisältänyt välilehdelle 1 syötettyjen hintatietojen perusteella automaattisesti laskettuja vertailuhintoja. Vertailtavien yksikköhintojen osalta on ilmoitettu peruste, hinnan kerroin sekä vertailtava yksikköhinta. Edellä mainitut tiedot on ilmoitettu muun ohella tilahallintajärjestelmästä palveluna, tilahallintajärjestelmän käyttöönotosta, integraatioiden rakentamisesta ja käyttöönotosta, kertakirjautumisesta sekä jatkokehitystarpeiden hinnoittelusta. Integraatioiden rakentamisen ja käyttöönoton osalta on eritelty "Integraatio Senaatin vuokrauksen järjestelmään (Koki)+vuokraustilanteen hallinnan järjestelmä", "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään", "Integraatio Senaatin pohjakuvatiedon masteriin" ja "Integraatio Senaatin tietovarastoon". Välilehden kohdassa "Käyttöönottoerät ilman optioita" on ollut laskukaava, jonka mukaan kohdassa on laskettu yhteen ja ilmoitettu otsikoiden "Tilahallintajärjestelmän käyttöönotto", "Integraatioiden rakentaminen ja käyttöönotto" sekä "Kertakirjautuminen" alla ilmoitetut yksikköhinnat lukuun ottamatta kohdissa "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään", "Integraatioiden tuki- ja ylläpito (sisältää 15 h työtä/kk)" sekä "Integraatioiden tuki- ja ylläpitotöiden päivähinta" ilmoitettuja yksikköhintoja.
Vertailuhinnan laskemista koskevat ehdot
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, koska se on asettanut lopullisessa tarjouspyynnössä ehdon, jonka perusteella se on käyttänyt valittajan tarjouksen vertailuhinnan laskemisessa voittaneen tarjoajan tarjouksen käyttöönoton hintaa, minkä johdosta valittajan tarjouksen tarjoushinta on ollut merkittävästi sen tarjouksessa ilmoitettua korkeampi.
Hankintayksikkö on esittänyt, että edellä kuvattu menettely vertailuhinnan laskemisessa on ollut hankintasäännösten mukainen. Hankintayksikön mukaan hankintayksikön käytössä olevien valittajan tuottamien järjestelmien tietosisältöjen siirtäminen hankintamenettelyn seurauksena hankittavaan uuteen järjestelmään sekä tarvittavien järjestelmäintegraatioiden tekeminen on ollut muille tarjoajille merkittävästi suurempi kustannuserä kuin valittajalle ja sen vuoksi kilpailuasetelma ei ole projektikustannusten osalta ollut tasapuolinen. Hankintayksikkö on päättänyt käyttää mainittua menettelyä, jotta valittajan tarjousta ei kilpailuasetelman ja tarjoajien tasapuolisen kohtelun varmistamisen vuoksi olisi tarvinnut sulkea tarjouskilpailusta.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö voi itse vapaasti valita, kuinka se haluaa hankittavan tuotteen tai palvelun hinnoiteltavan. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa määritellä hintojen vertailutapa ja mitä seikkoja se haluaa vertailussa painottaa. Edellytyksenä on se, ettei vertailuperusteita tai niiden painoarvoja aseteta syrjivästi tai suhteellisuuden vaatimuksen vastaisesti. Sallittua ei ole esimerkiksi käyttää vertailuperusteita, jotka suosivat tiettyjä tarjoajia, edellyttävät aiempaa sopimussuhdetta hankintayksikön kanssa tai suosivat paikallista toimittajaa.
Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintamenettelyn avoimuus ja tasapuolisuus edellyttävät, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteinä olevista asiakirjoista ilmenee, että tarjousten vertailuhintaa laskettaessa on tarkasteltu erikseen käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen kokonaishintaa ilman optioita ("käyttöönotto"). Jos hankintayksikön nykyisen toimittajan tarjouksen käyttöönoton hinta on ollut halvin, sen osalta on käytetty käyttöönotosta toiseksi halvimman tarjouksen hintaa. Jos nykyisen toimittajan käyttöönotto ei ole ollut halvin, on vertailussa käytetty tarjoajien omia tarjoushintoja.
Tarjouspyynnön mukaan kyseisen ehdon tarkoituksena on ollut tasapuolisten tarjoamismahdollisuuksien varmistaminen, sillä tarjouskilpailun osa-alueilla 1 ja 2 niiden nykyisellä toimittajalla on ollut, sen mahdollisesti tarjotessa näitä palveluja, huomattava etu palvelujen käyttöönotossa ja integraatioiden rakentamisessa verrattuna muihin tarjoajiin.
Markkinaoikeus toteaa, että lopullisessa tarjouspyynnössä asetettu vain nykyisen toimittajan eli valittajan tarjousta koskevan vertailuhinnan laskemista koskeva ehto on asettanut valittajan tarjouksen lähtökohtaisesti voittaneen tarjoajan tarjousta huonompaan asemaan, sillä valittajan tarjouksen vertailuhinnan laskemisen perusteena on käytetty toiseksi halvimman tarjouksen käyttöönoton hintaa, mikäli valittaja on tältä osin antanut halvimman tarjouksen. Ehdon asettamisen tarkoituksena on lopullisen tarjouspyynnön ja hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän mukaan ollut markkinatilanteesta ja valittajan asemasta hankintayksikön nykyisenä sopimuskumppanina syntyvän kilpailuedun poistaminen. Valittajan mukaan sille ei ole syntynyt tällaista kilpailuetua, sillä muille tarjoajille on ollut saatavissa riittävästi tietoa tarjouksen laatimisessa ja palvelun suorittamisessa tarvittavista integraatioista, kuvauksista ja muista tiedoista.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on edellä esitetyllä tavalla harkintavaltaa tarjousten hintavertailun mekanismien laatimisessa. Hankintalain 3 §:n 1 momentissa asetettujen vaatimusten mukaisena voidaan lisäksi pitää hankintayksikön pyrkimystä poistaa markkinatilanteesta johtuvia ja hankintamenettelyn syrjimättömyyteen vaikuttavia kilpailuetuja. Nyt kyseessä olevassa asiassa vain valittajan tarjoukseen sovellettava hinnan laskemisehto on kuitenkin laadittu siten, että valittajan tarjouksen vertailuhinta on muodostunut suoraan toiseksi halvimman tarjouksen käyttöönoton hinnasta, minkä tasoa valittaja ei ole voinut tarjoustaan laatiessaan tietää. Vaikka lopullisessa tarjouspyynnössä on yleisellä tasolla ilmoitettu vertailuhinnan laskennassa käytetty edellä mainittu ehto ja selostettu sen tarkoitusta, valittaja ei ole voinut tietää, miten korkeaksi sen tarjouksen vertailuhinta on käyttöönoton osalta voinut muodostua ja missä määrin sen on tullut saada muiden yksikköhintojen tai laadullisten vertailuperusteiden osalta lisäpisteitä, jotta sen tarjous menestyisi tarjousvertailussa.
Edellä mainituilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, ettei vertailuhinnan laskemismekanismin tarkoituksenkaan valossa voida arvioida, että valittajan yksikköhintoja korottava ja siten tarjouskilpailun tasapuolisuuteen vaikuttava edellä kuvattu ehto olisi hankinnan kohteeseen ja kontekstiin nähden vaikutuksistaan huolimatta perusteltu ja suhteellisuusperiaatteen mukainen.
Tarjouspyynnön epäselvyys
Valittaja on esittänyt, että lopulliset tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet tietoa siitä, miten tarjoajilta edellytettyjä vaatimus- ja selvitystietoja arvioidaan ja vertaillaan.
Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyyntö on liitteineen ollut selkeä.
Markkinaoikeus toteaa, että vertailuperusteiden hankintasäännösten mukaisuutta arvioitaessa voidaan ottaa huomioon tarjouspyyntöasiakirjojen lisäksi myös hankintapäätösasiakirjoista ilmenevät seikat siitä, miten tarjouspyynnössä esitettyjä vertailuperusteita on käytännössä sovellettu.
Edellä todetulla tavalla lopullisessa tarjouspyynnössä hinta-laatusuhteen vertailuperusteena on käytetty muun ohella järjestelmän soveltuvuutta ja laatua siten, että kyseisestä vertailuperusteesta on voinut saada enimmillään 25 pistettä. Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen asiakirjan "Tarjousta koskevat vaatimukset HTH" kohdassa "Tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuutta koskevat vaatimukset" on asetettu muun ohella vaatimus siitä, että tarjoaja täyttää kaikki tarjouspyynnön vaatimusliitteissä 3 esitetyt pakolliset vaatimukset eli vastaa reunaehdoitta "Kyllä" kaikkiin pakollisiin vaatimuksiin.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjousten täyttöohjeissa on ollut tietoa siitä, miten tarjoajien on tullut antaa "Kyllä" tai "Ei" vastauksia lopullisen tarjouspyynnön vaatimusmäärittelyliitteissä sekä kuvata tarkemmin, miten tarjoaja toteuttaa vaatimuksen ja miten sen laatu varmistetaan. Näiden tietojen on ilmoitettu olevan olennaisia vastausten arviointikriteerejä. Tältä osin on lisäksi todettu, että pelkät "Kyllä" tai "Ei" -vastaukset eivät ole riittäviä korkeaan laatuarvosanaan, vaan tarkentavan kuvauksen odotetaan antavan selkeän kuvan siitä, että tarjoajalla on hyvä näkemys vaatimuksen täyttämistavasta. Hankintayksikkö on tässä yhteydessä vielä ilmoittanut, että mitä useampaan vaatimukseen tarjoaja vastaa hyvin ja perustellusti "Kyllä", sen paremmin palvelun katsotaan soveltuvan asiakkaan tarpeisiin.
Tarjouspyyntöasiakirjojen voidaan katsoa olleen järjestelmän soveltuvuutta ja laatua koskevan vertailuperusteen osalta siinä mielessä selkeitä, että niiden perusteella ammattimaisesti toimivien tarjoajien on katsottava kyenneen kiinnittää tarjouksia laatiessaan riittävästi huomiota pyydettyjen "Kyllä" tai "Ei" -vastausten ohella niitä koskeviin sanallisiin kuvauksiin tai asiakirjoihin. Markkinaoikeus kuitenkin katsoo, ettei lopullisen tarjouspyynnön tai sen liitteiden perusteella ole voinut tietää, onko tarjoajan pakollisiin vaatimuksiin annettu "Kyllä" tai "Ei" -vastaus tullut itsessään huomioon otetuksi hankinnan kohteen vähimmäisvaatimusten täyttymisen ohella myös tarjousvertailussa pisteisiin oikeuttavana tekijänä. Tätä tukee edelleen se, että hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa on tarjotun järjestelmän soveltuvuutta ja laatua koskeneen vertailuperusteen osalta todettu muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjoamassa ratkaisussa on luvattu täyttää kaikki vaatimukset käyttöönottoprojektin aikajänteen sisällä.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut järjestelmän soveltuvuutta ja laatua koskevan vertailuperusteen ja sitä koskevien lisätietojen osalta siten epäselvä, että tarjouspyyntö ei ole ollut omiaan tuottamaan keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Tarjouspyynnön ristiriitaisuus
Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastaisella tavalla ristiriitainen, koska tarjouspyynnössä käyttöönoton hinnaksi on määritelty käyttöönoton ja integraatioiden kokonaishinta, mutta vertailuhinnan laskemista koskevassa taulukossa käyttöönottoon on laskettu myös kertakirjautumisen kustannukset.
Hankintayksikkö on esittänyt, että kertakirjautuminen liittyy järjestelmien käyttöoikeuksien hallintaan ja on osa käyttöönoton tehtäviä. Hankintayksikön mukaan tätä ja kertakirjautumisen toteuttamisen projektiluonteisuutta ilmentää myös se, että kertakirjautumiselle on pyydetty kiinteä kokonaishinta. Edelleen vertailuhinnan laskentakaava on ollut tarjouspyynnön liitteenä olleessa taulukossa nähtävillä, eivätkä tarjoajat ole esittäneet asiasta kysymyksiä.
Markkinaoikeus toteaa, että lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjousten täyttöohjeessa on todettu, että vertailuhintaa laskettaessa tarkastellaan erikseen käyttöönoton ja integraatioiden toteuttamisen kokonaishintaa ilman optioita.
Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleen hintaliitteen vertailuhintaa koskevalla välilehdellä on esitelty Excel-ohjelman laskentakaavan muodossa ne tarjouslomakkeella ilmoitetut yksikköhinnat, jotka on otettu huomioon vertailuhintaa koskevan välilehden kohdassa "Käyttöönottoerät ilman optiota". Kaavan mukaan kohdassa on otettu huomioon hintalomakkeen tilahallintajärjestelmien käyttöönottoa, integraation rakentamista ja käyttöönottoa sekä kertakirjautumista koskevat hinnat lukuun ottamatta integraation rakentamisen ja käyttöönoton yhteydessä mainittua kohtaa "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään".
Markkinaoikeus katsoo, että lopullisen tarjouspyynnön perusteella ammattimaisesti toimivien tarjoajien on tullut ymmärtää, että kertakirjautumista koskevat yksikköhinnat on otettu huomioon osana käyttöönoton ja integraation kokonaiskustannuksia. Asia on käynyt ilmi myös lopullisen tarjouspyynnön hintaliitteen vertailuhintaa koskevalla välilehdellä ilmoitetusta laskentakaavasta. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa tältä osin menetelleen hankintasäännösten vastaisesti.
Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, koska hankintapäätöksen liitteenä olleessa vertailutaulukossa käyttöönottoeriin on lisätty kohta "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään". Edelleen valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, koska tarjouspyynnön liitteen mukaan vertailuhinnan laskemisessa on käytetty 48 kuukauteen perustuvaa kerrointa, mutta tarjousvertailussa kertoimena on käytetty 72 kuukautta. Tarjouspyyntö ei siten ole näiltäkään osin ollut riittävän selvä.
Hankintayksikkö on esittänyt, että lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa taulukossa käyttökustannusrivi "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään" on puuttunut teknisen virheen johdosta. Hankintayksikön mukaan tarjousvertailussa vertailuhinta on kuitenkin laskettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ilmoitetun mukaisesti, ja tekninen virhe on korjattu lisäämällä puuttuva hintasolu molempien vertailtavien tarjousten kaavoihin. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjoissa on virheellisesti ilmoitettu jatkuvien palvelujen kertoimena hintaliitteellä käytettävän 48 kuukautta, vaikka tosiasiallisesti hintalomakkeen toisella välilehdellä on jatkuvien palvelujen kertoimena ollut tarjouspyynnön mukaisesti 72 kuukautta. Hankintayksikön mukaan ristiriita on ollut tarjoajien havaittavissa sekä alustavassa että lopullisessa tarjouspyynnössä, eikä asiasta ole esitetty tarkentavia kysymyksiä hankintamenettelyn aikana.
Markkinaoikeus toteaa, että lopullisessa tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on ollut myös hankintayksikön esittämän mukaan keskenään ristiriitaista tietoa siitä, otetaanko vertailuhinnoissa huomioon hintalomakkeen kohdassa "Integraatio Senaatin vuokraustilanteen hallinnan järjestelmään" tarjoajien esittämä yksikköhinta, ja siitä, onko jatkuvien palvelujen vertailuhinnan pohjana käytetty kuukausimäärä ollut 48 vai 72 kuukautta. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei ole tältäkään osin ollut siten selvä, että sen perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.
Seuraamusten määrääminen
Markkinaoikeus on 11.6.2019 antamallaan päätöksellä numero 268/19 hylännyt Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta. Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole myöskään pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankinnan osa-alueen 1 osalta kumota ja sen täytäntöönpano tältä osin kieltää.
Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.
Koska hankintamenettelyä koskeva lopullinen tarjouspyyntö on ollut hankintasäännösten vastainen, hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö laatii uuden lopullisen tarjouspyynnön ja toimittaa sen tarjoajille.
Mikäli Senaatti-kiinteistöt aikoo edelleen toteuttaa hallinnon tilahallintaa, vuokraustilanteen hallintaa ja tilatietotuotantoa koskevan hankinnan kysymyksessä olevan neuvottelumenettelynä toteutettavan tarjouskilpailun perusteella, sen on laadittava uusi lopullinen tarjouspyyntö ja toimitettava se tarjoajille sekä tehtävä hankinnasta uusi, asianmukaisesti perusteltu hankintapäätös.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hankintalain 149 §:n 3 momentin (1397/2016) perusteella vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä edellä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.
Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.
Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan. Tämän vuoksi korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.
Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus kumoaa Senaatti-kiinteistöjen toimitusjohtajan 17.4.2019 tekemän hankintapäätöksen siltä osin kuin se koskee hallinnon tilahallintaa, vuokraustilanteen hallintaa ja tilatietotuotantoa koskevan hankinnan osa-aluetta 1. Markkinaoikeus kieltää Senaatti-kiinteistöjä tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 200.000 euron sakon uhalla.
Markkinaoikeus velvoittaa Senaatti-kiinteistöt korvaamaan Rapal Oy:n oikeudenkäyntikulut 10.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.
Markkinaoikeus hylkää Senaatti-kiinteistöjen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Pasi Yli-Ikkelä ja Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmassa hallinto-oikeudessa.