MAO:39/20

Asian tausta

Äänekosken kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 11.4.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Koulunmäen yhtenäiskoulun rakentamisen pihaurakkaa koskevasta hankinnasta Äänekoskella.

Äänekosken kaupungin tekninen lautakunta on 16.5.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 57 sulkenut Ykkös Infra Oy:n tarjouskilpailusta ja valinnut Destia Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 300.000 euroa.

Hankintasopimus on hankintayksikön ilmoituksen mukaan allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 33.900 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.856,09 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta virheellisin perustein. Valittaja on antanut hinnaltaan 339.000 euron tarjouksen, ja sen tarjous olisi tullut hinnaltaan halvimpana valita.

Valittaja on virheellisesti suljettu tarjouskilpailusta sen vuoksi, että sillä tai sen työnjohtajaksi nimeämällä henkilöllä ei olisi ollut vaadittua referenssiä. Lisäksi valittajan liikevaihto on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetun edellytyksen. Hankintayksikkö on toistuvasti syrjinyt valittajaa myös aiemmissa hankintamenettelyissä.

Vastine

Vaatimukset

Äänekosken kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.420 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Äänekosken kaupunki ei ole toiminut virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Kilpailutuksen kohteena olleen pihaurakan laajuus on ollut noin 10.060 neliömetriä. Valittaja on suljettu tarjouskilpailusta, koska yrityksellä itsellään tai sen tarjouksessa nimetyllä työnjohtajalla ei ole ollut tarjouspyynnössä vastaavan laajuisesta hankkeesta edellytettyä referenssiä. Lisäksi valittajan liikevaihto ei ole kaupparekisteritietojen perusteella täyttänyt tarjouspyynnössä edellytettyä tasoa viimeksi kuluneella tilikaudella tai kolmella edellisellä tilikaudella.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa referenssikohteeksi on ilmoitettu laajuudeltaan noin 80.000 neliömetrin lähiliikunta-aluetta koskeva urakka. Hankintayksikkö on tarjousten arvioinnissa yksiselitteisesti noudattanut tarjouspyynnössä asettamiaan soveltuvuusedellytyksiä, eikä kyse ole ollut valittajaa syrjivää kohtelusta. Hankintayksikön ratkaisut myös aiemmissa hankintamenettelyissä ovat perustuneet objektiivisiin ja hankintasäännösten mukaisiin kriteereihin.

Kuultavan lausunto

Destia Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen tarjouksessaan ilmoittama vuoden 2018 tilikauden noin 690.000 euron liikevaihto on vastannut tasoltaan tarjouspyynnössä edellytettyä liikevaihtoa.

Valittajan tarjouksessaan ilmoittama referenssikohde on ollut tosiasialliselta kooltaan hankinnan kohdetta vastaava. Tasapuolisessa ja syrjimättömässä menettelyssä voittanut tarjoaja olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska sen tarjouksessa ilmoitetun referenssikohteen eli Tikkakosken lähiliikuntapaikan pinta-ala on sisältänyt virheellisesti myös kohteen sivu-urakoiden pinta-alat eikä voittaneen tarjoajan rooli maanrakennusurakan toteuttajana ole myöskään asiallisesti vastannut nyt kyseessä olevaa hankintaa. Toiseksi tullut tarjoaja puolestaan ei ole tarjouspyynnön vastaisesti lainkaan ilmoittanut referenssikohteensa pinta-alaa. Valittajan käsityksen mukaan kyseisen urakan pinta-ala on ollut 4.669 neliömetriä, ja se on hyväksytty toisin kuin valittajan vastaavanlainen referenssi. Kyseinen tarjoaja olisi lisäksi mahdollisesti tullut sulkea tarjouskilpailusta myös järjestelemättömän verovelan vuoksi. Kolmanneksi tulleen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama referenssi on ollut aliurakka, jonka pinta-alaa ei ole ilmoitettu. Myös kyseinen tarjoaja olisi tullut virheettömässä menettelyssä sulkea tarjouskilpailusta. Referenssien arviointi on ollut valittajaa syrjivää.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan lain 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien sulkemisessa tarjouskilpailun ulkopuolelle ja soveltuvuutta koskevien vaatimusten asettamisessa voidaan noudattaa, mitä mainitun lain 80–86 §:ssä säädetään.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintamenettely

Tarjouspyynnön kohdassa "Osallistumisvaatimukset (soveltuvuusvaatimukset)" on edellytetty muun ohella seuraavaa:

1. Yrityksellä/työyhteenliittymällä on kokemusta vastaavan laajuisista hankkeista vähintään 1 kpl,
2. Tarjoukseen nimetyllä työnjohtajalla on kokemusta vastaavan laajuisista hankkeista vähintään 1 kpl,
3. Yrityksen/työyhteenliittymän liikevaihdon viimeksi kuluneella, tai kolmen viimeisen tilikauden keskiarvon, tulee olla vähintään kaksi kertaa arvonlisäverottoman urakkatarjoussumman suuruinen.

Tarjouspyynnön liitteenä 4 olevassa soveltuvuusmatriisissa on todettu tarjoajan ja sen työnjohtajan kokemusta koskevasta soveltuvuusvaatimuksesta muun ohella seuraavaa:

"Vastaavuus tässä kilpailutuksessa tarkoittaa seuraavaa:
• Referenssihanke on laajuudeltaan vastaava, eli urakka alue on pinta-alaltaan ollut vastaava kuin tässä hankkeessa.
• Referenssihankkeen urakkasisällön laajuus on ollut sama, eli referenssikohteen urakan/toimituksen laajuus on olut vastaava kuin tässä hankkeessa."

Tarjouspyynnön liitteenä 4 olevassa soveltuvuusmatriisissa on todettu tarjouspyynnön liikevaihtoa koskevasta soveltuvuusvaatimuksesta muun ohella seuraavaa:

"Viimeksi kuluneella tilikaudella tarkoitetaan tässä kilpailutuksessa tilikautta 1.1.2018–31.12.2018. Mikäli tilikausi ei ole päättynyt 31.12.2018 mennessä, vaadetta verrataan 31.12.2017 päättyneeseen tilikauteen.

Kolmen viimeisen tilikauden keskiarvo lasketaan 3. viimeisen päättyneen tilikauden keskiarvosta. Mikäli tilikausi ei ole päättynyt 31.2.2018 mennessä, vaadetta verrataan viimeksi päättyneeseen tilikauteen, ja siitä taaksepäin 2. seuraavaksi päättyneeseen tilikauteen."

Markkinaoikeus toteaa, että edellä lainatussa jälkimmäisessä soveltuvuusmatriisin kappaleessa on selkeä kirjoitusvirhe ja siinä on katsottava tarkoitetun ensimmäisessä kappaleessa kirjatuin tavoin tilikauden päättymispäivän olevan 31.12.2018.

Valittaja on ilmoittanut urakan arvonlisäverottomaksi tarjoushinnaksi 339.000 euroa. Valittaja on lisäksi ilmoittanut tarjouksensa liitteenä olevassa "Soveltuvuusmatriisi" asiakirjassa, että yrityksellä ja tarjoukseen nimetyllä työnjohtajalla on kokemusta vastaavan laajuisesta hankkeesta vuodelta 2017. Tarjouksen mukaan kyseinen piharakennuskohde on ollut rakennettavalta pinta-alaltaan 5.200 neliömetriä. Edellä mainitun lisäksi valittajan tarjouksessa on yrityksen viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihdoksi ilmoitettu noin 690.000 euroa. Valittaja on ilmoittanut kyseisessä kohdin sulkumerkinnöin ajanjakson 1.2.2018–31.1.2019.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sen perusteella, että valittajan ei ole katsottu täyttäneen asetettuja kelpoisuusvaatimuksia. Hankintapäätöksessä on mainittuun liittyen todettu seuraavaa:

"Hinnallisesti edullisimman tarjouksen jättäneen tarjous ei täytä tilaajan asettamia kelpoisuusvaatimuksia. Kyseinen tarjous ei täytä tilaajan asettamia vaatimuksia tarjouksen jättäneen yrityksen kokemuksesta vastaavanlaisesta hankkeesta sekä ei myöskään vaatimuksia työnjohtajan kokemuksesta vastaavan laajuisista hankkeista. Lisäksi yrityksen liikevaihto ei ole kuluneella tai kolmen viimeisen tilikauden aikana ollut kilpailutuksen ehtojen mukainen, keskiarvoltaan vähintään kaksi kertaa arvonlisäverottoman urakkatarjouksen suuruinen".

Asian arviointi

Soveltuvuusvaatimuksen täyttyminen valittajan liikevaihdon osalta

Valittaja on ilmoittanut urakan arvonlisäverottomaksi tarjoushinnaksi 339.000 euroa. Tarjouspyynnön mukaan yrityksen liikevaihdon viimeksi kuluneella, tai kolmen viimeisen tilikauden keskiarvon, on tullut olla vähintään kaksi kertaa arvonlisäverottoman urakkatarjoussumman suuruinen eli valittajan kohdalla sen tarjoushinnan perusteella 678.000 euroa.

Valittajan tarjouksessa on yrityksen viimeksi kuluneen tilikauden liikevaihdoksi ilmoitettu noin 690.000 euroa. Valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut kyseiseksi tilikaudekseen 1.2.2018–31.1.2019. Tarjouspyynnön mukaisesti huomioon otettavan tilikauden on tullut päättyä 31.12.2018. Näin ollen tarjouspyynnössä tarkoitetulla viimeksi kuluneella tilikaudella on valittajan osalta katsottava tarkoitettavan sen jo 31.1.2018 päättynyttä tilikautta.

Hankintayksikön mukaan se on saanut valittajan liikevaihdosta kaupparekisteritietoja, jotka ovat osoittaneet valittajan liikevaihdon olleen 31.1.2017 ja 31.1.2018 päättyneillä tilikausilla merkittävästi alle tarjouspyynnössä edellytetyn tason.

Valittaja ei ole markkinaoikeudessa kiistänyt hankintayksikön tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti suorittamaa liikevaihdon suuruuden arviointitapaa eikä hankintayksikön kaupparekisteristä saamia edellä mainittuja liikevaihtotietoja. Valittaja on kuitenkin lisäksi toimittanut markkinaoikeudelle tuoreempia yhtiön kirjanpitotietoja tilikaudelta, jonka valittaja on ilmoittanut päättyvän 31.1.2019. Kuten jo edellä todettu, tarjouspyynnön ehtojen mukaan kyseisen 31.12.2018 jälkeen päättyvän tilikauden liikevaihtoa ei ole tullut ottaa huomioon liikevaihtorajan täyttymistä arvioitaessa. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että valittajan markkinaoikeudelle toimittamista tiedoista ei myöskään ole havaittavissa, että valittajan 31.1.2019 päättyvän tilikauden liikevaihto olisi ollut tarjouspyynnössä edellytetty kaksi kertaa arvonlisäverottoman urakkatarjoussumman suuruinen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on esitetyn selvityksen perusteella voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että valittaja ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua liikevaihtoa koskevaa vähimmäisvaatimusta.

Koska hankintayksikkö on voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta jo edellä mainitun liikevaihtovaatimuksen täyttymättä jäämisen vuoksi, asiassa ei ole tarpeen lausua siitä, onko hankintayksikkö voinut sulkea valittajan tarjouskilpailusta myös tarjouspyynnössä asetettujen referenssivaatimusten täyttymättä jäämisen perusteella. Asiassa ei ole samoilla perusteilla tarpeen ottaa kantaa myöskään valittajan esittämiin väitteisiin koskien toiseksi ja kolmanneksi tulleiden tarjoajien tarjouksia taikka aikaisempia hankintamenettelyjä.

Voittaneen tarjoajan ilmoittamien referenssien hyväksyttävyys

Tarjouspyynnössä on edellä selostetulla tavalla esitetty sekä yrityksen että nimetyn työnjohtajan osalta soveltuvuusvaatimus, jonka mukaan tarjoajalla ja nimetyllä työnjohtajalla on tullut olla kokemusta vastaavan laajuisista hankkeista.

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi olisi todellisuudessa ollut toteutetut sivu-urakat huomioon ottaen kooltaan huomattavasti ilmoitettua 80.000 neliömetriä pienempi ja että kyseinen referenssi ei olisi myöskään sisällöltään vastannut nyt kysymyksessä olevaa piharakennusurakkaa. Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti, kun se ei ole sulkenut voittanutta tarjoajaa tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjouksen virheellisyyttä koskevan väitteensä tueksi valittaja on esittänyt joitakin voittaneen tarjoajan referenssikohdetta koskevia asiakirjoja.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on noudattanut tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja kohdellut kaikkia tarjoajia tasapuolisesti.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan referenssikseen Tikkakosken lähiliikunta-alueen maanrakennusurakan, joka on voittaneen tarjoajan ilmoituksen mukaan ollut kooltaan noin 8 hehtaaria eli noin 80.000 neliömetriä.

Markkinaoikeus toteaa valittajan markkinaoikeudessa esittämän selvityksen viittaavan sinänsä siihen, että voittaneen tarjoajan ilmoittamassa referenssikohteessa on ollut myös useita muiden yritysten toteuttamia sivu-urakoita eikä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan yksilöimä referenssi olisi siten ollut kokonaisuudessaan sen toteuttama referenssi. Markkinaoikeus toteaa kuitenkin, että markkinaoikeudessa esitetystä selvityksestä ei ole yksiselitteisesti havaittavissa, etteikö kyseiseen referenssiin ole voinut kuulua tarjouspyynnössä edellytetyn suuruista hankinnan kohdetta laadultaan ja laajuudeltaan vastaavaa osuutta. Koska voittanut tarjoaja on esittänyt kyseisen referenssin tarjouksessaan omana hankinnan kohdetta vastaavana referenssinään ja koska hankintayksiköllä on oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan esittämät tiedot pitävät paikkansa, ellei hankintayksiköllä ole perusteltua syytä muuta epäillä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole kohdellut hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia epätasapuolisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta tai hyväksyessään voittaneen tarjoajan tarjouksen. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Äänekosken kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.420 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Jaakko Ritvala ja Mirva Näsi.

Huomaa

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.