MAO:31/20

Seinäjoen kaupunki - info-TV-järjestelmä ja sen ylläpito

julkinen hankinta - epäselvä tarjouspyyntö - hyvitysmaksun edellytykset

Diaarinumero: 2019/128
Antopäivä: 31.1.2020

ASIAN TAUSTA

Seinäjoen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 7.3.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta info-TV-järjestelmän hankinnasta ja siihen liittyvästä ylläpitopalvelusta.

Seinäjoen kaupungin hankintajohtaja on 3.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 39 hylännyt muun ohella Ledimedia Oy:n tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana ja valinnut Finnsat Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 180.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2019.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Ledimedia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on myös vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 78.672 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.850 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti hylätessään valittajan tarjouksen tarjouspyyntöä vastaamattomana Timmi-järjestelmän integraation osalta. Valittajan tarjoaman hallintaohjelman integraatio on täyttänyt tarjouspyynnön edellytykset. Integraatio tukee näkymän muokkausta tai rajausta ja järjestelmä pystyy myös näyttämään ajanvarauskalenterin visuaalisesti luettavassa muodossa siten, että ajan ja näytettävien kalentereiden rajaus on mahdollista tarkoituksenmukaisella tavalla. Lisäksi valittaja on hyödyntänyt html-näkymää tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla ajan ja näytettävien kalentereiden rajauksessa. Valittajan saaman tiedon mukaan hankintayksiköllä oleva Timmi-järjestelmän ohjelmistoversio sisältää infonäyttöjen hallintaosan perusominaisuutena ilman visuaalista muokkausta, joten siihen ei ole ollut tarvetta hankkia mitään lisätoiminnallisuutta.

Hankintayksikkö ei ole ennen tarjousten jättämiselle varattua määräaikaa tarkentanut, mitä tarjouspyynnössä ilmaistu edellytys "rajata aika ja näytettävät kalenterit tarkoituksenmukaisella tavalla" tarkoittaa. Tarjouspyynnössä on ainoastaan edellytetty, että kalenterin rajaus tulee voida tehdä ilman Timmi-järjestelmän lisätoiminnallisuuden hankkimista. Hankintayksikkö on tarjousajan päätyttyä ilmoittanut puheena olevalle vaatimukselle tarkennuksen, jonka mukaan "vastaavasti Timmin osalta järjestelmän tulee pystyä näyttämään esim. vain tietyn kokoustilan kyseisen päivän kalenteri halutulla aikavälillä esim. klo 8–16 (tai muu haluttu aikaväli), kokoustilan kalenterin päivänäkymä usealta päivältä, tai sitten rakennuksen kaikkien kokoustilojen kalenterit halutulla aikavälillä". Hankintayksikkö ei ole voinut lisätä edellytyksiä tarjouspyynnön kohteelle tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen.

Valittajan tarjous on vastannut tarjouspyynnön edellytyksiä, eikä hankintayksikön olisi tullut hylätä sitä. Valittaja olisi tullut valita tarjouskilpailun voittajaksi, koska sen tarjous on ollut hinnaltaan halvin.

Vastine

Vaatimukset

Seinäjoen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perustelut

Tarjouspyynnössä on esitetty hankinnan kohteen vaatimukset, joihin tarjoajat ovat sitoutuneet. Hankintayksikkö on kutsunut valittajan vaatimusten toteennäyttötilaisuuteen ennen hankintapäätöksen tekemistä. Valittajaa on kyseisessä tilaisuudessa pyydetty osoittamaan, että Timmi-järjestelmän integraatio toteutuu tarjouspyynnössä edellytetysti. Hankintayksikkö on hylännyt valittajan tarjouksen, koska tilaisuudessa on käynyt ilmi, ettei tarjous täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia Timmi-järjestelmän integraation osalta.

Valittajan edustajat ilmoittivat kyseisessä tilaisuudessa, ettei tarjouspyynnössä esitetty kalenterivaatimus onnistu ilman Timmi-järjestelmän rajapintaa. Valittajan edustajat kertoivat myös, ettei valittajan tarjoamalla järjestelmällä pystytä rajaamaan Timmi-järjestelmän osalta aikaa tai esitettäviä kalentereita. Alalla vakiintuneen käytännön mukaan tietojärjestelmässä integraatioilla ja liittymillä tarkoitetaan tiedonsiirtoa suoraan järjestelmien välillä. Integraatio ei toteutunut valittajan järjestelmässä.

Hankintayksikön valittajalle osoittamat täsmennykset eivät ole olleet ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa. Täsmennykset ovat olleet esimerkkejä toteennäyttötilaisuutta varten.

Tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää hankintayksikölle kysymyksiä tarjousaikana. Koska valittaja ei ollut esittänyt yhtään kysymystä, tai Timmi-järjestelmän integraatiota koskevia kysymyksiä ei ylipäänsä esitetty, hankintayksikkö ei tarkentanut kyseistä vaatimusta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai tarjousaikana esittänyt sellaisia vaatimuksia, joiden perusteella valittajan tarjous on sittemmin hylätty. Tarjouspyynnössä on esitetty avoimia ja monimerkityksellisiä Timmi-järjestelmää koskevia vaatimuksia, jotka valittajan tarjous on täyttänyt.

Valittaja on hankintayksikön järjestämässä tilaisuudessa esittänyt sen tarjoaman järjestelmän ja Timmi-järjestelmän yhteensopivuuden käyttämällä tarjouspyynnössä edellytettyä html-näkymää. Lisäksi valittaja on ilmoittanut, että vastaavalla periaatteella voidaan näyttää ainoastaan yksi kalenteri tai useampi kalenteri, mikä oli myös tarjouspyynnön edellytys.

Hankintayksikön mukaan esitetty järjestelmän näyttö ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta, koska siitä oli kalenterin lisäksi näkyvissä Seinäjoen kaupungin tiedot. Hankintayksikkö on kuitenkin asettanut kyseisen vaatimuksen vasta 29.3.2019 eli tarjousten jättämiselle varatun ajan jälkeen. Joka tapauksessa valittaja on kyennyt esittämään hankintayksikölle sellaisen toimintatavan, jolla haluttu ominaisuus on tarkoituksenmukaisesti ja yksinkertaisesti toteutettavissa.

Valittaja on ilmoittanut hankintayksikön järjestämässä tilaisuudessa, että sen tarjoama järjestelmä on yhteensopiva Timmi-järjestelmän kanssa ja että halutut kalenterinäkymät voidaan esittää visuaalisesti luettavassa muodossa tarkoituksenmukaisella tavalla. Valittaja on esittänyt edellä mainitun yhteensopivuuden ja kalenterinäkymät kyseisessä tilaisuudessa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Viimeksi mainitun pykälän 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212) mukaan tarjouspyynnön keskeisenä tarkoituksena on kuvata hankinnan kohde syrjimättömällä tavalla sekä pyytää toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyynnössä on ilmoitettava ne tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjouksen tekemisessä. Tarjouspyyntö on laadittava niin selkeäksi, että tarjoajat voivat antaa sen perusteella vertailukelpoisia tarjouksia.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia Seinäjoen kaupungin Info-TV-järjestelmän hankinnasta ja siihen liittyvästä järjestelmän ylläpidosta.

Tarjouspyynnön kohdan "Kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste" mukaan tarjouksen valintaperusteena on ollut halvin hinta.

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Yleiset kriteerit/tiedot" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Järjestelmä tullaan ottamaan suoraan tuotantokäyttöön, joten järjestelmältä edellytetään korkeaa valmiusastetta ja kykyä integroitua muihin järjestelmiin.

Seinäjoen kaupungilla on käytössä Timmi-järjestelmä tilojen ja tilavarausten hallinnointiin, sekä varauskalenterien tarkasteluun. Info-TV-järjestelmässä tulee olla Timmi-järjestelmään integraatio tilan/tilojen näkymän esittämiseen. Integraation tulee tukea näkymän muokkausta/rajausta.

[ – – ]

Kaikki tilaajan vaatimukset ovat pakollisia ominaisuuksia, joiden tulee toteutua järjestelmässä tarjouksen jättöhetkellä. Poikkeuksena liittymät Timmi, RSS, Aromi, Wilma, joiden tulee toteutua järjestelmässä (käytettävissä tuotantoympäristössä) viimeistään ennen hankintapäätöstä. Tarjoajalla on vaatimuksen toteennäyttövelvollisuus. Mikäli tarjoaja ei kykene pyydettäessä osoittamaan, että vaatimukset toteutuvat järjestelmässä, tilaajalla on oikeus hylätä tarjous."

Tarjouspyynnön edellä mainitun kohdan alakohdassa A. "Kokonaisratkaisu" A2. "Toiminnolliset vaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Timmi liittymä, järjestelmän tulee pystyä näyttämään Timmin ajanvarauskalenteria visuaalisesti luettavassa muodossa, siten että voidaan rajata aika ja näytettävät kalenterit tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tulee voida toteuttaa ilman Timmin päähän hankittavaa lisätoiminnallisuutta (hyödyntää olemassa olevaa html -näkymää/elementtejä).

[ – – ]

Esitykseen voi liittää olemassa olevan nettisivun suoraan url-osoitteella, järjestelmän tulee osata skaalata nettisivu esitykseen sopivaksi."

Tarjouspyynnön kohdan "Hankintamenettelyn tarkemmat ehdot" mukaan tarjous on tullut jättää viimeistään 21.3.2019 kello 15.30.

Hankintayksikkö on lähettänyt valittajalle 29.3.2019 sähköpostitse kutsun 2.4.2019 pidettävään Timmi-, Aromi- ja Wilma-liittymiä koskevaan vaatimusten toteennäyttötilaisuuteen. Sähköpostissa on toistettu edellä mainitut tarjouspyynnössä esitetyt vaatimukset järjestelmälle ja todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

"Timmin ja Aromin osalta kalenterit ovat nähtävillä selaimen kautta ilman kirjautumista (kirjautumismahdollisuuden tulee olla myös käytettävissä järjestelmässä). Järjestelmän tulee siis pystyä lukemaan näitä varauskalentereita, sekä osata muokata siitä tarjouspyynnössä määritelty tarkoituksenmukainen näkymä.

[ – – ]

Vastaavasti Timmin osalta järjestelmän tulee pystyä näyttämään esim. vain tietyn kokoustilan kyseisen päivän kalenteri halutulla aikavälillä esim. klo 8–16 (tai muu haluttu aikaväli), kokoustilan kalenterin päivänäkymä usealta päivältä, tai sitten rakennuksen kaikkien kokoustilojen kalenterit halutulla aikavälillä. Järjestelmän tulee osata myös päivittää tätä näkymää automaattisesti (huomioiden vuorokauden vaihtumiset), sekä näyttää pelkkä varauskalenteri ilman muuta sivun sisältöä."

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kolme tarjousta. Seinäjoen kaupungin hankintajohtaja on 3.4.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 39 valinnut Finnsat Oy:n tarjouksen. Hankintapäätöksessä on todettu lisäksi muun ohella seuraavaa:

"Tarjoukset on laadittu tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, lukuun ottamatta Ledimedia Oy:n tarjousta, joka ei vastaa tarjouspyynnön vaatimuksia Timmi-integraation osalta. Tarjouspyynnön vaatimuksien mukaan integraation tulee tukea näkymän muokkausta/rajausta. Järjestelmän tulee pystyä näyttämään Timmin ajanvarauskalenteria visuaalisesti luettavassa muodossa, siten että voidaan rajata aika ja näytettävät kalenterit tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä tulee voida toteuttaa ilman Timmin päähän hankittavaa lisätoiminnallisuutta. Kyseinen toiminnallisuus ei toteudu Ledimedia Oy:n LEDIMediaCloud -hallintaohjelmassa pyydetyllä tavalla.

[ – – ]

Hylätään Ledimedia Oy:n tarjous edellä [ – – ] esitetyn mukaisesti."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnössä esitetyt Timmi-integraatiota koskevat vaatimukset ovat olleet osittain avoimia ja monimerkityksellisiä. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä tai tarjousaikana asettanut vaatimuksia, joiden perusteella valittajan tarjous on sittemmin hylätty eli hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaisesti suljettu pois tarjouskilpailusta. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on ensisijaisesti arvioitavana kysymys siitä, onko hankintaa koskevat tarjouspyyntöasiakirjat laadittu tältä osin siten, että ne ovat turvanneet tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun ja että niiden perusteella on voitu antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on laaja harkintavalta määritellä hankinnan kohde ja hankintaa koskevat vaatimukset tarkoituksenmukaiseksi katsomallaan tavalla. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon hankintalain vaatimukset tarjouspyynnön selvyydestä. Lisäksi hankintamenettelyssä on aina noudatettava tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun sekä avoimuuden ja suhteellisuuden vaatimuksia. Tarjouskilpailuun osallistuvien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintaa koskevat vaatimukset tulee kuvata tarjouspyynnössä sellaisella tarkkuudella, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa.

Tarjouspyynnössä on edellä todetulla tavalla muun ohella ilmoitettu toimitettavan järjestelmän toiminnallisiksi vaatimuksiksi, että järjestelmän tulee pystyä näyttämään Timmin ajanvarauskalenteria visuaalisesti luettavassa muodossa siten, että aika ja näytettävät kalenterit voidaan rajata tarkoituksenmukaisella tavalla. Tarjoaja on voinut vastata kyseiseen kohtaan joko kyllä tai ei. Tarjouspyynnössä ei ole esitetty tarkennuksia siihen, mitä tapaa hankintayksikkö on pitänyt tarkoituksenmukaisena.

Valittaja on tarjouksessaan vastannut kyseiseen kohtaan kyllä. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on tarjousten jättämiselle varatun ajan päätyttyä ja ennen vaatimusten toteennäyttötilaisuutta ilmoittanut valittajalle yllä todetun tarkennuksen kyseiseen toiminnalliseen vaatimukseen liittyen.

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että kyseiset tarkennukset eivät ole ristiriidassa tarjouspyynnön vaatimusten kanssa ja että ne ovat esimerkkejä vaatimusten toteennäyttötilaisuutta varten.

Valittajan tarjous on edellä todetun mukaisesti suljettu pois tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomana Timmi-järjestelmän ajanvarauskalenterin rajausominaisuuksien vuoksi. Markkinaoikeus katsoo esitetyn selvityksen perusteella, että hankintayksiköllä on ollut ennen hankintapäätöksen tekemistä tiedossa se, mitä tarjouspyynnössä määrittelemätön ilmaisu "rajata tarkoituksenmukaisella tavalla" merkitsee, eikä siihen liittyen valittajalle myöhemmin esitettyjä täsmennyksiä ole pidettävä pelkästään vaatimusten toteennäyttötilaisuutta varten annettuina esimerkkeinä.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä ilmoittanut hankinnan kohteelle asettamaansa toiminnallista vaatimusta, jonka perusteella se on katsonut valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaiseksi. Tarjouspyyntö on siten ollut puutteellinen hankinnan kohteelle asetetun ehdottomaksi ilmoitetun vaatimuksen osalta ja se on ollut omiaan antamaan hankintayksikölle lähes rajoittamattoman vapauden kyseisen toiminnallisen vaatimuksen toteutumisen arvioinnissa. Sanottua osoittaa muun ohella se, että hankintayksikkö on esittänyt valittajalle tarjousten jättämiselle varatun ajan jo päätyttyä yksityiskohtaisia tarkennuksia järjestelmän toiminnallisiin vaatimuksiin liittyen. Tarjouspyynnön sanottu epäselvyys on johtanut siihen, etteivät tarjoajat ole tarjouspyynnön perusteella voineet varmuudella tietää hankinnan kohteen ehdottomia vaatimuksia.

Tarjouspyyntö ei edellä todettu huomioon ottaen ole ollut omiaan tuottamaan yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia eikä turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua hankintamenettelyssä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluita koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Pykälän 4 momentin mukaan 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksu voidaan määrätä maksettavaksi, jos mainitun lain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettu toimenpide saattaisi aiheuttaa hankintayksikölle, muiden oikeuksille tai yleiselle edulle suurempaa haittaa kuin toimenpiteen edut olisivat taikka jos valitus on pantu vireille vasta hankintasopimuksen tekemisen jälkeen.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 26.4.2019. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Markkinaoikeus on edellä katsonut hankintayksikön menetelleen hankinnan kohteelle asetetun tarjouspyynnössä ehdottomaksi ilmoitetun vaatimuksen osalta virheellisesti. Virheettömässä menettelyssä tarjouspyyntöasiakirjat olisi laadittu tältä osin julkisia hankintoja koskevissa oikeusohjeissa edellytetyllä tavalla selviksi. Kyseisen hankintamenettelyn virheellisyyden luonteen vuoksi virheettömän menettelyn lopputuloksen arviointiin liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten se, miten tarjouspyyntö olisi laadittu ja millaisia tarjouksia tällöin olisi saatu.

Edellä esitetty huomioon ottaen asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valitus on siten pääasian osalta hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin (1397/2016) mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain (586/1996) 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Vastaavasti hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Seinäjoen kaupungin korvaamaan Ledimedia Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.850 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Seinäjoen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Sami Myöhänen, Ville Parkkari ja Jari Tiainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 4.2.2020