MAO:559/19

Porvoon kaupunki - tilaelementtirakenteinen koulu ja vastaavat koulu- ja päiväkotirakennukset

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - tarjousten täsmentäminen

Diaarinumero: 2019/171 ja 2019/199
Antopäivä: 20.12.2019

ASIAN TAUSTA

Porvoon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.12.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Jokilaakson koulun tilaelementtirakenteisen siirtokelpoisen alakoulun rakennusurakasta sekä puitesopimuksesta vastaavien koulu- ja päiväkotikohteiden hankintaan vuosille 2019–2021 sekä optiokaudelle vuosille 2021–2023.

Porvoon kaupunginhallitus on 20.5.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 172 valinnut Elementit-E Oy:n tarjouksen Jokilaakson koulun rakennusurakkaan ja hankintapäätöksellä § 174 valinnut Elementit-E Oy:n puitejärjestelyyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 5–7 miljoonaa euroa.

Markkinaoikeus on 1.7.2019 antamallaan päätöksellä numero 319/19 hylännyt Porvoon kaupungin vaatimuksen 20.5.2019 tehdyn hankintapäätöksen § 172 täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Temporent Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset ja muuttaa niitä siten, että Elementit-E Oy:n tarjous suljetaan tarjouskilpailusta ja valittajan tarjous valitaan. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa dnro 2019/171 6.076 eurolla ja asiassa dnro 2019/199 6.076 eurolla.

Perusteet

Tarjouspyyntöön sisältyvän rakennustapaselostuksen mukaan talo-osan perustusten anturoiden on tullut olla paikalla valettua teräsbetonia. Voittaneen tarjouksessa on käytetty teräsputkipaalutusta ja teräskehikkoa niiden päälle hitsattuna. Vastaavasti rakennustapaselostuksessa on edellytetty, että peruspalkkien tulee olla teräsbetonia, ja joko elementtirakenteisia tai paikalla valettuja. Voittaneen tarjouksen mukaan peruspalkit ovat teräksisiä. Tarjous on näiltä osin ollut tarjouspyynnön vastainen, eikä tarjouspyynnön mukaan vaihtoehtoisia tarjouksia hyväksytä.

Tarjouspyynnössä on myös edellytetty, että tarjoaja antaa tarjouksessaan selvityksen taloteknisistä ratkaisuista. Käytännössä tämä on tarkoittanut muun muassa sekä LVIA- että sähkötöiden rakennustapaselostuksen liittämistä tarjoukseen. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteinä oleva rakennustapaselostus tai LVI-järjestelmäkuvaus eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön vaatimuksia ja tarjous on tältäkin osin ollut tarjouspyynnön vastainen.

Vastine

Vaatimukset

Porvoon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut asiassa dnro 2019/171 7.204,40 eurolla ja asiassa 2019/199 784,30 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnössä on edellytetty, että anturat ovat paikalle valettua teräsbetonia ja "perustamistapa pohjatutkimusten mukaan". Voittaneessa tarjouksessa on tältä osin todettu, että "perustamistapa pohjatutkimusten ja rakennesuunnitelmien mukaan. Käytetään teräsputkipaalutusta ja teräskehikkoa niiden päälle hitsattuna."

Rakennustapaselostuksen mukaan mahdolliset paalut toteutetaan toimittajan tarjouksen mukaisesti. Suunnitteluohjeessa on puolestaan todettu, että tilaajan teettämän alustavan perustamistapalausunnon mukaan rakennus voidaan perustaa ilman paalutusta. Näin ollen teräsputkipaalujen käyttäminen on ollut tarjoajan harkinnassa ja tarjottu ratkaisu ei siten ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Teräskehikon käyttäminen ei myöskään poissulje teräsbetonisten anturoiden käyttämistä, joten myöskään se ei ole merkinnyt tarjouksen tarjouspyynnön vastaista perustamistapaa.

Rakennustapaselostuksessa on peruspalkkien osalta edellytetty, että ne ovat teräsbetonisia, joko elementtirakenteisia tai paikalla valettuja. Voittaneessa tarjouksessa on tältä osin todettu, että "peruspalkit teräksisiä."

Voittaneen tarjoajan rakennustapasuunnitelmassa on todettu, että perustus toteutetaan rakennussuunnitelmien mukaan, joten tarjous on ollut tarjotun perustusratkaisun osalta jossain määrin tulkinnanvarainen.

Hankintayksikkö on tarjouksen selonottotilaisuudessa 10.5.2019 saanut voittaneelta tarjoajalta vahvistuksen, että se sitoutuu toteuttamaan perustukset tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Hankintayksiköllä on hankintasäännösten mukaan ollut tarjouksen tulkinnanvaraisuuden takia oikeus pyytää mainittu selvennys. Lisäksi kysymyksessä on ollut kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellinen puute. Selvennys ei ole merkinnyt uuden tarjouksen antamista. Selvennyksen jälkeen tarjous on perustusten osalta ollut tarjouspyynnön mukainen.

Selvennyksen sallittavuutta arvioitaessa on otettava huomioon se, että hankinnan kohteena on rakennusurakka, johon on kohdistunut useita yksityiskohtaisia vaatimuksia ja että kaikissa muissakin tarjouksissa on ollut vastaavia puutteita, joilla ei ole ollut merkitystä kilpailutuksen lopputulokseen. Kysymyksessä on ollut neuvottelumenettely, jossa suhteellisuusperiaate huomioon ottaen ei tulisi sulkea tarjousta tarjouskilpailusta vähäisen ja merkityksettömän puutteen johdosta.

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksessa esitettävään suunnittelumateriaaliin on tullut sisällyttää muun muassa lyhyt selostus keskeisistä suunnitteluratkaisuista ja rakenteista. Tarjouspyynnössä ei ole edellytetty, että tarjoukseen tulee liittää LVIA- ja sähkötöitä koskevat rakennustapaselostukset. Mitään erityistä sisällöllistä vaatimusta selvityksille ei ole asetettu, joten tarjoajille on jäänyt harkintavaltaa sen suhteen, kuinka laajasti esimerkiksi suunnitteluratkaisuja on nähty tarpeelliseksi kuvata tarjousvaiheessa.

Valittajan vaatimien oikeudenkäyntikulujen osalta on otettava huomioon se, että vaatimukset ovat päällekkäisiä ja siten ainakin osin perusteettomia.

Kuultavan lausunto

Elementit-E Oy ei ole asiassa dnro 2019/171 sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Elementit-E Oy on asiassa dnro 2019/199 esittänyt, että sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Hankintayksikkö on monivaiheisessa hankintamenettelyssä huolellisesti tarkastanut yhtiön tarjouksen ja todennut sen vastaavan tarjouspyynnön vaatimuksia. Anturasta ja perustamisesta on keskusteltu selonottoneuvottelussa 10.5.2019 ja Elementit-E Oy on sitoutunut tekemään perustukset hankintayksikön vaatimalla tavalla. Myös LVIA-järjestelmien kuvaus tarjouksessa on vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntö on sisältänyt erittäin yksityiskohtaisia vaatimuksia. Tarjouksen antajan on tullut voida luottaa siihen, että hankintayksiköllä on ollut tähän menettelyyn perusteltu syy. Mikäli hankintayksikön tarkoituksena olisi ollut alun perin sallia jokin muu perustustapa, se olisi tullut ilmaista tarjouspyynnössä esimerkiksi termillä "tai muu vastaava". Esillä olevassa tapauksessa muita vaihtoehtoja ei ole sallittu. Tarjouspyynnön vastaista tarjousta ei selonottotilaisuudessa voi muuttaa tarjouspyynnön mukaiseksi.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeuden pyynnöstä lisäselvityksen sopimuskausien kestosta.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 68 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöissä on edelleen (s. 173 ja 174) muun ohella todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Asian arviointi

Asiassa on valituksen johdosta kysymys siitä, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnön mukainen ja tarvittaessa siitä, onko hankintayksikkö voinut täsmentää tai täydentää kyseistä tarjousta.

Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen rakennustapaselostuksen mukaan talo-osan perustusten anturoiden osalta on edellytetty, että ne ovat paikalla valettua teräsbetonia ja "perustamistapa pohjatutkimusten mukaan". Vastaavasti perustusten peruspalkkien on tullut olla teräsbetonia, joko elementtirakenteisia tai paikallavalettuja.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on todettu, että "Perustamistapa pohjatutkimusten ja rakennesuunnitelmien mukaan. Käytetään teräsputkipaalutusta ja teräskehikkoa niiden päälle hitsattuna." ja "peruspalkit teräksisiä".

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 68 §:n 1 momentin mukaisesti hankintayksikön tehtävä on tarjouspyynnössä määrittää hankinnan kohteelta vaadittavat ominaisuudet. Esillä olevassa tapauksessa perustusten anturoiden ja peruspalkkien osalta tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut yksiselitteiset vaatimukset siitä, miten hankinta tulee tältä osin toteuttaa, eikä asiakirjoissa ole ollut mitään mainintaa vaihtoehtoisten rakennustapojen hyväksymisestä. Kun tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole sallittu vaihtoehtoisten tai rinnakkaisten ratkaisujen tarjoamista esimerkiksi toteamalla "tai muulla vastaavalla tavalla", markkinaoikeus katsoo, ettei tarjoajilla ole ollut harkintavaltaa päättää siitä, että teräsbetonisten anturoiden ja peruspalkkien asemesta käytetään teräsputkipaaluja ja teräksisiä peruspalkkeja. Edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on tältä osin ollut tarjouspyynnön hankinnan kohdetta koskevien vaatimusten vastainen ja tämä on myös ollut omiaan vaarantamaan tarjousten vertailukelpoisuuden.

Tarjousten jättämisen jälkeen, ennen hankintapäätöksen tekemistä 10.5.2019 voittaneen tarjoajan kanssa pidetyn selonottoneuvottelun hankintayksikkö on pöytäkirjan mukaan tiedustellut muun ohessa perustusrakanteiden suunnitteluratkaisusta. Voittanut tarjoaja on todennut, että "perustukset on suunniteltu teräspaalu ja palkkiratkaisuna, koska tämä on tarjoajan mukaan parempi ratkaisu kuin tilaajan tarjouspyyntöaineistossa esittämä. Tarjoaja sitoutuu toteuttamaan perustukset tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti. Muutoksella ei ole hintavaikutusta."

Markkinaoikeus toteaa, että lähtökohtana tarjouskilpailuna järjestetyssä julkisessa hankinnassa on sekä tarjouspyynnön että tarjousten lopullisuus. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Kuten edellä on selostettu, hankintasäännösten valossa sallittuna ei ole pidettävä sitä, että hankintayksikkö tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen varaa tarjoajalle tilaisuuden tarjouksen täydentämiseen siten, että tarjoaja saattaa alun perin tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa tarjouspyynnön mukaiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoajan tarjous on edellä todetuin tavoin ollut tarjousten jättöhetkellä tarjouspyynnön yksiselitteisten vaatimusten vastainen. Selonottoneuvottelussa annettu sitoumus on siten merkinnyt tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen muuttamista tarjouspyynnön mukaiseksi. Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen täsmentäminen tarjouspyynnön mukaiseksi on ollut omiaan vaarantamaan tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun. Asiaa ei ole aihetta arvioida toisin sen perusteella, että kysymyksessä on ilmoitettu olevan neuvottelumenettely.

Hankintayksikkö on siten menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta ja on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden saattaa sen tarjouspyynnön vastainen tarjous täsmennyksellä tarjouspyynnön mukaiseksi.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi muun ohella:
1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; 3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Näin ollen muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja niiden täytäntöönpano kieltää.

Hankintayksikön virheellinen menettely voidaan tässä tapauksessa korjata siten, että hankintayksikkö arvioi tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden uudelleen, vertailee tarjoukset uudelleen ja tekee uuden perustellun hankintapäätöksen.

Mikäli Porvoon kaupunki aikoo edelleen toteuttaa Jokilaakson tilaelementtirakenteisen siirtokelpoisen koulun rakennusurakan ja tehdä vastaavista koulu- ja päiväkotikohteista puitesopimuksen kysymyksessä olevan tarjouskilpailun perusteella, sen on arvioitava tarjousten tarjouspyynnön mukaisuus uudelleen, vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä uusi perusteltu hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen ei ole kohtuutonta, että hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Vastaavasti olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Arvioitaessa kohtuullisten oikeudenkäyntikulujen määrää markkinaoikeus on ottanut huomioon sen, että samaa hankintamenettelyä koskeva muutoksenhaku asioissa dnro 2019/171 ja dnro 2019/199 on ollut lähes samansisältöinen ja että yhdessä käsiteltyjen asioiden käsittelystä peritään vain yksi oikeudenkäyntimaksu.

Valittaja on liiketoiminnastaan arvonlisäverovelvollinen ja sillä on oikeus vähentää oikeudenkäyntikuluihinsa sisältyvä arvonlisävero omassa verotuksessaan, joten korvattavaksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista on vähennettävä niihin sisällytetty arvonlisävero.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Porvoon kaupunginhallituksen 20.5.2019 tekemät hankintapäätökset § 172 ja § 174. Markkinaoikeus kieltää Porvoon kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanottujen päätösten perusteella tai panemasta niitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 500.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Porvoon kaupungin korvaamaan Temporent Oy:n oikeudenkäyntikulut 6.000 eurolla.

Markkinaoikeus hylkää Porvoon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Pertti Virtanen ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 31.12.2019