MAO:518/19

Oulun kaupunki - tilaelementtipäiväkotien vuokraus

julkinen hankinta - markkinaoikeuden toimivalta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Diaarinumero: 2019/112
Antopäivä: 9.12.2019

ASIAN TAUSTA

Oulun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.2.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tilaelementtipäiväkotien vuokrausta koskevasta hankinnasta ajalle 12.2.2019–31.7.2024.

Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunta on 21.3.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 46 valinnut Parmaco Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 4.000.000 euroa.

Hankintasopimukset on allekirjoitettu 10.4.2019.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Suomen Moduulitilat Oy on vaatinut muun ohella, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 509.166 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 12.950 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Tarjouspyynnön mukaan ryhmä- tai ruokailuhuoneiden pinta-ala on tullut olla 40 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen pohjapiirroksessa ryhmähuoneet ovat olleet pinta-alaltaan 34 neliömetriä, mikä on merkittävästi alittanut tarjouspyynnön pinta-alavaatimukset.

Tarjouspyynnön mukaan henkilökunnan pukeutumistilojen on tullut olla pinta-alaltaan yhteensä 18 neliömetriä, josta naisten pukeutumishuoneen tilavuuden on tullut olla kaksi kolmasosaa eli 12 neliömetriä ja miesten pukeutumishuoneen yksi kolmasosa eli 6 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen pohjapiirroksessa naisten pukeutumishuoneen pinta-ala on ollut 7,5 neliömetriä ja miesten pukeutumishuoneen pinta-ala 2,5 neliömetriä. Nämä tilat ovat merkittävästi alittaneet tarjouspyynnön pinta-alavaatimukset.

Tarjouspyynnön mukaan jakelukeittiön on tullut olla pinta-alaltaan 50 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen pohjapiirroksen mukaan keittiön pinta-ala on ollut 35,5 neliömetriä, mikä on alittanut tarjouspyynnön pinta-alavaatimuksen merkittävästi.

Myös toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.Tarjouspyynnön mukaan vuokralle tarjottavien rakennusten on tullut olla harjakattoisia. Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen leikkauskuvan mukaan rakennus ei ole ollut harjakattoinen.

Valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan olisi siten tullut voittaa tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Oulun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen. Oulun kaupunki on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 902 eurolla.

Perusteet

Valitus ei kuulu markkinaoikeuden toimivaltaan, koska hankinnassa on kyse olemassa olevien rakennusten vuokraamisesta.

Mikäli markkinaoikeus kuitenkin hankintayksikön näkemyksen vastaisesti tutkisi valituksen, voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen.

Tarjouspyynnön tilaohjelmassa esitetyt pinta-alavaatimukset ovat olleet ohjeellisia eivätkä pakollisia vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnössä on esitetty, että tilaohjelmasta sallitaan vähäiset poikkeamat. Yhdenkään tarjoajan tarjoukset eivät ole olleet tarjouspyynnössä edellytettyjen pinta-alamäärien mukaisia, koska pinta-alojen vähäinen vaihtelu on ollut sallittua.

Toiseksi tulleen tarjoajan tarjoama rakennus ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla harjakattoinen. Vaikka toiseksi tulleen tarjoajan tarjous olisi suljettu tarjouskilpailusta, valittaja olisi sijoittunut toiseksi eikä sillä siksi olisi ollut tosiasiallista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämiselle ei siten ole perusteita.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että esillä olevassa hankinnassa ei ole kyseessä olemassa olevan rakennuksen vuokraaminen vaan uusien rakennusten rakentaminen ja vuokraaminen, joten asia kuuluu markkinaoikeuden toimivaltaan.

Päiväkodin toiminnalle merkityksellisten ryhmähuonetilojen osalta voittaneen tarjoajan tarjoamien tilojen pinta-alojen poikkeamat tarjouspyynnössä edellytetystä eivät ole olleet vähäisiä.

Valittajan tarjous on sisältänyt tarjottujen tilojen osalta tarjouspyynnön mukaisesti pinta-alojen osalta vain vähäisiä poikkeamia.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, ettei valittajan tarjous ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia henkilökunnan pukeutumistilojen 18 neliömetrin pinta-alasta, sillä valittaja on tarjonnut 11,2 neliömetrin tilaa. Valittajan tarjous ei myöskään ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta paperihuolto- ja askarteluvaraston 6 neliömetrin pinta-alasta, sillä valittaja on tarjonnut 4 neliömetrin tilaa. Lisäksi valittajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimusta päiväkotiryhmien pesu- ja wc-tilojen 20 neliömetrin pinta-alasta, sillä valittaja on tarjonnut 15,5 neliömetrin tiloja.

Valittaja on tarjonnut tarjouspyynnön vaatimuksista poiketen muun ohella kaksinkertaisen määrän kaappisänkyjä, naulakoita sekä WC-istuimia ja käsienpesualtaita. Valittaja on tarjonnut myös lasten naulakoksi päiväkotiin täysin sopimattoman ratkaisun. Nämä ovat todennäköisesti vaikuttaneet myös tarjoushintaan.

Voittaneen tarjoajan jakelukeittiön pinta-ala on ollut kokonaisuudessaan 43 neliömetriä, jolloin se on poikennut tarjouspyynnössä edellytetystä 50 neliömetrin pinta-alasta 14 prosenttia. Voittaneen tarjoajan tarjoamien tilojen pinta-alapoikkeamat ovat olleet niin vähäisiä, etteivät ne ole johtaneet tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt, että sen tarjoamat henkilökunnan pukeutumistilat ovat olleet pinta-alaltaan 19,2 neliömetriä ja paperihuolto- ja askarteluvarasto 7,1 neliömetriä. Tarjouspyynnössä on vaadittu päiväkotiryhmien pesu- ja WC-tilojen osalta 36 neliömetrin pinta-alaa, ja valittaja on tarjonnut 31 neliömetrin tilat.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi määrätä momentin 1–7 kohdissa todetun seuraamuksen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai pykälässä mainittujen muiden säännösten tai oikeusohjeiden vastaisesti. Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Hankintalain 9 §:n 1 momentin 1 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta maan, olemassa olevien rakennusten tai muun kiinteän omaisuuden hankintaan tai vuokraukseen millä tahansa rahoitusmuodolla taikka näihin liittyvien oikeuksien hankintaan.

Hankintalain 9 §:n esitöissä (HE 108/2016 vp s. 90–91) on todettu muun ohella, että hankintalainsäädännön ulkopuolella eivät kuitenkaan ole rakennusurakkasopimukset, joiden kohteena on hankintayksikön vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttaminen millä tahansa tavalla.

Kysymyksessä olevalla tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia tilaelementtipäiväkotien vuokrauksesta. Hankinnasta on julkaistu kansallinen hankintailmoitus, jossa hankintalajiksi on ilmoitettu rakennusurakka.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että hankintayksikkö vuokraa kolme siirtokelpoista tilaelementtipäiväkotia viiden vuoden ajaksi määräaikaisella vuokrasopimuksella. Hankintayksikkö on määrännyt tarjouspyynnössä rakennuksille tarkat sijoituspaikat.

Tarjouspyynnön kohdassa 1 "Vuokrauksen sisältö" on muun ohella ilmoitettu, että vuokranantaja suunnittelee ja rakentaa kokonaistoimituksena tilaelementtipäiväkodit huonetilaohjelman mukaisesti, toimitus sisältää suunnitteluun, rakentamiseen ja olemassa olevaan ympäristöön sijoittamiseen liittyvät työt sekä vuokra-ajan päätyttyä rakennusten ja perustusten purkamisen ja siirtämisen pois sijoituspaikalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevaan hankintaan ei voida katsoa soveltuvan hankintalain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettu olemassa olevan rakennuksen tai muun kiinteän omaisuuden hankintaa tai vuokrausta koskeva poikkeus.

Hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on jonkin liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Kysymyksessä olevan hankinnan kohteena on ollut edellä todetun mukaisesti rakennusten vuokraus. Toimitus on tarjouspyynnön mukaan sisältänyt huonetilaohjelman mukaiset tilat, varusteet ja kalusteet käsittävien rakennusten ja niiden perustusten suunnittelun, rakentamisen, kuljetuksen ja asennuksen sijoituspaikalle sekä vuokra-ajan päätyttyä rakennusten ja perustusten purkamisen ja siirtämisen pois sijoituspaikalta. Markkinaoikeus katsoo, että kysymys on pääasiallisesti ollut hankintayksikön asettamien vaatimusten mukaan toteutettavasta rakennusurakasta ja siten hankintalain 4 §:n 2 kohdassa tarkoitetusta rakennusurakkasopimuksesta.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaan hankintalakia ei sovelleta rakennusurakoihin, jos hankinnan ennakoitu arvo ilman arvonlisäveroa alittaa kansallisen kynnysarvon ollen vähemmän kuin 150.000 euroa. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 4.000.000 euroa. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 2 kohdan mukaisen rakennusurakoiden edellä mainitun kynnysarvon.

Edellä esitetyillä perusteilla hankinta kuuluu hankintalainsäädännön soveltamisen piiriin, joten markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta kysymys siitä, ovatko voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset olleet tarjouspyynnön mukaisia.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 104 §:n 2 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 212 ja 213) mukaan momentin periaate jatkaa voimassa olevaa käytäntöä siitä, että tarjoaja vastaa tarjouksestaan ja siitä, että se on hankintayksikön asettamien vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Tarjouspyyntö

Tarjouspyynnöllä on pyydetty tarjouksia kolmen siirtokelpoisen tilaelementtipäiväkodin vuokrauksesta tarjouspyynnön ja sen liitteinä olevien asiakirjojen mukaisesti. Tarjouspyynnön liitteenä on ollut muun ohella tilaohjelma, josta on käynyt ilmi, mitä eri tiloja tilaelementtirakennuksissa on tullut olla, sekä kyseisten tilojen pinta-alat.

Tarjouspyynnön liitteen 4 "Toiminnan kuvaus, kalustus, huonekortti ja LVIAS-tekniikka" kohdassa "Toiminnan kuvaus" on todettu, että pienet poikkeamat tilaohjelmasta sallitaan.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen sen tarjoamien ryhmä- ja ruokailuhuoneiden, henkilökunnan pukeutumistilojen ja jakelukeittiön pinta-alojen osalta.

Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on vastannut tarjouspyyntöä ottaen huomioon, että voittaneen tarjoajan tarjoamien tilojen pinta-alapoikkeamat tilaohjelmasta ovat olleet vähäisiä.

Ryhmä- ja ruokailuhuoneet

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa on ilmoitettu ryhmä- ja ruokailutilojen pinta-alaksi 40 neliömetriä.

Voittaneen tarjoajan tarjoamat ryhmä- ja ruokailutilat ovat olleet pinta-alaltaan 34 neliömetriä.

Markkinaoikeus katsoo, että ryhmä- ja ruokailutilojen pinta-alan poikkeamaa ei voida pitää pienenä poikkeamana tilaohjelmassa ilmoitetusta pinta-alasta. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ryhmä- ja ruokailutilojen pinta-alan osalta vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Henkilökunnan pukeutumistilat

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa on ilmoitettu henkilökunnan pukeutumistilojen pinta-aloiksi 18 neliömetriä. Lisäksi tarjouspyynnön liitteessä "Toiminnan kuvaus, kalustus, huonekortti ja LVIAS-tekniikka" on todettu henkilökunnan pukeutumishuonetilojen osalta muun ohella seuraavaa: "jako 12–13 naiset ja 3–4 miehet".

Voittaneen tarjoajan tarjoamat henkilökunnan pukeutumistilat ovat olleet naisten pukeutumishuoneen osalta pinta-alaltaan 7,5 neliömetriä ja miesten 2,5 neliömetriä.

Markkinaoikeus katsoo, että henkilökunnan pukeutumistilojen pinta-alan poikkeamaa ei voida pitää pienenä poikkeamana tilaohjelmassa ilmoitetusta pinta-alasta. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous ei ole henkilökunnan pukeutumistilojen pinta-alan osalta vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Jakelukeittiö

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa on ilmoitettu jakelukeittiön pinta-alaksi 50 neliömetriä.

Voittaneen tarjoajan tarjoama jakelukeittiö on ollut pinta-alaltaan 35,5 neliömetriä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittaneen tarjoajan jakelukeittiön pinta-ala on ollut kokonaisuudessaan 43 metriä ja poikennut tarjouspyynnössä edellytetystä pinta-alasta 14 prosenttia. Asiakirjaselvityksen perusteella hankintayksikkö on laskenut voittaneen tarjoajan tarjoaman jakelukeittiön kokonaispinta-alaan myös keittiöön liittyviä erillistiloja.

Markkinaoikeus katsoo, että jakelukeittiön pinta-alan poikkeamaa ei voida pitää pienenä poikkeamana tilaohjelmassa ilmoitetusta pinta-alasta siinäkään tilanteessa, että jakelukeittiön pinta-alan tulkittaisiin olevan hankintayksikön esittämän mukainen. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous ei ole jakelukeittiön pinta-alan osalta vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Tarjouspyynnön liitteen 4 kohdassa "Toiminnan kuvaus" on esitetty muun ohella, että rakennusten tulee olla harjakattoisia.

Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta leikkauskuvasta ilmenee, että toiseksi tulleen tarjoajan tarjoamat rakennukset ovat olleet tasakattoisia. Toiseksi tulleen tarjoajan tarjous ei ole siten rakennusten kattorakenteen osalta vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimukset on allekirjoitettu 10.4.2019. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan sekä tarjousvertailussa toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta.

Valittaja on esittänyt, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on esittänyt, että tämä ei pidä paikkaansa, koska valittajan tarjous ei hankintayksikön mukaan ollut täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia muun ohella henkilökunnan pukeutumistilojen sekä päiväkotiryhmien pesu- ja WC-tilojen pinta-alan osalta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa on ilmoitettu henkilökunnan pukeutumistilojen pinta-aloiksi 18 neliömetriä.

Valittajan mukaan sen tarjoamat henkilökunnan pukeutumistilat ovat olleet pinta-alaltaan 19,2 neliömetriä.

Valittajan tarjouksen liitteenä olleesta pohjapiirroksesta ilmenee, että valittaja on tarjonnut henkilökunnan pukeutumistilojen osalta pinta-alaltaan 11,2 neliömetrin tilan. Markkinaoikeus toteaa, että valittaja on laskenut omissa laskelmissaan pukeutumistiloihin myös käytävätiloja, joita ei voida katsoa pukeutumistiloiksi, sekä henkilökunnan WC-tiloja, jotka on kuitenkin myös erikseen määritelty tarjouspyynnössä tarjottaviksi tiloiksi. Markkinaoikeus katsoo, että henkilökunnan pukeutumistilojen pinta-alan poikkeamaa ei voida pitää pienenä poikkeamana tilaohjelmassa ilmoitetusta pinta-alasta.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tilaohjelmassa on ilmoitettu päiväkotiryhmien A ja B osalta pesu- ja WC-tilojen pinta-alaksi 20 neliömetriä ja päiväkotiryhmien C ja D osalta 18 neliömetriä.

Valittajan päiväkotiryhmille tarjoamien pesu- ja WC-tilojen pinta-ala on ollut kummassakin tapauksessa 15,5 neliömetriä eli ollut kokonaisuudessaan 31 neliömetriä. Markkinaoikeus katsoo, että päiväkotiryhmien pesu- ja WC-tilojen pinta-alan poikkeamaa ei voida pitää pienenä poikkeamana tilaohjelmassa ilmoitetusta pinta-alasta. Näin ollen valittajan tarjous ei ole myöskään päiväkotiryhmien pesu- ja WC-tilojen pinta-alojen osalta vastannut tarjouspyynnön vaatimuksia.

Edellä lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintamenettely on ollut edellä todetulla tavalla virheellistä. Asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta todettu hankintamenettelyn virheellisyyden laatu ja hankintayksikön menettely kokonaisuutena huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Oulun kaupungin korvaamaan Suomen Moduulitilat Oy:n oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Oulun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Pasi Yli-Ikkelä sekä asessori Anu Pitkänen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 10.12.2019