MAO:504/19

Lappeenrannan kaupunki - kutsutaksiliikenne

julkinen hankinta - hankintapäätöksen tiedoksianto - hankintapäätöksen perusteleminen - myöhästynyt valitus - tutkimatta jättäminen

Diaarinumero: 2019/191
Antopäivä: 26.11.2019

ASIAN TAUSTA

Lappeenrannan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 8.5.2019 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta kutsutaksiliikenteen hankinnasta ajalle 1.7.2019–30.6.2019 ja yhden vuoden optiokaudelle.

Lappeenrannan kaupungin kaupunkikehityslautakunta on 29.5.2019 tekemällään hankintapäätöksellä § 196 sulkenut valittajan tarjouskilpailusta ja valinnut erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ylittänyt kansallisen kynnysarvon, mutta ei EU-kynnysarvoa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kajon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää sakon uhalla hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 30.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen oikeudenkäyntikulut 1.300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta kolmen väitetyn laiminlyönnin perusteella, jotka valittaja olisi tehnyt toimiessaan palveluntarjoajana hankintayksikön koulukuljetuksia koskevassa hankinnassa. Kysymyksessä ei ole ollut niin vakava virhe, että hankintasopimus olisi kyseisen hankinnan osalta sen perusteella voitu purkaa tai sulkea valittaja nyt kysymyksessä olevasta taksikuljetuksia koskevasta tarjouskilpailusta.

Vastine

Vaatimukset

Lappeenrannan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta.

Perusteet

Hankintapäätös on annettu tiedoksi valittajalle 3.6.2019 valittajan tarjouksessa ilmoitettuun sähköpostiosoitteeseen. Valitus on saapunut markkinaoikeuteen valitusajan päättymisen 17.6.2019 jälkeen 18.6.2019 ja se tulisi näin ollen jättää myöhässä saapuneena tutkimatta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että säädettyjen määräaikojen laskemisesta annetun lain 2 § huomioon ottaen valitusaika on alkanut tiedoksiantopäivää 3.6.2019 seuraavavasta päivästä 4.6.2019 ja se on siten päättynyt 18.6.2019.

Hankintayksikkö on lähettänyt hankintapäätöksen tiedoksi 3.6.2019 sähköpostitse valittajan työntekijälle, joka on tuolloin ollut lomalla eikä ole voinut reagoida asiaan. Hankintayksikkö on saanut lomasta tiedon automaattisella vastauksella. Tämän jälkeen hankintayksikön viesti on välitetty yhtiön toimitusjohtajalle. Suuren konsernin toimitusjohtajalla ei kuitenkaan ole mahdollisuutta seurata sähköposteja. Koska työntekijä, jolle viestien seuraaminen oli uskottu, on ollut lomalla, valittaja ei ole saanut hankintapäätöstä tiedoksi vielä 3.6.2019.

Valittaja ei ole voinut reagoida viestiin asianmukaisesti, koska viestin otsikointi on ollut puutteellinen ja poikennut hankintayksiköiden vakiintuneesti vastaavissa viesteissä käyttämästä muodosta. Viestin otsikkona on ollut "Kaupunkikehityslautakunnan päätös 29.5.2019 § 196", eikä siitä ole käynyt ilmi, mistä kaupungin lautakunnasta tai asiasta on ollut kysymys.

Sähköpostiviesti on lähetetty työntekijälle henkilökohtaisesti. Työnantajalla ei ole ollut oikeutta tai velvollisuutta tarkastella henkilökohtaisia sähköposteja. Viestin etsiminen ei ole ollut mahdollista, koska ei ole ollut ilmeistä, että viesti on ollut osoitettu työantajalle.

Lisäksi hankintapäätöksessä ei ole yksilöity, mihin väitettyihin laiminlyönteihin valittajan sulkeminen tarjouskilpailuista on perustunut. Valittajalla ei siten ole ollut riittävää tietoa hankintayksikön päätöksen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten.

Hankinnan arvo on ylittänyt EU-kynnysarvon, kun otetaan huomioon kuukausilaskutukset, sopimuskauden pituus, tasokorotukset ja kuljetusten määrän kasvaminen. Näin ollen hankinnan arvo on ollut vähintään 240.000 euroa, todennäköisesti lähempänä 350.000 euroa. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa noudattanut odotusaikaa. Tällä perusteella valitusaika on 30 päivää hankintapäätöksen tiedoksisaannista.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintapäätöksen tiedoksianto

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Valittajan 15.5.2019 päivätyssä tarjouksessa on kohdassa "Sähköpostiosoite jonne hankintapäätös lähetetään" ilmoitettu sähköpostiosoitteeksi Kajon Oy:n työntekijän verkkotunnukseen kajon.fi päättyvä osoite. Esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikkö on 3.6.2019 kello 11.00.55 lähettänyt kyseiseen sähköpostiosoitteeseen hankintapäätöksen valitusosoituksineen. Sähköpostiviestin aiheeksi on merkitty "Kaupunkikehityslautakunnan päätös 29.5.2019 § 196".

Sähköpostissa on lisäksi ilmoitettu liitteiksi kyseistä päätöstä koskeva pöytäkirjanote, tarjousten avauspöytäkirja ja tarjousten vertailutaulukko ja todettu muun ohella seuraavaa:

"Tiedoksenne oheinen kaupunkikehityslautakunnan päätös 29.5.2019 § 196: Kutsutaksiliikenteen hankinta Allegro ja Tolstoi junavuoroille (LPR/2092/02.08.03/2018). Päätös tulee lainvoimaiseksi muutoksenhakuohjeessa mainitun ajan kuluttua. – – Tämä päätös on lähetetty tiedoksi asianosaisille sähköpostilla 3.6.2019."

Markkinaoikeus katsoo selvitetyksi, että hankintayksikkö on 3.6.2019 lähettänyt hankintapäätöksen tiedoksi sähköpostiosoitteeseen, jonka valittaja on tarjouksessaan ilmoittanut hankintapäätöksen tiedoksiantoa varten. Jo sähköpostiviestin aiheesta, joka on vastaanottajan nähtävillä ilman sähköpostiviestin avaamista, on ollut nähtävissä, että viesti sisältää siinä mainitun lautakunnan päätöksen.

Markkinaoikeus katsoo, että tarjoajalla on harkintavaltaa sen suhteen, minkä sähköisen yhteystiedon se ilmoittaa hankintayksikölle hankintapäätöksen tiedoksiantamista varten. Tarjoajan vastuulla on järjestää ilmoittamaansa sähköiseen osoitteeseen saapuvien viestien käsitteleminen siten, että se saa niiden sisällöstä selon. Edellä todettua ei ole aihetta arvioida toisin niillä valittajan esittämillä perusteilla, että kyseiseksi yhteystiedoksi on ilmoitettu valittajan yhden työntekijän työsähköpostiosoite ja että viestin aiheeksi ei ole edellä todettua laajemmin merkitty tietoja siinä mainitun päätöksen sisällöstä. Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi 3.6.2019.

Muutoksenhakuaika

Valittaja on ensinnäkin esittänyt, että valitusaika on ollut 30 päivää, koska hankintayksikkö ei ole EU-kynnysarvon ylittävässä hankinnassa noudattanut odotusaikaa, eli pidättäytynyt hankintasopimuksen tekemisestä.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä.

Hankintalain 147 §:n 2 momentin mukaan, jos hankintayksikkö on tehnyt hankintapäätöksen jälkeen hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen 130 §:n 1 tai 3 kohdan nojalla noudattamatta odotusaikaa, valitus on tehtävä 30 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon päätöksestä valitusosoituksineen. Viimeksi mainittujen säännösten mukaan odotusaikaa ei tarvitse noudattaa, jos sopimus koskee 42 §:ssä tarkoitetun puitejärjestelyn perusteella tehtävää hankintaa tai jos sopimus koskee dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävää hankintaa.

Markkinaoikeus katsoo, että hankinnassa ei ole kysymys hankintalain 130 §:n 1 ja 3 kohdan mukaisista puitejärjestelystä tai dynaamisen hankintajärjestelmän sisällä tehtävästä hankinnasta. Asiassa ei näin ollen tule sovellettavaksi hankintalain 147 §:n 2 momentin mukainen 30 päivän valitusaika.

Valittaja on myös esittänyt, että hankintapäätöksessä ei ole yksilöity, mihin väitettyihin laiminlyönteihin valittajan sulkeminen tarjouskilpailuista on perustunut, eikä valittajalla ei siten ole ollut riittäviä tietoja oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeen arviointia varten.

Hankintalain 147 §:n 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:n esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 239) pykälä vastaa pääosin ennen 1.1.2017 voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 87 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 61) mukaan hankintapäätöksen osalta on oikeuskäytännössä katsottu, että asianosaisen tulee saada riittävät tiedot hankintayksikön ratkaisusta ja sen perusteista oikeussuojakeinojen käyttämisen arviointia varten ennen kuin muutoksenhakuaika alkaa kulua.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintapäätöksessä on perusteltu valittajan sulkemista tarjouskilpailusta seuraavasti:

"Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen enneaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 187) on todettu, että mainitussa kohdassa tarkoitettuja puutteita voivat olla esimerkiksi hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta tai suorittamatta jättäminen tai toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Puutteena voidaan pitää myös sellaista sopimuskumppanin aiempiin sopimuksiin liittyvää toimintaa, joka kyseenalaistaa vakavasti kyseisen toimittajan luotettavuuden."

Hankintapäätökseen on myös liitetty valitusosoitus markkinaoikeuteen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus turvaa omalta osaltaan hankintalain 3 §:n 1 momentissa edellytettyä tasapuolisuuden ja syrjimättömyyden sekä avoimuuden vaatimusta. Hankintapäätöksen perustelemisella on erityistä merkitystä tarjoajille, jotta ne voivat päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko hankintamenettelyssä noudatettu laissa asetettuja velvoitteita ja onko tarjoajalla aihetta muutoksenhakuun.

Hankintapäätöksessä on ilmoitettu valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta ja perusteltu tätä viittaamalla hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohtaan ja sen esitöihin edellä todetulla tavalla. Markkinaoikeus katsoo, että käsillä olevassa tilanteessa valittajalle on ollut selvää, että hankintayksikön päätös on perustunut siihen, että hankintayksikön mukaan valittajan suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa.

Markkinaoikeus katsoo, että vaikka hankintapäätöksessä ei ole yksilöity, mitä hankintasopimusta ja mitä puutteita hankintapäätöksessä on tarkoitettu tai miten säännöksessä mainittuja muita edellytyksiä on arvioitu, valittaja on aiemman hankintasopimuksen osapuolena tullut sen valituksen perusteluista ilmenevällä tavalla riittävän tietoiseksi siitä, mihin seikkoihin sen sulkeminen tarjouskilpailusta on perustunut. Valittaja on siten voinut hankintapäätöksen perusteella riittävällä tavalla arvioida oikeussuojakeinojen käyttämisen tarpeellisuutta. Näin ollen asiassa ei tule sovellettavaksi hankintalain 147 §:n 3 momentin mukainen kuuden kuukauden pituinen valitusaika.

Asiassa on edellä lausutun perusteella sovellettava hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaista 14 päivän valitusaikaa, jonka mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Edellä todetusti valittaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen 3.6.2019. Säädettyjen määräaikain laskemisesta annetun lain 2 §:n mukaan, jos ajanmääräyksenä on jokin määrä päiviä nimitetyn päivän jälkeen, niin tätä päivää ei lueta määräaikaan. Näin ollen 14 päivän valitusaikaa laskettaessa ensimmäinen päivä on tiedoksiantoa seurannut päivä eli 4.6.2019 ja viimeinen päivä valituksen toimittamiselle markkinaoikeuteen on ollut 17.6.2019. Valittajan 18.6.2019 markkinaoikeudelle saapunut valitus on siten saapunut markkinaoikeudelle valitusajan päättymisen jälkeen.

Johtopäätös

Valittajan valitusajan päättymisen jälkeen markkinaoikeudelle saapunut valitus on jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta ja hylkää valittajan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Pekka Savola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 4.12.2019