MAO:475/19

Tampereen kaupunki - teknologiaratkaisut koti- ja etähoidon palveluissa

julkinen hankinta - hankintamenettelyn valinta - innovaatiokumppanuus - tarjousten vertailu - hankintapäätöksen perusteleminen

Diaarinumero: 2018/397
Antopäivä: 1.11.2019

ASIAN TAUSTA

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.3.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella innovaatiokumppanuudella toteutettavasta koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integraatiosta.

Tampereen kaupungin avopalvelujohtaja on 3.10.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 291 valinnut Cinia Oy:n, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n yhteistarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut hankinnan kehitysvaiheen aikana 175.000 euroa ja tilausvaiheen aikana 199.836 euroa.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankintapäätöstä ei ole pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Enersoft Oy, Gillie.io Company Oy, Salivirta Oy ja Stella Kotipalvelut Oy (jäljempänä yhteisesti myös Gillie-ryhmittymä) ovat vaatineet, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä tekemästä hankintasopimusta tai muullakaan tavalla jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.500 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset tarjouspyynnön vastaisesti. Valittajan tarjous on saanut liian vähän pisteitä laadullisen vertailuperusteen integroitavuus, avoimuus ja laajennettavuus kaikista kolmesta kohdasta. Lisäksi valittajan tarjous on saanut liian vähän pisteitä laadullisesta vertailuperusteesta liiketoimintamalli.

Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohtien 1 ja 2 vaihtoehdon d osalta hankintayksikkö on virheellisesti vähentänyt pisteitä valittajan tarjouksen osalta. Valittajan tarjouksen olisi tullut saada sekä kohdan 1 että kohdan 2 vaihtoehdosta d yhteensä kaksi pistettä yhden pisteen sijaan.

Myös integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 vaihtoehtojen c ja d osalta hankintayksikkö on virheellisesti vähentänyt pisteitä valittajan tarjouksen osalta. Valittajan tarjouksen olisi tullut saada kohdasta 3 täydet 12 pistettä kahden pisteen sijaan.

Valittajan tarjouksen olisi lisäksi tullut saada liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta täydet 15 pistettä kahden pisteen sijaan. Liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehtojen c ja d osalta hankintayksikkö on tehnyt samat virheelliset johtopäätökset kuin integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta.

Hankintayksikön johtopäätökset ovat olleet virheellisiä, sillä valittajan tarjoama HL7 FHIR -standardiin perustuva ratkaisu on täyttänyt kaikki tarjouspyynnössä yksilöidyt vaatimukset.

Liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehtojen c ja d osalta hankintayksikkö on vielä todennut, että valittajan tarjouksessa ekosysteemin koordinaattoriksi esitetyn tahon rahoitus on ollut ehdollinen ja että rahoituslähdettä ei ole osoitettu. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan pyydetty nimeämään ekosysteemin koordinaattoria tai esittämään ekosysteemin koordinaattoriksi nimetyn tahon rahoitusta. Hankintayksikkö on lisäksi rajannut ekosysteemin koordinoinnin tarjouspyynnön liitteenä olevassa hintalomakkeessa hankinnan ulkopuolelle.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.172 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinta on täyttänyt innovaatiokumppanuuden käytölle asetetut vaatimukset. Markkinoilla ei ole ollut hankintayksikön tarpeita vastaavia palveluja. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn alussa määritellyt tarpeensa ja tavoitteensa innovatiivisen palvelun osalta ja kuvannut ne hankinta-asiakirjoissa riittävällä tarkkuudella. Hankintamenettelyssä on noudatettu hankintasäännöksiä ja menettely on sisältänyt erilliset vaiheet ehdokkaiden valinnalle, neuvotteluille sekä tarjousten vertailulle ja valinnalle.

Hankintayksikkö on vertaillut tarjoukset objektiivisesti ja vertailun perusteella tullut siihen lopputulokseen, että voittaneen tarjoajan tarjous vastaa hankintayksikön tarpeisiin parhaiten.

Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta valittajan tarjouksen keskeinen puute on ollut se, että tarjouksessa esitetty yksittäinen standardointifoorumi ei riitä kattamaan koko standardoinnin tarvetta. Hankintayksikkö on vähentänyt valittajan tarjouksen pisteitä tämän johdosta. Innovaatiokumppanuutta koskeneen hankintailmoituksen julkaisemisen yhteydessä saataville asetetun osallistumispyynnön liitteen 2 "Kotidigi-Arkkitehtuuriselvitys" kohdassa 3.4 HL7 Finland ry on esitetty yhtenä esimerkkinä yhteistyöfoorumista, jonka tarjoaja voi mainita. Myös tarjoajille 3.9.2018 lähetetyn tarjouspyynnön liitteessä 2 "Vaatimusluettelo" HL7 Finland ry on mainittu yhtenä esimerkkinä HL7 FHIR -standardista. Kyseisen standardin ei ole kuitenkaan tarkoitettu käyvän ainoana ratkaisuna, vaan standardeja on tarkoitettu olevan useita. Kyseinen standardi ei kata oletuksena esimerkiksi laitehallintaa taikka potilaan aktiviteetin ja sijainnin hallintaa. Lisäksi esimerkiksi mittalaitteiden rajapinnat ovat valmistajien määrittelemiä tai ne on määritelty erilaisilla yhteistyöfoorumeilla. Tämä on käynyt ilmi myös kyseisen vaatimuskohdan sanamuodosta. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on tullut ymmärtää, ettei kyseistä standardia voida soveltaa yksin ratkaisuna koko hankinnan vaatimuksiin.

Liiketoimintamallin osalta valittaja ei ole ottanut tarjouksessaan huomioon sitä, että HL7 FHIR -standardi ei ole yksistään riittävä kattamaan hankinnan tarpeita. Valittajan tarjouksessa on myös nimetty toiminnalle ulkopuolinen koordinointitaho, jonka toiminta vaatii toteutuakseen tarjoukseen sisältymätöntä erillistä rahoitusta ja joka hankintayksikön tekemän arvion mukaan nostaisi hintaa toteutusvaiheen aikana.

Kuultavien lausunto

Kuultavat ovat antaneet yhteisen lausunnon.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön hankintamenettelynä käyttämän innovaatiokumppanuuden käyttämiselle hankintasäännöksissä asetetut edellytykset eivät ole täyttyneet.

ICT-hankinnoissa tietojärjestelmän hankinta ja hankintayksikölle räätälöinti eivät suoraan täytä innovaatiokumppanuuden käytön tunnusmerkkejä, sillä tällaisessa hankinnassa sekä perushyödyke eli tietojärjestelmä että räätälöintipalvelu ovat saatavilla markkinoilta. Nyt kysymyksessä olevaa hankintaa ei ole voitu rinnastaa mittavaan tietohallinnon hankkeeseen, vaan kysymyksessä on ollut erilaisten sovellusten rajapintojen integraation ratkaisu. Tällaisten integraatioiden ratkaisut ovat täysin tavanomaisia tietojärjestelmäprojektien alalla ja näitä ratkaisuja koskevia palveluja ja projekteja on runsaasti tarjolla markkinoilla.

Hankintayksikkö ei ole selvittänyt sitä, onko markkinoilla jo olemassa ratkaisua hankinnan toteuttamiseen. Osallistumishakemusvaiheessa hankintayksikön julkaisema arkkitehtuuriselvitys on kartoittanut jo olemassa olevia julkishallinnon hankkeita ilman, että hankintaan käytettävien teknisten ratkaisujen olemassaoloa markkinoilla olisi tutkittu. Hankintayksikkö on järjestänyt yhden vuoden pituisen yhteisen, kaikille toimittajille avoimen määrittelyn, johon myös esimerkiksi Gillie-ryhmittymä on osallistunut. Hankintayksikkö on lisäksi pilotoinut ennen määrittelyn aloittamista Gillie-ryhmittymän integrointiratkaisua. Näin ollen hankintayksikkö on tiennyt, että markkinoilla on ratkaisuja hankintamenettelyllä haettavaan ongelmanratkaisuun.

Hankintayksikön väitteet siitä, että HL7 FHIR -standardi on ollut vain yksi mahdollisista hankinnassa käytettävistä standardeista ja että HL7 FHIR -standardin mukaisuus ei ole yksin riittänyt, ovat virheellisiä ja suosineet perusteettomasti voittaneen tarjoajan tarjousta. Muissa terveydenhuollon ICT-kilpailutuksissa HL7 FHIR -standardin käyttöä on pidetty perusteltuna järjestelmien yhteensopivuuden ja toimivuuden kannalta.

Toisin kuin hankintayksikkö on esittänyt, HL7 FHIR standardi on jo yksinään riittävä standardi kotona käytettävistä mittalaitteista ja muista laitteista kerättävän tiedon vastaanottamiseen.

Vertailun virheellisyyden lisäksi hankintayksikkö on myös laiminlyönyt hankintasäännösten mukaisen perusteluvelvollisuutensa ja näin ollen vaarantanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun ja syrjimättömyysperiaatteen noudattamisen. Hankintayksikkö ei ole perustellut riittävällä tarkkuudella sitä, miksi HL7 FHIR -standardiin perustuva ratkaisu ei ole riittävä. Tarjoajat eivät ole voineet saada selville, miten heidän saamansa pisteet ovat muodostuneet. Pisteytysasiakirjasta ei ole myöskään käynyt ilmi, miksi voittanut tarjoaja on saanut täydet pisteet vertailtavien kohtien osalta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on 15.5.2019 päivätyssä lisävastineessaan esittänyt, että nyt kysymyksessä oleva hankinta ei ole koskenut markkinoilla tavallisesti tarjottavaa projektia, jossa sovellusten rajapinnat yhdistetään integraation avulla tai jossa niin perushyödyke kuin räätälöintipalvelukin olisivat saatavilla markkinoilla. Hankinnan kohteena ei ole ollut tuote, joka olisi ollut hallittavissa valittajan ymmärtämällä tavalla pelkästään HL7 FHIR -standardilla.

Hankinnalla on pyritty siihen, että hankintayksikkö ei joudu tilanteeseen, jossa yksi toimittaja sanelee palvelun käyttöehdot ja estää hankinnan kohteen jatkokehityksen. Hankinnalla on tavoiteltu lopputulosta, jossa integraatioalusta ei ole voinut olla yhden yritysryhmittymän tekijänoikeuksilla suojattu kokonaisuus. Näitä ominaisuuksia on korostettu hankinta-asiakirjoissa ja pisteytyskriteereissä. Yhden toimittajan toimittamia integraatioratkaisuja on ollut markkinoilla useita.

Hankintayksikkö on tehnyt markkinakartoituksen ennen hankintailmoituksen julkaisemista ja kartoittanut suomalaisten markkinoiden tarjonnan. Määrittelyprosessiin on osallistunut noin 30 alan yritystä. Lisäksi hankintayksikkö on järjestänyt ennen hankintailmoituksen julkaisemista markkinavuoropuhelutyöpajan, johon on osallistunut noin 60 eri yrityksen edustajat ja parikymmentä muuta alan asiantuntijaa. Lisäksi hankintayksikkö on toteuttanut kahden ulkopuolisen konsultin avustuksella kansainvälisen markkinaselvityksen Euroopassa tarjolla olevista ratkaisuista. Löydetyt ratkaisut eivät kuitenkaan ole vastanneet hankintayksikön tarpeita, vaan nekin ovat olleet suljettuja, yhden toimittajan ratkaisuja.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa hintalomakkeessa on pyydetty esittämään tuotantovaiheen osalta käyttöpalvelun ja kehittämisen hinnat, jotka ovat koskeneet pilotoinnin jälkeistä aikaa. Keskeinen osa kyseisiä toimintoja on standardointiyhteisön toiminnan ylläpito ja ekosysteemin koordinointi. Valittajan tarjouksen mukainen hinta ei ole sisältänyt kumppaniksi nimetyn tahon kustannuksia, ja hankintayksikkö on ottanut huomioon tämän puutteen liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen pisteytyksessä.

Hankintapäätöksen pisteytys on laadittu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Koska arviointikriteeristössä on kerrottu yksityiskohtaisesti, mitä täydet pisteet antavalta vastaukselta edellytetään, kriteerejä ei ole toistettu arviointitaulukossa jokaisen tarjoajan vastauksen pisteytysperusteena. Tarjoajien liikesalaisuuksiksi ilmoittamat tiedot eivät ole käyneet ilmi hankintapäätöksestä.

Valittaja on 27.5.2019 päivätyssä lisävastaselityksessään esittänyt, että hankintayksikön väitteet toimittajalukon tai toimituksen muun esteen syntymisestä ovat perusteettomia, sillä hankinnan kohteen kuvauksen mukaan nyt kysymyksessä olevassa hankinnassa on ollut kyse avoimiin rajapintoihin perustuvasta hankinnasta. Myös se, että hankintayksikkö on päättänyt valita hankinnan toteuttajaksi vain yhden yritysryhmittymän, on osoittanut, että hankintayksikkö ei ole tosiasiassa ottanut huomioon toimittajalukon mahdollisuutta.

Hankintapäätöksen perusteluvelvollisuus edellyttää muun ohella riittävien perustelujen antamisen sille, miksi jokin tarjoaja on saanut enimmäispisteet jonkin osa-alueen osalta. Perusteluvelvollisuutta on korostanut nyt kysymyksessä olevassa asiassa se, että kaikki muut tarjoajat voittanutta tarjoajaa lukuun ottamatta ovat tarjonneet HL7 FHIR standardia ainoana ratkaisuna.

Liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Valittajan tarjouksessa on esitetty tarjouspyynnön mukaisesti pilotoinnin aikainen rahoitus ja managerointi. Hankintayksikkö on kuitenkin ilmoituksensa mukaan tältä osin ottanut pisteytyksessä huomioon pilotoinnin jälkeisen rahoituksen sekä manageroinnin ja virheellisesti vähentänyt valittajan pisteitä.

Hankintayksikkö on antanut 24.6.2019 päivätyn lisävastineen.

Valittaja on antanut 12.7.2019 päivätyn lisävastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja oikeusohjeet

Valittajan esittämien väitteiden perusteella asiassa on ensiksi arvioitava, ovatko innovaatiokumppanuuden käytölle asetetut edellytykset täyttyneet. Tämän jälkeen asiassa on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö toiminut valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti hankintapäätöksen perustelemisen sekä tarjousten vertailun ja pisteytyksen osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 38 §:n 1 momentin mukaan innovaatiokumppanuuden tavoitteena on innovatiivisen tavaran, palvelun tai rakennusurakan kehittäminen ja tämän tuloksena tuotettavien tavaroiden, palvelujen tai rakennusurakoiden hankkiminen. Innovaatiokumppanuudessa hankintayksikkö julkaisee hankintailmoituksen, johon kaikki halukkaat toimittajat voivat pyytää saada osallistua. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi valita innovaatiokumppanuuden, jos hankintayksikön tarvetta ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita.

Hankintalain 38 §:n 2 momentin säännöstä koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 130) on todettu, että kyseeseen voi tulla myös tilanne, jossa hankintayksikön tarpeita ei voida sellaisenaan tyydyttää markkinoilla olevilla ratkaisuilla ilman olennaisia muutoksia. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa tarpeidensa määrittämisessä. Innovaatiokumppanuutta voidaan käyttää myös silloin, kun markkinoilla on hankintayksikön tarpeita lähellä olevia tavaroita, palveluja, urakoita taikka ratkaisuja, jotka eivät kuitenkaan täytä hankintayksikön tarpeita esimerkiksi laadun tason, asiakkaiden tarpeiden tai kehitysasteen osalta. Innovaatiokumppanuus voi soveltua esimerkiksi mittaviin tietohallinnon hankkeisiin, joissa on jatkuvasti huomioitava alan tekninen kehitys. Suositeltavaa on selvittää markkinoita ja soveltuvaa menettelytapaa jo etukäteen teknisen vuoropuhelun avulla.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Hankintayksikön on yksilöitävä vertailuperusteiden suhteellinen painotus hankintailmoituksessa, neuvottelukutsussa tai tarjouspyynnössä. Painotus voidaan ilmaista myös ilmoittamalla kohtuullinen vaihteluväli. Jos vertailuperusteiden suhteellista painotusta ei objektiivisesta syystä voida määritellä, vertailuperusteet on ilmoitettava alenevassa tärkeysjärjestyksessä.

Hankintalain 93 §:n 4 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 202) on todettu muun ohella, että hankintayksikkö ei saa kesken tarjouskilpailun tai tarjousten vertailuvaiheessa lisätä, poistaa tai muuttaa etukäteen asettamiaan vertailuperusteita, niiden osatekijöitä ja painotuksia.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 123 §:ää koskien lain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 221) on todettu, että pykälän 2 momentissa täsmennetään päätöksen perusteluvelvollisuutta siten, että hankintapäätöksen perusteluissa on riittävää kertoa vain keskeisimmät perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Hankintayksikön ei näin ollen tarvitse esimerkiksi yksilöidä, mihin konkreettiseen tarjouksesta ilmenevään seikkaan tarjouksen kustakin vertailuperusteesta saama pistemäärä perustuu, kunhan tarjouksen ansiot ja saadun pistemäärän perusteet käyvät muutoin ilmi perusteluista. Erityisen laajoissa, kymmeniä tai satoja tuotteita sisältävissä hankinnoissa hankintayksikön ei tarvitse yksilöidä erikseen, miten kutakin vertailuperustetta on sovellettu kuhunkin tarjoukseen jokaisessa tuotteessa tai tuoteryhmässä, vaan piste-eroja voidaan kuvata tätä yleisemmällä mutta hankinnan luonteeseen nähden riittävän kuvaavalla tasolla.

Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan, kyseisen pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.

Hankintamenettely

Hankinnan kohteena on ollut koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integraatio (jäljempänä myös Kotidigi).

Hankintayksikkö on ennen hankintailmoituksen julkaisemista järjestänyt hankinnan kohdetta koskevan markkinavuoropuhelutyöpajan.

Markkinavuoropuhelutyöpajan jälkeen hankintayksikkö on 22.3.2018 julkaissut EU-hankintailmoituksen ja asettanut saataville osallistumispyynnön. Osallistumispyynnön liitteessä 2 "Kotidigi-Arkkitehtuuriselvitys" hankintayksikkö on esittänyt, että se on selvittänyt markkinoilla olevia muita tuotekokonaisuuksia, mutta että nämä eivät ole vastanneet sen tarpeita. Hankintayksikkö on korostanut, että se tarvitsee kokonaisuuden, johon voi mahdollisimman vapaasti ja kohtuullisin kustannuksin liittää muita osioita, ja on esittänyt tarjousten pisteyttämisen näillä perusteilla.

Hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön mukaan tarjoajien on tullut jättää osallistumishakemukset 20.4.2018 mennessä. Määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut 28 osallistumishakemusta. Osallistumishakemusten perusteella hankintayksikkö on kutsunut neuvotteluihin kuusi tarjoajaa. Hankintayksikkö on lähettänyt valitsemilleen tarjoajille neuvottelukutsun ja tarjouspyynnön alustavasta tarjouksesta. Hankintayksikkö on neuvotellut valitsemiensa tarjoajien kanssa 16.8.2018–22.8.2018. Neuvottelujen jälkeen hankintayksikkö on lähettänyt 3.9.2018 lopullisen tarjouspyynnön neuvotteluihin osallistuneille tarjoajille. Lopullisen tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut jättää 19.9.2018 mennessä. Määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut neljä tarjousta.

Lopullisessa tarjouspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Laatu arvioidaan liitteen 2 Vaatimusluettelo mukaisesti".

Lopullisen tarjouspyynnön liitteen 2 "Vaatimusluettelo_Kotidigi" (jäljempänä myös vaatimusluettelo) kohdassa 1 "Integroitavuus, avoimuus ja laajennettavuus" on todettu seuraavaa:

"Kuvatkaa alla olevien vaihtoehtojen mukaisesti integraatioalustan tarjoama rajapinta lisäarvopalveluille (laite ja palveluhallinta, mittausdatanäkymät, dashboard, jne.)

a) Rajapinta on toteutettu REST tai SOAP tyyppisesti siten, että tietosisältö on JSON tai XML muodossa
b) Rajapinnan määrittely perustuu standardeihin, de-facto standardeihin, tai useamman toimittajan yhteistyöfoorumeiden määrityksiin
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa rajapinta ja viitatkaa em. määrityksiin
c) Rajapintojen tekniset, sopimukselliset ja kaupalliset käyttöehdot on määritelty
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa käyttöehdot
d) Rajapinnat suunnitellaan ja määritellään useamman toimittajan yhteistyöfoorumeilla
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa yhteistyöfoorumit ja niiden välinen työnjako
e) Voiko jokin muu organisaatio kuin integraatioalustan toimittaja kehittää ja integroida uuden lisäarvopalvelun itsenäisesti integraatioalustaan tukeutuen toimittajan tarjoamaan dokumentaatioon, rajapintoihin, kehitysympäristöön ja tekniseen käyttäjätukeen?
Jos vastaatte ’Kyllä’ niin kuvatkaa, miten itsenäinen kehittäminen onnistuu."

Vaatimusluettelon kohdassa 2 "Integroitavuus, avoimuus ja laajennettavuus" on todettu seuraavaa:

"Kuvatkaa alla olevien vaihtoehtojen mukaisesti, miten integraatioalustaan voidaan liittää mittalaitteita – mitä rajapintoja ja mekanismeja integraatioalusta tarjoaa.

a) Rajapinta on toteutettu REST tai SOAP tyyppisesti siten, että tietosisältö on JSON tai XML muodossa
b) Rajapinnan määrittely perustuu standardeihin, de-facto standardeihin, tai useamman toimittajan yhteistyöfoorumeiden määrityksiin
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa rajapinta ja viitatkaa em. määrityksiin
c) Rajapintojen tekniset, sopimukselliset ja kaupalliset käyttöehdot on määritelty
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa käyttöehdot
d) Rajapinnat suunnitellaan ja määritellään useamman toimittajan yhteistyöfoorumeilla
Jos vastaatte ’Kyllä’, niin kuvatkaa yhteistyöfoorumit ja niiden välinen työnjako
e) Voiko jokin muu organisaatio kuin toimittaja integroida uuden mittalaitteen itsenäisesti integraatioalustaan tukeutuen toimittajan tarjoamaan dokumentaatioon, rajapintoihin, kehitysympäristöön ja tekniseen käyttäjätukeen?
Jos vastaatte ’Kyllä’ niin kuvatkaa, miten itsenäinen kehittäminen onnistuu".

Molemmissa edellä kuvatuissa kohdissa 1 ja 2 vaihtoehdosta a on voinut saada 0,5 pistettä, vaihtoehdoista b ja c molemmista 1 pisteen sekä vaihtoehdoista d ja e molemmista 2 pistettä.

Vaatimusluettelon kohdassa 3 "Integroitavuus, avoimuus ja laajennettavuus" on todettu seuraavaa:

"Tarjoamassanne ratkaisussa rajapinnat lisäarvopalveluihin (ml. ulkoisten koneälypalvelun tarvitsemat rajapinnat) ja rajapinnat koti- ja etähoidon järjestelmiin ovat:

Jos valitsette vaihtoehdon (b), (c) tai (d), kuvatkaa rajapintojen hyödyntämisen liiketoimintaehdot, tekninen määrittely ja immateriaalioikeudet. Kuvatkaa millä prosessilla ja kellä on oikeus vaikuttaa rajapintojen jatkokehitykseen. Valitun ja kuvatun kaltainen toteutus vaaditaan täyttyväksi kehitysvaiheen sopimuksen aikana.

a) 0-taso: meidän tai jonkin kolmannen osapuolen (yritys) määrittelemiä. Rajapinnan hyödyntämisen liiketoimintaehdot, tekninen määrittely tai immateriaalioikeudet eivät ole julkisia tai ne ovat yhden yrityksen hallinnassa. (0 pistettä)
b) Meidän tai kolmannen osapuolen (yritys) määrittelemiä. Rajapinnan hyödyntämisen liiketoimintaehdot, tekninen määrittely ja immateriaalioikeudet ovat julkisia. Lisenssi, jolla muut osapuolet saavat hyödyntää rajapintamäärittelyjä ja rakentaa yhteensopivia tuotteita, on meidän määrittelemämme ja se on tasapuolinen ja reilu (vrt. FRAND). Meillä on rajapinnan muutoksiin oikeus sopimatta tästä muiden osapuolten kanssa. (2 pistettä)
c) Kohdan (b) mukainen seuraavalla lisäyksellä: Lisenssi, jolla muut osapuolet saavat hyödyntää rajapintamäärittelyjä ja rakentaa yhteensopivia tuotteita, explisiittisesti toteaa, että lisenssi antaa kilpaileville integraatioalusta-tuotteille oikeuden hyödyntää samoja rajapintoja tasapuolisesti ja reilusti (vrt. FRAND). (4 pistettä)
d) Kohdan (c) mukainen seuraavalla lisäyksellä: Tulemme kehitysvaiheen aikana viemään rajapinnat (niiltä osin kuin ne eivät ole määritelty jollakin standardointifoorumilla) soveltuvaan standardointifoorumiin tai muuhun rakenteeseen, joka jatkossa omistaa rajapinnan määrityksen ja jossa rakenteessa muut yritykset, myös suorat kilpailijamme voivat vaikuttaa rajapinnan jatkokehitykseen. (Katso maksupostit) (12 pistettä)".

Vaatimusluettelon kohdassa "Liiketoimintamalli" on todettu seuraavaa:

"Hankkeen yhtenä tavoitteena on edistää kotidigi-ekosysteemin rakentumista. Mikä seuraavista liiketoimintamalleista on se, jota kehitysvaiheen aikana innovaatiokumppanina toteutatte:

Jos valitsette vaihtoehdon (b), (c) tai (d), kuvatkaa mitkä ovat toimenpiteenne, joilla liiketoimintamalli toteutuu. Mitkä niistä toteutuvat innovaatiokumppanuuden kehitysvaiheen aikana? Toimenpiteet ja aikataulutus. Valitun ja kuvatun kaltainen toteutus vaaditaan täyttyväksi kehitysvaiheen sopimuksen aikana.

a) 0-taso: Yksittäinen asiakasprojekti. Ei ekosysteemitoimenpiteitä. Emme tässä vaiheessa suunnittele integraatioalustan tuotteistamista. Käsittelemme jokaisen asiakasprojektin erillisenä asiakkaan tuotekehitysprojektina. Ei toimenpiteitä innovaatiokumppanuuden aikana. (0 pistettä)b) Yksi integraatioalustatuote. Toteutamme integraatioalustan ja pilotit kehittämällä integraatioalusta-tuotetta, joka vastaa asiakkaan vaatimuksiin. Tarjoamme määrittelemillämme ehdoilla rajapinnat integraatioalustaa komplementoiville tuotteille, mahdollistaen yhteensopivien lisäarvokomponenttien ja mittalaitteiden kehittämisen. Syntyy tuote, jota myydään myös muille asiakkaille ja jonka ylläpito ja jatkokehitys jyvitetään asiakkaiden kesken. (2 pistettä)
c) Useita tuotteita ja toimittajia suuremmalla markkinalla. Toteutamme integraatioalustan ja pilotit kehittämällä integraatioalusta-tuotetta, joka vastaa asiakkaan vaatimuksiin. Edistämme suuremman markkinan syntymistä: Määritämme yhdessä partnereiden ja kilpailijoiden kanssa integraatioalustan yhtenevät avoimet rajapinnat ja luomme yhteensopivien integraatioalustojen markkinaa, luoden markkinan lisäarvokomponenteille ja yksinkertaistaen mittalaitteiden integraatiota. Varmistamme yhteensopivuuden markkinoilla ja viestimme yhteensopivuuden asiakkaille/markkinaan. (5 pistettä)
d) Useita tuotteita ja toimittajia suuremmalla markkinalla vahvasti huomioiden olemassa olevat soveltuvat standardointiorganisaatio ja -rakenteet. Kohdan (c) toimenpiteet seuraavin laajennuksin: Suunnitelmassamme nimeämme soveltuvat kansainväliset standardit, näiden kansainväliset ja kansalliset foorumit ja hyödynnämme olemassa olevia foorumeita täysimääräisesti. Rajapintojen määrittely on em. foorumien asettamien standardien mukaisia tai sellaisia kieliopiltaan, että ne ovat näillä foorumeilla hyväksyttävissä. Esimerkkinä kansallisesti foorumista, jolla on myös kansainvälinen rooli, on HL7 Finland. Esimerkkinä standardista FHIR. (15 pistettä)".

Hankintayksikkö on 3.10.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Cinia Oy:n, Mediconsult Oy:n ja Solita Oy:n yhteistarjouksen.

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut liite 1 "Kotidigi_Lopullinen pisteytys ja perustelut" (jäljempänä myös pisteytysasiakirja). Pisteytysasiakirjan mukaan valittajan tarjous on saanut integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta yhteensä 13,0 pistettä ja liiketoimintamallia koskevasta laadullisesta vertailuperusteesta yhteensä 2,0 pistettä.

Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohtien 1 ja 2 vaihtoehdon d "Rajapinnat suunnitellaan ja määritellään useamman toimittajan yhteistyöfoorumeilla" osalta hankintayksikkö on todennut, että kyseinen vaatimus on toteutunut vain osittain valittajan tarjouksessa ja vähentänyt pisteitä valittajan tarjouksen osalta tältä osin.

Edellä mainitun vertailuperusteen kohdan 3 osalta, hankintayksikkö ei ole katsonut valittajan tarjouksen täyttävän vaihtoehtojen c ja d kriteerejä, joten valittajan tarjous on saanut vain vaihtoehdon b mukaisen pistemäärän 2 pistettä.

Päätöstä on perusteltu mainitun vaihtoehdon c osalta seuraavasti:

"Vastaus ei täytä vaihtoehdon c kriteerejä, koska siitä ei ilmene kuinka toimittaja tulee toimimaan, jos sen tuotteen nykyiset rajapinnat eroavat FHIRin mukaisista määrittelyistä.

Asian merkitys liittyy siihen, tuetaanko ja tarjotaanko sama rajapintasetti muille toimijoille kuin mitä itse tuetaan, ja jos ei, jääkö standardin mukainen rajapintasetti laadullisesti huonommaksi kuin omassa tuotantokäytössä oleva."

Mainitun vaihtoehdon d osalta päätöstä on puolestaan seuraavasti:

"Vastaus ei täytä vaihtoehdon d kriteerejä, koska kuvauksesta ei käy ilmi, ovatko kaikki integraatioalustan rajapinnat lisäarvopalveluihin ja mittalaitteisiin HL7 FHIR yhteistyöfoorumin alaisia. FHIR ei ole yksistään riittävä kattamaan laitehallinnan ja mittalaitteiden koko kirjon tarpeita. Lisäksi FHIR-standardi pitää profiloida kansalliseen käyttöön ja käyttötarkoitukseen. Tätä ei ole huomioitu."

Liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta hankintayksikkö ei ole katsonut valittajan tarjouksen täyttävän vaihtoehtojen c ja d kriteerejä.

Päätöstä on perusteltu mainitun vaihtoehdon c osalta seuraavasti:

"Kuvauksesta ei ilmene kuinka toimittaja tulee toimimaan, jos Gillien nykyiset rajapinnat eroavat FHIRin mukaisista määrittelyistä. Asian merkitys liittyy siihen, tuetaanko ja tarjotaanko sama rajapintasetti muille toimijoille kuin mitä itse tuetaan, ja jos ei, jääkö standardin mukainen rajapintasetti laadullisesti huonommaksi kuin omassa tuotantokäytössä oleva.
- Ekosysteemin koordinaattoriksi esitetyn tahon rahoitus on ehdollinen ja rahoituslähdettä ei ole osoitettu."

Mainitun vaihtoehdon d osalta päätöstä on puolestaan perusteltu seuraavasti:

"- Kuvauksesta ei käy ilmi, ovatko kaikki integraatioalustan rajapinnat lisäarvopalveluihin ja mittalaitteisiin HL7 FHIR yhteistyöfoorumin alaisia. FHIR ei ole yksistään riittävä kattamaan laitehallinnan ja mittalaitteiden koko kirjon tarpeita. Lisäksi FHIR-standardi pitää profiloida kansalliseen käyttöön ja käyttötarkoitukseen. Tätä ei ole huomioitu
- Ekosysteemin koordinaattoriksi esitetyn tahon rahoitus on ehdollinen ja rahoituslähdettä ei ole osoitettu."

Edellä kuvatun mukaisesti pisteytystaulukon perustelut ovat olleet käytännössä identtisiä integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 vaihtoehdon c ja liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehdon c ensimmäisen osan osalta. Vastaavalla tavalla perustelut ovat olleet käytännössä identtisiä integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 vaihtoehdon d ja liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehdon d osalta.

Innovaatiokumppanuuden käyttäminen

Valittaja on esittänyt, että innovaatiokumppanuuden käytölle asetetut hankintasäännösten edellytykset eivät ole täyttyneet. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö ei ole selvittänyt, onko markkinoilla jo olemassa olevaa ratkaisua hankinnan toteuttamiseksi. Valittaja on lisäksi esittänyt, että hankintamenettelynä olisi voitu käyttää esimerkiksi kilpailullista neuvottelumenettelyä tai jopa avointa menettelyä.

Hankintayksikkö on esittänyt, että sen tarvetta ei ole voitu täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia tavanomaisia tavaroita, palveluja tai rakennusurakoita. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että se on tehnyt ennen varsinaisen hankintamenettelyn aloittamista markkinakartoituksen, joka on osoittanut, että Suomessa tai Euroopassa ei ole ollut hankintayksikön tarpeita vastaavia ratkaisuja.

Markkinaoikeus toteaa, että innovaatiokumppanuuden käyttäminen edellyttää, että hankintayksikön tarpeita ei voida täyttää hankkimalla markkinoilla jo saatavilla olevia ratkaisuja joko sellaisenaan tai ilman saatavilla oleviin ratkaisuihin tehtäviä olennaisia muutoksia.

Hankintailmoituksen ja osallistumispyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut koti- ja etähoidon palveluissa käytettävien teknologiaratkaisujen integraatio. Hankinnalla on tavoiteltu lopputulosta, jossa integraatioalusta ei ole voinut olla yhden yritysryhmittymän tekijänoikeuksilla suojattu kokonaisuus.

Hankintayksikkö on tehnyt ennen hankintailmoituksen julkaisemista markkinakartoituksen ja tutkinut käynnissä olevia valtakunnallisia ja paikallisia kehityshankkeita sekä olemassa olevia ratkaisuja. Hankintayksikkö on kuvannut asiakirjassa "Kotidigi-Arkkitehtuuriselvitys" näitä hankkeita sekä niiden yhtäläisyyksiä ja eroavaisuuksia hankinnan kohteeseen verrattuna. Keskeisimmät eroavaisuudet ja puutteet ovat liittyneet mittalaitteiden ja niistä saatavan datan integrointiin sekä ympärivuorokautisen etäpäivystyksen puutteeseen. Hankintayksikkö on lisäksi tutustunut myös valittajan ratkaisuun ja todennut, että se ei ole täyttänyt hankinnan kohteen vaatimuksia ilman olennaisia muutoksia.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut arvioida, että markkinoilla ei ole sen tarpeen tyydyttäviä valmiita ratkaisuja ja hankintayksikkö on voinut arvioida saavansa tarpeensa tyydytettyä innovaatiokumppanuuden kautta. Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava toimineen hankintasäännösten vastaisesti valitessaan innovaatiokumppanuuden hankintamenettelyksi.

Hankintapäätöksen perusteleminen

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on laiminlyönyt hankintasäännösten mukaisen perusteluvelvollisuutensa. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö ei ole perustellut riittävällä tarkkuudella sitä, miksi HL7 FHIR -standardiin perustuva ratkaisu ei ole ollut riittävä, eikä sitä, miksi voittaneen tarjoajan tarjous on saanut täydet pisteet vastaavista kohdista. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjoajat eivät ole voineet saada hankintasäännösten edellyttämällä tavalla selville, miten heidän tarjoustensa saamat pisteet ovat muodostuneet.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankintapäätöksen pisteytys on laadittu hankintasäännösten edellyttämällä tavalla. Koska lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olevassa vaatimusluettelossa on kerrottu yksityiskohtaisesti, mitä täydet pisteet antavalta vastaukselta on edellytetty, kyseisiä kriteerejä ei ole toistettu hankintapäätöksen liitteenä olevassa pisteytysasiakirjassa jokaisen tarjouksen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksen liitteenä olevassa pisteytysasiakirjassa on esitetty annettujen tarjousten saamat pisteet kunkin vertailuperusteen osalta. Lisäksi pisteytysasiakirjassa on toistettu lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olevassa vaatimusluettelossa esitetyt kriteerit kunkin vertailuperusteen osalta. Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta sekä liiketoimintamallia koskevien laadullisten vertailuperusteiden osalta pisteytysasiakirja on myös sisältänyt lyhyet sanalliset perustelut.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olevassa vaatimusluettelossa on kuvattu varsin yksityiskohtaisesti mitä vaaditaan tiettyjen pisteiden saamiseksi. Koska kyseiset vaatimusluettelon kriteerit ja niitä vastaavat pistemäärät on esitetty myös pisteytysasiakirjassa tarjousten saamien pisteiden ja sanallisten perustelujen yhteydessä, pistemäärien perusteiden on katsottava käyneen riittävällä tavalla ilmi pisteytysasiakirjasta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt mainitulta osin valittajan esittämällä tavalla hankintasäännösten vastaisesti.

Tarjousten vertailu

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt tarjoukset tarjouspyynnön vastaisesti. Valittajan mukaan sen tarjous on saanut liian vähän pisteitä laadullisen vertailuperusteen integroitavuus, avoimuus ja laajennettavuus kohtien 1, 2 ja 3 osalta. Lisäksi valittaja on esittänyt, että sen tarjous on saanut liian vähän pisteitä laadullisesta vertailuperusteesta liiketoimintamalli.

Hankintayksikkö on esittänyt, että se on vertaillut tarjoukset objektiivisesti ja vertailun perusteella tullut siihen lopputulokseen, että voittaneen tarjoajan tarjous vastaa hankintayksikön tarpeisiin parhaiten.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön tulee pisteyttää tarjoukset etukäteen ilmoitettujen vertailuperusteiden sekä niiden painoarvojen perusteella ja tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen tarjoajien kannalta tasapuolisesti.

Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohtien 1 ja 2 vaihtoehdon d osalta valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti vähentänyt pisteitä valittajan tarjouksen osalta. Valittajan esittämän mukaan sen tarjouksen olisi tullut saada sekä kohdan 1 että kohdan 2 vaihtoehdosta d yhteensä kaksi pistettä yhden pisteen sijaan.

Lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa vaatimusluettelossa on kuvattu, mitä ominaisuuksia tarjottavalta ratkaisulta ja liiketoimintamallilta on edellytetty ja minkä verran pisteitä erilaisista vaihtoehdoista on voinut saada. Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta vaatimusluettelossa on esitetty kohdissa 1 ja 2 vaihtoehto d, jonka mukaan rajapinnat suunnitellaan ja määritellään useamman toimittajan yhteistyöfoorumeilla. Tarjoajia on pyydetty kuvaamaan kyseiset yhteistyöfoorumit ja niiden välinen työnjako.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun vaatimuskohdan sanamuodosta on käynyt ilmi, että yhteistyöfoorumeita on tarkoitettu olevan useita. Alalla ammattimaisesti toimivien tarjoajien on siten tullut ymmärtää, että täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt useamman kuin yhden yhteistyöfoorumin kuvaamista. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan vain yhden yhteistyöfoorumin. Hankintapäätöksen liitteenä olleen pisteytysasiakirjan mukaan valittajan tarjous ei ole saanut kohtien 1 ja 2 vaihtoehdon d osalta täysiä pisteitä. Pisteytysasiakirjassa on todettu, että kysymyksessä oleva vaatimus on toteutunut valittajan tarjouksen osalta vain osittain, koska se ei ole kattanut kaikkea tarvittavaa määrittelytyötä.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti jättäessään antamatta valittajan tarjoukselle täysiä pisteitä integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohtien 1 ja 2 vaihtoehdon d osalta.

Valittaja on toiseksi esittänyt, että hankintayksikkö on virheellisesti vähentänyt valittajan tarjouksen pisteitä myös integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 osalta. Valittajan esittämän mukaan sen tarjouksen olisi tullut saada kohdasta 3 täydet 12 pistettä kahden pisteen sijaan.

Integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 vaihtoehto c on edellyttänyt muun ohella niin sanotun FRAND-lisenssin myöntämistä rajapintoihin ja vaihtoehto d on edellyttänyt muun ohella rajapintojen viemistä standardointifoorumeihin. Valittaja on vastannut kyseisten kohtien osalta yhteisesti mainiten käyttävänsä FHIR-standardia ja kuvannut sen kehittämistä kansainvälisesti ja kansallisesti. Pisteytysasiakirjassa on edellä kuvatusti todettu, että valittajan tarjouksessaan esittämä ei ole täyttänyt vaihtoehtojen c ja d kriteerejä.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut pisteytysasiakirjassa esittämillään perusteilla oikeus katsoa, että edellä mainittujen vaihtoehtojen c ja d kriteerit eivät ole täyttyneet valittajan tarjouksen osalta, minkä johdosta hankintayksikkö on voinut jättää antamatta pisteitä mainittujen vaihtoehtojen osalta.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämällä tavalla virheellisesti integroitavuutta, avoimuutta ja laajennettavuutta koskevan laadullisen vertailuperusteen kohdan 3 pisteyttämisen osalta.

Valittaja on vielä kolmanneksi esittänyt, että hankintayksikkö on pisteyttänyt valittajan tarjouksen virheellisesti liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehtojen c ja d osalta. Valittajan esittämän mukaan sen tarjouksen olisi tullut saada täydet 15 pistettä kahden pisteen sijaan. Valittajan mukaan HL7 FHIR -standardi on yksinään riittävä standardi eri terveydenhuollon sovellusten välisten rajapintojen integroimiseksi. Valittaja on edelleen esittänyt, että hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti ottamalla huomioon pilotoinnin jälkeisen rahoituksen ja manageroinnin pisteytyksessä.

Liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen osalta tarjoajia on pyydetty valitsemaan vaatimusluettelossa esitetyistä vaihtoehtoisista liiketoimintamalleista se, jonka tarjoaja toteuttaa kehitysvaiheen aikana. Lisäksi tarjoajia on pyydetty kuvaamaan liiketoimintamalliin kuuluvat toimenpiteet ja aikataulu. Vaatimusluettelossa on esitetty erilaisia toimenpiteitä ja niistä saatavat pisteet. Täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt, että tarjoaja nimeää suunnitelmassaan soveltuvat kansainväliset standardit sekä niiden kansainväliset ja kansalliset foorumit. Esimerkkinä kansallisesta foorumista, jolla on myös kansainvälinen rooli, on mainittu HL7 Finland ja vastaavasti esimerkkinä standardista on mainittu HL7 FHIR -standardi.

Markkinaoikeus toteaa, että jo edellä mainitun kohdan sanamuodosta on käynyt ilmi, että yhteistyöfoorumeita ja standardeja on tarkoitettu olevan useita. Alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan on siten tullut ymmärtää, että täysien pisteiden saaminen on edellyttänyt useamman yhteistyöfoorumin ja standardin kuvaamista. Valittaja on ilmoittanut tarjouksessaan vain yhden yhteistyöfoorumin. Pisteytysasiakirjassa on todettu, että FHIR-standardi ei ole yksistään riittävä kattamaan laitehallinnan ja mittalaitteiden koko kirjon tarpeita. Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on kyseisen perusteella tarjouksia pisteyttäessään voinut lähteä siitä, ettei valittajan tarjous ole liiketoimintamallia koskevan laadullisen vertailuperusteen vaihtoehtojen c ja d osalta täyttänyt edellytyksiä täysien pisteiden saamiseksi. Mainitulta osin hankintayksikön ei siten ole katsottava menetelleen virheellisesti valittajan tarjousta pisteyttäessään.

Edellä mainitun lisäksi hankintayksikkö on kuitenkin perustellut pisteytysasiakirjassa valittajan tarjouksen pisteytystä liiketoimintamallia koskevan vertailuperusteen vaihtoehtojen c ja d osalta myös sillä seikalla, että ekosysteemin koordinaattoriksi esitetyn tahon rahoitus on ehdollinen ja rahoituslähdettä ei ole osoitettu. Näitä seikkoja ei ole kuitenkaan mainittu lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleessa vaatimusluettelossa tarjousten vertailussa ja pisteytyksessä huomioon otettavina tekijöinä. Tarjousten vertailun ei siten ole tältä osin ole katsottava perustuneen tarjouspyynnössä ilmoitettuihin seikkoihin.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on viimeksi mainitulta osin menetellyt tarjousten vertailussa hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintasopimusta ei ole pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on vertailtava tarjoukset uudelleen ja tehtävä asiassa kokonaan uusi hankintapäätös ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan kohtuullisina pidettävät oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Tampereen kaupungin avopalvelujohtajan 3.10.2018 tekemän hankintapäätöksen § 291. Markkinaoikeus kieltää Tampereen kaupunkia tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 40.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Tampereen kaupungin korvaamaan Enersoft Oy:n, Gillie.io Company Oy:n, Salivirta Oy:n ja Stella Kotipalvelut Oy:n yhteiset oikeudenkäyntikulut 5.500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Tampereen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Jussi Karttunen sekä markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.



 
Julkaistu 6.11.2019