MAO:425/19

Asian tausta

Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto, jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.9.2018 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta rautateiden suunnittelupalveluiden osatehtävän 2 radanpidon turvalaitesuunnittelua ja asiantuntijatehtäviä koskevasta palveluhankinnasta 36 kuukauden ajalle ja enintään yhden vuoden pituiselle optiokaudelle.

Liikennevirasto on 28.11.2018 tekemällään päätöksellä asiassa diaarinumero LIVI/4770/02.01.12/2018 sulkenut Winco Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut sopimustoimittajat puitejärjestelyyn.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan osatehtävän 2 ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 6.000.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Winco Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätöksen sen tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisesta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.737,50 eurolla ja oikeudenkäyntimaksun määrällä, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjouksessaan ilmoittamat avainhenkilöiden referenssit ovat olleet tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten mukaisia. Valittajan referenssi on nimenomaisesti käsittänyt tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin radan turvalaitteiden sijoitussuunnittelun.

Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössä määritellyt radanpitoa eikä ilmoittanut, että tarjoajien avainhenkilöiden ilmoittamiin referensseihin sisällytettävien radanpidollisten tehtävien edellytettäisiin koskevan yksinomaan rautateillä suoritettavia radanpitotehtäviä. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt, että referenssitoimeksiantojen tulisi yksityiskohdiltaan vastata hankinnan kohteena olevaa toimeksiantoa ja siihen sovellettavaa lainsäädäntöä. Hankinta-asiakirjoissa ei ole ollut myöskään viittauksia ratalakiin tai sen määritelmiin. Tähän nähden tarjousten hyväksymisen edellytykseksi ei ole voitu asettaa sitä, että referensseinä ilmoitetut radanpitotehtävät koskisivat nimenomaan ratalaissa tarkoitettua radanpitoa. Kyseistä tulkintaa ei ole ollut myöskään mahdollista perustaa hankintaan soveltuvaan erityissääntelyyn, alalla sovellettaviin käytäntöihin, hankintayksikön ohjeisiin tai aiempiin hankintoihin.

Radanpito metro- ja junaradoilla on käytännössä samanlaista ja kumpaankin ratatyyppiin liittyvät turvalaitesuunnittelutehtävät ovat vertailukelpoisia. Siten valittajan metroradanpitoon liittyvä referenssi on osoittanut riittävällä tavalla valittajan kyvyn ja ammattitaidon toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Puitejärjestelyssä ei sen luonne, käyttötarkoitus tai laajuus huomioiden ole ollut sellaisia seikkoja, joiden perusteella olisi voitu edellyttää, että avainhenkilöiden riittävä ammattitaito olisi tullut osoittaa ainoastaan ratalain tarkoittamilla radanpidon toimeksiannoilla. Hankintayksikön tulkinta referenssivaatimuksesta on ollut syrjivä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen ja asettanut siten esteitä tehokkaan kilpailun toteutumiselle.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön avainhenkilöiden referenssejä koskevien vähimmäisvaatimusten mukaan referenssitoimeksiannon on tullut olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että hankintayksikön pääasiallinen toimiala on rautatiepalvelut ja edelleen päänimikkeistöksi on ilmoitettu rautatien rakennustekniset palvelut. Hankintayksikkö toimii nimenomaan valtion rautatieverkon radanpitäjänä ja hankkii suunnittelupalveluita nimenomaan radanpidon tehtäviin. Alalla toimivan huolellisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että radanpidon ja tarjotun osatehtävän mukainen toimeksianto on tullut olla rautatieympäristöstä.

Metroon liittyvät suunnittelutoimeksiannot poikkeavat merkittävästi perusteiltaan ja vaatimuksiltaan rautateiden suunnittelutoimeksiannoista. Järjestelmät eroavat toisistaan niin lainsäädännöllisesti kuin suunnitteluohjeiden ja -perusteiden osalta. Metro on suljettu järjestelmä, jonka pituus on vain 35 kilometriä, metron suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa eikä tavaraliikennettä ole lainkaan. Rautatiejärjestelmää käyttävät puolestaan useat eri operaattorit henkilö- ja tavarajunaliikenteessä, rautateitä on noin 6.000 kilometriä, josta yksiraiteista osaa on noin 5.280 kilometriä, ja suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa. Metroverkolla ei ole yksiraiteista osaa, eikä myöskään ratapihoja vaihtotöineen ja junien järjestelyineen siten kuin rautatiejärjestelmässä.

Hankintayksikön tilaamissa radanpidon suunnittelutehtävissä noudatetaan muun ohella radanpidon teknisiä ohjeita. Kyseiset ohjeet liittyvät pelkästään radanpitoon eikä niitä sovelleta metroverkon suunnittelutehtävissä. Hankintayksikön aiemmilla hankinnoilla ei ole kysymyksessä olevan hankinnan arvioinnissa merkitystä.

Vaatimus siitä, että avainhenkilön referenssin on tullut olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä on ollut selkeä ja yksiselitteinen. Vaatimus on liittynyt suoraan hankinnan kohteeseen eikä se ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Kuultavien lausunnot

NRC Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintayksikölle ratalaissa määrätyn tehtävän perusteella on ollut selvää, että radanpidolla on tarkoitettu nimenomaan ratalaissa määriteltyä radanpitoa.

Proxion Plan Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen ilmoittama henkilöreferenssi on koskenut metroradan turvalaitesuunnittelua, joka on toteutettu asetinlaitetoimittajan asetinlaitejärjestelmällä. Kyseisen asetinlaitetoimittajan asetin- ja turvalaitejärjestelmiä voidaan käyttää sekä metro- että junaradan sovelluksissa. Asetinlaitejärjestelmä on kehitetty ohjaamaan ja hallitsemaan tiheästi liikennöityä ja vaativaa raideliikennettä, mikä osoittaa, että myös metroradan suunnittelukokemus on tullut hyväksyä sellaiseksi suunnittelukokemukseksi, joka tosiasiallisesti soveltuu myös ratalain tarkoittamien rautateiden teknisten järjestelmien suunnitteluun.

Hankintayksikön mainitsemat seikat, kuten rataverkon pituus, operaattorien määrä ja nopeusrajoitukset, eivät vaikuta kysymyksessä olevien suunnittelutehtävien laatuun. Jos edellä mainittujen seikkojen katsottaisiin vaikuttavan suunnittelutehtäviin, myöskään lähijunien käytössä olevilla rataosuuksilla suoritetut aikaisemmat urakat eivät olisi täyttäneet referenssivaatimusta. Hankintayksikkö on kuitenkin hyväksynyt lähijunia koskevat urakat referenssiksi. Myöskään rataverkon kokonaislaajuudella ei ole vaikutusta referenssien kannalta muun ohella siitä syystä, että myös metroverkkoa on teknisesti mahdollista laajentaa.

Hankintailmoituksessa hankintayksikön pääasiallinen toimiala on ilmoitettu hyvin yleisluontoisesti eikä määrittely ole sulkenut pois metrorataa, joka voidaan niin ikään lukea rautatieksi. Lisäksi päänimikkeistöön "rautatien rakennustekniset palvelut" voidaan katsoa kuuluvan metrorataa koskevat rakennustekniset palvelut, koska metrorataa tai sen rakentamiseen liittyviä palveluita ei ole luetteloitu oman CPV-koodin alle.

Rauta- ja raitioteiden sekä metroratojen teknisiä järjestelmiä suunnittelevat niiden teknisten edellytysten yhteneväisyyksien vuoksi Suomen markkinoilla samat henkilöt, joten hankintayksikön päätös olla hyväksymättä metroradan suunnittelukokemusta referenssihankkeeksi on ollut tästäkin syystä perusteeton.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 249 ja siinä viitattu s. 73) mukaan suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyssä asetetut vaatimukset ja kriteerit ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 91 §:n 2 momentissa on säädetty muun ohella, että hankintayksikkö voi asettaa hinta-laatusuhteen vertailuperusteita, jotka liittyvät laadullisiin, yhteiskunnallisiin, ympäristö- tai sosiaalisiin näkökohtiin tai innovatiivisiin ominaisuuksiin ja että hankintayksikkö voi ottaa huomioon myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Tarjouspyyntö ja valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta radanpidon suunnittelun, teknisten järjestelmien ja asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Puitejärjestely on jakautunut viiteen osatehtävään. Kyseessä olevassa osatehtävässä 2 hankinnan kohteena on ollut radanpidon turvalaitesuunnittelu ja asiantuntijatehtävät. Tehtävä on sisältänyt radanpidon turvalaitejärjestelmien ja niihin liittyvien oheisjärjestelmien suunnittelu- ja asiantuntijatehtäviä, kuten turvalaitteiden eri suunnitteluvaiheet, liikenteenohjausjärjestelmät sekä asiantuntijaselvitykset.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on esitetty avainhenkilöiden kokemusta koskeva tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus. Vähimmäisvaatimuksen mukaan avainhenkilöiden kokemus osoitetaan täyttämällä ja lataamalla tarjouspyynnön liitteenä ollut tarjouslomake A2 siinä edellytettyjen vaatimusten mukaisesti. Tarjouspyynnön kohdan "Hankintamenettelyä koskevat lisätiedot" mukaan tarjouslomakkeella A2 on esitetty tarjoajien nimeämien henkilöiden kokemusta sekä ammatillista pätevyyttä koskevat vähimmäisvaatimukset. Kohdan mukaan tarjoajan on tullut ilmoittaa nimetyille avainhenkilöille tarjouslomakkeessa A2 määritellyt tarjotun osahankinnan mukaiset vaatimukset täyttävät henkilöreferenssit. Referenssit on tullut ilmoittaa tarjouslomakkeella A2 siinä mainittujen ohjeiden ja vaatimusten mukaisesti.

Tarjouslomakkeella A2 on edellytetty muun ohella, että tarjoajan tulee nimetä henkilöt kaikkiin taulukossa nimettyihin rooleihin, joita ovat olleet "Vanhempi konsultti/vanhempi erikoissuunnittelija SKOL 02", "Konsultti/erikoissuunnittelija SKOL 03" ja "Konsultti/suunnittelija SKOL 04". Kyseisillä avainhenkilöillä on tullut olla tietty kielitaito ja kokemusta ja asiantuntemusta konsultin tai suunnittelijan tehtävän hoitamisesta sekä vastuualueella sovellettavan lainsäädännön ja normien sekä hyvän rakennustavan tuntemusta. Lisäksi kullakin avainhenkilöllä on tullut olla yksi suunnittelun tai konsultoinnin referenssi, josta on edellytetty, että toimeksiannon on tullut olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä. Lisäksi tarjouslomakkeella on ilmoitettu, että avainhenkilön referenssiksi voi esittää ainoastaan sellaisen toimeksiannon, jossa avainhenkilö on ollut vastaavassa tehtävässä.

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen puitesopimusluonnoksen kohdassa 13 "Puitesopimustoimittajan henkilöstö ja resurssit" on todettu seuraavaa:

"Toimittajan avainhenkilöt – – on nimetty tarjouksessa. Puitesopimuksen toimeksiannoissa käytettävät muut toimittajan henkilöt nimetään sopimuskatselmuksessa.

Sopimuskauden aikaiset henkilömuutokset ja henkilöiden SKOL-henkilöryhmiä koskevat muutokset sovitaan erikseen tilaajan kanssa."

Valittaja on antanut tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisilla tarjouslomakkeilla ja ilmoittanut tarjouslomakkeella A2 muun ohella avainhenkilön referenssitoimeksiannon koskien Länsimetron turvalaitesuunnittelua.

Hankintayksikkö on 28.11.2018 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta, koska valittajan ilmoittama referenssi on koskenut metroradan suunnittelutehtäviä. Päätöksen mukaan metroradan suunnittelutehtävät eivät ole radanpidon suunnittelu- tai asiantuntijatehtäviä. Radanpidon suunnittelutehtävissä sovellettavaan lainsäädäntöön ja siten myös avainhenkilöiltä vaadittuun osaamiseen sisältyy ratalaki. Radanpidolla, siten kuin se on määritelty ratalain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa, tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista.

Asian arviointi

Asiassa on valittajan valituksen johdosta kysymys siitä, ovatko tarjoajille kysymyksessä olevassa radanpidon turvalaitteiden suunnittelu- ja asiantuntijatehtävien hankinnassa asetetut suunnitteluhenkilöstön kokemusta osoittavat referenssivaatimukset olleet hankintasäännösten vastaisia ja onko hankintayksikkö menetellyt erityisalojen hankintalain vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjouspyynnössä asetetut asiantuntijan kokemusta koskevat vaatimukset eivät ole täyttyneet.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ei ole ollut todettavissa, että tarjoajien avainhenkilöiden kokemusta osoittavien radanpidollisten tehtävien edellytettäisiin koskevan yksinomaan rautateillä suoritettavia radanpitotehtäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että ratalain 3 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan radanpidolla tarkoitetaan mainitussa laissa rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa. Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan liikenteen palvelujen alalla sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon ja tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita muun ohella rautateitse. Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 257) on todettu muun ohella, että 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa on ratalain tarkoittama radanpito eli rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelu, hankinta, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen ohjaus. Esitöiden mukaan radanpito liittyy rautatieverkon toimintaan.

Hankinnan kohteena on ollut rautateiden radanpidon turvalaitesuunnittelu ja asiantuntijatehtävät, kuten turvalaitteiden eri suunnitteluvaiheet, liikenteenohjausjärjestelmät sekä asiantuntijaselvitykset. Avainhenkilön kokemuksen vähimmäisvaatimuksena on muun ohella edellytetty, että toimeksiannon tulee olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä. Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti viitattu ratalakiin tai rautateiden radanpitoon, on alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan tullut tarjouspyyntöasiakirjojen perusteella ymmärtää, että vähimmäisvaatimukseksi asetetun henkilöiden kokemuksen ja tätä osoittavien referenssien on tullut koskea nimenomaan hankinnan kohteena olevan rautatien radanpidon toimeksiantoa.

Hankintalain säännökset eivät sääntele hankinnan kohteen sisältöä tai tarkoituksenmukaisuutta. Hankintayksiköllä on laaja harkintavalta sen suhteen, miten se määrittelee hankinnan kohteen eli myös esimerkiksi asiantuntijapalvelua hankittaessa asiantuntijoilta edellytettävän kokemuksen. Hankintayksikön on kuitenkin aina kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankinnan kohteena on edellä esitetysti ollut rautateiden radanpidon suunnittelutehtävät. Esitetyn selvityksen perusteella rautateiden ja metron järjestelmät eroavat toisistaan ainakin jossain määrin käyttötarkoituksen, laajuuden ja teknisten ominaisuuksien osalta. Hankinnan kohteen vuoksi hankintayksikkö on voinut perustellusti edellyttää, että puitejärjestelyssä suunnittelu- ja asiantuntijatehtävien hankinnassa käytettävien avainhenkilöiden kokemus on tullut olla nimenomaan rautateiden radanpidon suunnittelutehtävistä. Vaatimus ei ole ollut hankinnan kohteeseen nähden suhteeton eikä ketään tarjoajaa syrjivä. Vaatimuksen ei voida myöskään katsoa rajoittaneen tarpeettomasti kilpailua.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on määritellyt tarjoajien avainhenkilöiden kokemusta ja tätä osoittavaa referenssiä koskevan ehdottoman vaatimuksen tekemällään tavalla. Hankintayksiköllä on ollut edellä todetun mukaisesti oikeus edellyttää avainhenkilöiden kokemuksen olevan rautateiden radanpitoon liittyvästä tehtävästä. Näin ollen hankintayksikön ei ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se on jättänyt hyväksymättä valittajan ilmoittaman yhden avainhenkilön metroradan suunnittelutehtäviä koskevan referenssin ja sen johdosta sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Winco Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.