MAO:424/19

Asian tausta

Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto, jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 29.9.2018 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta rautateiden suunnittelupalveluiden osatehtävän 4 radanpidon vahvavirtasuunnittelua ja asiantuntijatehtäviä koskevasta palveluhankinnasta 36 kuukauden ajalle ja enintään yhden vuoden pituiselle optiokaudelle.

Liikennevirasto on 28.11.2018 tekemällään päätöksellä asiassa diaarinumero LIVI/4772/02.01.12/2018 sulkenut Winco Oy:n tarjouskilpailusta ja samana päivänä tekemällään hankintapäätöksellä valinnut sopimustoimittajat puitejärjestelyyn.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan osatehtävän 4 ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut noin 400.000 euroa. Hankintayksikön samanaikaisesti kilpailuttamien rautateiden suunnittelupalveluiden osatehtävien 1 – 3 ja 5 ennakoitu kokonaisarvo on ylittänyt EU-kynnysarvon.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Winco Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa hankintayksikön päätöksen sen sulkemisesta tarjouskilpailusta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.737,50 eurolla ja oikeudenkäyntimaksun määrällä, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan tarjouksessaan ilmoittamat yritysreferenssit ovat olleet tarjouspyynnössä asetettujen edellytysten mukaisia. Referenssi 1 on käsittänyt tarjouspyynnössä edellytetyin tavoin metroradan vaihteenlämmityksen. Kyseisessä toimeksiannossa on suunniteltu rakentamistason vaihteenlämmityssuunnitelmat noin sadalle metrovarikon vaihteelle, ja toimeksianto on sisältänyt 100 vaihteenlämmityskeskusta ja neljä sääasemaa. Referenssit ovat osoittaneet valittajan kyvyn toteuttaa osatehtävän mukaista palvelua.

Hankintayksikkö on päätöksessään virheellisesti asettanut yritysreferensseille sellaisia edellytyksiä, joista ei ole ilmoitettu hankinta-asiakirjoissa ja joita ei muutenkaan voida pitää perusteltuina. Hankintayksikkö ei ole määritellyt radanpitoa tarjousasiakirjoissaan eikä ilmoittanut, että tarjoajien yritysreferensseihin sisällytettävien radanpidollisten tehtävien edellytettäisiin koskevan yksinomaan rautateillä suoritettavia radanpitotehtäviä. Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt, että referenssitoimeksiantojen tulisi yksityiskohdiltaan vastata hankinnan kohteena olevaa toimeksiantoa ja siihen sovellettavaa lainsäädäntöä. Hankinta-asiakirjoissa ei ole ollut myöskään viittauksia ratalakiin tai sen määritelmiin. Tähän nähden tarjousten hyväksymisen edellytykseksi ei ole voitu asettaa sitä, että referensseinä ilmoitetut radanpitotehtävät koskisivat nimenomaan ratalaissa tarkoitettua radanpitoa. Kyseistä tulkintaa ei ole ollut myöskään mahdollista perustaa hankintaan soveltuvaan erityissääntelyyn, alalla sovellettaviin käytäntöihin, hankintayksikön ohjeisiin tai aiempiin hankintoihin.

Radanpitotehtävät ovat vahvavirtasuunnittelussa olennaisilta osiltaan samansisältöisiä riippumatta siitä koskevatko tehtävät metroliikenne- tai rautatieradanpitoa. Alan toimijoiden keskuudessa on yhteisymmärrys siitä, että metroliikenteen ja rautatien vahvavirtasuunnittelutyöt ovat suoraan verrannollisia. Tulkinta on myös hyväksytty hankintayksikön aiemmissa kilpailutuksissa. Hankintayksikkö on siten toiminut vastoin tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatetta sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta.

Tarjoajille asetettujen vaatimusten tulee olla suhteutettu hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Hankintayksikön näkemys siitä, että referenssin on tullut olla rautateitä koskevasta radanpidosta, on ollut syrjivä ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Puitejärjestelyssä ei sen luonne, käyttötarkoitus tai laajuus huomioiden ole ollut sellaisia seikkoja, jotka olisivat johtaneet siihen, ettei tarjoajien riittävää ammattitaitoa voitaisi osoittaa muilla kuin ratalain tarkoittamilla radanpidon toimeksiannoilla. Hankintayksikön tulkinta referenssivaatimuksista on asettanut esteitä tehokkaan kilpailun toteutumiselle.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyynnön yritysreferenssejä koskevien vaatimusten mukaan referenssitoimeksiannon on tullut olla tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä ja lisäksi osatehtävässä 4 nimenomaan radanpidon vahvavirtasuunnittelutehtävien eli vaihteenlämmityksen tai ratapihan valaistuksen toteuttamisesta. Hankintailmoituksessa on ilmoitettu, että hankintayksikön pääasiallinen toimiala on rautatiepalvelut ja edelleen päänimikkeistöksi on ilmoitettu rautatien rakennustekniset palvelut. Hankintayksikkö toimii nimenomaan valtion rautatieverkon radanpitäjänä ja hankkii suunnittelupalveluita nimenomaan radanpidon tehtäviin. Alalla toimivan huolellisen tarjoajan on tullut ymmärtää, että radanpidon ja tarjotun osatehtävän mukainen toimeksianto on tullut olla rautatieympäristöstä.

Metroon liittyvät suunnittelutoimeksiannot poikkeavat merkittävästi perusteiltaan ja vaatimuksiltaan rautateiden suunnittelutoimeksiannoista. Järjestelmät eroavat toisistaan niin lainsäädännöllisesti kuin suunnitteluohjeiden ja -perusteiden osalta. Metro on suljettu järjestelmä, jonka pituus on vain 35 kilometriä, metron suurin sallittu nopeus on 80 kilometriä tunnissa eikä tavaraliikennettä ole lainkaan. Rautatiejärjestelmää käyttävät puolestaan useat eri operaattorit henkilö- ja tavarajunaliikenteessä, rautateitä on noin 6.000 kilometriä, josta yksiraiteista osaa on noin 5.280 kilometriä, ja suurin sallittu nopeus on 220 kilometriä tunnissa. Metroverkolla ei ole yksiraiteista osaa, eikä myöskään ratapihoja vaihtotöineen ja junien järjestelyineen siten kuin rautatiejärjestelmässä.

Hankintayksikön tilaamissa radanpidon suunnittelutehtävissä noudatetaan muun ohella radanpidon teknisiä ohjeita ja radanpidon turvallisuusohjeita. Kyseiset ohjeet liittyvät pelkästään radanpitoon eikä niitä sovelleta metroverkon suunnittelutehtävissä. Hankintayksikön aiemmilla hankinnoilla ei ole kysymyksessä olevan hankinnan arvioinnissa merkitystä.

Vaatimus siitä, että referenssin on tullut olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä on ollut selkeä ja yksiselitteinen. Vaatimus on liittynyt suoraan hankinnan kohteeseen eikä se ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastainen.

Kuultavien lausunnot

LiCon-AT Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

NRC Group Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittänyt, että tarjouspyyntöasiakirjojen ja hankintayksikölle ratalaissa määrätyn tehtävän perusteella on ollut selvää, että radanpidolla on tarkoitettu nimenomaan ratalaissa määriteltyä radanpitoa.

Proxion Plan Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että sen referenssi 1 on koskenut metroradan vaihteenlämmitysmuuntajakeskuksia ja vahvavirtasuunnittelua. Kyseinen toimeksianto ei ole eronnut millään tavoin hankintayksikön ylläpitämän rataverkon vaihteenlämmityssuunnittelutoimeksiannoissa noudatettavista periaatteista. Suunnittelu on tehty metroradan vaihteenlämmityksen osalta Ratahallintokeskuksen laatiman "Vaihteenlämmityksen tekniset määreet (B17)" -ohjeen mukaisesti. Metroradan vaihdetyyppinä on ollut sama vaihdetyyppi kuin rautateillä käytetty YV-200-1:9 ja siinä on niin ikään käytetty samoja vaihteenlämmitysvastuksia kuin rautatiesovelluksessa. Vaihteenlämmityksen toteutus ei ole eronnut niistä rataverkon rataosista, joita ei ole sähköistetty. Valittajan ilmoittama referenssitoimeksianto on ollut teknisiltä määrittelyiltään vertailukelpoinen rataverkon vaihteenlämmityssuunnittelutoimeksiantojen kanssa.

Hankintayksikön mainitsemat seikat, kuten rataverkon pituus, operaattorien määrä ja nopeusrajoitukset, eivät vaikuta kysymyksessä olevien suunnittelutehtävien laatuun. Jos edellä mainittujen seikkojen katsottaisiin vaikuttavan suunnitteluun, myöskään lähijunien käytössä olevilla rataosuuksilla suoritetut aikaisemmat urakat eivät olisi täyttäneet referenssivaatimusta. Hankintayksikkö on kuitenkin hyväksynyt lähijunia koskevat urakat referenssiksi. Myöskään rataverkon kokonaislaajuudella ei ole vaikutusta referenssien kannalta muun ohella siitä syystä, että myös metroverkkoa on teknisesti mahdollista laajentaa.

Hankintailmoituksessa hankintayksikön pääasiallinen toimiala on ilmoitettu hyvin yleisluontoisesti eikä määrittely ole sulkenut pois metrorataa, joka voidaan niin ikään lukea rautatieksi. Lisäksi päänimikkeistöön "rautatien rakennustekniset palvelut" voidaan katsoa kuuluvan metrorataa koskevat rakennustekniset palvelut, koska metrorataa tai sen rakentamiseen liittyviä palveluita ei ole luetteloitu oman CPV-koodin alle.

Lisäksi rauta- ja raitioteiden sekä metroratojen teknisiä järjestelmiä suunnittelevat niiden teknisten edellytysten yhteneväisyyksien vuoksi Suomen markkinoilla samat henkilöt, joten hankintayksikön päätös olla hyväksymättä metroradan suunnittelukokemusta referenssihankkeeksi on ollut tästäkin syystä perusteeton.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 249 ja siinä viitatut s. 73 ja 74) mukaan suhteellisuusperiaate edellyttää, että hankintamenettelyssä asetetut vaatimukset ja kriteerit ovat oikeassa suhteessa tavoiteltavan päämäärän kanssa. Siten esimerkiksi tarjoajien ja ehdokkaiden soveltuvuusehtojen asettamisessa on otettava huomioon hankinnan luonne ja arvo.

Erityisalojen hankintalain 71 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Erityisalojen hankintalain 83 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on valittava ehdokkaat ja tarjoajat etukäteen ilmoitettujen puolueettomien perusteiden mukaisesti. Hankintayksikön on suljettava pois sellaiset tarjoajat tai ehdokkaat, jotka eivät täytä näitä ehtoja. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksikkö voi soveltaa ehdokkaan ja tarjoajan soveltuvuuden arviointiin ja valintaan muun ohella julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 86 §:ssä säädettyjä teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevia vaatimuksia.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Hankintalain 86 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 192) mukaan lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista ja ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä. Myös teknistä suorituskykyä ja ammatillista pätevyyttä koskevien vähimmäisvaatimusten tulee liittyä ehdokkaan tai tarjoajan mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta ja niiden pitäisi olla avoimia, syrjimättömiä ja suhteellisuusperiaatteen mukaisia.

Soveltuvuusvaatimukset ja valittajan sulkeminen tarjouskilpailusta

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia puitejärjestelynä toteutettavasta radanpidon suunnittelun, teknisten järjestelmien ja asiantuntijapalveluiden hankinnasta. Puitejärjestely on jakautunut viiteen osatehtävään. Osatehtävässä 4 hankinnan kohteena on ollut radanpidon vahvavirtasuunnittelu ja asiantuntijatehtävät, kuten vaihteenlämmityksen, valaistuksen ja rakennusten suunnittelu sekä asiantuntijaselvitykset.

Tarjouspyynnössä esitettyjen tarjoajan soveltuvuutta koskevien vähimmäisvaatimusten mukaan tarjoajan on tullut sen teknisen suorituskyvyn ja ammatillisen pätevyyden osoittamiseksi esittää kolme vaatimukset täyttävää referenssiä vahvavirtasuunnittelutehtävien eli vaihteenlämmityksen tai ratapihan valaistuksen toteuttamisesta. Referenssit on tullut ilmoittaa tarjouspyynnön tarjouslomakkeella A1, jossa on muun ohella esitetty referenssejä koskevat vaatimukset.

Tarjouslomakkeen A1 kohdassa C "Tarjoajan tekninen ja ammatillinen pätevyys; yritysreferenssit" on vaadittu muun ohella, että tarjoajalla on oltava kokemusta hankinnan kohteeseen liittyvien osatehtävien tuottamisesta viimeisen kolmen vuoden aikana. Kaikkien osatehtävien referenssien vähimmäisvaatimuksena on muun ohella vaadittu, että tarjoajan tulee toimeksiannossa olla toiminut tarjotun osatehtävän mukaisessa tehtävässä. Lisäksi on edellytetty muun ohella, että tarjoajalla tulee olla kolme referenssiä radanpidon vahvavirtasuunnittelutehtävien eli vaihteenlämmityksen tai ratapihan valaistuksen toteuttamisesta.

Valittaja on antanut tarjouksensa tarjouspyynnön mukaisilla tarjouslomakkeilla, ja ilmoittanut tarjouslomakkeella A1 muun ohella yrityksen referenssitoimeksiannon koskien metroradan VLK-keskuksia.

Hankintayksikkö on 28.11.2018 tekemällään päätöksellä sulkenut valittajan tarjouskilpailusta, koska valittajan ilmoittama referenssi on koskenut metroradan suunnittelutehtäviä. Päätöksen mukaan metroradan suunnittelutehtävät eivät ole radanpidon suunnittelutehtäviä. Radanpidon suunnittelutehtävissä sovellettavaan lainsäädäntöön ja siten myös vaadittuun osaamiseen sisältyy ratalaki. Radanpidolla, siten kuin se on määritelty ratalain 3 §:n 1 momentin 7 kohdassa, tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa sekä olemassa olevan rautatien parantamista.

Asian arviointi

Asiassa on valittajan valituksen johdosta kysymys siitä, ovatko kysymyksessä olevassa radanpidon vahvavirtasuunnittelu- ja asiantuntijatehtävien hankinnassa tarjoajan soveltuvuudelle asetetut referenssivaatimukset olleet hankintasäännösten vastaisia ja onko hankintayksikkö menetellyt erityisalojen hankintalain vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta sillä perusteella, että tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset eivät ole täyttyneet.

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella ei ole ollut todettavissa, että tarjoajien yritysreferensseihin sisällytettävien radanpidollisten tehtävien edellytettäisiin koskevan yksinomaan rautateillä suoritettavia radanpitotehtäviä.

Markkinaoikeus toteaa, että ratalain 3 §:n 1 momentin 7 kohdan mukaan mainitussa laissa radanpidolla tarkoitetaan rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelua, hankintaa, rakentamista, hallintaa ja kunnossapitoa. Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan kyseistä lakia sovelletaan liikenteen palvelujen alalla sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon ja tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita muun ohella rautateitse. Erityisalojen hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 257) on todettu muun ohella, että 8 §:n 1 momentissa tarkoitettua toimintaa on ratalain tarkoittama radanpito eli rautatien ja siihen liittyvän kiinteän omaisuuden suunnittelu, hankinta, rakentaminen, kunnossapito ja liikenteen ohjaus. Esitöiden mukaan radanpito liittyy rautatieverkon toimintaan.

Hankinnan kohteena on ollut rautateiden radanpidon vahvavirtasuunnittelu- ja asiantuntijatehtävät, kuten vaihteenlämmityksen, valaistuksen ja rakennusten suunnittelu sekä asiantuntijaselvitykset. Yritysreferenssien vähimmäisvaatimuksena osatehtävässä 4 on edellytetty muun ohella, että tarjoajan tulee referenssitoimeksiannossa olla toiminut osatehtävän mukaisessa tehtävässä ja referenssin on tullut olla radanpidon vahvavirtasuunnittelutehtävien eli vaihteenlämmityksen tai ratapihan valaistuksen toteuttamisesta. Markkinaoikeus katsoo, että vaikka tarjouspyynnössä ei ole nimenomaisesti viitattu ratalakiin tai rautateiden radanpitoon, on alalla ammattimaisesti toimivan tarjoajan tullut tarjouspyynnön perusteella ymmärtää, että vähimmäisvaatimukseksi asetettujen referenssien on tullut koskea nimenomaan hankinnan kohteena olevan rautatien radanpidon toimeksiantoa.

Tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan toimittajan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on harkintavaltaa soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Asetettavien vaatimusten tulee olla hankinnan kannalta perusteltuja, eivätkä mainitut vaatimukset saa perusteettomasti rajoittaa kilpailua. Suhteellisuusperiaatteesta johtuu, että vaatimusten on oltava oikeassa suhteessa tavoiteltavaan päämäärään.

Hankinnan kohteena on edellä esitetysti ollut nimenomaan rautateiden radanpitoa koskevat suunnittelutehtävät. Esitetyn selvityksen perusteella rautateiden ja metron järjestelmät eroavat toisistaan ainakin jossain määrin käyttötarkoituksen, laajuuden ja teknisten ominaisuuksien osalta. Referenssitoimeksiannon liittyminen nimenomaan rautateiden radanpidon suunnittelutehtäviin on siten ollut hankinnan kohteen vuoksi perusteltua. Näin ollen tarjouspyynnössä esitetyn vaatimuksen siitä, että referenssitoimeksiannon on tullut olla radanpidosta ja tarjotun osatehtävän mukaisista tehtävistä on hankintasäännöksissä edellytetyn mukaisesti katsottava liittyneen tarjoajan edellytyksiin toteuttaa kysymyksessä oleva hankinta. Vaatimus ei ole ollut hankinnan kohteeseen nähden suhteeton eikä se ole ollut ketään syrjivä. Vaatimuksen ei voida myöskään katsoa rajoittaneen tarpeettomasti kilpailua. Tarjouspyynnön referenssivaatimuksen muuttamisen suhteessa hankintayksikön aiemmin käyttämään referenssivaatimukseen ei voida todeta merkitsevän sitä, että hankintayksikkö olisi näin menetellessään toiminut asiassa valittajaa syrjivästi tai kilpailua rajoittavasti.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on määritellyt tarjoajien yritysreferenssejä koskevat vaatimukset tekemällään tavalla. Hankintayksiköllä on ollut edellä todetun mukaisesti oikeus edellyttää, että referenssitoimitus koskee muun ohella rautateiden radanpitoa. Näin ollen hankintayksikön ei asetetut referenssivaatimukset huomioon ottaen ole katsottava menetelleen virheellisesti, kun se on jättänyt hyväksymättä valittajan ilmoittaman metron suunnittelutehtäviä koskevan referenssin ja sulkenut valittajan tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Winco Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.