MAO:423/19

Turun kaupunki - jätehuoltopalvelut

julkinen hankinta - valituksen tutkiminen - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Diaarinumero: 2018/423
Antopäivä: 30.9.2019

ASIAN TAUSTA

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 14.9.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta jätehuoltopalvelujen hankinnasta ajalle 1.11.2018–31.10.2021 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja on 17.10.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 67 valinnut polttokelpoista jätettä koskevaan osakokonaisuuteen 1 Lassila & Tikanoja Oyj:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 8.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Remeo Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen osakokonaisuuden 1 osalta, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 9.646,10 eurolla ja oikeudenkäyntimaksun määrällä, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan osakokonaisuuden 1 tarjouslomakkeen kohtien 1.10–1.21 hinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset verrattuna valittajan tarjoukseen sekä alalla vallitsevaan ja vakiintuneeseen hintatasoon. Hinnat ovat olleet ainoastaan noin viidesosa valittajan tarjoushinnoista. Tarjouslomakkeen muissa kohdissa voittaneen tarjoajan hinnat ovat eronneet valittajan tarjoushinnoista vain vähän ja ovat olleet oikeassa suhteessa palvelun suorittamisesta aiheutuviin kustannuksiin sekä maltilliseen katteeseen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeuksellisen alhainen hinnoittelu osassa tarjouslomakkeen kohtia sekä niihin liittyvä merkittävän suuri jätevolyymi ovat johtaneet poikkeuksellisen alhaiseen kokonaishintaan. Poikkeuksellisen alhaista hinnoittelua ei voida perustella esimerkiksi tekniikan, menetelmien tai kustannusrakenteiden tehokkuudella, koska ne ovat vakiintuneita. Myös palvelun reunaehdot, kuten ennalta määritellyt jätteiden vastaanottopaikat, on etukäteen määritelty.

Hankintayksikön on vaadittava selvitystä hinnoittelusta, jos tarjous vaikuttaa hinnaltaan poikkeuksellisen alhaiselta. Hankintapäätöksestä ei ilmene, että hankintayksikkö olisi selvittänyt voittaneen tarjoajan tarjoushintojen perusteita. Hankintayksikkö ei ole myöskään varmistunut siitä, että tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Valitessaan ilman asian selvittämistä voittaneen tarjoajan hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättä. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tai järjestää uusi tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta pääasian osalta ja hylkää oikeudenkäyntikulujen korvaamista koskevan vaatimuksen ja toissijaisesti hylkää valituksen. Turun kaupunki on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittajan määräajassa markkinaoikeuteen toimittama valitus ei ole sisältänyt perusteita, vaan pelkästään väitteen, että hankintapäätös olisi ollut hankintasäännösten vastainen.

Hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä. Osakokonaisuuden 1 voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitoutunut toteuttamaan hankinnan tarjouspyynnössä määritellyllä tavalla. Tarjous sitoo antajaansa. Voittanut tarjoaja on myös erikseen vahvistanut edelleen sitoutuvansa ilmoittamiinsa tarjoushintoihin. Saadut tarjoukset ovat olleet vertailukelpoisia.

Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksiköiden harkintavallassa. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia. Vaikka voittaneen tarjouksen hinta olisi selvästi alhaisempi kuin muut tarjoushinnat, hankintayksikkö on voinut harkintavaltansa puitteissa arvioida, että voittanut tarjoaja voi toteuttaa tarjouspyynnön kohteena olevan palvelun tarjouksensa mukaisella hinnalla.

Kun tarjouksia on jätetty vain kaksi, ei yhden tarjouksen toista selvästi halvempi hinta ole osoitus siitä, että tarjous olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjoushintoja tai vertailuhintaa poikkeuksellisen alhaisena ennen hankintapäätöksen tekemistä eikä sen jälkeenkään.

Voittanut tarjoaja on alalla vakiintunut ja taloudellisesti vakaa sekä luottokelpoinen yhtiö. Hankintayksiköllä ei käytettävissä olleiden tietojen perusteella ole ollut aihetta epäillä, että sille aiheutuisi riskejä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisestä, että voittanut tarjoaja ei pystyisi tuottamaan palvelua tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja tarjouksensa mukaisilla hinnoilla tai että tarjoushinnat johtuisivat lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönneistä.

Hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjouksen perusteista eikä sulkenut tarjousta tarjouskilpailusta.

Kuultavan lausunto

Lassila & Tikanoja Oyj on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja esittänyt, että tarjoukset perustuvat erilaisiin sisäisiin laskutapoihin, joilla ei tulisi olla merkitystä tarjousten vertailun kannalta. Kun hinta on annettava muodossa euroa tonnilta, laskenta edellyttää olettamuksia, sillä painoja ei voida suoraan laskea jätteiden tyhjennyskerroista ja päinvastoin.

Hankintaoikaisuvaatimusvaiheessa on tullut ilmi, että kuultava on virheellisesti laskenut kohtien 1.10–1.21 tarjouksen arvioimalla hinnan euroina tyhjennykseltä, koska vastaavat etukuormaussäiliöiden tyhjennystä koskevat tarjoukset vakiintuneen käytännön mukaisesti on laskettu tyhjennyskertojen mukaan. Annettu tarjous on kuitenkin ollut liiketaloudellisesti perusteltu. Valittajankin hintojen on täytynyt perustua olettamuksiin painosta, ja valittajan tarjouksen kohtien 1.30, 1.31, 1.41 ja 1.42 hinnat on tosiasiassa tarjottu tyhjennyskertakohtaisesti, koska muutoin hinta olisi ollut epärealistinen.

Kaikki tarjotut hinnat huomioon ottaen kyseisillä etukuormaussäiliöiden hinnaneroilla on ollut hankinnan kokonaisuuden kannalta ainoastaan marginaalinen merkitys. Kuultava on sitoutunut tarjoamaan palvelun ilmoittamillaan hinnoilla ja sellaisilla yksiköillä, joilla hankintayksikkö on olettanut ne saaneensa. Tarjous sitoo tarjouksen antajaa siitä huolimatta, että sen omassa tarjouslaskennassa on ollut ajatusvirhe.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valitus on toimitettu markkinaoikeudelle määräajassa ja se on kohdistettu muutoksenhaun kohteena olevaan hankintapäätökseen. Markkinaoikeus on varannut valittajalle tilaisuuden täydentää valitustaan. Valitusasia ei ole muuttunut toiseksi, kun sitä on täydennetty ja kun se on rajattu koskemaan vain yhtä osakokonaisuutta.

Voittanut tarjoaja on itse ilmoittanut, että sen poikkeuksellisen alhaiset tarjoushinnat ovat johtuneet tarjouspyynnön vastaisesta laskemisesta, mitoittamisesta ja esittämisestä sekä että se on hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyssä ilmoittanut hankintayksikölle tarjouksen yksikköhinnan olleen tyhjennys- eikä tarjouspyynnön mukaisesti jätetonnikohtainen. Voittaneen tarjoajan sopimustahto on ollut tarjouspyynnön vastainen ja hankintayksikkö on valinnut tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen. Tarjoushintojen poikkeuksellisen alhaisuuden selvittämiseen olisi tullut johtaa jo se, että vuosia hankinnan kohteena olevia palveluita hankintayksikölle tuottanut tarjoaja on yhtäkkisesti ja perustelemattomasti laskenut hintojaan.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Hankintayksikkö on velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai sen tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun.

Lisäksi hankintayksikkö on sallinut voittaneen tarjoajan muuttaa tarjoustaan jälkikäteisesti, kun se on sitoutunut tarjoamaan palvelua hinnalla, joka on määritelty tarjouspyynnön mukaisesti euroina jätetonnilta. Kyse on myös ollut kielletystä jälkitinkimisestä.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että aikaisemmin järjestetystä tarjouskilpailusta voi päätellä, että voittanut tarjoaja on tässä tarjouskilpailussa tarkoittanut ilmoittaa hinnat samalla tavoin kuin aiemmassa tarjouskilpailussa. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut lähes saman hinnan kuin aikaisemmassa tarjouskilpailussa. Aiemmassa hankinnassa hinnat pyydettiin muodossa euroa jäteastian tyhjennykseltä, toisin kuin käsillä olevassa hankinnassa.

Hankintayksikkö on esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen ei ole sisältynyt tarjouspyynnön vastaisia ehtoja. Tarjoushintoja ei ole muutettu jälkikäteen. Tarjousta ei ole parannettu, eikä kysymys ole myöskään jälkitinkimisestä.

Valittaja on antanut lisäkirjelmän.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Valituksen tutkiminen

Hankintayksikkö on vaatinut, että valitus tulee jättää tutkimatta pääasian osalta, koska valittajan määräajassa markkinaoikeudelle toimittama valitus ei ole sisältänyt perusteita, vaan pelkästään väitteen, että hankintapäätös on ollut hankintasäännösten vastainen.

Asiassa sovellettavan hallintolainkäyttölain 23 §:n 1 momentin mukaan valitus tehdään kirjallisesti. Valituskirjelmässä, joka on osoitettava valitusviranomaiselle, on ilmoitettava päätös, johon haetaan muutosta, miltä kohdin päätökseen haetaan muutosta ja mitä muutoksia siihen vaaditaan tehtäväksi sekä perusteet, joilla muutosta vaaditaan.

Hallintolainkäyttölain 26 §:n 1 momentin mukaan valituskirjelmä on toimitettava valitusajan kuluessa valitusviranomaiselle.

Hallintolainkäyttölain 27 §:n 1 momentin mukaan valittaja saa valitusajan päättymisen jälkeen esittää vireillä olevassa asiassa ainoastaan sellaisen uuden vaatimuksen, joka perustuu olosuhteiden muutokseen tai valitusajan päättymisen jälkeen valittajan tietoon tulleeseen seikkaan. Pykälän 2 momentin mukaan valittaja saa esittää valitusajan päättymisen jälkeen vireillä olevassa asiassa uusia perusteita vaatimuksensa tueksi, jollei asia sen johdosta muutu toiseksi.

Hallintolainkäyttölain 28 §:n 1 momentin mukaan, jos valitus on puutteellinen, valittajalle on varattava tilaisuus täydentää sitä, jollei täydentäminen ole asian käsittelyn kannalta tarpeetonta.

Valittaja on määräajassa tekemässään valituksessa yksilöinyt kysymyksessä olevan hankintapäätöksen ja esittänyt vaatimuksensa päätöksen muuttamiseksi. Valitusta on perusteltu sillä, että hankintapäätös on ollut hankintasäännösten vastainen ja että tarkemmat perustelut toimitetaan markkinaoikeuteen myöhemmin. Markkinaoikeus on kehottanut valittajaa täydentämään valitustaan, ja valittaja on esittänyt täsmennetyt perusteet valitukselle.

Markkinaoikeus toteaa, ettei valittaja ole valituksen täydennyksessään esittänyt uusia vaatimuksia eikä sellaisia uusia perusteita, joiden johdosta asia olisi muuttunut toiseksi. Näin ollen valitus on tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 96 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on vaadittava tarjoajalta selvitys tarjouksen hinnoista tai kustannuksista, jos tarjous vaikuttaa poikkeuksellisen alhaiselta. Pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea.

Hankintalain 96 §:n 1 momenttia koskevien lain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 205) mukaan hankintayksiköllä on velvollisuus pyytää selvitystä ja tarjoajalla velvollisuus antaa selvitys hankintayksikön pyynnöstä aina kun kysymyksessä on poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttava tarjous. Tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on kuitenkin hankintayksiköiden harkintavallassa. Hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuutta arvioitaessa voidaan kiinnittää huomiota muun muassa hankinnan laatuun ja laajuuteen sekä toimitusaikaan, hankinnan oikeudellisiin, taloudellisiin sekä teknisiin tekijöihin, muiden tarjoajien antamiin hintoihin sekä toimialalla tyypilliseen hinnoittelurakenteeseen. Selvitykset voivat liittyä muun ohella 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen ympäristö-, sosiaali- ja työoikeudellisten velvoitteiden noudattamiseen sekä alihankintoihin ja alihankkijoiden vastaavien velvoitteiden noudattamiseen. Pyydettävät selvitykset voivat koskea edelleen esimerkiksi työsuojelua, sosiaalimaksujen maksamista, ylitöiden maksamista, työturvallisuutta sekä laittoman työn kieltoon liittyvien säädösten soveltamista.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia jätehuoltopalveluista ja saanut polttokelpoista jätettä koskevaan nyt käsillä olevaan osakokonaisuuteen kaksi tarjousta. Kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on ollut halvin hinta. Puheena olevan osakokonaisuuden kuukausittainen vertailuhinta on valittajan tarjouksessa ollut 77.348,13 euroa ja voittaneen tarjoajan tarjouksessa 29.595,10 euroa.

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on hankintaoikaisuvaatimuksen käsittelyssä ilmoittanut hankintayksikölle tarjouksen yksikköhinnan olleen tyhjennys- eikä tarjouspyynnön mukaisesti jätetonnikohtainen. Voittaneen tarjoajan sopimustahto on ollut tarjouspyynnön vastainen ja tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että tarjous sitoo antajaansa ja voittanut tarjoaja on myös erikseen vahvistanut edelleen sitoutuvansa ilmoittamiinsa tarjoushintoihin.

Voittanut tarjoaja on esittänyt, että se on virheellisesti laskenut tarjouksen eräät kohdat arvioimalla hinnan euroina tyhjennykseltä, mutta se on sitoutunut tarjoamaan palvelun kyseisillä hinnoilla ja sellaisilla yksiköillä, joilla hankintayksikkö on olettanut ne saaneensa. Tarjous sitoo antajaansa siitä huolimatta, että tarjouslaskennassa on ollut ajatusvirhe.

Markkinaoikeus toteaa tarjouspyynnön olleen yksiselitteinen ja omiaan tuottamaan vertailukelpoisia tarjouksia. Käsillä oleviin kohtiin on tullut ilmoittaa vain euromäärä. Voittanut tarjoaja on ilmoittanut euromäärän. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää, että tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Näin ollen tarjoajan tarjouksesta ilmenemätön harkinta tai hinnoittelussa tapahtuneet mahdolliset erehdykset eivät ole tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arvioinnissa merkityksellisiä. Tarjoaja kantaa osaltaan vastuun tarjouksensa sisällöstä, ja asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittanut tarjoaja on myös erikseen vahvistanut sitoutuvansa edelleen jättämäänsä tarjoukseen.

Edellä todetuilla perusteilla markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen ja että tarjousta ei ole jälkikäteen muutettu. Tarjoukseen sitoutumisen vahvistamisessa ei ole myöskään kysymys kielletystä jälkitinkimisestä. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta sulkea voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Valittaja on myös esittänyt, että voittaneen tarjoajan eräät tarjoushinnat ovat olleet poikkeuksellisen alhaiset verrattuna valittajan tarjoukseen, voittaneen tarjoajan aiempiin hintoihin sekä alalla vallitsevaan ja vakiintuneeseen hintatasoon nähden. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti, kun se ei ole selvittänyt syitä poikkeuksellisen alhaisiin tarjoushintoihin ja sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että kun osakokonaisuuteen on jätetty vain kaksi tarjousta, ei yhden tarjouksen toista selvästi halvempi hinta ole osoitus siitä, että toinen tarjous olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen. Hankintayksikkö ei ole pitänyt voittaneen tarjoajan tarjoushintoja tai vertailuhintaa poikkeuksellisen alhaisena ennen hankintapäätöksen tekemistä eikä sen jälkeenkään. Voittanut tarjoaja on alalla vakiintunut ja taloudellisesti vakaa sekä luottokelpoinen yhtiö. Hankintayksiköllä ei käytettävissä olleiden tietojen perusteella ole ollut aihetta epäillä, että sille aiheutuisi riskejä voittaneen tarjoajan tarjouksen hyväksymisestä, että voittanut tarjoaja ei pystyisi tuottamaan palvelua tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla ja tarjouksensa mukaisilla hinnoilla tai että tarjoushinnat johtuisivat lakisääteisten velvoitteiden laiminlyönneistä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjotun hinnan tai kustannusten poikkeuksellisuuden arvioiminen on hankintayksikön harkintavallassa. Suuretkaan hintaerot tarjousten välillä eivät välttämättä merkitse, että hankintamenettelyssä olisi hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisia tai alhaiselta vaikuttavia tarjouksia.

Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut harkintavaltansa puitteissa perusteltua syytä epäillä, että voittanut tarjoaja ei voisi suoriutua jätekuljetuspalvelujen toteuttamisesta lakisääteisiä velvoitteita noudattaen tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti tai muita tarjoajia kohtaan syrjivästi, kun se ei ole pyytänyt voittaneelta tarjoajalta selvitystä tarjotuista hinnoista tai kustannuksista.

Markkinaoikeus toteaa vielä, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan hinnoittelun perusteet ja hankintayksikön näkemys ovat tulleet jo riittävästi selvitetyiksi. Edellä todetusti asiassa ei ole tullut ilmi seikkoja, joiden perusteella hankintayksiköllä olisi ollut velvollisuus sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta. Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä. Näin ollen, kun selvitysvelvollisuuden laiminlyönti ei olisi joka tapauksessa voinut vaikuttaa hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaiseen asemaan hankintamenettelyssä, ei asiasta ole myöskään tämän vuoksi tarpeen enemmälti lausua.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Remeo Oy:n korvaamaan Turun kaupungin oikeudenkäyntikulut 2.600 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Ville Parkkari, Pekka Savola ja Jari Tiainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 1.10.2019