MAO:401/19
Asian tausta
Janakkalan kunta (jäljempänä myös hankintayksikkö) on omasta ja siihen kuuluvan Janakkalan Vesi -nimisen liikelaitoksen sekä Elenia Oy:n ja Telia Finland Oy:n puolesta ilmoittanut 7.9.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Rastimäki kadun plv 152–530 kadun ja kunnallistekniikan rakentamista koskevasta hankinnasta rakennusurakkana.
Janakkalan kunnan tekninen lautakunta on 16.10.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 169 valinnut Maarakennus M. Laivola Oy:n tarjouksen ja sulkenut Haapaniemen Koneasema Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta.
Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 450.000 euroa.
Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.10.2018.
Asian käsittely markkinaoikeudessa
Valitus
Vaatimukset
Haapaniemen Koneasema Oy on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 36.600 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut sekä oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän yhteensä 3.480 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Hankintayksikkö ei ole kohdellut hankintamenettelyyn osallistuneita tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Hankintayksikkö on myös laiminlyönyt velvollisuutensa toimia avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Valittaja on jättänyt urakasta tarjouksen määräajassa. Hankintayksikkö on pyytänyt sitä täsmentämään tarjoustaan 8.10.2018 mennessä yrityksen ja työnjohtajan referenssitiedoilla sekä kiinnittämään huomiota vaadittuihin kappalemääriin. Valittaja on tarkentanut tarjoustaan referensseillä, jotka ovat riittäneet vastaaviin kohteisiin toisen hankintayksikön kilpailutuksissa.
Sulkemalla valittajan tarjouskilpailusta ja jättämällä arvioimatta tarjouksen jättäneiden yritysten soveltuvuuden referenssi- ja pätevyystietojen osalta hankintayksikkö on laiminlyönyt noudattaa julkisissa hankinnoissa noudatettavia periaatteita.
Vastine
Vaatimukset
Janakkalan kunta on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.827,50 eurolla viivästyskorkoineen.
Perusteet
Tarjouspyynnössä tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on ollut, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla on kolmen vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä kolme referenssikohdetta saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Vesihuoltotöiden on tullut sisältää myös vesijohtojen rakentamista. Yrityksellä on lisäksi tullut olla kokemusta vähintään kolmesta vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotöistä, joissa tarjoava yritys on toiminut pääurakoitsijana. Referensseistä on tullut toimittaa selvitykset tarjouksen liitteeksi.
Valittaja on tarjouksensa liitteessä esittänyt referenssiluettelon sekä yrityksen että vastuuhenkilön osalta. Valittaja on hankintayksikön pyydettyä täsmennystä referensseihin käytännössä vedonnut jo tarjouksessaan ilmoittamiin kahdeksaan eri referenssiin ja ilmoittanut palveluksessaan olevan henkilön vesitöiden vastaavaksi henkilöksi.
Valittajan ilmoittamista referensseistä ainoastaan eräälle toiselle hankintayksikölle toteutettu vesijohtolinjan referenssi on täyttänyt asetetun referenssivaatimuksen. Kaikissa muissa referensseissä on ollut kyse muusta kuin vaaditun mukaisesta katu- ja vesihuoltorakentamisesta. Tarjoajalla ei ole oikeutta tarjousten täsmentämisenkään yhteydessä ilmoittaa uutta vastuuhenkilöä, eikä valittaja ole antanut asianmukaista selvitystä hänen referensseistään. Myöskään tarjouksessa ilmoitetun henkilön osalta ei ole annettu asianmukaista selvitystä työkokemuksesta.
Hankintapäätöksessä todettu tarjouksen tarjouskilpailusta sulkemisen peruste on koskenut nimettyä vastaavaa työnjohtajaa eli tarjottua resurssia ja tarjoajaan liittyvä poissulkemisperuste tarjoajan referenssiä eli soveltuvuutta.
Hankintayksikkö on ilmoittanut, että tarjouksen valintaperusteena on halvin hinta. Hankintayksikkö on ottanut huomioon vertailussa ainoastaan soveltuvuusehdot täyttävien tarjoajien tarjouspyynnön mukaiset tarjoukset. Hankintayksikkö on noudattanut tarjousten vertailussa ainoastaan ennalta ilmoittamaansa vertailuperustetta ja vertaillut tarjoukset niiden hinnan perusteella. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta ottaa, eikä se ole ottanut tarjousten vertailussa tarjoajien soveltuvuuteen tai tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuteen liittyviä vaatimuksia. Kyseiset hankinnan vaatimukset on otettu huomioon jo tarjousten tarkastamisen yhteydessä ennen tarjousvertailua.
Valittajan hyvitysmaksuvaatimus on perusteeton ja määrältään liian suuri. Hankintamenettelyä eivät ole rasittaneet valittajan väittämät virheet. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan poikkeuksellisen alhainen, ja näin ollen hankintayksikkö olisi joka tapauksessa joutunut sulkemaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.
Vastaselitys
Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole suorittanut avointa vertailua niistä tarjouksen jättäneiden yritysten soveltuvuusehdoista, jotka olivat edellytyksenä tarjouskilpailuun osallistumiselle. Hankintayksikkö on näin tehdessään ja sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta laiminlyönyt hankintasäännösten noudattamisen.
Valittaja on täyttänyt kyseisessä kilpailutuksessa asetetut referenssivaatimukset ja sen tarjous on ollut saman hintainen kuin tarjouskilpailun voittaneella tarjoajalla. Tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen mukaista olisi ollut kuvata hankintapäätöksessä myös niitä tarjoajien referenssitietoja, joita on käytetty soveltuvuuden arvioinnissa.
Markkinaoikeuden ratkaisu
Perustelut
Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet
Asiassa on valituksen johdosta kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta sekä kun se on esittänyt hankintapäätöksessä perusteita tarjoajien ja tarjousten arvioimisesta tarjouspyynnössä asetettujen referenssivaatimusten perusteella.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.
Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.
Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.
Hankintalain 105 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.
Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava.
Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.
Hankintalain 123 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 221) mukaan hankintapäätöksen perustelujen tulee olla riittäviä, jotta asianosaiset voivat asianmukaisesti arvioida päätösten oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.
Hankintalain 154 §:n 4 momentin mukaan pykälän 1 momentissa tarkoitettu seuraamus voidaan määrätä vain, jos lainvastainen menettely on vaikuttanut hankintamenettelyn lopputulokseen tai asianosaisen asemaan hankintamenettelyssä.
Momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan seuraamusta määrätessään markkinaoikeuden on otettava huomioon, missä määrin menettelyvirhe on vaikuttanut asianosaisten tehokkaan oikeussuojan toteutumiseen. Hankintayksikön hankintamenettelyn lopputulokseen vaikuttamaton virhe ei siten voi johtaa seuraamuksen määräämiseen. Säännöksellä pyritään vähentämään tilanteita, joissa hankintayksikölle määrätään hankintalain mukainen seuraamus vähäisistä teknisistä virheistä, joilla ei ole selvästi syrjivää vaikutusta tarjouskilpailuun osallistuneisiin toimittajiin. Tällainen tilanne on esimerkiksi se, että hankintayksikkö on perustellut liian yleisellä tasolla saapuneiden tarjousten keskinäisen piste-eron. Tässä tilanteessa katsotaan hankintamenettelyn sinänsä lainvastaisten virheiden olevan luonteeltaan sellaisia, että menettelyn joustavuuden ja hankinnan etenemisen johdosta seuraamusta ei määrätä.
Hankintamenettelyn kulku
Tarjouspyynnössä on todettu muun ohella seuraavaa:
"Janakkalan kunnan tekninen lautakunta, Janakkalan Vesi liikelaitos, Elenia Oy ja Telia Finland Oy pyytävät urakkatarjoustanne Turengin Rastikangas 12 kaava-alueen Rastimäki kadun plv 152–530 ja kunnallistekniikan rakennustöistä kokonaishintaurakkana tämän tarjouspyynnön ja sen liitteenä olevien asiakirjojen mukaisesti."
Tarjouspyynnön liitteenä olleen urakkaohjelman kohdassa 16.4 "Tarjoukseen liitettävät todistukset / tarjoajan kelpoisuus" on todettu muun ohella seuraavaa:
"Tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä on, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla tulee olla 3 vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä 3 kpl referenssikohteita saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Vesihuoltotöiden pitää sisältää myös vesijohtojen rakentamista. Yrityksellä tulee olla kokemusta vähintään 3 kpl vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä joissa tarjoava yritys on toiminut pääurakoitsijana. Näistä on toimitettava selvitykset tarjouksen liitteeksi."
Valittaja on tarjouksensa liitteenä olevassa asiakirjassa "Yrityksen referenssitiedot ja vastuuhenkilöiden referenssi ja pätevyystiedot" yksilöinyt yhteensä kahdeksan referenssiä, joiden osalta on mainittu yhdellä tai muutamalla sanalla referenssikohde tai -alue, vuosiluku tai ˗lukuja sekä referenssin euromääräinen arvo. Lueteltujen referenssien yläpuolella on mainittu termi "Maanrakennus" sekä valittajan yrityksen nimi ja sen tarjouksessa mainittu yhteyshenkilö. Referenssit ovat koskeneet esimerkiksi tiestön rakentamista, maakaapelointia ja kunnossapitoa. Yhden referenssin osalta on mainittu termi "Vesijohtolinja".
Valittaja on tarjouksensa liitteenä toimittanut myös Rakentamisen Laatu RALA ry:n pätevyystodistuksen, jonka kohdasta "referenssiyhteenveto" käy ilmi kolme tiestön maanrakennustyötä, joista yhdessä yhteyshenkilöksi on mainittu valittajan tarjouksessa mainittu yhteyshenkilö.
Hankintayksikkö on saapuneiden tarjousten avaamisen jälkeen toimittanut valittajalle sähköpostitse viestin, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:
"Pyydämme kaikkia tarjoajia lukemaan alta löytyvän urakkaohjelman 16.4 kohdan ja toimittamaan tarjouksensa liitteeksi vaaditut yrityksen sekä työnjohtajan referenssitiedot ja kiinnittämään huomiota myös vaadittuun kappalemäärään. [– –] Ne tarjoukset joihin ei ole ilmoitettuun määräaikaan mennessä toimitettu vaadittuja täsmennyksiä joudutaan hylkäämään hankintalain § 104 ja § 105 mukaisesti."
Valittaja on toimittanut hankintayksikölle sähköpostitse vastausviestin, jossa on ilmoitettu numerojärjestyksessä samat referenssikohteet kuin valittajan tarjouksen liitteessä. Viestissä on lisäksi todettu muun ohella, että ensimmäiset kuusi ilmoitettua referenssiä ovat olleet riittäviä eräälle toiselle hankintayksikölle vastaaviin työmaihin. Edelleen viestissä on nimetty vesitöiden vastaavaksi henkilöksi valittajan palveluksessa oleva henkilö, jonka työkokemukseksi valittaja on ilmoittanut yli 10 vuotta.
Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:
"Määräaikaan 4.10.2018 mennessä tarjouksia saatiin kuudelta (6) yritykseltä. Tarjoukset avattiin ja hankintalain § 104 kohdan "Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja." mukaisesti referenssitäsmennyksiä pyydettiin ja saatiin neljältä yritykseltä. [– –]
Hankintalain § 104 ja § 105 mukaisesti yksi tarjous hylätään tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisena. Muut tarjoukset olivat tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisia. Tarjouksista laadittiin avauspöytäkirja ja vertailutaulukko (tässä vaiheessa ei julkinen, esityslistan taustaliitteenä)."
Hankintapäätöksestä käy ilmi, että Janakkalan kunnan tekninen lautakunta on päättänyt muun ohella hylätä valittajan tarjouksen hankintalain 104 § ja 105 §:ien perustella tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisena.
Asian arviointi
Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe.
Tarjouspyynnön liitteenä olleessa urakkaohjelmassa on edellytetty, että yrityksen vastaavalla työnjohtajalla on kolmen vuoden työkokemus katu- ja vesihuoltorakentamisesta sekä kolme referenssikohdetta saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä. Yrityksellä on puolestaan tullut olla kokemusta vähintään kolmesta vaativuustasoltaan saman kokoluokan katu- ja vesihuoltotyöstä, joissa se on toiminut pääurakoitsijana. Tarjouspyynnössä on edelleen vaadittu, että vaatimusten täyttymisestä on tullut toimittaa selvitykset tarjouksen liitteeksi.
Asiassa saadun selvityksen perusteella valittaja ei ole toimittanut tarjouksessaan tai hankintayksikön selventämispyynnönkään jälkeen tietoa esimerkiksi siitä, onko se toiminut kohteissa pääurakoitsijana. Kohteista ei ole muutamien sanojen mittaisen kuvauksen lisäksi käynyt tarkemmin ilmi, mitä töitä ne ovat sisältäneet ja missä määrin ne ovat euromääräisen arvonsa ohella vastanneet nyt kyseessä olevaa hankintaa. Lisäksi vain yhden ilmoitetun referenssin osalta on viitattu nimenomaisesti vesijohtojen rakentamiseen.
Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että valittajan tarjouksessaan ja sen selvennyksessä esittämät tiedot eivät ole olleet riittäviä osoittamaan, että tarjouspyynnössä asetetut referenssivaatimukset täyttyvät sen tai sen vastuuhenkilön osalta. Hankintayksikön ei näin ollen voida katsoa menetelleen hankintasäännösten vastaisesti, kun se on sulkenut valittajan ja sen tarjouksen tarjouskilpailusta.
Asiassa on vielä ratkaistava kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti käsitellessään tarjouksia tarjoajien ja niiden vastuuhenkilöiden referenssien osalta.
Hankintayksikkö on hankintapäätöksen mukaan tarkastanut tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden ja katsonut, että valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, minkä johdosta tarjous on päätetty sulkea tarjouskilpailusta. Hankintapäätöksessä on lisäksi viitattu tarjouspyyntöä ja tarjousta koskevaan hankintalain 104 §:ään sekä tarjoajan soveltuvuutta ja poissulkemista koskevaan 105 §:ään.
Markkinaoikeus toteaa, että hankintalain 105 §:n 1 momentissa tarkoitetuilla soveltuvuusvaatimuksilla pyritään varmistamaan, että ehdokas tai tarjoaja kykenee täyttämään hankintasopimuksen ehdot. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia.
Hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä olevilla hankinnan kohteen kuvauksella ja vähimmäisvaatimuksilla pyritään puolestaan varmistamaan hankintasopimuksen toteuttaminen hankintayksikön haluamalla tavalla ja laatutasolla. Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.
Tosiasiallisesti sekä soveltuvuutta että hankinnan kohdetta koskevat vaatimukset kuitenkin asetetaan hankintailmoituksessa sekä tarjouspyynnössä ja niiden täyttyminen osoitetaan osallistumishakemuksessa, tarjouksessa tai näiden liitteissä. Tarjoajan ja tarjouksen sulkemisella tarjouskilpailusta on lisäksi sama vaikutus, sillä tällöin sen enempää tarjoaja kuin sen antama tarjouskaan ei etene tarjousten vertailuun.
Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä asetetut ehdokkaiden ja tarjoajien sekä näiden vastuuhenkilöiden referenssejä koskevat vaatimukset eivät ole nimenomaisesti koskeneet hankinnan kohteena olleen rakennusurakan toteuttamista tai laatutasoa, vaan ehdokkaiden ja tarjoajien sekä vastuuhenkilöiden menneisyydessä kertynyttä kokemusta, jonka perusteella on voitu osoittaa ehdokkaan tai tarjoajan asianmukainen kyky toteuttaa kokemusta vastaava hankintasopimus. Välillisesti referenssitiedot ovat kuvanneet kuitenkin myös rakennusurakan laatua. Tarjouspyynnöstä on joka tapauksessa käynyt yksiselitteisesti ilmi, että kyseessä ovat vähimmäisvaatimukset, joiden täyttyminen on ollut tarjouksen hyväksymisen edellytyksenä.
Vaikka tarjouspyynnössä ei ole yksilöity, ovatko referenssejä ja kokemusta koskevat vaatimukset olleet soveltuvuusvaatimuksia vai hankinnan kohteen vähimmäisvaatimuksia ja vaikka hankintapäätöksessä ei myöskään ole eroteltu hankintalain 104 ja 105 §:ien nojalla tehtyä arviointia, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on asiassa saadun selvityksen perusteella arvioinut sekä tarjoajia että tarjouksia tarjouspyynnössä asetettujen vähimmäisvaatimusten täyttymisen osalta ja siten varmistanut sen, että hankintapäätöksessä ei valita sellaisen tarjoajan tarjousta, joka ei täytä tarjouspyynnössä asetettuja soveltuvuusvaatimuksia, taikka tarjouspyynnön vastaista tarjousta. Asiassa ei ole myöskään käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi käyttänyt tarjoajien soveltuvuuteen liittyviä tekijöitä kokonaistaloudellisesti edullisimman tarjouksen valinnassa. Tarjouspyynnössä kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteena on käytetty halvinta hintaa, ja vain tarjoushintaa on käytetty vertailussa.
Markkinaoikeus kuitenkin toteaa vielä, että valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuutta on perusteltu hankintapäätöksessä lähinnä viittaamalla yleisellä tasolla hankintalain 104 ja 105 §:iin. Lisäksi valittajalle toimitetussa tarjousten selventämispyynnössä on kiinnitetty huomiota yrityksen sekä yhteyshenkilön referenssitietoihin ja vaadittuun kappalemäärään. Hankintayksikkö ei ole selostanut, miltä osin valittaja tai sen tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja referenssivaatimuksia. Markkinaoikeus katsoo, että valittaja ei ole hankintapäätöksestä ilmenneillä perusteluilla voinut asianmukaisesti arvioida hankintapäätöksen oikeellisuutta ja siten valitustarvettaan asiassa.
Markkinaoikeus katsoo edellä esitetyn perusteella, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole ilmoittanut hankintapäätöksessä tai muussakaan hankintamenettelyn aikana laatimassaan asiakirjassa, miltä osin valittaja tai sen tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettuja referenssivaatimuksia.
Johtopäätös
Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.
Seuraamusten määrääminen
Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.10.2018. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.
Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.
Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.
Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.
Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.
Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi esittänyt nyt tarkasteltavaan menettelyyn nähden laajemmin perusteluja valittajan tai tämän tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta. Asian käsittelyssä ei kuitenkaan ole tullut esiin sellaisia perusteluita, joiden perusteella valittaja olisi täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyt referenssivaatimukset. Asiassa ei siten ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.
Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen
Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.
Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.
Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.
Lopputulos
Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.
Markkinaoikeus velvoittaa Janakkalan kunnan korvaamaan Haapaniemen Koneasema Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.480 eurolla viivästyskorkoineen.
Markkinaoikeus hylkää Janakkalan kunnan vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.
Muutoksenhaku
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.
Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.
Valitusosoitus on liitteenä.
Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.
Huomaa
Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.