MAO:400/19

Asian tausta

Rovaniemen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.7.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella ja 7.8.2018 julkaistulla korjausilmoituksella avoimella menettelyllä rakennusurakkana toteutettavasta Napapiirin koulun siirtokelpoisten väistötilojen hankinnasta.

Rovaniemen kaupungin tilaliikelaitoksen johtaja on 31.8.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 41 valinnut Cramo Adapteo Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 12.10.2018 antamallaan päätöksellä numero 515/18 hylännyt valittajien vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon väliaikaisesta keskeyttämisestä.

Hankintasopimus on allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Ekotalo Rent Oy, Ilmastointitekniikka Oy Pitkäaho, Koy Ekotalo Kiinteistöt ja Sähköhai Oy, tarjousyhteenliittymä ETR:n jäseninä (jäljempänä myös valittajat) ovat muun ohella vaatineet, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan niille hyvitysmaksuna ensisijaisesti 305.097,50 euroa ja toissijaisesti 203.359,65 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittajat ovat vaatineet, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan niiden arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 18.760 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on tehty ajoissa. Hankintapäätöksen oheisasiakirjat on toimitettu valittajalle sähköpostilla 4.9.2018, joten valitusajan on katsottava alkaneen siitä ajankohdasta.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, koska se on ollut tilaohjelman mukaisen pinta-alavaatimuksen osalta tarjouspyynnön vastainen. Vaatimuksen mukaan perusopetuksen luokkahuoneen pinta-ala on tullut olla 56 neliömetriä, mutta voittaneen tarjoajan tarjouksen mukainen pinta-ala on ollut 54 neliömetriä eli kutakin kuutta luokkahuonetta kohti tarjous on alittanut vaatimuksen 2 neliömetrillä. Jos myös valittaja olisi saanut laskea tarjouksensa pienempien luokkahuoneiden perusteella, olisi valittaja voittanut tarjouskilpailun.

Myös voittaneen tarjoajan tarjouksen hinta on vertailussa laskettu virheellisesti. Hankintayksikkö on käyttänyt vertailussa hintaa 327.320,37 euroa, kun oikea hinta olisi ollut 379.282 euroa. Hankintayksikkö on korjannut tämän sähköpostillaan 14.9.2018, mutta tämänkin perusteella vertailu on tehty tarjouspyynnön vastaisesti euromäärien perusteella. Tarjouspyynnön mukaan vertailu on tullut tehdä pisteytyksen perusteella, jossa voittaneen tarjoajan pisteiden olisi tullut olla 86,30. Valittajan pistemäärä olisi ollut 85,43, mutta mikäli valittajan olisi sallittu voittaneen tarjoajan tavoin tarjota 54 neliömetrin kokoisia luokkahuoneita, olisi valittajan hinta laskenut ja sen kokonaispistemääräksi olisi muodostunut 86,92 pistettä, jolloin valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Hankintayksikkö on ensisijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta. Toissijaisesti hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäynti- ja asianosaiskulut 2.900 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Muutoksenhakuaika on alkanut 31.8.2018, kun hankintapäätös muutoksenhakuohjeineen on annettu valittajalle tiedoksi. Valittajan valitus on saapunut markkinaoikeuteen vasta 17.9.2018 eli myöhässä, joten valitus on jätettävä tutkimatta.

Tarjouspyynnössä on edellytetty tarjoajan esittävän tarjouksessaan oman suunnitteluratkaisunsa tarjottavasta rakennuksesta (L2 luonnostasoinen piirustus). Molempien vertailuun hyväksyttyjen tarjoajien tarjoukset ovat niihin liitetyn luonnostasoisen piirustuksen perusteella hieman poikenneet huonetilaohjelman mukaisista pinta-aloista. Pienillä poikkeamilla ei kuitenkaan ole ollut merkitystä, koska lopullista pohjakuvaa ei ollut pyydetty ja koska tarjousvertailussa on käytetty huonetilaohjelman mukaista neliömäärää 447 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan luonnostasoinen pohjakuva on tarkennettu lopulliseksi pohjapiirustukseksi vastaamaan huonetilaohjelmaa, kun kohteelle on haettu rakennuslupaa. Vertailussa käytettävä neliöhinta on puolestaan saatu tarjouslomakkeesta tarjoajan ilmoituksen perusteella. Neliöhintaa käytettäessä pienet erot luonnostasoisten rakennuspiirustusten pinta-aloissa eivät vaikuta vertailun lopputulokseen. Vertailussa käytettävät neliömäärät ja kuukausimäärät ovat vakioita, joten vertailuhinnassa ratkaisevia ovat huoneistoneliöhinta sekä asennus-, purku- ja toimituskulut.

Hankintapäätöksessä kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tarjoukseksi on katsottu voittaneen tarjoajan tarjous hintavertailun perusteella. Hankintayksikkö on 14.9.2018 tehnyt korjatun vertailutaulukon, jossa siinäkin voittaneen tarjoajan tarjous on katsottu kokonaistaloudellisesti edullisimmaksi tarjoukseksi hintavertailun perusteella. Oikein toteutettuna voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada 86,30 pistettä ja valittajan tarjouksen 85,43 pistettä. Hankintayksikkö on siten joka tapauksessa valinnut oikean tarjouksen.

Tarjouksissa on ilmoitettu siirtokelpoisen väistötilan vuokrahinta euroa/huoneistoneliö/kuukausi. Käytettäessä tarjousten vertailussa neliöhintaa pienet erot luonnostasoisten rakennuspiirrosten pinta-aloissa eivät ole vaikuttaneet vertailun lopputuloksen, koska niitä ei ole suoraan käytetty vertailussa. Valittaja ei ole avannut esittämäänsä laskelmaa siitä, että sen olisi tullut saada 86,92 pistettä, joten siihen ei ole voinut ottaa kantaa.

Hyvitysmaksulle ei ole perustetta. Hyvitysmaksu ei joka tapauksessa voi olla yli 10 prosenttia hankinnan arvosta.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, sillä voittaneen tarjoajan toimittaman lopullisen pohjapiirustuksen mukaan luokkahuoneiden kooksi on muutettu 56 neliömetriä, jolloin eteis- ja naulakkotiloja on jouduttu pienentämään ja ne ovat olleet 79,5 neliömetriä alittaen tilaohjelman mukaisen vaatimuksen 90 neliömetriä. Lopullisenkaan pohjapiirustuksen mukainen ratkaisu ei siten ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen.

Ensisijainen hyvitysmaksuvaatimus perustuu siihen, että hankinnan kokonaisarvo on viiden vuoden optiokausi huomioon ottaen ollut 2.033.596,55 euroa ja että siitä lasketulle 15 prosentin hyvitysmaksulle on hankintayksikön menettely huomioon ottaen perusteet. Toissijainen hyvitysmaksuvaatimus perustuu 10 prosenttiin hankinnan kokonaisarvosta.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt selvitystä siitä, että voittaneen tarjoajan toimittaman lopullisen pohjapiirustuksen mukaiset huoneistoalat ovat olleet tarjouspyynnön vaatimusten mukaiset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 3 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Hankintalain 147 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 239) mukaan pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 87 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 87 §:n esitöistä (HE 190/2009 vp s. 61) ilmenee pääsääntönä olevan se, että valitus tulee tehdä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Vanhan hankintalain 87 §:n 3 momentin, joka on ollut samansisältöinen kuin edellä selostettu hankintalain 147 §:n 3 momentti, osalta edellä mainitussa hallituksen esityksessä (HE 190/2009 vp s. 61) on todettu muun ohella, että lainkohdassa säädetään muutoksenhaun enimmäismääräajasta. Mainittua hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp s. 8) on kyseisen lainkohdan osalta todettu muun ohella, että tarkoituksena on, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Tämän selventämiseksi talousvaliokunta on esittänyt säännöstä hallituksen esityksessä ehdotettuun nähden täsmennettäväksi sisällyttämällä siihen hankintapäätöksen ja valitusosoituksen puutteellisuuden olennaisuutta koskeva edellytys. Mietinnön mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä 6 kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Hallituksen esityksessä HE 190/2009 vp viitataan edelleen hallituksen esityksessä HE 50/2006 vp 77 §:n kohdalla esitettyyn, jossa todetaan, että hävinneelle tarjoajalle tehdyn (hankintapäätöstä koskevan) ilmoituksen tai sen liitteiden tulee sisältää olennaiset tiedot tarjouskilpailun ratkaisemisesta sekä siihen vaikuttaneista keskeisistä seikoista. Tällaisia seikkoja ovat lähinnä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan nimi, ehdokkaan, tarjoajan ja tarjouksen valintaperusteet ja niiden soveltamistapa.

Asian oikeudellinen arviointi

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikön 31.8.2018 tekemä hankintapäätös on annettu valittajalle tiedoksi 31.8.2018 sähköisesti. Hankintapäätökseen on sen mukaan kuulunut liitteenä vertailutaulukko, jota ei tuolloin kuitenkaan ole toimitettu valittajalle. Mikäli hankintapäätöksen voidaan katsoa olleen olennaisesti puutteellinen ilman vertailutaulukkoa, ei 14 päivän valitusaika ole alkanut kulua hankintapäätöksen tiedoksiantamispäivästä 31.8.2018.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksestä on sinänsä ilmennyt voittanut tarjoaja sekä tarjoajien saamat laatupisteet sekä käytetty vertailuhinta, mutta siitä ei ole ilmennyt, miten vertailuhinta on muodostunut. Päätöksessä ei ole esitetty myöskään mitään sanallisia perusteluja voittaneen tarjoajan tarjouksen valinnalle. Valittajan ei ole ollut mahdollista arvioida omaa oikeussuojan tarvettaan tietämättä millä perusteella hankintayksikkö on valinnut voittaneen tarjouksen. Markkinaoikeus katsoo, että kyseinen vertailutaulukko on ollut olennainen osa hankintapäätöksen perusteluja, sillä vasta siitä on ilmennyt, millä tavalla hankintayksikkö on suorittanut vertailun valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten välillä. Ilman vertailutaulukkoa toimitettu hankintapäätös on siten ollut olennaisesti puutteellinen, eikä 14 päivän valitusajan ole siten katsottava alkaneen hankintapäätöksen toimittamisesta 31.8.2018.

Valittaja on 3.9.2018 pyytänyt hankintayksikköä toimittamaan sille edellä mainitun vertailutaulukon, jonka hankintayksikkö on toimittanut valittajalle 4.9.2018. Valittajan on siten katsottava saaneen 4.9.2018 tiedon hankintapäätöksestä sekä niistä keskeisistä perusteista, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty. Valittajan valitus on saapunut markkinaoikeuteen 17.9.2018 eli 14 päivän valitusajan kuluessa siitä, kun päätös perusteluineen on toimitettu valittajalle. Valitus on siten tutkittava.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 99 §:n mukaan sen lisäksi, mitä lain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, tavara- ja palveluhankintoihin, suunnittelukilpailuihin sekä rakennusurakoihin, jotka ovat arvoltaan 26 §:ssä säädetyt EU-kynnysarvot alittavia, mutta vähintään 25 §:n 1 momentin 1 tai 2 kohdassa säädettyjen kansallisten kynnysarvojen suuruisia, sovelletaan 11 luvun (99–106 §) säännöksiä.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa.

Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Hankintalain 106 §:n mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Tarjouspyyntö

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskevan 16.7.2018 päivätyn tarjouspyynnön mukaan hankinnan kohteena on ollut siirtokelpoisen koulurakennuksen suunnittelu ja toteutus kokonaistoimituksena. Tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut tilaohjelma, jonka mukaan perusopetuksen tiloja on tullut olla 6 kukin kooltaan 56 neliömetriä eli yhteenlaskettuna 336 huoneistoneliömetriä. Eteis- ja naulakkotiloja on tullut olla yhteensä 90 huoneistoneliömetriä. WC-, pukukaappi- ja siivoustilat huomioon ottaen rakennuksessa on tullut olla yhteensä 447 huoneistoneliömetriä.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa tarjouslomake täydellisesti täytettynä. Lisäksi tarjoajan on tullut liittää tarjoukseensa oma suunnitteluratkaisunsa vuokrattavaksi tarjottavasta rakennuksesta (L2 luonnostasoinen piirustus).

Tarjouspyynnön 12 kohdan mukaan tarjousten vertailu tapahtuu hinta- ja laatutekijöiden painotettuna vertailuna, jossa eri tekijöiden painoarvot ovat olleet seuraavat:

"- Hinta, painoarvo on 70% (paras 70p, muut suhteessa pienin vertailuhinta/vertailtava hinta x 70) arviointi perusteena kokonaisvuokrahinta
lisättynä asennus, purku ja toimituskuluilla.

Vertailuhinta määritellään: €/huoneistoneliö X neliömäärä X kk + asennus, purku- ja toimituskulut.

Vertailussa neliömääränä käytetään 447m2. Tilaaja maksaa kuitenkin toimittajalle suunnitelmien mukaiseen pinta-alaan perustuvan vuokran.

- Laatu, painoarvo on 30% (paras 30p, muut suhteessa pienin vertailtava laskennallinen energialuku/vertailtava energialuku x 30). Laatu arvioidaan seuraavilla perusteilla:
energiatehokkuusluokan määrittävän laskennallisen energialuvun painoarvo on 30%
energiatodistus laskelmineen on liitettävä tarjoukseen."

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnönmukaisuuden arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen tilaohjelmaan liittyneiden vaatimusten osalta.

Hankintayksikön mukaan voittaneen tarjoajan tarjous on ollut kaikilta osin tarjouspyynnön mukainen.

Voittanut tarjoaja on tarjoukseensa liittämässään tarjouslomakkeessa ilmoittanut tarjoutuvansa suorittamaan kokonaisurakan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaisesti ilmoittaen rakennuksen huoneistoalaksi 463 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä on ollut pohjapiirustus, jossa huoneistoalaksi on ilmoitettu 463 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleessa pohjapiirustuksessa kunkin perusopetuksen tilan yhteydessä on ollut merkintä "54.0".

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan hankintayksiköllä on oikeus luottaa tarjoajan tarjoukseen, jollei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Markkinaoikeus toteaa, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan sen täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset muun ohessa tilaohjelman osalta. Tarjouksen liitteenä on edellytetty vain luonnostasoista pohjapiirustusta, joten sen perusteella ei voida katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjous ei olisi täyttänyt tilaohjelman mukaista vaatimusta opetustilojen taikka eteis- ja naulakkotilojen osalta, vaikka luonnostasoisessa pohjapiirustuksessa onkin ollut opetustilan yhteyteen merkittynä "54.0" eikä tarjouspyynnössä edellytetty 56 neliömetriä.

Voittaneen tarjoajan lopullisesta pohjapiirustuksesta esitetyn selvityksen perusteella opetustilan koko on ollut 56 neliömetriä sekä lisäksi eteis- ja naulakkotilojen koko noin 101 neliömetriä, jolloin selvityksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt sekä opetustilojen että eteis- ja naulakkotilojen osalta tarjouspyynnössä edellytetyt vaatimukset.

Edellä lausutuilla perusteilla voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta.

Vertailuperusteiden soveltaminen

Valittajan mukaan hankintayksikkö on suorittanut vertailun tarjouspyynnön vastaisesti.

Hankintayksikkö on esittänyt, että alkuperäisessä hankintapäätöksessä vertailu oli toteutettu virheellisesti ja sen vuoksi hankintayksikkö on tehnyt uuden 14.9.2018 päivätyn vertailutaulukon. Lisäksi hankintayksikkö on toimittanut markkinaoikeudelle hankintayksikön tilaliikelaitoksen johtajan 8.10.2019 tekemän hankintaoikaisuvaatimusta koskevan viranhaltijapäätöksen § 48, jossa tarjoajien saamat pistemäärät on vielä laskettu uudelleen.

Hankintapäätöksen liitteenä olleen vertailutaulukon mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 384.178 euroa, laatupisteet 16,30 ja vertailuhinta 327.320,37 euroa. Valittajan tarjouksen arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 490.479,35 euroa, laatupisteet 30 ja vertailuhinta 478.936,55 euroa. Vertailutaulukossa on todettu voittaneen tarjoajan tarjouksen kohdalla: "Edullisin tarjous". Hankintapäätöksen mukaan on valittu kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous.

Hankintayksikkö on tehnyt 14.9.2018 korjatun vertailutaulukon, jossa voittaneen tarjoajan tarjouksen arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 384.178 euroa, laatupisteet 16,30 ja vertailuhinta 379.282 euroa. Valittajan arvonlisäveroton tarjoushinta on ollut 490.479,35 euroa, laatupisteet 30 ja vertailuhinta 413.345,54 euroa.

Valittaja on esittänyt, että uudelleenkin tehty vertailu on ollut virheellinen ja oikein tehdyssä vertailussa voittaneen tarjoajan vertailtavat pisteet olisivat olleet 86,30 ja valittajan pisteet 85,43.

Hankintayksikkö on ilmoittanut vastineessaan, että uudelleen vertailun jälkeen hinta- ja laatupisteet jakautuivat siten, että voittanut tarjoaja on saanut 86,30 pistettä (vertailuhinta 379.282 euroa) ja valittaja on saanut 85,43 pistettä (vertailuhinta 413.345,54 euroa). Markkinaoikeus toteaa, että kyseisiä pistemääriä ei ole kuitenkaan esitetty 14.9.2018 päivätyssä vertailutaulukossa. Sen sijaan kyseiset pistemäärät on esitetty hankintayksikön tilaliikelaitoksen johtajan 8.10.2019 tekemässä hankintaoikaisuvaatimusta koskevassa viranhaltijapäätöksessä § 48, jossa valittajan tekemä hankintaoikaisuvaatimus on kuitenkin jätetty tutkimatta.

Ottaen huomioon asiassa esitetty edellä kuvattu selvitys, tarjouspyynnön mukaisesti suoritettuna voittaneen tarjoajan vertailtavat pisteet olisivat olleet 86,30 ja valittajan 85,43. Hankintayksikkö ei ole hankintapäätöksessä taikka 14.9.2018 tekemässään uudelleenvertailussa suorittanut tarjousvertailua tällä tavalla yhteenlaskettujen hinta- ja laatupisteiden perusteella. Hankintayksikön on siten katsottava menetelleen tältä osin hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen vanhan hankintalain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi toimittanut vertailun tarjouspyynnön mukaisesti yhteenlaskettuja hinta- ja laatupisteitä vertailemalla. Tässäkään tilanteessa valittaja ei edellä esitetyn mukaisesti olisi voittanut tarjouskilpailua, sillä oikein toimitetussa vertailussa voittaneen tarjoajan pisteet olisivat olleet 86,30 ja valittajan pisteet 85,43.

Valittaja on vielä esittänyt, että mikäli se olisi voinut tarjota voittaneen tarjoajan tavoin 54 neliömetrin kokoisia luokkahuoneita tarjouspyynnössä edellytettyjen 56 neliömetrin luokkahuoneiden sijasta, sen yhteenlasketut pisteet olisivat olleet 86,92 eli enemmän kuin voittaneen tarjouksen, joten sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on esittänyt, että tämä ei pidä paikkaansa, koska tarjousvertailussa on vertailtu neliöhintoja. Markkinaoikeus toteaa, että asiassa ei ole esitetty sellaista selvitystä, jonka perusteella olisi riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajan esittämä laskelma sen potentiaalisista pisteistä olisi oikea.

Asiassa ei siten ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi virheettömässä hankintamenettelyssä ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty ja hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Hankintayksikön virheellisestä menettelystä huolimatta ei asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen ole kohtuutonta, että valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Vastaavasti ei ole kohtuutonta, että myös hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Rovaniemen kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen ja Reima Jussila sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.