MAO:371/19

Kauhavan kaupunki - talonrakennus- ja talotekniikkatöiden työmaavalvonta

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - epäselvä tarjouspyyntö - vertailuperusteiden hyväksyttävyys - hyvitysmaksun edellytykset

Diaarinumero: 2018/128
Antopäivä: 22.8.2019

ASIAN TAUSTA

Kauhavan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 31.10.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kauhavan monitoimitalon rakentamisen talonrakennus- ja talotekniikkatöiden työmaavalvontaa koskevasta hankinnasta.

Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta on 6.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 16 valinnut ISS Proko Oy:n (nykyisin WSP Finland Oy) tarjouksen. Päätöstä koskevassa pöytäkirjassa on todettu, että Insinööritoimisto Timo Renko Oy:n tarjous ei täytä työmaavalvontaohjelman kohdan 13 mukaista vaatimusta, jonka mukaan valvontahenkilöt eivät saa olla saman alan urakoitsijoita tai tämän palveluksessa olevia henkilöitä. Kauhavan kaupungin tekninen lautakunta on 27.3.2018 päivätyssä pöytäkirjassa § 28 todennut, että edellisen pöytäkirjan § 16 esittelytekstiin oli jäänyt täsmentämättä, että Insinööritoimisto Timo Renko Oy otettiin huomioon tarjousten pisteyttämisessä sekä myös tarjouskilpailussa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 250.000 euroa.

Markkinaoikeus on 21.5.2018 antamallaan päätöksellä numero 289/18 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintapäätös on pantu täytäntöön.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Insinööritoimisto Timo Renko Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 24.768 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.980 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouksia ei ole verrattu hankintasäännöksissä edellytetyllä tavalla jokaisen ennalta ilmoitetun vertailuperusteen osalta ja samalla arviointimenetelmällä. Tarjoajia ei ole siten kohdeltu tarjousvertailussa tasapuolisesti ja syrjimättömästi.

Tarjouspyynnön mukaan tarjoukset on tullut pisteyttää esitettyjen henkilöiden referenssien ja koulutuksen perusteella. Valittajalla on ollut kolme kouluhankkeita koskevaa referenssiä, joita ei ole otettu huomioon tarjousvertailussa. Valittajan esittämän LVIA-töiden valvojan osalta ei ole myöskään otettu huomioon valvojan FISE-pätevyyttä eikä referenssien osalta useita esitettyjä vaativia kohteita. Oikein suoritetussa tarjousvertailussa valittajan olisi tullut saada tarjouspyynnön painotusten mukaiset pisteet ja valittajalla olisi siten ollut tosiasiallinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Tarjousvertailua ei ole saatettu kaikkien tarjoajien tietoon päätöksenteon yhteydessä. Pisteytyksen perusteet on annettu valittajalle tiedoksi kokonaisuudessaan vasta 23.3.2018 valittajan pyynnöstä. Hankintayksikön menettely on ollut myös tältä osin virheellistä.

Vastine

Vaatimukset

Kauhavan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjousvertailussa on otettu huomioon kaikkien tarjoajien ilmoittamat referenssit ja ne on pisteytetty tasapuolisesti ja syrjimättä.

Valittajan tarjousta ei ole hankintapäätöksessä suljettu tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Myöhemmin rakennusurakoitsijaksi valittu yritys on kuitenkin ilmoittanut, ettei se hyväksy valvojaksi saman alan urakoitsijoita tai näiden palveluksessa olevia henkilöitä. Tämä olisi tosiasiallisesti sulkenut pois valittajan tarjouksen.

Tarjousasiakirjat on toimitettu valittajalle tämän pyynnöstä mahdollisimman nopeasti hyvän hallinnon periaatteiden mukaisesti. Osa tarjousasiakirjoista on sisältänyt salassa pidettäviä tietoja, joiden tarkistaminen on hidastanut tietojen toimittamista valittajalle.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjousvertailuasiakirjojen mukaan eräs toinen tarjoaja on saanut talotekniikkatöiden LVIA-valvojaksi esitetyn henkilön osalta kymmenen pistettä, kun taas valittaja on saanut saman henkilön osalta vain viisi pistettä. Valittaja on lisäksi saanut kouluhankkeista nolla pistettä, vaikka se on ilmoittanut kolme kouluhanketta koskevaa referenssiä.

Ramboll CM Oy on saanut tarjouksen sisällön osalta kahdeksan pistettä, vaikka sen tarjouksesta on puuttunut esitettyjen henkilöiden työtuntimäärät esillä olevaan projektiin. Ramboll CM Oy on myös esittänyt tarjouksessaan kahdesta kolmeen viikoittaista työmaakäyntiä, vaikka tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty talonrakennustöiden valvojan olevan paikalla työmaalla päivittäin vähintään kolmea tuntia. Yhtiön tarjous ei siten ole ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittanut tarjoaja on saanut tarjouksen sisällöstä kymmenen pistettä, vaikka tarjouksessa on esitetty laatujärjestelmä vaaditun hankekohtaisen valvontasuunnitelman asemesta. Tarjouksessa on lisäksi todettu, että "Ennen rakennustöiden alkua ISS Proko Oy tekee valvontasuunnitelmaluonnoksen". Yhtiön tarjous ei ole tältä osin ollut tarjouspyynnön mukainen.

Voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole myöskään käynyt ilmi, kuka kolmesta esitetystä henkilöstä on kohteen varsinainen valvoja ja kuka on varahenkilö. Tarjousvertailun perusteella on jäänyt epäselväksi, kenen esitetyn henkilön referensseihin tarjouksen pisteytys on perustunut.

Valittaja on saanut tarjouksen sisällön osalta ainoastaan viisi pistettä, vaikka sen tarjouksessa on esitetty valvontasuunnitelma, varsinaisen valvojan ja varahenkilöiden tuntimäärät sekä kaikki muutkin tarjouspyynnössä edellytetyt asiat.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on lisävastineessaan esittänyt, että tarjoajien nimeämien valvojien pisteet on laskettu tarjouksissa esitettyjen asiakirjojen ja henkilöreferenssien perusteella. Valittaja ei ole toimittanut tarjouksensa liitteenä talotekniikkatöiden LVIA-valvojaksi esitetyn henkilön osalta samoja referenssitietoja kuin eräs toinen tarjoaja.

Tarjouksia on pyydetty työmaavalvonnasta, joten pisteytys on tehty esitettyjen kouluhankkeiden työmaavalvontakohteiden referenssien perusteella. Valittaja on toiminut kouluhankkeissa urakoitsijan roolissa, ei valvojan. Tarjouksen sisältöä koskevan vertailutekijän pisteytys on perustunut tarjouspyynnössä ilmoitetun mukaisesti työmääräarvioihin, työohjelman kuvaukseen, varamiesjärjestelmään ja laadunvarmistukseen.

Valittaja on lisävastaselityksessään esittänyt, että kilpaileville tarjouksille olisi tullut antaa samat pisteet, kun samaa henkilöä on esitetty talotekniikkatöiden LVIA-valvojaksi kahdessa eri tarjouksessa. Hankintayksiköllä on ollut käytettävissään kysymyksessä olevan LVIA-valvojan referenssiluettelo, koska se on ollut erään toisen yrityksen tarjouksessa. Hankintayksikön olisi pitänyt selvittää, miksi tarjouksissa on esitetty saman henkilön osalta eri referenssejä.

Tarjouspyynnössä on painotettu kokemusta vastaavista julkisista kouluhankkeista. Sen perusteella ei ole kuitenkaan voinut tietää, että kokemuksella on tarkoitettu ainoastaan valvojan roolia kouluhankkeissa. Tarjouspyyntö on ollut tältä osin tulkinnanvarainen. Valittaja ei ole myöskään hankintayksikön esittämällä tavalla toiminut tarjouksessa esitetyissä kouluhankkeissa urakoitsijana.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellytetty, että tarjouksessa ilmoitetaan projektiryhmän jäsenten työmääräarviot vaiheittain. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa rakennustöiden valvonnan tuntimäärät on ilmoitettu yhteistuntimääränä kahden henkilön osalta tarjouspyynnön vastaisesti.

Voittaneen tarjoajan arvioitu kokonaistuntimäärä on ollut 3.540 tuntia ja Sweco PM Oy:n 4.000 tuntia. Pisteytyksessä työmääräarvioista on annettu kummallekin yhtiölle kaksi pistettä. Valittajan kokonaistuntimäärä on ollut 3.733 tuntia, jonka perusteella valittajalle on annettu yksi piste. Ramboll CM Oy:ltä työmääräarvio on puuttunut kokonaan, mutta tästä huolimatta yhtiölle on annettu työmääräarvioista yksi piste. Voittanut tarjoaja on saanut tarjouksen sisällön osalta täydet kymmenen pistettä ja valittaja viisi pistettä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 2 §:n 1 momentin mukaan mainitun lain tavoitteena on tehostaa julkisten varojen käyttöä, edistää laadukkaiden, innovatiivisten ja kestävien hankintojen tekemistä sekä turvata yritysten ja muiden yhteisöjen tasapuoliset mahdollisuudet tarjota tavaroita, palveluja ja rakennusurakoita julkisten hankintojen tarjouskilpailuissa. Pykälän 2 momentin mukaan hankintayksiköiden on pyrittävä järjestämään hankintatoimintansa siten, että hankintoja voidaan toteuttaa mahdollisimman taloudellisesti, laadukkaasti ja suunnitelmallisesti olemassa olevat kilpailuolosuhteet hyväksi käyttäen ja ympäristö- ja sosiaaliset näkökohdat huomioon ottaen.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 67 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö, neuvottelukutsu ja niiden liitteet on laadittava niin selviksi, että niiden perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 68 §:n 1 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava hankinnan kohteen määrittely tai hankekuvaus sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset. Pykälän 9 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteessä on oltava kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteet ja niiden suhteellinen painotus, kohtuullinen vaihteluväli tai poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 12 kohdan mukaan mainituissa asiakirjoissa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Pykälän 4 momentin mukaan hankintayksikön on ilmoitettava käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste tai hinta-laatusuhteen mukaiset vertailuperusteet hankintailmoituksessa, tarjouspyynnössä tai neuvottelukutsussa. Pykälän 5 momentin mukaan vertailuperusteiden on liityttävä hankinnan kohteeseen 94 §:n mukaisesti, ne eivät saa antaa hankintayksikölle rajoittamatonta valinnanvapautta ja niiden on oltava syrjimättömiä ja varmistettava todellisen kilpailun mahdollisuus.

Keskeiset tosiseikat

Kauhavan kaupunki on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia Kauhavan monitoimitalon rakentamisen talonrakennus- ja talotekniikkatöiden työmaavalvonnasta.

Tarjouksen valintaperusteena on ollut kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka vertailuperusteina on ollut hinta 50 prosentin ja laatu 50 prosentin painoarvolla. Tarjouspyynnön liitteenä olleen työmaavalvontaohjelman kohdassa 13 "Tarjouksen hyväksymisperusteet" on ilmoitettu laadun vertailutekijöiksi talonrakennustöiden työmaavalvojan (RU) pätevyys ja referenssit 20 prosentin painoarvolla, talotekniikkatöiden valvojan (LVIA) pätevyys ja referenssit 10 prosentin painoarvolla, talotekniikkatöiden valvojan (SÄ) pätevyys ja referenssit 10 prosentin painoarvolla sekä tarjouksen sisältö 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouskilpailun voittanut tarjoaja ISS Proko Oy on saanut tarjousvertailussa hinnan osalta 34 pistettä ja laadun osalta 50 pistettä eli yhteensä 84 pistettä. Tarjousvertailussa toiseksi tullut Ramboll CM Oy on saanut hinnan osalta 39,7 pistettä ja laadun osalta 43 pistettä eli yhteensä 82,7 pistettä. Kolmanneksi tullut valittaja on saanut hinnan osalta 48 pistettä ja laadun osalta 33 pistettä eli yhteensä 81 pistettä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin siinä on esitetty laatujärjestelmä tarjouspyynnössä vaaditun hankekohtaisen valvontasuunnitelman sijasta.

Tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleen työmaavalvontaohjelman kohdassa 12 "Tarjous" on todettu seuraavaa:

"Tarjous annetaan tarjouspyyntökirjeessä ilmoitetulla tavalla. Kokonaishinnan lisäksi erikseen korvattavia töitä varten pyydetään ilmoittamaan aikaveloituksen perusteena käytettävät tuntipalkat sosiaali- ja yleiskuluineen ilman arvonlisäveroa työntekijäryhmittäin / henkilöittäin. Tuntijakauma henkilöittäin tulee eritellä tarjouksessa hankkeen eri vaiheissa. Tarjous annetaan suomen kielellä.

Tarjoukseen tulee liittää kuvaus projektin hoitotavasta, toteutusaikataulusta, raportoinnista, mahdollisesta konsulttien laatujärjestelmistä sekä nimetä työhön osallistuvat asiantuntijat sekä esittää selvitys heidän koulutuksestaan, työkokemuksestaan ja arvio kunkin työpanoksesta tähän projektiin. Vastuuhenkilöä ei työn kuluessa saa vaihtaa ilman tilaajan suostumusta."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä ei ole edellytetty tarjoajia toimittamaan hankekohtaista valvontasuunnitelmaa, vaan tarjoukseen on tullut liittää kuvaus projektin hoitotavasta. Voittaneen tarjoajan tarjouslomakkeen liitteenä 1 on ollut "Alustava projektikuvaus" niminen asiakirja, joka on sisältänyt kuvauksen projektin hoitotavasta. Tarjous on siten ollut tältä osin tarjouspyynnön mukainen.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen siltä osin kuin tarjouksessa rakennustöiden valvonnan tuntimäärät on kahden henkilön osalta ilmoitettu yhteistuntimääränä. Valittajan mukaan tarjouspyynnössä on edellytetty ilmoittamaan projektiryhmän jäsenten työmääräarviot vaiheittain.

Edellä mainitusti työmaavalvontaohjelman kohdan 12 "Tarjous" mukaan tarjouksessa on tullut eritellä tuntijakauma henkilöittäin hankkeen eri vaiheissa. Työmaavalvontaohjelman kohdassa 13 "Tarjouksen hyväksymisperusteet" on ilmoitettu tarjousten vertailuperusteet. Yhtenä vertailuperusteena on ollut tarjouksen sisältö ja sen osalta tarjousvertailussa huomioon otettavia seikkoja ovat olleet projektiryhmän jäsenten työmääräarviot vaiheittain, työohjelman kuvaus, varamiesjärjestelmä ja laadunvarmistus 10 prosentin painoarvolla.

Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on sinänsä ilmoitettu edellä mainitut työmääräarviot vaiheittain. Kahden henkilön osalta työmääräarviot on kuitenkin ilmoitettu yhteistuntimääränä. Markkinaoikeus katsoo, että kysymys on tältä osin ollut tarjousten vertailussa huomioon otettavasta seikasta eikä tarjouspyynnön ehdottomasta vaatimuksesta, jonka perusteella tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole siten pidettävä tältäkään osin tarjouspyynnön vastaisena.

Tarjousten vertailuperusteet ja tarjouspyynnön epäselvyys

Valittaja on esittänyt, että tarjousvertailu on suoritettu virheellisesti rakennustöiden työmaavalvojan ja talotekniikkatöiden valvojien osalta. Valittajan mukaan sen tarjouksen osalta ei ole otettu huomioon kolmea kouluhankkeita koskevaa referenssiä. Valittaja on vielä esittänyt, että tarjouspyynnön perusteella ei ole voinut tietää, että kokemuksella vastaavista kouluhankkeista on tarkoitettu ainoastaan valvojan roolia kouluhankkeissa. Tarjouspyyntö on valittajan mukaan ollut tältä osin tulkinnanvarainen.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on valittajan esittämän perusteella ensin arvioitava, onko tarjouspyyntö ollut tarjousten vertailuperusteiden osalta epäselvä tai muutoin hankintasäännösten vastainen.

Työmaavalvontaohjelman kohdassa 13 "Tarjouksen hyväksymisperusteet" on todettu vertailutekijöiden painotuksen osalta seuraavaa:

"Talonrakennustöiden työmaavalvoja:
valvojan pätevyys (koulutus, myönnetyt pätevyydet, kokemus erityisesti vastaavista julkisista kouluhankkeista, kuivaketju10 ja Terve talo -hankkeista), referenssit (hankkeiden nimet, laajuudet ja toteutusajankohdat 2012–2016 sekä yhteyshenkilöt) 20 %

Talotekniikkatöiden valvoja LVIA:
talotekniikan valvojien pätevyydet (koulutus, myönnetyt pätevyydet, kokemus vastaavista julkisista koulurakennushankkeista, kuivaketju10 ja Terve talo hankkeista), referenssit (hankkeiden nimet, laajuudet ja toteutusajankohdat 2012–2016 sekä yhteyshenkilöt) 10 %.

Talotekniikkatöiden valvoja SÄ:
talotekniikan valvojien pätevyydet (koulutus, myönnetyt pätevyydet, kokemus vastaavista julkisista koulurakennushankkeista, kuivaketju10 ja Terve talo hankkeista), referenssit (hankkeiden nimet, laajuudet ja toteutusajankohdat 2012–2016 sekä yhteyshenkilöt) 10 %.

Sisältö: Projektiryhmän jäsenten työmääräarviot vaiheittain, työohjelman kuvaus, varamiesjärjestelmä ja laadunvarmistus 10 %."

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on ilmoitettu talonrakennustöiden valvojan ja talotekniikkatöiden valvojien osalta vertailussa huomioon otettavaksi seikaksi muun ohella kokemus vastaavista julkisista koulurakennushankkeista. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan tarkemmin määritelty, mitä kokemuksella vastaavista julkisista koulurakennushankkeista on tarkoitettu. Hankinnan kohde huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tullut tarjouspyyntöasiakirjoissa todetun perusteella sinänsä ymmärtää, että kokemuksella on tarkoitettu esitettyjen valvojien kokemusta talonrakennustöiden työmaavalvonnasta tai talotekniikkatöiden valvonnasta. Tarjouspyynnöstä ei ole kuitenkaan ilmennyt, minkä kokoluokan hankkeita vastaavilla julkisilla koulurakennushankkeilla on tarkoitettu. Hankintayksikön menettely ei ole tältä osin ollut omiaan turvaamaan tarjoajien tasapuolista ja syrjimätöntä kohtelua. Tarjouspyyntöä on tältä osin pidettävä epäselvänä.

Tarjouspyynnöstä ei ole myöskään ilmennyt, miksi referenssit on rajoitettu ainoastaan julkisiin koulurakennushankkeisiin ja miksi muunlaisia referenssikohteita ei ole hyväksytty. Markkinaoikeus toteaa, että kyseisenlainen rajoitus ilman erityisiä perusteita voi johtaa siihen, että hankintayksikkö ei käytä hankintalain 2 §:ssä tarkoitetulla tavalla hyväkseen olemassa olevia kilpailuolosuhteita. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö on ollut omiaan perusteettomasti rajoittamaan kilpailua ja ollut hankintasäännösten vastainen siltä osin kuin tarjousten vertailussa on voinut saada pisteitä ainoastaan sellaisista talonrakennus- ja talotekniikkatöiden valvojista, joilla on ollut kokemusta julkisista koulurakennushankkeista. Hankintayksikkö on siten menetellyt tarjouspyyntöä laatiessaan hankintasäännösten vastaisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintapäätös on jo pantu täytäntöön. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että tarjouspyyntö olisi laadittu laadun vertailuperusteiden osalta virheettömästi. Asiassa ei voida luotettavasti todeta, miten tarjouspyyntö olisi laadittu vertailuperusteiden osalta virheettömässä menettelyssä ja mikä vaikutus tällä mahdollisesti olisi ollut tarjousten sisältöön ja tarjousten vertailuun. Markkinaoikeus on lisäksi edellä katsonut, että voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Edellä mainittujen epävarmuustekijöiden vuoksi asiassa ei ole riittävän luotettavasti todettavissa, että valittajalla olisi ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Vaatimus hyvitysmaksun määräämisestä on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Valittaja on vaatinut, että hankintayksikkö velvoitetaan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.980 eurolla viivästyskorkoineen, mikä määrä sisältää hankintaoikaisuvaatimuksesta aiheutuneita kuluja 1.120 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että siltä osin kuin valittajan oikeudenkäyntikuluvaatimukseen on sisällytetty kuluja liittyen oikaisuvaatimuksen tekemiseen, mainitut kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja markkinaoikeusprosessiin liittyviä oikeudenkäyntikuluja.

Hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden asian laatuun ja laajuuteen nähden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen pääasian osalta.

Markkinaoikeus velvoittaa Kauhavan kaupungin korvaamaan Insinööritoimisto Timo Renko Oy:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Kauhavan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Innanen ja Jari Tiainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.



 
Julkaistu 28.8.2019