MAO:328/19

Loimaan kaupunki - henkilökohtaisen avun palveluhankinta

julkinen hankinta - hankintailmoituksen virheellisyys - poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta - hyvitysmaksun määräämisen edellytykset

Diaarinumero: 2018/144
Antopäivä: 3.7.2019

ASIAN TAUSTA

Loimaan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 28.12.2017 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta vammaispalvelulain mukaisesta henkilökohtaisen avun palveluhankinnasta ajalle 1.3.2018–28.2.2021.

Loimaan kaupungin hyvinvointivaliokunta on 20.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 33 valinnut toimittajat puitejärjestelyyn siltä osin kuin hankinta on koskenut muuta henkilökohtaista apua. Valiokunnan on lisäksi katsottava päätöksellään sulkeneen Oy Medicum Services Ab:n tarjouksen tarjouskilpailusta muun henkilökohtaisen avun palvelujen osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut miljoona euroa.

Puitesopimukset on muun henkilökohtaisen avun osalta allekirjoitettu 18.4.2018.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Oy Medicum Services Ab on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille hankintaan kuuluneen muun henkilökohtaisen avun osalta hyvitysmaksuna 100.000 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.000 eurolla sisältäen oikeudenkäyntimaksua vastaavan osuuden viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön olisi tullut hyväksyä valittajan esittämä selvitys sen tarjoushinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta ja ottaa valittajan tarjous mukaan tarjousvertailuun. Valittaja on tarjouksessaan erikseen vahvistanut, että se täyttää tarjouspyynnössä esitetyt rahoitukselliseen ja taloudelliseen tilanteeseen liittyvät vaatimukset ja on sitoutunut toimittamaan niihin liittyvät todistukset ja selvitykset.

Valittajalla on pitkä kokemus henkilökohtaisen avun palvelujen tuottamisesta, minkä myötä sille on syntynyt selkeä kuva omasta kustannusrakenteestaan ja siitä, millä hintatasolla se kykenee tältä osin tarjoamaan ja toteuttamaan palvelujaan. Valittajan toiminta on vakiintunutta ja taloudellisesti kannattavaa. Sen noudattamassa hinnoittelussa on ollut kyse taktisesta näkemyksestä siitä, mille tasolle tarjoushinnat on tarkoituksenmukaisinta asettaa siten, että yhtiöllä on ollut mahdollisimman hyvät edellytykset menestyä tarjouskilpailussa.

Tarjouspyyntö ei ole sisältänyt erittelyä siitä, miten kokonaistuntimäärä jakautuu eri hintaluokkien kesken. Valittaja on tarjousta laatiessaan lähtenyt siitä kokemusperäisestä olettamasta, että tarjouspyynnön mukaisesta kokonaistuntimäärästä noin 60 prosenttia kohdistuisi arkipäiviin klo 6–18 väliselle ajanjaksolle. Valittaja on tämän pohjalta tehnyt laskelman, joka osoittaa, että hankintasopimus olisi toteutuessaan valittajalle taloudellisesti varsin kannattava.

Vastine

Vaatimukset

Loimaan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

Perusteet

Tarjouspyynnössä tarjoushinta on pyydetty ilmoittamaan seitsemällä eri hinnalla viikonpäivien ja vuorokauden aikojen mukaan, ja kullakin hinnalla on ollut omat painoarvonsa. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan tarjoushinnaltaan edullisin tarjous on saanut enimmäispisteet ja muut tarjoukset tähän nähden suhteessa vähemmän.

Valittajan hinnoittelu ei ole mahdollistanut muiden palveluntuottajien hinnoittelun pisteytystä, ja yhtiön arkihinta on ollut kaikkein kallein. Tarjousten vertailun toteuttaminen on ollut mahdotonta valittajan hinnoittelulla. Asiakkaan avustamisen tarve voi rajoittua pelkästään iltaan, yöhön tai viikonloppuihin, kuten palveluasunnossa asuvalla henkilöllä, jolle myönnetään asumispalvelun lisäksi henkilökohtaista apua. Pelkästään tällaisen palvelun tilaaminen ei olisi käytännössä mahdollista valittajalta.

Valittajan tarjoamalla hinnalla ei ole mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Tältä osin valittajan tarjous ei ole täyttänyt palvelun käyttäjien tarpeiden huomioon ottamista eikä ole ollut tarjouspyynnön mukainen. Lisäksi tarjouksen ilta-, yö- ja viikonloppuhinnoittelu on ollut poikkeuksellisen alhainen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että valittajan tarjouksen mukaiseen hinnoitteluun sisältyvän liiketoimintariskin ottaminen kuuluu valittajan normaalin kaupallisen harkinnan piiriin, eikä hankintayksiköllä ole ollut tällä perusteella oikeutta sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole voinut näyttää toteen valittajan kohdalla lainmukaista poissulkemisperustetta.

Tarjousten vertailu on ollut mahdollista valittajan ilmoittamilla hinnoilla. Valittajan tarjous olisi sijoittunut oikein suoritetussa tarjousvertailussa ensimmäiseksi.

Kyseessä olevissa kansallisen kynnysarvon ylittävissä liitteen E mukaisissa palveluhankinnoissa hankintayksikkö on hankintasäännöksissä asetetuista velvoitteista huolimatta allekirjoittanut hankintasopimuksia. Vaatimukset reaalikeinojen käyttämisestä eivät voi siten tulla kyseeseen.

Mikäli hankintayksikkö olisi toteuttanut hankintamenettelyn oikein ja ottanut valittajan tarjouksen mukaan tarjousvertailuun henkilökohtaisen avun osalta, valittajan tarjous olisi saanut mainitussa tarjousvertailussa korkeimman kokonaispistemäärän. Valittajan tarjous olisi saanut korkeimmat pisteet kaikkien muiden hintojen paitsi arkihinnan osalta. Valittajalla olisi siten ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintasopimus olisi toteutuessaan ollut valittajalle taloudellisesti varsin kannattava, ja valittaja olisi saanut tätä kautta merkittävästi lisää liikevaihtoa. Valittaja on rajannut hyvitysmaksuvaatimuksensa vastaamaan 10 prosenttia hankintasopimuksen ennakoidusta arvosta, vaikka tässä tapauksessa mainitun prosenttimäärän ylittämiselle olisi sinänsä olemassa erityisiä syitä, koska hankintayksikkö on allekirjoittamalla hankintasopimuksia ennen odotusajan päättymistä toiminut erityisen moitittavasti.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että sopimusten tekeminen on katsottu välttämättömäksi, koska palveluntarve on jatkuvaa ja vanha sopimuskausi on päättynyt. Vammaisen henkilön avustamisen tarve on jatkuvaa, eikä palvelua voi keskeyttää odottamaan oikeuskäsittelyä. Toisaalta palvelutoiminnan järjestämiselle aiheutuisi kohtuutonta haittaa, jos nykyisten toimijoiden kanssa oltaisiin sopimuksettomassa tilassa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Hankintailmoituksen julkaiseminen

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 1 §:n 1 momentin mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden mainitun lain 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin mainitussa laissa säädetään.

Hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan kansallinen kynnysarvo ilman arvonlisäveroa laskettuna on 400.000 euroa liitteen E 1–4 kohdassa tarkoitettuja sosiaali- ja terveyspalveluja koskevissa hankinnoissa

Hankintalain liitteen E kohdassa 1 on mainittu muun ohella hoitohenkilöstön hankintapalvelut (CPV-koodit 85000000-9–85323000-9).

Nyt käsillä olevassa hankinnassa on kysymys henkilökohtaisen avun palveluiden hankinnasta. Hankintailmoituksessa ilmoitettu päänimikkeistö on ollut "Sosiaalityö ja siihen liittyvät palvelut" (85300000-2). Markkinaoikeus katsoo, että henkilökohtaisen avun palvelut kuuluvat hankintalain liitteen E 1 kohdassa tarkoitettuihin sosiaali- ja terveyspalveluja koskeviin hankintoihin, joiden kansallinen kynnysarvo on 400.000 euroa.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut miljoona euroa. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on siten ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun sosiaali- ja terveyspalveluhankintojen kansallisen kynnysarvon.

Markkinaoikeus voi korkeimman hallinto-oikeuden vuosikirjapäätöksen KHO 2015:151 mukaisesti ottaa viran puolesta tutkittavakseen muitakin hankintamenettelyn lainmukaisuuden arviointia koskevia perusteita kuin ne, joihin valittaja tai muut asianosaiset ovat nimenomaisesti vedonneet.

Edellä todetulla tavalla hankinnan ennakoitu arvo on ylittänyt hankintalain 25 §:n 1 momentin 3 kohdassa tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintalain 107 §:ssä säädetyn mukaisesti sovellettavaksi tulevat, mitä hankintalain I (1–31 §) ja IV (123–174 §) osassa säädetään hankintasopimuksista, sekä hankintalain 12 luvun säännökset sosiaali- ja terveyspalveluista sekä muista erityisistä palveluhankinnoista (107–115 §).

Hankintalain 111 §:n mukaan hankintayksikön on ilmoitettava 12 luvun mukaisista palveluhankinnoista siten kuin EU-kynnysarvot ylittäviä hankintoja koskevassa 7 luvussa (58–61 §) säädetään

Hankintalain 58 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on toimitettava julkaistavaksi muun ohella sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskeva ilmoitus liitteessä E tarkoitettuja palveluja koskevasta hankinnasta (2 kohta).

Hankintalain 59 §:n 1 momentin mukaan edellä 58 §:ssä tarkoitetut ilmoitukset on tehtävä vakiolomakkeiden vahvistamisesta julkisiin hankintoihin liittyvien ilmoitusten julkaisemista varten ja täytäntöönpanoasetuksen (EU) N:o 842/2011 kumoamisesta annetussa komission täytäntöönpanoasetuksessa (EU) 2015/1986 vahvistettuja vakiolomakkeita käyttäen. Ilmoituksissa on oltava hankintalain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetun hankintadirektiivin liitteessä V esitetyt tiedot.

Hankintayksikkö on julkaissut hankinnasta kansallisen hankintailmoituksen. Hankinnasta olisi tullut julkaista sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskeva EU:n laajuinen ilmoitus vakiolomaketta käyttäen. Kun hankintayksikkö ei ole tällaista ilmoitusta tehnyt, sen menettely on ollut omiaan estämään potentiaalisia tarjoajia osallistumasta tarjouskilpailuun, ja se on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti.

Poikkeuksellisen alhainen tarjoushinta

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa palvelun olevan tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole hyväksynyt valittajan esittämää selvitystä tarjoushinnan poikkeuksellisesta alhaisuudesta ja ottanut valittajan tarjousta mukaan tarjousvertailuun.

Hankintayksikkö on esittänyt, että valittajan tarjouksen hinnoittelu ei ole mahdollistanut tarjousten vertailun toteuttamista, eikä valittajan tarjoamalla hinnalla ole ollut mahdollista toteuttaa hankintaa tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Nyt kyseessä olevaan hankintaan sovellettavan hankintalain 12 luvun säännöksistä ei ilmene, että hankintalain II osaan kuuluvan ja poikkeuksellisen alhaisia tarjouksia koskevan 96 §:n säännöksiä sovellettaisiin hankintalain 12 luvun mukaisissa hankinnoissa. Hankintalain 12 luvussa ei ole myöskään säädetty erikseen tarjousten hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisten tarjousten käsittelystä.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa siihen, että tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama pitää paikkansa, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on kuitenkin myös sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityispalveluja koskevissa hankinnoissa oikeus turvata oma sopimusoikeudellinen asemansa muun ohella sen varalta, että tarjoajat tarjoavat palveluja hinnalla, jolla hankintaa ei voida toteuttaa hankinta-asiakirjoissa kuvatun mukaisesti tai jonka johdosta hankinnan toteuttamisessa syntyy hankintayksikölle taloudellisia riskejä. Tämän vuoksi hankintayksiköllä on oikeus hankintalain 12 luvun mukaisissa hankinnoissa pyytää selvitystä poikkeuksellisen alhaisen tarjoushinnan syistä ja tarvittaessa sulkea tarjous tarjouskilpailusta.

Hankintalain 96 §:n 1 momentista ilmenevän periaatteen mukaan poikkeuksellisen alhaiselta vaikuttavaa tarjoushintaa koskeva hankintayksikön pyyntö ja selvitys voivat koskea erityisesti valmistusmenetelmää, palvelun suorittamisen tai rakennusmenetelmän taloudellisia ja teknisiä ratkaisuja, hankinnan poikkeuksellisen edullisia ehtoja, rakennusurakoiden, tavaroiden tai palvelujen omintakeisuutta, 81 §:n 1 momentin 5 kohdassa tarkoitettujen velvoitteiden noudattamista, alihankintoja sekä tarjoajan saamaa valtiontukea. Pykälän 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaan hankintayksikkö voi hylätä hankinnan laatuun ja laajuuteen nähden hinnaltaan tai kustannuksiltaan poikkeuksellisen alhaisen tarjouksen, jos tarjoajan antama selvitys ja muu toimitettu näyttö ei tyydyttävästi selitä tarjottujen hintojen tai kustannusten alhaista tasoa.

Tarjouspyynnön liitteenä olleessa tarjouslomakkeessa tarjoajien on tullut muun henkilökohtaisen avun osalta ilmoittaa tuntihinnat jaoteltuina seuraaviin hintakategorioihin: "arkihinta", "arki-ilta", "yö", "lauantai", "lauantai-ilta", "sunnuntai" sekä "sunnuntai-ilta".

Valittaja on tarjouslomakkeessaan ilmoittanut muun henkilökohtaisen avun osalta, että sen tarjoama tuntihinta on muiden kuin arkihinnan osalta ollut lähes nolla euroa. Valittajan tarjoama tuntihinta on arkihinnan osalta ollut saapuneista tarjouksista kallein.

Hankintayksikkö on toimittanut valittajalle lisäselvityspyynnön koskien valittajan antamia tarjoushintoja. Valittaja on toimittanut hankintayksikölle selvityksen, jossa on todettu muun ohella, että valittajan tarjoushintojen taso ei johdu Suomen tai Euroopan unionin lainsäädännön, työehtosopimusten taikka hankintalain liitteessä C lueteltujen kansainvälisten sopimusten ympäristö-, sosiaali- tai työoikeudellisten velvoitteiden rikkomisesta. Selvityksessä on lisäksi todettu, että tarjouksen hinnoittelu ei ole omiaan vaarantamaan valittajan kykyä toteuttaa tarjouksen mukainen hankinta.

Hankintapäätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Määräaikaan mennessä henkilökohtaiseen apuun saapui 15 tarjousta ja siivouspalveluun 11 tarjousta. Oy Medicum Services Ab:lta on 7.3.2018 pyydetty lisäselvitystä hankintalain 96 §:n nojalla (poikkeuksellisen alhainen tarjous). Selvitys on annettu sähköpostitse 8.3.2018. Lain mukaista poissulkemisperustetta ei voida näyttää toteen, mutta tarjousten vertailu ei ole mahdollista Oy Medicum Services Ab:n ilmoittamilla hinnoilla ja epävarmaksi jää, voidaanko hankintaa toteuttaa tarjouspyynnössä esitetyllä tavalla."

Markkinaoikeus toteaa, että viime kädessä hankintayksikkö arvioi sen, onko tarjoushinnan poikkeuksellista alhaisuutta koskeva selvitys selittänyt tyydyttävästi tarjottujen hintojen alhaista tasoa.

Arvioidessaan hankintayksikön sopimusoikeudellista asemaa markkinaoikeus ottaa huomioon, että valittaja on tarjonnut palveluaan lähes maksutta kaikkien muiden osa-alueiden kuin arkipäivien osalta ja että sen tarjoama hinta arkipäivien osalta on ollut kallein. Tällaisessa tilanteessa, ottaen huomioon, että palvelun tarjoamista koskevassa sopimuksessa ei ole palvelun tarjoajalle sanktioita siitä, että se ei toteuttaisi kaikkia hankintayksikön tilauksia, hankintayksiköllä on merkittävä sopimusoikeudellinen ja taloudellinen riski siitä, että valittaja todellisuudessa tuottaisi vain kalleimman hinnan arkipäivän palveluita ja jättäisi lähes maksutta tarjotut muut palvelut tuottamatta. Edellä esitetyillä perusteilla markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on tosiasiallisesti sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta hinnaltaan poikkeuksellisen alhaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti jättäessään julkaisematta EU:n laajuisen hankintailmoituksen. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Puitesopimukset on allekirjoitettu muun henkilökohtaisen avun osalta 18.4.2018. Markkinaoikeus on varannut valittajalle mahdollisuuden täydentää asiassa esittämiään vaatimuksia siltä varalta, että asiassa hankintapäätöksen täytäntöönpanon johdosta tulisivat kyseeseen enää hankintalain 154 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa luetellut seuraamukset. Valittaja on täydentänyt vaatimuksiaan hyvitysmaksuvaatimuksella. Hankintalain 155 §:n 1 momentista ja valittajan esittämästä vaatimuksesta johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälässä säädetään tarkemmin 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetusta hyvitysmaksusta. Pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Valittajan on osoitettava, että sillä olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Kysymyksessä olevassa tarjouskilpailussa virheetön hankintamenettely olisi merkinnyt sitä, että hankinnasta olisi julkaistu asianmukainen EU:n laajuinen hankintailmoitus. Markkinaoikeus toteaa, että virheettömän menettelyn lopputuloksen arvioimiseen liittyy merkittäviä epävarmuustekijöitä, kuten mitkä tarjoajat olisivat osallistuneet tarjouskilpailuun ilman ilmoitusvirhettä. Asiassa ei ole mahdollista todeta, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että valittajalla ei olisi ollut mahdollisuutta päästä hankinnan toimittajaksi, sillä hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittajan tarjous tarjouskilpailusta poikkeuksellisen alhaisen hinnan perusteella.

Edellä esitetty huomioon ottaen valittajalla ei ole ollut hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdassa tarkoitetulla tavalla todellista mahdollisuutta voittaa tarjouskilpailua virheettömässä menettelyssä. Hyvitysmaksun määräämisen edellytykset eivät näin ollen täyty. Valittajan hyvitysmaksun määräämistä koskeva vaatimus on siten hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolain-käyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että asiassa ei ole kohtuutonta, että sekä valittaja että hankintayksikkö saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus hylkää Loimaan kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.



 
Julkaistu 23.8.2019