MAO:325/19

Asian tausta

Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto, jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 18.5.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rataosan Lahti–Heinola huomiovalolaitoksia 2018 koskevasta hankinnasta. Hankintailmoituksen mukaan kysymys on ollut rakennusurakasta.

Liikennevirasto on 29.6.2018 tekemällään hankintapäätöksellä LIVI/2900/02.01.08/2018 valinnut Destia Rail Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 450.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu eikä hankintapäätöstä ole muutoinkaan pantu täytäntöön. Hankintayksikkö on ilmoittanut, että se odottaa asiassa markkinaoikeuden ratkaisua.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Cautio Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus kieltää muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon ja velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.221,20 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Lisäksi valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto hankinnan kohteen kustannusrakennetta koskevasta voittaneen tarjoajan lausunnosta (hankintayksikön vastineen 1.2.2019 liite 6) ja kyseiseen asiakirjaan liittyen hankintayksikön vastineen ei-julkisesta versiosta sekä voittaneen tarjoajan lausunnon 1.2.2019 alaviitteen 2 sisällöstä.

Perusteet

Markkinaoikeus on toimivaltainen tutkimaan valituksen, koska kysymyksessä on tavaroita ja palveluita koskeva hankinta, jonka arvo on ylittänyt vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 13 §:n mukaisen kynnysarvon.

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön vaatimuksia, ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Voittanut tarjoaja ei ole esittänyt tarjouksessaan selvitystä tarjouspyynnössä vaadituista turvallisuusarvioitsijan (ISA) toimenpiteistä ja raportoinnista. Lisäksi voittaneen tarjoajan nimeämällä päällysrakennevastaavalla ei ole tarjouksessa esitetty olevan tarjouspyynnössä vaadittua päällysrakennepätevyyttä. Hankintayksikkö on lisäksi kohdellut tarjoajia epätasapuolisesti suosimalla voittanutta tarjoajaa, mikäli se on antanut voittaneelle tarjoajalle oikeuden täydentää tarjoustaan tarjousajan päättymisen jälkeen.

Vastine

Vaatimukset

Liikennevirasto on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen sekä lisäksi velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valituksen kohteena olevassa rakennusurakassa suunnitellaan ja asennetaan rataosan Lahti–Heinola rautatien huomiovalojärjestelmä, joka varoittaa tienkäyttäjiä lähestyvästä raiteilla kulkevasta kalustosta vilkkuvalla oranssilla valolla. Urakassa asennetaan huomiovalot 24:lle tasoristeykselle. Lisäksi urakkaan sisältyvät kuuden integraatiovaroituslaitoksen huomiovalojärjestelmään kuuluvat hankinnat ja asennukset. Työkohteet sijaitsevat rata-alueella. Urakassa noudatetaan muiden kaupallisten ja teknisten asiakirjojen ohella rakennusurakan yleisiä sopimusehtoja (YSE 1998).

Tarjouspyyntöasiakirjoista on käynyt selkeästi ilmi, että kysymyksessä on ollut rakennusurakka, jossa urakoitsija on vastannut työn suunnittelusta, materiaalihankinnoista ja asentamisesta. Urakoitsijalle kuuluvien materiaalihankintojen osuus on ollut alle puolet hankinnan koko arvosta. Myös voittanut tarjoaja on hankintayksikölle toimittamassaan arviossa esittänyt, että materiaalin osuus hankinnassa on ollut alle puolet. Hankinnan pääasiallinen kohde on ollut huomiovalolaitteiden suunnittelu ja asennus rautateille niihin liittyvine tarpeellisine toimenpiteineen. Huomiovalolaitteet ovat olleet olennainen osa hankintaa mutta eivät niin merkittäviä, että valolaitteiden hankinta olisi tehnyt koko hankinnasta tavarahankinnan. Valittajan itse laatima selvitys hankkeen kustannusten jakautumisesta ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Rakennusurakan ennakoitu arvo on ollut 450.000 euroa. Hankinnan päänimikkeistönä on ollut rautateiden rakennustyöt (45234100 7). Erityisalojen hankintalain liitteessä B on rakennusurakoiden lista, jonka kohdan 45.34 "Muu rakennusasentaminen" mukaan rakennusurakoihin kuuluu myös muun ohella valaistus- ja merkinantolaitteiden asennus teille ja rautateille. Kysymys on näin ollen erityisalojen hankintalain EU kynnysarvon alittavasta rakennusurakasta. Markkinaoikeudella ei ole toimivaltaa tutkia valitusta.

Hankinta on toteutettu asianmukaisena ja luontevana kokonaisuutena, eikä kysymys ole ollut millään tavalla hankintasäännösten vastaisesta hankinnan keinotekoisesta yhdistelemisestä. Hankittavat huomiovalot ovat tiiviissä yhteydessä suunnittelu- ja rakennusurakkaan, sillä hankinnan kohde on sisältänyt huomiovalojärjestelmän suunnittelu- ja asennustöiden ohella muun ohella integraatiolaitosten varustamisen huomiovalojärjestelmällä, tarvittavien rajapintojen suunnittelun, käyttöönottotestauksiin osallistumisen ja niissä avustamisen sekä dokumentaation laadinnan. Muun ohella mainitut toimenpiteet ovat tiiviisti yhteydessä hankittavien huomiovalojen teknisiin ominaisuuksiin, jotka saattavat vaihdella huomiovaloista riippuen.

Tarjouspyynnössä on edellytetty vähimmäisvaatimuksena, että toimitettavalla järjestelmällä tulee olla SIL3-hyväksyntä tai että SIL3 hyväksyntä saavutetaan. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan sitovasti ilmoittanut, että järjestelmän ohjauskomponentit ja siihen liittyvät moduulit läpikäyvät SIL hyväksyntäprosessia, ja esittänyt tavoitteekseen SIL3-tasoa vaativamman SIL4-hyväksynnän valmistumisen vuoden 2018 aikana. Lisäksi tarjouksessa on esitetty, että järjestelmä on suunniteltu vastaamaan CENELEC SIL4 turvastandardeja. Edellä lausuttu sekä erityisesti suhteellisuusperiaate huomioon ottaen voittaneen tarjoajan tarjousta ei ole tullut sulkea tarjouskilpailusta, vaan tarjous on täyttänyt sellaisenaan tarjouspyynnössä asetetun vähimmäisvaatimuksen.

Tarjouspyynnössä on vähimmäisvaatimuksena edellytetty, että urakoitsijalla on oltava nimetty päällysrakennevastaava, jolla on päällysrakennepätevyys. Vähimmäisvaatimuksen täyttymisen todenteeksi on pyydetty toimittamaan vapaamuotoinen selvitys. Kummankin tarjoajan tarjouksesta on puuttunut tieto siitä, täyttääkö päällysrakennevastaavaksi nimetty henkilö asetetun vähimmäisvaatimuksen päällysrakennepätevyyden osalta. Hankintayksikkö on toimittanut molemmille tarjoajille selvityspyynnöt, ja molempien tarjoajien toimittamat selvitykset on hyväksytty.

Hankintayksikkö on hankintamenettelyn kaikissa vaiheissa varmistanut tarjoajien tasapuolisen kohtelun toteutumisen, ja edellä mainittu menettely on myös täyttänyt kaikin puolin tarjoajien tasavertaisen kohtelun, syrjimättömyyden ja avoimuuden periaatteiden edellytykset. Voittaneelle tarjoajalle ei ole annettu mahdollisuutta tarjouksen täydentämiseen tai muuhunkaan parantamiseen.

Kuultavan lausunto

Destia Rail Oy on vaatinut, että markkinaoikeus ensisijaisesti jättää valituksen tutkimatta ja toissijaisesti hylkää valituksen sekä lisäksi velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 12.797,50 eurolla.

Markkinaoikeus ei ole toimivaltainen käsittelemään nyt kysymyksessä olevaa erityisalojen hankintalain kynnysarvon alittavaa rakennusurakkaa. Erityisalojen hankintalain liite B sisältää rakennusurakoiden listan, jonka alakohdassa 45.34 on mainittu valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille ja rautateille.

Urakoitsijalle kuuluvien materiaalihankintojen osuus on alle puolet hankinnan arvosta. Valittajan esittämät urakan kokonaishinnan painottumista koskevat väitteet perustuvat yksinomaan yhtiön omaan lausuntoon ja tarjouserittelyyn. Hankintalajia ei voida luotettavasti päätellä yksittäisen tarjoajan tarjouserittelyn perusteella.

Tarjouspyyntöasiakirjoista on ilmennyt selvästi ja yksiselitteisesti, että hankinnan pääasiallinen kohde on huomiovalojärjestelmän suunnittelu- ja asennustyö. Se, että pääasiallinen kohde on kattanut järjestelmän asennustyön, ei tee hankinnasta tavara- tai palveluhankintaa, sillä valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille ja rautateille on luokiteltu nimenomaan rakennusurakaksi. Myöskään se, että pääasiallinen kohde on kattanut järjestelmän suunnittelun, ei ole tehnyt hankinnasta tavara- tai palveluhankintaa, sillä hankintasäännösten mukainen rakennusurakan määritelmä täyttää myös suunnittelun ja toteuttamisen yhdessä. Myöskään sillä, että tarjouspyynnössä on mainittu muutoksenhakuviranomaisena markkinaoikeus, ei ole oikeudellista merkitystä markkinaoikeuden toimivallan kannalta.

Tarjouspyynnön asiakirjakokonaisuudessa kuvattu urakka on muodostanut teknisen ja toteutuksellisen kokonaisuuden, jota ei hankinnan luonne huomioon ottaen ole ollut tarkoituksenmukaista jakaa osiin. Kysymys on tasoristeysten käyttäjien turvallisuuden takaamiseksi hankittavasta laitteistosta, jolloin järjestelmän toimintavarmuuden varmistamiseksi on ensiarvoisen tärkeää, että huomiovalojärjestelmän toimittaja suorittaa myös itse suunnittelemiensa laitteistojen asianmukaisen asennuksen.

Tarjouspyynnön vaatimuksen täyttämiseksi on riittänyt, että toimitettavalle järjestelmälle käynnistetään SIL-hyväksyntäprosessi ja että järjestelmä tulee saavuttamaan SIL-hyväksynnän. Voittanut tarjoaja on esittänyt näistä tarjouspyynnössä edellytetyn selvityksen.

Voittaneen tarjoajan tarjousasiakirjoista on alun perin puuttunut tieto siitä, että päällysrakennusvastaavaksi nimetyllä henkilöllä on päällysrakennepätevyys. Hankintayksikön pyynnöstä voittanut tarjoaja on toimittanut hankintayksikölle selvityksen siitä, että kyseinen henkilö on täyttänyt tarjouspyynnössä päällysrakennevastaavalle asetetut vaatimukset. Hankintayksikön selvityspyynnössä on ollut kysymys tarjouksen sallitusta täsmentämisestä. Selvitys on koskenut nimetyn henkilön päällysrakennepätevyystietoja, joiden voidaan todeta olevan peräisin ajalta ennen tarjousajan päättymistä. Myös valittajalle on annettu lisäselvitysmahdollisuus, mikä osoittaa hankintayksikön toimineen tasapuolisesti ja syrjimättömästi. Voittaneella tarjoajalla ei ole myöskään ollut mahdollisuutta tarjouksensa muuttamiseen tai parantamiseen miltään osin.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintaan on kuulunut myös huomiovalolaitosten asennus ja siihen liittyvät rakennustyöt, mutta kokonaisuutena arvioiden hankinnan painoarvo on ollut laitehankinnoissa. Näin ollen kysymyksessä ei ole ollut erityisalojen hankintalain liitteen B kohdassa 45.34 tarkoitettu "Muu rakennusasentaminen". Huomiovalolaitokset ovat pitkän tuotekehittelyn läpikäyneitä uutta teknologiaa hyödyntäviä laitteita, joilla parannetaan tasoristeysten turvallisuutta. Huomiovalolaitoksen valmistamiskustannukset eivät rajoitu materiaalihankintoihin, vaan niihin on laskettava mukaan myös suunnittelutyön ja tuotekehityksen aiheuttamat kustannukset sekä akkreditoinnista, käyttöönotosta ja testauksesta aiheutuvat kulut. Valittajan toimitusjohtajan lausunnosta ilmenevin tavoin ja valittajan tarjouserittelyn mukaisesti kustannukset ovat painottuneet huomiovalolaitosten suunnitteluun ja valmistukseen, ja pelkkien huomiovalolaitteiden osuus hankkeen kokonaishinnasta on ollut yksistään hieman yli puolet. Hankkeen kokonaishinnasta yli puolet on siten kohdistunut tavaran ja palvelujen hankintaan. Asennus- ja rakennustöiden osuus on ollut huomattavasti vähäisempi.

Huomiovalojärjestelmän asennus ei ole kaikilta osin rinnastettavissa rautateiden varrella perinteisesti käytettyihin ja erityisalojen hankintalain liitteessä B tarkoitettuihin merkinanto- ja varoituslaitteisiin. Ilman kiinteää sähkönsyöttöä toimivat huomiovalolaitokset ovat lähtökohtaisesti helpommin asennettavia, eivätkä ne edellytä yhtä mittavia maanrakennustöitä kuin esimerkiksi sähköllä toimivat puomilaitokset. Valittaja on osallistunut tarjouskilpailuun nimenomaan laitetoimittajana, ja varsinaiset asennustyöt olisi toteuttanut rakennusalan yritys.

Hankinta-asiakirjoissa ovat painottuneet huomiovalolaitosten asentamiseen liittyvät työt. Se, millaisia sopimusehtoja ja nimikkeistöä hankinta asiakirjoissa on käytetty, ei ratkaise hankintalajia. Hankintayksikön viittaama asiakirjakokonaisuus antaa varsin harhaanjohtavan ja rajallisen kuvan hankinnan kohteesta.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että valituksen kohteena oleva hankinta on ollut luonteeltaan rakennusurakka, huomiovalolaitosten toimitus on katsottava rakennusurakasta erilliseksi tavara- ja palveluhankinnaksi. Tällainen hankintojen keinotekoinen yhdisteleminen on hankintasäännösten vastaista.

Hankintayksikön kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ovat määrältään enintään 700 euroa ja voittaneen tarjoajan enintään 3.600 euroa.

Muut kirjelmät

Valittaja on esittänyt, että oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutuminen vaarantuu, mikäli se ei saa käyttöönsä pyydettyjä tietoja myös salassa pidettäviltä osin. Salassa pidettäväksi merkityt tiedot eivät ole oikeudenkäynnin kannalta merkityksettömiä, ja joka tapauksessa valittajalle on annettava mahdollisuus arvioida niiden merkitys ja todistusarvo itse sekä lausua niistä ja tarvittaessa hankkia vastanäyttöä. Ainakaan voittaneen tarjoajan lausunnon 1.2.2019 alaviite 2 ei sisältäne voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksiksi määriteltäviä tietoja.

Kuultava on esittänyt, että valittajan pyytämät tiedot sisältävät voittaneen tarjoajan liikesalaisuuksia, joiden luovuttamisesta seuraisi yhtiölle taloudellista vahinkoa. Asiakirjapyynnön kohteena oleva voittaneen tarjoajan lausunto koskien yhtiön tarjouksen kustannusrakennetta sisältää vastaavia tietoja, jotka myös valittaja on omassa valituksessaan merkinnyt salassa pidettäviksi. Yhtiön tarjouslaskennan taustalla olevat kustannuserittelyt ovat tyypillisesti yksityiseksi liike- tai ammattisalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa, joiden paljastuminen olisi omiaan heikentämään voittaneen tarjoajan asemaa erityisesti tulevissa tarjouskilpailuissa. Sama koskee myös asiakirjapyynnössä yksilöityä voittaneen tarjoajan lausunnon alaviitettä 2.

Hankintayksikkö on esittänyt, että pyydettyjä tietoja ei tule antaa valittajalle asianosaisjulkisuuden perusteella, sillä edellytykset salassa pidettävän tiedon antamatta jättämiselle täyttyvät. Tiedon antaminen valittajan tietopyynnössä yksilöidyistä hankintayksikön vastineen 1.2.2019 ja vastineen liitteen 6 salassa pidettävistä seikoista aiheuttaisi välittömän vaaran salassapitosäännöksessä tarkoitetulle edulle. Yhtiön tarjouslaskennan taustalla olevat kustannuserittelyt ovat tyypillisesti yksityiseksi liikesalaisuudeksi luokiteltavaa tietoa.

Tiedon antamatta jättäminen ei myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista, sillä valittaja on jo esittänyt oman näkemyksensä salassa pidettävän tiedon käsittämästä asiasta vastaselityksessään. Oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen kannalta on riittävää, että valittaja on saanut hankintayksikön vastineen 1.2.2019 sekä voittaneen tarjoajan lausunnon 1.2.2019 julkisten versioiden perusteella implisiittisesti tiedon siitä, että voittanut tarjoaja on esittänyt hinnoittelurakenteensa eri tavalla kuin valittaja.

Hankintayksikkö on antanut lisälausuman.

Kuultava on antanut lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan tieto hankinnan kohteen kustannusrakennetta koskevasta Destia Rail Oy:n lausunnosta (hankintayksikön vastineen 1.2.2019 liite 6) ja kyseiseen asiakirjaan liittyen hankintayksikön vastineen ei-julkisesta versiosta sekä lisäksi voittaneen tarjoajan lausunnon 1.2.2019 alaviitteen 2 sisällöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että yllä mainitut asiakirjat on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liike- tai ammattisalaisuudesta. Mainitun lainkohdan mukaan salassa pidettäviä ovat myös sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Julkisuuslain 11 §:ssä on säädetty asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole edellä 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liike- tai ammattisalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin jättää antamatta julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Edellä mainittua oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ää koskevassa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 28) on todettu, että harkittaessa tiedon antamatta jättämistä 3 momentin perusteella on otettava huomioon tiedon ilmaisemisesta aiheutuva haitta tai vahinko niille eduille, joiden suojaamiseksi salassapitovelvollisuus on säädetty julkisuuslaissa. Näitä etuja ovat yksityisyyden, terveyden ja lapsen edun turvaaminen, liike- ja ammattisalaisuuksien ja niihin rinnastettavien yritystoimintaa koskevien tietojen suojaaminen, yleinen järjestys ja turvallisuus sekä muu erittäin tärkeä yksityinen tai julkinen etu. Tieto voidaan jättää antamatta asianosaiselle vain, kun tämä on välttämätöntä salassa pidettäväksi säädettyjen etujen suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Mainitussa hallituksen esityksessä (HE 12/2006 vp s. 30) on lisäksi todettu, ettei oikeudenkäynti saa muodostua myöskään keinoksi saada tietoonsa toisen elinkeinonharjoittajan liikesalaisuuksia esimerkiksi julkisia hankintoja koskevissa asioissa.

Valittajalla on oikeudellinen intressi sellaisiin tietoihin, joilla voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, onko hankintamenettely ollut julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaista. Harkittaessa vaadittujen asiakirjojen antamista valittajalle on otettava huomioon asiakirjojen antamisesta voittaneelle tarjoajalle aiheutuva haitta tai vahinko sekä toisaalta oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin turvaamisen edellytykset.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajan vaatimuksen kohteena olevat salaisiksi merkityt tiedot sisältävät sellaista yksityiskohtaista tietoa Destia Rail Oy:n elinkeinotoiminnasta, että tietojen antaminen aiheuttaisi yhtiölle taloudellista vahinkoa. Markkinaoikeus katsoo, että yhtiöllä voidaan katsoa olevan liiketoimintoihinsa liittyvä objektiivinen intressi pitää edellä mainitut tiedot salassa. Kysymys on siten julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdassa tarkoitetuista liike- tai ammattisalaisuuksista. Tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun eli liikesalaisuuksien suojaamiseksi. Myös valittaja on ilmoittanut tarjouksensa kustannusrakennetta koskevia tietoja sisältävän tarjouksensa liitteen salassa pidettäväksi. Kun lisäksi otetaan huomioon asiaa koskevat valittajan tiedoksi saamat asiakirjat sekä jäljempänä valituksen tutkimisen osalta lausuttu, markkinaoikeus katsoo, että vaadituilla liike- tai ammattisalaisuuksia sisältävillä asiakirjoilla ei ole hankintamenettelyn oikeellisuuden arvioinnissa sellaista merkitystä, että tiedon antamatta jättäminen kyseisistä asiakirjoista vaarantaisi oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumisen. Näin ollen markkinaoikeus hylkää valittajan vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjoista.

Valituksen tutkiminen

Julkisista hankinnoista annetun lain (hankintalaki) 154 §:n 1 momentista seuraa, että markkinaoikeuden toimivaltaan kuuluu tutkia, onko hankinnassa menetelty hankintalain tai pykälässä mainittujen muiden säännösten vastaisesti. Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 128 §:n mukaan muutoksenhakuun kyseisessä laissa tarkoitetuista ratkaisuista sekä lainvastaisen menettelyn johdosta määrättäviin seuraamuksiin sovelletaan, mitä muun ohella hankintalain 154 §:ssä säädetään.

Markkinaoikeuden toimivallan edellytyksenä on siten se, että markkinaoikeudelle tehdyssä valituksessa esitetyt vaatimukset koskevat hankintalain tai erityisalojen hankintalain soveltamisalaan kuuluvaa hankintaa.

Erityisalojen hankintalain 1 §:n 1 momentin mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin kyseisessä laissa säädetään.

Erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukaan laissa tarkoitettuja hankintayksiköitä ovat yhtä tai useaa 6–9 §:ssä tarkoitettua toimintaa harjoittavat valtion, kuntien ja kuntayhtymien viranomaiset, valtion liikelaitokset, julkisoikeudelliset laitokset sekä edellä mainittujen tahojen muodostamat yhteenliittymät (viranomaishankintayksikkö).

Erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaan lakia sovelletaan sellaisten verkkojen rakentamiseen, huoltoon, ylläpitoon sekä tarjoamiseen, joiden tarkoituksena on tarjota julkisia kuljetuspalveluita rautateitse, raitioteitse, automatisoiduin järjestelmin, johdinautoilla, linja autoilla, kaapeliradoilla tai metrolla.

Muutoksenhaun kohteena oleva hankinta on koskenut rataosan Lahti–Heinola rautatien huomiovalojärjestelmää. Markkinaoikeus katsoo, että Liikennevirasto on ollut erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 momentin mukainen erityisalojen hankintayksikkö ja muutoksenhaun kohteena oleva hankinta on liittynyt erityisalojen hankintalain 8 §:n 1 momentin mukaiseen toimintaan. Hankintasäännösten sovellettavuutta on siten arvioitava erityisalojen hankintalain perusteella.

Hankintayksikkö ja kuultava ovat esittäneet, että valitus tulee jättää tutkimatta, koska hankinnassa on kysymys rakennusurakasta, jonka arvo alittaa erityisalojen hankintalain rakennusurakoita koskevan kynnysarvon. Valittajan mukaan kysymys on puolestaan tavara- ja palveluhankinnasta, jonka arvo ylittää kyseisen lain tavara- ja palveluhankintoja koskevan kynnysarvon ja jota koskevan valituksen tutkiminen kuuluu siten markkinaoikeuden toimivaltaan. Valittaja on lisäksi esittänyt, että mikäli markkinaoikeus katsoo, että valituksen kohteena oleva hankinta on luonteeltaan rakennusurakka, huomiovalolaitosten toimitus on katsottava rakennusurakasta erilliseksi tavara- ja palveluhankinnaksi, koska hankintojen keinotekoinen yhdisteleminen on hankintasäännösten vastaista.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaan rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on liitteessä B tarkoitettuun toimintaan liittyvän rakennustyön tai rakennusurakan toteuttaminen taikka suunnittelu ja toteuttaminen yhdessä; rakennusurakkasopimuksella tarkoitetaan myös rakennusurakan tyyppiin tai suunnitteluun ratkaisevaa vaikutusvaltaa käyttävän hankintayksikön asettamia vaatimuksia vastaavan rakennusurakan toteuttamista millä tahansa tavalla; rakennusurakka voi olla talon-, maan- tai vesirakennustöiden muodostama taloudellinen tai tekninen kokonaisuus.

Erityisalojen hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaan tavarahankintasopimuksella tarkoitetaan hankintasopimusta, jonka tarkoituksena on tavaroiden osto, leasing, vuokraus tai osamaksulla hankkiminen osto-optioin tai ilman niitä; tavarahankintasopimukseksi katsotaan myös sellainen hankintasopimus, jonka kohteena on tavarahankinnan lisäksi kokoamis- tai asennustöitä. Pykälän 4 kohdan mukaan palveluhankintasopimuksella tarkoitetaan muuta kuin julkista rakennusurakkaa koskevaa hankintasopimusta, jonka kohteena on palvelujen suorittaminen.

Erityisalojen hankintalain 11 §:n 1 momentin mukaan hankintaan, joka koskee kahta tai useampaa 4 §:n 2–4 kohdassa ja liitteessä C tarkoitettua hankintalajia, on sovellettava hankintasopimuksen pääasiallisen kohteen mukaan määräytyviä säännöksiä. Hankinnan, joka koskee osaksi liitteessä C tarkoitettuja palveluja ja osaksi muita palveluja tai joka koskee osaksi palveluja ja osaksi tavaroita, pääasiallinen kohde on määritettävä palvelujen tai tavaroiden korkeimman ennakoidun arvon mukaan.

Kysymyksessä olevaa hankintaa koskevan hankintailmoituksen julkaisemishetkellä erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin mukainen kynnysarvo on ollut tavaroita ja palveluja koskevissa hankinnoissa sekä suunnittelukilpailuissa 443.000 euroa (1 kohta) ja rakennusurakoita koskevissa hankinnoissa 5.548.000 euroa (3 kohta). Pykälän 2 momentin mukaan lakia ei sovelleta kynnysarvot alittaviin hankintoihin.

Erityisalojen hankintalain 14 §:n 1 momentin mukaan hankinnan ennakoitua arvoa laskettaessa perusteena on käytettävä suurinta maksettavaa kokonaiskorvausta ilman arvonlisäveroa. Arvioinnin on perustuttava ilmoittamisajankohdan tai muuhun hankintamenettelyn alkamisajankohdan arvoon. Arvoa laskettaessa on otettava huomioon myös hankinnan mahdolliset vaihtoehtoiset toteuttamistavat ja hankintasopimukseen sisältyvät optio- ja pidennysehdot sekä ehdokkaille tai tarjoajille maksettavat palkkiot tai maksut.

Erityisalojen hankintalain 18 §:n mukaan hankintaa ei saa pilkkoa eriin tai laskea sen arvoa poikkeuksellisin menetelmin kyseisen lain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Tavarahankintaa tai palveluhankintaa ei myöskään saa liittää rakennusurakkaan tai hankintoja muutoin yhdistellä keinotekoisesti kyseisen lain säännösten soveltamisen välttämiseksi.

Erityisalojen hankintalain 18 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 260) mukaan säännös vastaa hankintalain 31 §:ää. Kyseisen hankintalain säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 121) mukaan hankinnan jakamisen osiin tulee perustua todellisiin taloudellisiin tai teknisiin seikkoihin, jotka hankintayksiköiden tulee pystyä näyttämään tarvittaessa toteen. Lähtökohtana arvioinnissa on luontevan hankintakokonaisuuden määrittely.

Edellä todetuin tavoin muutoksenhaun kohteena oleva hankinta on koskenut rataosan Lahti–Heinola rautatien huomiovalojärjestelmää. Hankintailmoituksessa pääkohteen CPV-koodiksi on ilmoitettu 45234100-7 (Rautateiden rakennustyöt). Hankintalajiksi on ilmoitettu rakennusrakka. Hankintaa koskevan tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kuvaus" mukaan urakassa suunnitellaan huomiovalojärjestelmä, joka varoittaa tienkäyttäjiä lähestyvästä raiteilla kulkevasta kalustosta vilkkuvalla oranssilla valolla. Urakassa asennetaan huomiovalot 24:lle tasoristeykselle ja lisäksi urakkaan kuuluu kuudelle (6 kpl) integraatiovaroituslaitokselle huomiovalojärjestelmään kuuluvat hankinnat ja asennukset. Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan taustaa" mukaan tarjouspyynnön liitteenä 1 on ollut sopimusluonnos, josta ilmenee muun ohella suoritettava tehtävä.

Tarjouspyynnön liitteenä olevan urakkasopimusluonnoksen kohdan 3 "Urakan määrittely" alakohdassa 3.1 "Yleistä" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Urakassa tehdään uusien integraatiovaroituslaitoksien Radanvarsilaitteen (Rale) rajapinnan suunnittelu varoituslaitosjärjestelmään yhteistyössä ’Lahti-Heinola tievaroituslaitokset 2018’ -urakoitsijan kanssa.

[– –]

’Lahti-Heinola tievaroituslaitokset 2018’ -urakan urakoitsija asentaa integraatiovaroituslaitos kohteisiin uudet laitetilat, laitetilojen sähkönsyötöt, varoituslaitosjärjestelmät, radan- ja tieliikenteen merkit, ulkolaitteet (kuten kääntölaitteet, puomit, opastimet ja soittokellot). Tämän urakan ’Lahti-Heinola huomiovalolaitokset 2018’ -urakoitsija suunnittelee, hankkii ja asentaa integraatiovaroituslaitoksille Radanvarsilaitteen (RALE) ja kaiken siihen kytkeytyvät muut huomiovalojärjestelmän osat ja laitteet, kuten:

- Veturilaite (Vete)
- Aktivointikauko-ohjain (Kake)
- Aktivointiosuus (Ako)
o ’Lahti-Heinola huomiovalolaitokset 2018’ urakan urakoitsija suunnittelee ’hälytysosuuksien’ pituudet
- Tieosuustunnistin (Tesu)
o ’Lahti-Heinola huomiovalolaitokset 2018’ urakan urakoitsija suunnittelee ’tieosuuksien’ pituudet

[– –]

Urakkaan sisältyvät kohdassa 3.4 (Urakan sisältö) ja tarjouspyyntöliitteessä edellytetyssä laajuudessa urakan sisältämät suunnittelu ja rakennustyöt, sekä materiaalihankinnat kaikkien urakka-asiakirjojen mukaisesti siten, että työn lopputulos, rakenteet, niiden osat ja käytetyt rakennusaineet täyttävät niille asetetut vaatimukset. Tämä koskee myös rakenteiden tai niiden osien toimivuutta.

Allekirjoittanut urakoitsija sitoutuu jäljempänä määriteltyä urakkahintaa vastaan suorittamaan sopimusasiakirjoissa määritellyn suunnittelu ja rakennusurakan, sekä toimimaan rakennuskohteessa pääurakoitsijana sekä työmaan turvallisuuden johdosta vastaavana urakoitsijana (päätoteuttajana)."

Urakkasopimusluonnoksen kohdan 3 "Urakan määrittely" alakohdan 3.4 "Urakan sisältö" mukaan urakassa suunnitellaan ja toteutetaan huomiovalojärjestelmä kaikkine laitteineen sekä tehdään huomiovalojärjestelmän maastoasennukset kokonaisuudessaan ja urakassa suunnitellaan ja rakennetaan uusiin integraatiovaroituslaitoksiin huomiovalojärjestelmän vaatimat laitteet. Kyseisen alakohdan mukaan urakan päätyövaiheita ovat muun ohella seuraavat:

- Huomiovalojärjestelmän suunnittelu ja toteutus
- Integraatiolaitoksien varustaminen huomiovalojärjestelmällä
- Radanvarsilaitteen (RALE) ja varoituslaitosjärjestelmän rajapinnan suunnittelu yhteistyössä "Lahti-Heinola tievaroituslaitokset 2018" urakoitsijan kanssa
- Suojakaiteiden suunnittelu, hankkiminen ja asentaminen huomiovalokohteisiin
- Radan ja tien merkkien suunnittelu ja asentaminen huomiovalokohteisiin
- Tarvittavien lupien hankkiminen; "Lahti-Heinola huomiovalolaitokset 2018" -urakoitsijan työhön sisältyy huomiovalojärjestelmän asennuksien lupien hankinta (Huomiovalokohteet ja integraatiovaroituslaitoskohteiden osalta tässä urakassa tehtävät asennukset)
- Käyttöönottotestauksiin osallistuminen ja toimiminen niissä avustajina
- Urakoitsijan tulee työhön kuuluvana osana varautua osallistumaan isännöintivetoisiin tapahtumiin. Arvioitu määrä on kaksi (2) tapahtumaa urakan aikana.
- Urakan viimeistelyt (loppudokumenttien laadinta jne.).

Tarjouspyynnön liitteenä olevassa Tarjouspyyntöliite-nimisessä asiakirjassa on sen kohdassa 1 "Johdanto" todetuin tavoin kuvattu kysymyksessä olevan hankinnan työn sisältöä urakkasopimusluonnoksen kohdassa 3.4 kuvattua laajemmin. Kyseisessä asiakirjassa on kuvattu tarkemmin muun ohella radanvarsilaitteen (Rale), veturilaitteen (Vete) ja sen latauskaapin, aktivointikauko-ohjaimen (Kake) ja huomiovalojen toimintaa ja ominaisuuksia, urakkaan kuuluvia radan ja tieliikenteen merkkejä, kaapelointeja ja putkituksia sekä huomiovalokohteiden ja varoituslaitosten testauksia ja tarkastuksia, varaosia ja käyttökoulutusta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on oikeus päättää hankintojensa sisällöstä tarpeittensa mukaisesti ja laaja harkintavalta hankinnan kohteen määrittämisen osalta. Hankinnan ennakoitua arvoa arvioidessaan hankintayksikön on samalla arvioitava, mikä hankinnan pääasiallisen kohteen hankintalaji on, sillä hankintalaji vaikuttaa muun ohella hankinnassa sovellettavan kynnysarvon määräytymiseen. Erityisalojen hankintalain 11 ja 18 §:stä seuraa, ettei hankintayksikkö saa määritellä hankinnan kohdetta tai hankintalajia hankintaa vastaamattomalla tavalla hankintalain säännösten soveltamisen välttämiseksi. Hankintayksikkö ei esimerkiksi saa määritellä ja ilmoittaa pääasialliselta kohteeltaan olevaa tavarahankintaa rakennusurakaksi, jonka kynnysarvo on tavarahankintoja korkeampi. Toisaalta hankintayksikkö ei saa erityisalojen hankintalain 18 §:n mukaisessa tarkoituksessa määritellä ja ilmoittaa pääasialliselta kohteeltaan olevaa rakennusurakkaa tavarahankinnaksi tai muutoin jättää tarjouspyyntöasiakirjoissa kuvaamatta rakennusurakaksi katsottavia hankinnan osia ja piirteitä, sillä hankintailmoituksessa ja muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa tehdyt määrittelyt vaikuttavat potentiaalisten tarjoajien päätökseen osallistua tarjouskilpailuun. Tarjouspyyntöasiakirjoissa olevien määrittelyjen keskeisenä tarkoituksena on saada hankintamenettelyyn tarjoajia, jotka kykenevät toteuttamaan hankinnan sellaisessa laajuudessa kuin se on tarjouspyyntöasiakirjoissa määritelty.

Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön kilpailuttama hankinta on muodostanut luontevan hankintakokonaisuuden, eikä hankintayksikön voida katsoa keinotekoisesti yhdistelleen hankintoja hankintasäännösten soveltamisen välttämiseksi.

Markkinaoikeus toteaa, että CPV-luokittelujärjestelmässä hankinnan pääkohteen CPV-koodin 45234100-7 (Rautateiden rakennustyöt) alle kuuluu muun ohella CPV koodi 45234115-5 (Rautateiden merkinantojärjestelmään liittyvät työt). Kyseinen täsmennetty CPV-koodi on mainittu rakennusurakkasopimuksen määritelmää koskevassa erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdassa viitatun liitteen B "Rakennusurakoiden lista" kohdan 45.3 "Rakennusasennus" alakohdassa 45.34 "Muu rakennusasentaminen". Kyseisen alakohdan mukaan kyseiselle nelinumerotasolle kuuluu muun ohella valaistus- ja merkinantolaitteistojen asennus teille, rautateille, lentokentille ja satamiin.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintaan on kuulunut sekä erityisalojen hankintalain liitteen B mukaisesti rakennusurakoihin sisältyviä merkinantolaitteiden asennukseen liittyviä töitä että kyseisiä laitteita koskevaa tavarahankintaa. Asiassa on näin ollen arvioitava, mikä on ollut hankintasopimuksen pääasiallinen kohde.

Hankintayksikön ilmoituksen mukaan hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on ollut 450.000 euroa. Hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta, joiden arvonlisäverottomat kokonaistarjoushinnat ovat olleet noin 1.000.000 euroa ja noin 1.400.000 euroa.

Valittajan mukaan hankinnan kokonaishinnasta yli puolet on kohdistunut tavaran ja palvelujen hankintaan ja myös pelkkien huomiovalolaitteiden osuus hankkeen kokonaishinnasta on ollut hieman yli puolet. Asennus- ja rakennustöiden osuus on valittajan mukaan ollut huomattavasti vähäisempi.

Hankintayksikön mukaan hankinnan pääasiallinen kohde on ollut huomiovalolaitteiden suunnittelu ja asennus rautateille siihen liittyvine tarpeellisine toimenpiteineen. Urakoitsijalle kuuluvien materiaalihankintojen osuus on ollut alle puolet hankinnan arvosta ja vaikka huomiovalolaitteet ovat olennainen osa hankintaa, ne eivät ole olleet niin merkittäviä, että valolaitteiden hankinta olisi tehnyt koko hankinnasta tavarahankinnan. Myös kuultavan mukaan urakoitsijalle kuuluvien materiaalihankintojen osuus on ollut alle puolet hankinnan arvosta ja hankinnan pääasiallinen kohde on ollut huomiovalojärjestelmän suunnittelu- ja asennustyö.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on edellä kuvatun mukaisesti esitetty erilaisia näkemyksiä siitä, mikä osuus hankinnan kokonaisarvosta on ollut tavarahankintaa ja mikä rakennusurakkaa. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella voidaan todeta, että hankintaan kuuluvien tavaroina pidettävien materiaalihankintojen osuus hankinnan kokonaisarvosta on ollut noin puolet hankinnan kokonaisarvosta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan varsinaisten asennustöiden, jotka erityisalojen hankintalain liitteen B mukaisesti lukeutuvat rakennusurakoihin, osuus on ollut alle puolet hankinnan kokonaisarvosta. Loput hankinnan kokonaisarvosta ovat muodostaneet huomiovalojärjestelmää koskevat suunnittelupalvelut ja hankintaan liittyvät yleiskustannukset.

Rakennusurakkaan voi sisältyä erityisalojen hankintalain 4 §:n 2 kohdan mukaisesti rakennustyön toteuttamisen lisäksi myös sen suunnittelu. Toisaalta myös tavarahankintoihin voi erityisalojen hankintalain 4 §:n 3 kohdan mukaisesti kuulua kokoamis- tai asennustöitä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankinnan kohteen taloudellisena ja teknisenä tarkoituksena on ollut tienkäyttäjien turvallisuuden varmistaminen siten, että tienkäyttäjiä varoitetaan lähestyvästä raiteilla kulkevasta kalustosta. Hankinnan lopputuloksena on toimiva ja turvallinen huomiovalojärjestelmä, joka on sisältänyt materiaalien osalta itse huomiovalojen lisäksi radan- ja tieliikenteen merkkejä, ulkolaitteita ja valojärjestelmää ohjaavan ohjelmiston. Järjestelmän turvallisuus on varmistettu sen suunnittelua koskevilla vaatimuksilla. Suunnittelu on koskenut materiaalien lisäksi asentamista. Tarjouspyyntöasiakirjoista on siten käynyt ilmi, että hankinta sisältää kokonaisuuden suunnittelun ja toteutuksen, johon liittyy myös materiaaleja ja niiden asennusta. Kyse ei siis ole ollut ainoastaan tavaroiden hankkimisesta ja niihin liittyvistä asennustöistä.

Kun otetaan huomioon hankintayksikön harkintavalta hankinnan kohteen määrittelemisen osalta, huomiovalojärjestelmän asennustöistä ja suunnittelusta muodostuvan kokonaisuuden osuus hankinnan kohteesta, hankinnan sisältämät luonteeltaan erilaiset tavarat, jotka kuitenkin tukevat samaa teknistä ja taloudellista tarkoitusta, erityisalojen hankintalain liitteessä B asennustöistä todettu sekä se, että hankinta-asiakirjoissa esitetyn määrittelyn tarkoituksena on ollut saada hankintamenettelyyn tarjoajia, jotka kykenevät toteuttamaan kaikki hankinnan sisältämät osat, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut perustellusti arvioida hankintamenettelyä aloittaessaan kyseessä olevan rakennusurakka, jonka kokonaisarvo on alittanut erityisalojen hankintalain 13 §:n 1 momentin 3 kohdan rakennusurakoita koskevan kynnysarvon. Näin ollen hankintaan ei sovelleta erityisalojen hankintalakia ja valitus on jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan ja kuultava joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan asian laatuun ja laajuuteen nähden hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut ja kuultavan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Cautio Oy:n valituksen pääasian osalta tutkimatta.

Markkinaoikeus hylkää Cautio Oy:n vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta ja vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus velvoittaa Cautio Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 2.750 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Cautio Oy:n korvaamaan Destia Rail Oy:n oikeudenkäyntikulut 8.000 eurolla.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen hankintapäätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta Cautio Oy:n vaatimuksesta raukeaa.

Muutoksenhaku

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Petri Rinkinen, Mirva Näsi ja Markus Ukkola.

Huomaa