MAO:311/19

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä - potilastietojärjestelmä

julkinen hankinta - uhkasakon tuomitsemista koskeva hakemus

Diaarinumero: 2018/46
Antopäivä: 28.6.2019

ASIAN TAUSTA

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän (jäljempänä myös hankintayksikkö) hallitus on 14.11.2016 tekemällään päätöksellä § 222 päättänyt tehdä suorahankinnan potilastietojärjestelmästä. Hankintayksikkö on ilmoittanut 22.11.2016 julkaistulla vapaaehtoista ennakkoavoimuutta koskevalla ilmoituksella Effica-potilastietojärjestelmän käyttöoikeuden ulottamisesta Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön. Ilmoituksen mukaan kysymyksessä on ollut suora- ja lisähankinta hankintayksikön aikaisemmalta pääasialliselta palveluntuottajalta Tieto Healthcare & Welfare Oy:ltä. Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on suorahankintapäätöksen mukaan ollut noin 2.400.000 euroa.

Markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeuden päätöksen mukaan, mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa potilastietojärjestelmän tai sen laajennuksen hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen, joka on päätöksellään 29.1.2019 taltionumero 244 hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden päätöksen.

Tieto Healthcare & Welfare Oy on tehnyt 30.5.2017 tilausvahvistuksen otsikolla "Potilastietojärjestelmän käytön laajennus: väliaikainen sopimusjärjestely, Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä".

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Hakemus

Vaatimukset

In Net Oy (jäljempänä myös hakija) on vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle markkinaoikeuden 22.12.2017 antamalla päätöksellä numero 837/17 asetetun 200.000 euron määräisen uhkasakon maksettavaksi ja asettaa hankintayksikölle uuden, määrältään vähintään samansuuruisen uhkasakon markkinaoikeuden päätöksen noudattamisen tehosteeksi. Hakija on lisäksi vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.840 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö ei ole toiminut markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyllä tavalla, vaan on pannut hankinnan täytäntöön markkinaoikeuden päätöksestä huolimatta.

Hankintayksikön olisi tullut välittömästi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen aloittaa kumotun suorahankintapäätöksen kohteena olevien hankintojen kilpailuttaminen huolimatta mahdollisesta valittamisesta korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Hankintayksikkö ei ole korkeimpaan hallinto-oikeuteen tekemässään valituksessa edes vaatinut korkeimmalta hallinto-oikeudelta välipäätöstä siitä, onko markkinaoikeuden päätöstä valituksesta huolimatta noudatettava.

Hankintayksikkö on pannut täytäntöön laittoman suorahankinnan suun terveydenhuollon järjestelmiin liittyvissä osa-alueissa. Tämän lisäksi hankintayksikkö on jatkanut muilta osin laittoman suorahankinnan piiriin kuuluvien tietojärjestelmien toimituksia sellaisilla sopimuksilla, jotka ovat tulkittavissa tosiasiallisiksi sopimuksen täytäntöönpanotoimiksi. Kyseisissä järjestelmissä ei ole voinut olla kysymys väliaikaisista järjestelyistä, vaan kumotun suorahankintapäätöksen toimeenpanosta.

Hankintayksikkö on 22.1.2018 antamassaan vastauksessa In Net Oy:n tietopyyntöön todennut, että keskeisissä SHT-toiminnoissa käytetään edelleen WinHit-ohjelmaa ja että hankintapäätöstä sen korvaamiseksi ei ole tehty. Hankintayksikkö on lisäksi todennut, että Lifecare-järjestelmää käytetään siltä osin kuin se on korvannut Pegasos-järjestelmän. In Net Oy on edelleen tiedustellut hankintayksiköltä, kirjataanko Lahden kaupungin suun terveydenhuollon radiologiset lähetteet keskussairaalaan Tieto Oyj:n toimittamaan Effica- tai Lifecare-järjestelmään ja onko Lifecaren eReseptin osalta pidetty tai tullaanko niistä pitämään koulutuksia Lahden suun terveyden henkilökunnalle. Hankintayksikkö on vastannut molempiin kysymyksiin myönteisesti.

Edellä mainitut hankintayksikön vastaukset ovat tarkoittaneet sitä, että hankintayksikkö on ottanut käyttöön markkinaoikeuden kumoamaan suorahankintapäätökseen kuuluneet Tieto Oyj:n suun terveydenhuollon järjestelmät. Järjestelmät on otettu käyttöön markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, sillä hankintayksikkö on kaksi päivää ennen markkinaoikeuden päätöstä todennut In Net Oy:lle muun ohella, että Effica-järjestelmä ei ole käytössä Lahden suun terveydenhuollossa muilta osin kuin Lahden kaupunkiin vuonna 2016 liitetyn entisen Nastolan kunnan alueen yksiköissä ja keskitetyissä palveluissa.

Kyseiset suun terveydenhuollon järjestelmät ovat kuuluneet markkinaoikeuden kumoaman suorahankintapäätöksen kohteina olleisiin tietojärjestelmiin. Hankintayksikkö on itse tehdessään markkinaoikeuskäsittelyn aikana väliaikaisen sopimuksen hankinnan järjestämisestä todennut, että väliaikainen järjestely ei koske suun terveydenhuollon osioita. Koska kumottu suorahankintapäätös on tehty Tieto Oyj:n tarjouksen mukaisesti, ja väliaikainen sopimus on tehty Tieto Oyj:n päivitetyn tarjouksen mukaisesti, joka on ollut suun terveydenhuollon järjestelmiä lukuun ottamatta samansisältöinen kuin kumottu suorahankintapäätös, suun terveydenhuollon järjestelmät ovat olleet kumotun suorahankinnan kohteina. Järjestelmät on otettu käyttöön markkinaoikeuden päätöksen antamisen jälkeen, eikä kyseessä ole voinut olla väliaikainen järjestely.

Hankintayksikkö on tehnyt markkinaoikeuskäsittelyn aikana 11.4.2017 päätöksen väliaikaisesta järjestelystä Tieto Oyj:n kanssa. Sopimus on päättynyt markkinaoikeuden päätökseen tai päätöksen perusteella tehdyn tilausvahvistuksen mukaisesti se on päättynyt markkinaoikeuden päätöksen tultua annettua tiedoksi. Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on kuitenkin tehnyt päätöksen 22.1.2018 § 5, jonka mukaan hankintayksikkö on katsonut epätarkoituksenmukaiseksi ja mahdottomaksi kilpailuttaa tässä vaiheessa potilastietojärjestelmiä muutaman vuoden siirtymäkaudeksi. Samassa päätöksessä on todettu, että kuntayhtymä huolehtii potilastietojärjestelmien yhteentoimivuudesta tarvittaessa väliaikaisin sopimuksin siihen asti, kunnes asia on lainvoimaisesti ratkaistu.

Hankintayksikkö on In Net Oy:lle toimittamassaan vastauksessa väliaikaista järjestelyä koskeviin kysymyksiin 22.1.2018 todennut, että väliaikaista sopimusta jatketaan siihen asti, kun suorahankintapäätöstä koskeva valitus on tullut lainvoimaisesti ratkaistuksi, eikä erillistä päätöstä ole tarvetta tehdä. Näin ollen hankintayksikkö on markkinaoikeuden päätöksen jälkeen päättänyt jatkaa väliaikaista sopimusta Tieto Oyj:n kanssa kumotun suorahankinnan kohteena olevista tietojärjestelmistä ja palveluista siihen saakka, kunnes korkein hallinto-oikeus on antanut ratkaisunsa. Markkinaoikeuden päätöstä on kuitenkin tullut noudattaa mahdollisesta valituksesta huolimatta.

Vastine

Vaatimukset

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää hakemuksen ja velvoittaa hakijan korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 4.495 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä 21.12.2017 numero 837/17 korkeimpaan hallinto-oikeuteen. Asia on luonteeltaan sellainen, ettei markkinaoikeuden päätöstä voida laittaa täytäntöön ennen kuin valitusasia on korkeimmassa hallinto-oikeudessa lainvoimaisesti ratkaistu. Hankintayksikkö ei ole tämän vuoksi valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle erikseen vaatinut täytäntöönpanon kieltämistä vaan on katsonut, että asian luonteesta johtuen markkinaoikeuden päätöstä ei edes voitaisi laittaa täytäntöön sen johdosta, että valitus korkeimmassa hallinto-oikeudessa menettäisi täysin merkityksensä, eikä hankintayksikkö saisi valituksellaan oikeussuojaa.

Kyseessä oleva hankinta on muodostanut välttämättömän edellytyksen sille, että hankintayksikkö on kyennyt tuottamaan lakisääteiset terveyspalvelut kuntayhtymään liitetyn Lahden kaupungin asiakkaille tasavertaisesti ja toiminnallisesti laadukkaalla tavalla. Mainittujen asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytyksetöntä järjestämistä väliaikaisella sopimuksella. Tapauksen erityisen poikkeuksellinen ja samalla yhteiskunnallisesti merkittävä luonne sekä potilasturvallisuuteen liittyvät intressit on välttämätöntä ottaa huomioon.

Hankintayksikön ryhtyminen uuden kilpailutuksen järjestämiseen on muodostunut käytännössä mahdottomaksi. Valituksella korkeimpaan hallinto-oikeuteen on ollut erityinen merkitys markkinaoikeuden päätöksen noudattamisen ja uhkasakon maksettavaksi määräämisen kannalta. Hankintayksikkö on hankintaa toteuttaessaan pyrkinyt yhteensovittamaan julkisia hankintoja koskevat johtavat periaatteet sekä elävän elämän pakottavat tarpeet ja intressit kuten erityisesti julkisen terveydenhuollon toimintakyvyn varmistamisen ja potilasturvallisuuden.

Siirtymäkausi, jota varten alkuperäistä sopimusta laajennettiin, on tietojärjestelmiin liittyvänä sopimusjärjestelynä niin lyhyt, että hankintayksikkö joutuu joka tapauksessa luomaan valmiuksia tulevien tietojärjestelmäkilpailutusten toteuttamiseksi. Tässä suhteessa valmistellaan tosiasiassa samoja asioita kuin tapauksessa, jossa markkinaoikeuden päätöstä ryhdyttäisiin välittömästi panemaan täytäntöön. Hankintoja toteutetaan Päijät-Hämeen hyvinvointiyhteiskunnan tapauksessa terveydenhuollon lakisääteisten tehtävien toteuttamiseksi, toiminnallisten valmiuksien turvaamiseksi ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi. Yleisesti on tiedossa, että maakunnat ottavat vastuun tietojärjestelmähankinnoista mahdollisesti jo 1.1.2020 alkaen. Jos markkinaoikeuden päätöstä olisi ryhdytty välittömästi panemaan täytäntöön käynnistämällä kilpailutus, se olisi merkinnyt tilannetta, jossa kuntayhtymä tekisi vuosiksi eteenpäin tietojärjestelmähankintoja, kun vain muutaman kuukauden kuluttua maakunnan väliaikainen hallinto aloittaisi työt ja puolentoista vuoden kuluttua kuntayhtymältä siirtyisi kaikki toimivalta potilastietojärjestelmiin liittyen. Tämä olisi vastoin hallinnon suhteellisuusperiaatetta.

In Net Oy on ollut suorahankintapäätöstä koskevassa asiassa ainoa valittaja. Yhtiö toimittaa ainoastaan suun terveydenhuollon potilastietojärjestelmiä. Yhtiön osuus kuntayhtymän nykyisistä potilastietojärjestelmän kustannuksista on noin 1,5 prosenttia, mikä kuvaa yhtiön osion merkitystä hankintayksikön potilastietojärjestelmäkokonaisuudesta.

Suun terveydenhuollon tietojärjestelmät eivät kuulu laajennetun sopimuksen piiriin. In Net Oy:llä ei tosiasiassa ole oikeussuojan tarvetta, koska se toimittaa vain suun terveydenhuollon tietojärjestelmiä.

Väliaikaisen järjestelyn sopimus on tehty väliaikaisena eikä hankintayksikön tekemän suorahankintapäätöksen mukaisena. Väliaikainen järjestäminen on poikennut hankintapäätöksen tosiasiallisesta täytäntöönpanosta muun ohella sen keston ja irtisanomista koskevan ehdon osalta. Hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle on ollut perusteet myös korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi. Ensinnäkin hankinnan tarve on ollut välitön, eikä sen järjestämistä ole voitu lykätä muutoksenhaun ajaksi. Toiseksi väliaikaisella järjestämisellä ei ole millään tavoin rajoitettu tai estetty muutoksenhaun johdosta annettavan ratkaisun täytäntöönpanoa ratkaisun lopputuloksesta riippumatta.

Markkinaoikeuden ratkaisun päävelvoitetta on noudatettu. Vaikka päävelvoitteen noudattamatta jättämistä tulkittaisiin siten, että hankintayksikön olisi tullut aloittaa uuden kilpailutuksen valmistelut, hankintayksiköllä on ollut pätevä syy olla noudattamatta sitä.

Asian arvioinnissa ei ole aihetta ottaa huomioon tuomioistuinkäsittelyn kestoa. Tuomioistuinkäsittelyn kesto on hankintayksikön vaikutusmahdollisuuksien ulkopuolella ja muutoinkin asiaan kuulumatonta.

Vastaselitys

Hakija on esittänyt, että hankintayksikön korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamalla valituksen täydennyksellä ei ole asian kannalta lähtökohtaisesti merkitystä. Hankintayksikkö on nimittäin jatkanut väliaikaista järjestelyä Tieto Oyj:n kanssa korkeimman hallinto-oikeuden pääasiassa antamaan ratkaisun ajankohtaan saakka ennen kuin korkeimmalle hallinto-oikeudelle on toimitettu markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanokieltoa koskeva hakemus.

Hankinnan pitkäkestoinen väliaikainen järjestely on rinnastettavissa tosiasiallisesti alkuperäisen hankintapäätöksen täytäntöönpanoksi. Valittajan tiedossa ei ole, että hankintayksikön ja Tieto Oyj:n väliaikainen sopimus olisi sisältänyt esimerkiksi sellaista irtisanomisehtoa, jolla väliaikainen järjestely olisi voitu välittömästi päättää, mikäli korkein hallinto-oikeus hylkää markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen.

Sopimuskauden kestoa, sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskevalla lainsäädäntöuudistuksella sekä tietoteknisillä seikoilla ei ole merkitystä arvioitaessa nyt käsillä olevaa asiaa. Markkinaoikeus on todennut suorahankinnan hankintasäännösten vastaiseksi. Edellä mainittuihin olosuhteisiin liittyvillä perusteilla, joilla hankintayksikkö on alun perin perustellut suorahankintaa, ei voi olla merkitystä arvioitaessa sitä, tuleeko uhkasakko määrätä maksettavaksi. Viitatut tosiasialliset olosuhteet ovat hankintayksikön itse aiheuttamia ja niiden vaikutus olisi voitu välttää järjestämällä hankinnasta alun perin hankintasäännösten mukainen kilpailutus.

Sopimuskauden lyhyt kesto on asettanut hankintayksikölle erityisen velvoitteen hankintailmoituksen julkaisemiseen välittömästi markkinaoikeuden päätöksen jälkeen. Hankintayksikön väliaikainen sopimus ja koko hankinnan lyhyt kesto tosiasiallisesti estävät ja rajoittavat markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanoa siinä tapauksessa, että korkein hallinto-oikeus hylkää hankintayksikön valituksen.

Ei voi pitää paikkaansa, että hankinnan kilpailutus on yhtäältä käytännössä mahdotonta ja toisaalta väitetyllä väliaikaisella järjestämisellä ei millään tavoin rajoiteta tai estetä muutoksenhaun johdosta annettavan ratkaisun täytäntöönpanoa ratkaisun lopputuloksesta riippumatta.

Hankintasäännösten tehokkuus ja tarjoajien oikeussuoja kaventuisivat merkittävästi, mikäli hankintayksikkö voisi toimia siten, että se ensin hidastelee hankintojen toteuttamisessa, sitten toteuttaa ne suorahankintoina ja kun suorahankinta kyseenalaistetaan, toteuttaa hankinnat väliaikaisina sopimuksina.

Hakija on potilastietojärjestelmiä toimittava yritys, jolla on asiassa suuri oikeussuojan tarve. Markkinaoikeuden päätöksen päävelvoitetta ei ole asiassa noudatettu. Käsillä ei myöskään ole pätevää syytä olla noudattamatta päävelvoitetta. Hankintayksikkö olisi voinut järjestää hankintasäännösten mukaisen kilpailutuksen heti markkinaoikeuden päätöksen tiedoksi saatuaan. Kiire ja asiaan liittyvät hankaluudet ovat olleet täysin hankintayksikön itse aiheuttamia.

Muut kirjelmät

Hakija on 5.2.2019 markkinaoikeuteen toimittamassaan lausumassa viitaten korkeimman hallinto-oikeuden asiassa antamaan ratkaisuun esittänyt, että hankintayksikön edustajan julkisuuteen antamien vastausten valossa korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on jäämässä vaikutuksettomaksi. Hankintayksikkö on ilmoittanut aikovansa toimia täysin samalla tavalla kuin mitä se on ilmoittanut suunnitelmakseen jo suorahankintavaiheessa. Hankintayksikkö hankkii ilman kilpailutusta väliaikaisesti järjestelmän, ja toteuttaa kilpailutuksen vasta, jos UNA-hanke, joka käynnistettiin jo vuonna 2013, johtaa toimivaan järjestelmän hankkimismahdollisuuteen.

Markkinoilla toimivan yrityksen näkökulmasta on merkityksetöntä, millä perusteella hankintayksikkö jättää kilpailuttamatta hankintansa. Mikäli hankintayksikkö todella välttää kilpailutuksen tekemisen määräämättömäksi ajaksi siten, että se ensin tekee suorahankinnan, sitten jatkaa sitä oikeudenkäyntien yli väliaikaisena järjestelynä, ja saatuaan tuomion laittomasta suorahankinnasta tekee muodollisesti uuden sopimuksen samasta palvelusta määräämättömäksi ajaksi, kunnes valmistusajaltaan epävarma projekti tuottaa tuloksia, on hankintojen kilpailutusvelvollisuus tosiasiallisesti tehoton.

Hankintayksikkö on 21.2.2019 markkinaoikeudelle toimittamassaan lausumassa esittänyt, että se toteuttaa kilpailutuksen markkinaoikeuden päätöksen edellyttämällä tavalla. Korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä markkinaoikeuden päätös, jolla suorahankinta on katsottu hankintasäännösten vastaiseksi, on tullut lainvoimaiseksi.

Kilpailutuksen toteuttamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa: toteuttaa kilpailutus ja hankinta yksin tai vaihtoehtoisesti yhdessä usean muun sairaanhoitopiirin sekä sosiaali- ja terveydenhuoltokuntayhtymän kanssa niin sanotun UNA-hankkeen puitteissa. UNA-hankekokonaisuus sisältää terveydenhuollon potilastietojärjestelmän korvaavan osion lisäksi muun ohella sosiaalihuollon järjestelmäosion, asiakkuudenhallinnan osion sekä toiminnanohjauksen komponentit. Valtakunnallisessa UNA-hankkeessa, jossa yhteishankintayksikkönä vuoden 2018 joulukuusta lähtien on toiminut UNA Oy, ollaan siirtymässä asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuksien kilpailutukseen ja hankintaan.

Hankintayksikkö on ollut vahvasti mukana ja sitoutunut UNA-hankkeen valmisteluun. Hankintayksikkö on aiemmin päätöksellään hyväksynyt sopimuksen kokonaisuuteen liittyvästä niin sanotun UNA-ytimen hankinnasta sekä hyväksynyt 11.12.2018 tekemällään päätöksellä § 359 osallistumisensa UNA Oy:n toimintaan.

Hankintayksikön hallitus on päättänyt ensimmäisessä korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun jälkeen 11.2.2019 pitämässään kokouksessa muun ohella valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan uusi väliaikainen sopimus Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun ja siinä tapauksessa, että yhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lykkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun.

UNA-hankkeen työ on aloitettu julkaisemalla toimittajille osoitettu tietopyyntö markkinatilanteen kartoittamiseksi. Hankinnan on arvioitu tapahtuvan vuoden 2020 aikana ja käyttöönoton arviolta vuoden 2022 aikana.

Ennen kuin uusi hankinta on mahdollista toteuttaa, hankintayksikön tulee toimia väliaikaisten sopimusten varassa. Hankintayksiköllä on voimassa väliaikaiset sopimukset sen käytössä jo aiemmin olleen Tieto Oyj:n potilastietojärjestelmän ulottamisesta koskemaan Lahden kaupungin alueen perusterveydenhuollon työntekijöitä. Nämä väliaikaiset sopimukset päivitetään vastaamaan korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen jälkeistä tilannetta ja lähtien siitä, että väliaikaiset sopimukset ovat voimassa vain välttämättömän ajan ja siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Hakija on 4.3.2019 markkinaoikeudelle toimittamassaan lausumassa esittänyt, että UNA-hankkeen tuottamaa järjestelmää tuskin olisi saatavissa käyttöön hankintayksikön esittämää aikataulua nopeammin missään olosuhteissa. Todennäköisempää on, että hanke myöhästyy jälleen esitetystä aikataulusta. Sen sijaan ei kuitenkaan pidä paikkaansa, että hankintayksikön esittämä aikataulu pätisi mihin tahansa potilastietojärjestelmään.

Hankintayksikön olisi tullut noudattaa markkinaoikeuden 22.12.2017 antamaa ratkaisua numero 837/17 päätöksen antamishetkestä lukien, mikä on tarkoittanut hankinnan kilpailuttamisen aloittamista, jos se on aiottu toteuttaa. Hankintayksikö ei ole aloittanut kilpailutusta eikä tehnyt mitään sitä edistääkseen.

Hankintayksikkö on perustellut alkuperäistä suorahankintaansa sitä koskevassa hankintapäätöksessä sekä sittemmin markkinaoikeudessa ja korkeimmassa hallinto-oikeudessa sillä, että kyseessä on ollut vain noin kolmen vuoden väliaikainen hankinta ennen UNA-hanketta, johon hankintayksikkö oli sitoutunut jo aiemmin. Siten korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisu on jäämässä vaikutuksettomaksi ja väliaikaiseksi kutsuttu suorahankinta on voimassa väliaikaisena sopimuksena niin pitkään, kuin hankintayksikkö alun perin on suorahankintapäätöksensä suunnitellut.

Hakija on 30.4.2019 markkinaoikeudelle toimittamassaan lausumassa esittänyt, että hankintayksikkö on 24.4.2019 hakijalle antamassaan tietopyyntövastauksessa vahvistanut, että Lahden suunterveydenhuollossa on käytössä Lifecare-ohjelmisto, johon potilasasiakirjat tallennetaan muiden kuin niiden osalta, jotka ovat olleet Lahden kaupungin asukkaita jo ennen kuntaliitosta. Hakijan saamien tietojen mukaan käyttöönottoon liittyvät toimenpiteet jatkuvat yhä Lahden suunterveydenhuollossa. Se, miten laajasti hankintayksikkö käyttää Lifecare-ohjelmistoa, ei ole ratkaisevaa. Ratkaisevaa on se, onko hankintayksikkö hankkinut ohjelmiston hankintasäännösten mukaisesti vai onko se pannut täytäntöön kumotun suorahankintapäätöksen. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta hankkia ja ylläpitää useita päällekkäisiä potilastietojärjestelmiä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Hakemuksen tutkiminen

In Net Oy:n valituksen johdosta markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla.

In Net Oy on markkinaoikeudelle tekemällään hakemuksella vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle asetetun edellä mainitun uhkasakon maksettavaksi ja asettaa hankintayksikölle uuden, määrältään vähintään samansuuruisen uhkasakon markkinaoikeuden päätöksen noudattamisen tehosteeksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että In Net Oy:llä ei ole asiassa oikeussuojan tarvetta.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä myös hankintalaki) 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 5 §:n mukaan mainitussa laissa tarkoitettu asia pannaan vireille asianomaisten säännösten ja määräysten noudattamista valvovan viranomaisen aloitteesta tai esityksestä taikka sen hakemuksesta, jonka etua tai oikeutta asia koskee.

Ottaen huomioon, että edellä mainitulla markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 tapahtunut kiellon määrääminen sekä uhkasakon asettaminen on johtunut In Net Oy:n markkinaoikeudelle tekemästä valituksesta, markkinaoikeus katsoo, että In Net Oy:llä on oikeus vaatia myös sanotun uhkasakon tuomitsemista maksettavaksi. Hakemus on näin ollen otettava tutkittavaksi.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on hakijan hakemuksen perusteella kysymys siitä, onko Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle markkinaoikeuden päätöksessä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn suorahankintaa koskevan kiellon tehosteeksi asetetun uhkasakon maksettavaksi tuomitsemiselle perusteita yhtäältä markkinaoikeuden päätöksen ja toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti tilaamalla sen hankintamenettelyyn osallistuneelta toimittajalta, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Edellä mainitun säännöksen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 67) todetulla tavalla hankintayksiköllä on oikeus järjestää hankinta väliaikaisin järjestelyin aina siihen saakka, kunnes uusi tarjouskilpailu muutoksenhaun johdosta annetun päätöksen perusteella on ehditty toteuttaa tilanteessa, jossa hankintayksikön järjestämiä palveluita käyttävien asiakkaiden etu on edellyttänyt palveluiden keskeytymätöntä järjestämistä. Mainituissa esitöissä on todettu edelleen, että hankintalain 93 §:n 1 momentin säännöksellä ei ole ollut tarkoitus muuttaa suorahankintaa koskevaa sääntelyä. Suorahankinnalle on laissa säädetty tiukat reunaehdot ja suorahankinta toteutetaan useimmiten kokonaan ilman kilpailutusta. Tästä syystä suorahankinnan edellytykset ovat tiukemmat kuin edellytykset hankinnan väliaikaiselle järjestämiselle.

Hankintalain 93 §:n 1 momentin esitöiden mukaan (HE 190/2009 vp s. 68) hankinnan väliaikainen järjestäminen edellyttää arvioita siitä, onko hankinnan tarve välitön vai voidaanko hankinta lykätä muutoksenhaun ajaksi. Tarve hankinnan välittömälle järjestämiselle on lähtökohtaisesti esimerkiksi tilanteessa, jossa hankintayksiköllä on lakisääteinen velvollisuus palvelun järjestämiseen tai hankinnassa on kyse sellaisesta tavara- tai palveluhyödykkeestä, jota hankintayksikkö tarvitsee tehtäviensä hoitamisessa. Hankinnan arvolla ei lähtökohtaisesti ole merkitystä arvioinnissa. Hankintayksikön oman toiminnan lisäksi vastaavin edellytyksin voidaan ottaa huomioon hankintayksikön asiakkaiden tarpeet esimerkiksi tilanteessa, jossa yhteishankintayksikkö vastaa kilpailuttamisesta.

Hankintalain 93 §:n 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan:
1) hankintayksikön päätös kumota osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä; tai
3) velvoittaa hankintayksikköä korjaamaan virheellisen menettelynsä.

Edellä mainitun säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp s. 68) mukaan kyseinen säännös käytännössä edellyttää, että hankintayksikkö rajoittaa väliaikaisjärjestelyn päättymään tuomioistuimen antamaan ratkaisuun tai viimeistään silloin, kun virhe aiemmassa hankintamenettelyssä on muutoksenhaun johdosta annetun ratkaisun perusteella korjattu. Suositeltavaa on, että väliaikaista järjestelyä koskevien sopimusehtojen mukaan sopimus voidaan irtisanoa päättymään markkinaoikeuden ratkaisun johdosta.

Edellä selostetulla tavalla hankintalain 100 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa mainitussa laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon. Uhkasakon määräämisestä ja tuomitsemisesta säädetään uhkasakkolaissa.

Uhkasakkolain 10 §:n 1 momentin mukaan uhkasakon asettanut viranomainen voi tuomita uhkasakon maksettavaksi, jos päävelvoitetta ei ole noudatettu eikä noudattamatta jättämiseen ole pätevää syytä. Edellytyksenä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi on, että uhkasakon asettamista koskeva päätös on lainvoimainen, jollei päätöstä ole säädetty tai määrätty noudatettavaksi muutoksenhausta huolimatta.

Hankintalain 106 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös mainitun lain 94 §:n 1 momentin 4–7 kohdassa tarkoitetun seuraamuksen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vain lainvoimaisen päätöksen nojalla.

Relevantti tosiseikasto

Hankintayksikkö on 14.11.2016 tekemällään suorahankintapäätöksellä sekä 22.11.2016 julkaisemallaan vapaaehtoista ennakkoavoimuutta koskevalla ilmoituksella päättänyt yhtäältä yhdistää aiemmin erilliset Aava- ja Oiva Effica-kannat osaksi erikoissairaanhoidon tietokantaa, ja toisaalta laajentaa Effica-järjestelmää Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstön käyttöön.

In Net Oy on 5.12.2016 valittanut markkinaoikeuteen edellä mainitusta hankintayksikön suorahankintapäätöksestä

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on tehnyt Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen hankinnan järjestämisestä. Tästä osoituksena markkinaoikeudelle on toimitettu Tieto Healthcare & Welfare Oy:n 30.5.2017 päivätty tilausvahvistus "Potilastietojärjestelmän käytön laajennus: väliaikainen sopimusjärjestely, Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä".

Edellä mainitun tilausvahvistuksen kohdassa "Tilauksen kohde, tuotteet ja palvelut" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Phsotey:n potilastietojärjestelmän käytön laajennus kattamaan nykyiset Lahden kaupungin perusterveydenhuollon käyttäjät lukuun ottamatta suun terveydenhuoltoa.

(– –)

Tilausvahvistus on tarkoitettu väliaikaisen sopimusjakson ajaksi, jonka on voimassa markkinaoikeuden päätökseen saakka. Riippumatta siitä, mitä sopimuksen irtisanomisesta tai muusta päättämisestä muutoin on sovittu, sopimus irtisanotaan päättymään markkinaoikeuden päätöksessä edellytetyllä tavalla."

Markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön asetetun 200.000 euron sakon uhalla. Markkinaoikeus on päätöksessään lisäksi todennut, että mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kyseessä olevan hankinnan julkisena hankintana, sen on järjestettävä uusi tarjouskilpailu, jossa on otettava huomioon päätöksessä mainitut seikat.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymä on valittanut edellä mainitusta markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

In Net Oy on markkinaoikeudelle tekemällään hakemuksella vaatinut, että markkinaoikeus tuomitsee Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymälle asetetun edellä mainitun uhkasakon maksettavaksi ja asettaa hankintayksikölle uuden, määrältään vähintään samansuuruisen uhkasakon markkinaoikeuden päätöksen noudattamisen tehosteeksi.

Viimeksi mainitun asian käsittelyn aikana hakija on toimittanut markkinaoikeudelle hankintayksikön vastauksia hakijan esittämiin kysymyksiin. Kyseisessä asiakirjassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kysymykset I

Varmistuaksemme siitä, että olemme tulkinneet vastaustanne oikein pyydämme vielä vahvistamaan, että:
1. Yhtymässä ei ole käytössä Effica- ja/tai Lifecare-järjestelmää Lahden suun terveydenhuollon osalta eikä näiden käyttöönottamisesta ole tehty päätöstä?
2. Yhtymässä ei ole käytössä Lahden suun terveydenhuollon osalta Lifecare-järjestelmän E-reseptipalvelua eikä E-reseptipalvelua olla ottamassa käyttöön.(– –)?

Vastaukset I
1. Keskeisissä STH-toiminnoissa käytetään edelleen WinHit-ohjelmaa. Hankintapäätöstä sen korvaamisesta ei ole tehty.
2. Lifecare järjestelmää käytetään siltä osin kuin se korvasi Pegasos järjestelmän.

Kysymykset II

1. Onko väliaikainen sopimusjärjestely Tieto Oyj:n kanssa irtisanottu tai muutoin päätetty Tieto Oyj:n tilausvahvistuksen mukaisesti?
2. Mikäli Tieto Oyj edelleen toimittaa Yhtymälle osaakaan niitä tietojärjestelmiä taikka palveluita, jotka ovat sisältyneet markkinaoikeuden kumoamaan suorahankintapäätökseen, ja koska kyseinen väliaikainen järjestely ei voi olla enää voimassa, In Net Oy pyytää Yhtymää toimittamaan tiedon mihin päätökseen kyseinen menettely perustuu ja kuinka pitkään kyseisen järjestelyn on päätetty jatkuvan?

Vastaukset II

1. Väliaikaista sopimusta jatketaan Innetin valitusasian lainvoimaiseksi tuloon asti, eikä erillistä päätöstä ole tarvetta tehdä.
2. Kts vastaus 1.

Kysymykset III

1. Tuleeko Lahden kaupungin suun terveydenhuollon radiologiset lähetteet keskussairaalaan kirjata Tieto Oyj:n toimittamaan Effica- / tai Lifecare-järjestelmään?
2. Onko Lifecaren eReseptin osalta pidetty / tai tullaanko pitämään koulutuksia Lahden suun terveyden henkilökunnalle?

Vastaukset III

1. Kyllä.
2. Kyllä."

Korkein hallinto-oikeus on 29.1.2019 antamallaan päätöksellä, taltionumero 244 hylännyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän valituksen ja pysyttänyt markkinaoikeuden 22.12.2017 antaman päätöksen numero 837/17.

Korkein hallinto-oikeus on edellä mainitussa päätöksessään todennut muun ohella, että markkinaoikeuden päätöksen 22.12.2017 numero 837/17 päätöslauselman muotoilusta huolimatta kyseisessä päätöksessä on ollut kysymys vain Effica-järjestelmän käyttöoikeuden laajentamisesta Lahden kaupungin perusterveydenhuollon henkilöstöön eikä Effica-järjestelmän tietokantojen yhdistämistä koskevasta hankinnasta.

Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on päätöksellään 11.2.2019 D/344/00.01.02.03/2019 päättänyt muun ohella valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan uuden väliaikaisen sopimuksen Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun, ja sikäli kun vhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lvkkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun.

Edellä mainittuun päätökseen liittyen Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän hallitus on päätöksellään D/1742/00.01.05.02/2017 päättänyt muun ohella merkitä 100 kappaletta perustettavan UNA Oy:n osakkeita.

Viimeksi mainitun päätöksen perusteluosassa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Korkeimman hallinto-oikeuden päätös tarkoittaa sitä, että markkinaoikeuden alkuperäinen päätös, jolla suorahankinta katsottiin hankintalain vastaiseksi, tulee lainvoimaiseksi. Yhtenäinen potilastietojärjestelmä tulee siis kilpailuttaa. KHO:n ratkaisussa ei sinänsä täsmennetä, miten asiassa tulee edetä ja missä aikataulussa.

Ennen kuin uusi kilpailutus on mahdollista toteuttaa, kuntayhtymän tulee toimia väliaikaisten sopimusten varassa. Nämä päivitetään vastaamaan KHO:n päätöksen jälkeistä tilannetta ja lähtien siitä, että väliaikaiset sopimukset ovat voimassa vain välttämättömän alan ja siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Nopeampaa vaihtoehtoa ei ole.

Kilpailutuksen toteuttamiseksi on kaksi päävaihtoehtoa: toteuttaa kilpailutus ja hankinta yksin tai sitten yhdessä muiden sairaanhoitopiirien ja Sote-kuntayhtymien kanssa osana UNA-hanketta. Hankekokonaisuus sisältää terveydenhuollon potilastietojärjestelmän korvaavan osion lisäksi muun muassa sosiaalihuollon järjestelmäosion, asiakkuudenhallinnan osion sekä toiminnanohjauksen komponentit.

Kansallisessa UNA-hankkeessa ollaan siirtymässä seuraavaan vaiheeseen eli asiakas- ja potilastietojärjestelmäkokonaisuuksien kilpailutukseen sekä hankintaan. Hyvinvointiyhtymä on aiemmin päätöksillään 5.9.2016 § 103 ja 11.12.2017 § 359 hyväksynyt kokonaisuuteen liittyvästä UNA-ytimen edistämisestä.

Hankintaa valmistellaan viime vuonna perustetun UNA Oy:n toimesta kiinteässä yhteistyössä useiden sairaanhoitopiirien ja maakuntien ICT-valmistelun kanssa. Työ on aloitettu julkaisemalla toimittajille osoitettu tietopyyntö markkinatilanteen kartoittamiseksi. Alustavan tiedon mukaan hankintaan osallistuvia maakuntia olisi 11 kappaletta. Näiden väestöpohja olisi noin 3 miljoonaa asukasta.

Hankinta yhdessä muun UNA-hankintarenkaan kanssa on arvioitu etenevän seuraavan aikataulun mukaisesti: hankinnan ja kilpailutuksen valmistelu vuoden 2019 kuluessa, varsinainen hankinta vuoden 2020 aikana ja käyttöönotot arviolta kaksi vuotisen rakentamisvaiheen jälkeen joko vuoden 2022 tai 2023 alusta. Ottaen huomioon Apotti- hankinnan ja Keski-Suomen Nova-hankintakonsortion toteutuneet aikataulut ei nopeampi käyttöönotto liene realistinen.

Laajemman hankintakonsortion etuna yksin tehtävään hankintaan on mahdollisuus jakaa hankintaan ja kilpailutukseen liittyviä kuluja. Myös yhteisten ylläpito- ja tukiorganisaatioiden hyödyntäminen tulee mahdolliseksi yhteistyön kautta. (– –)

(– –)

Varsinainen hankintapäätös tehdään hankintaprosessin myöhemmässä vaiheessa.

Mikäli kuluvan vuoden aikana ilmenisi, että yhteishankinta peruuntuisi tai lykkääntyisi oleellisesti, on Hyvinvointikuntayhtymän tällöin ryhdyttävä valmistelemaan omaa maakunnallisen tietojärjestelmän hankintaa."

Asian arviointi

Kuten edellä on selostettu, markkinaoikeus on 22.12.2017 antamallaan päätöksellä numero 837/17 kumonnut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän 14.11.2016 tekemän suorahankintapäätöksen § 222 ja kieltänyt Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta mainitun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön 200.000 euron sakon uhalla.

Asiassa ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi tehnyt hankintasopimuksia nimenomaisesti edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksellä asetetun kiellon vastaisesti.

In Net Oy:n hakemuksen ja yhtiön käsillä olevassa asiassa markkinaoikeudessa esittämän perusteella asiassa on arvioitavana, onko hankintayksikön toimenpiteillään kuitenkin katsottava panneen hankintapäätöksen täytäntöön tosiasiallisesti yhtäältä edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen sekä toisaalta korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.1.2019 taltionumero 244 antamisen jälkeen.

Hankintayksikkö on tehnyt suorahankintapäätöstä koskevan In Net Oy:n valituksen markkinaoikeuskäsittelyn aikana Tieto Healthcare & Welfare Oy:n kanssa väliaikaisen sopimuksen koskien potilastietojärjestelmän käytön laajentamista kattamaan Lahden kaupungin perusterveydenhuollon käyttäjät. Sopimusta koskeneessa tilausvahvistuksessa on todettu sen tarkoitetun väliaikaisen sopimusjakson ajaksi, joka on voimassa markkinaoikeuden päätökseen saakka.

Hakijan markkinaoikeudelle toimittamien hankintayksikön sille antamien vastausten sekä hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämän perusteella edellä mainittua väliaikaista sopimusjärjestelyä on kuitenkin jatkettu myös edellä mainitun markkinaoikeuden päätöksen jälkeen, kun hankintayksikkö on valittanut markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Hankintayksikkö on korkeimmalle hallinto-oikeudelle toimittamassaan täytäntöönpanokieltoa koskevassa hakemuksessa esittänyt muun ohella, että se on lakisääteisten palvelujen turvaamiseksi väliaikaisen järjestelyn turvin hankkinut lisenssioikeudet määräajaksi yhtenäisen potilastietojärjestelmän mahdollistamiseksi.

Hankintayksikkö on esittänyt hakemuksen johdosta markkinaoikeudessa, että potilastietojärjestelmän hankkiminen on ollut välttämätön edellytys sille, että hankintayksikkö on kyennyt tuottamaan lakisääteiset terveyspalvelut kuntayhtymään liitetyn Lahden kaupungin asukkaille tasavertaisesti ja toiminnallisesti laadukkaalla tavalla.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä mainitun tilausvahvistuksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välinen väliaikainen sopimus on ollut voimassa markkinaoikeuden päätöksen antamiseen saakka. Tilausvahvistuksessa ei ole mainittu mitään kyseisen sopimuksen voimassaolosta mahdollisen korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikana. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välillä ei ole myöskään tehty kirjallista sopimusta tai tilausvahvistusta väliaikaisesta sopimuksesta korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi.

Toisaalta hankintayksikkö on valituksessaan korkeimmalle hallinto-oikeudelle ilmoittanut, että se on järjestänyt potilastietojärjestelmän laajennuksen väliaikaisin sopimuksin valitusasian käsittelyn lainvoimaiseksi tuloon asti. Lisäksi hankintayksikkö on täydentänyt 8.3.2018 päivätyllä kirjelmällään korkeimmalle hallinto-oikeudelle valitustaan vaatimalla markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon väliaikaista kieltämistä. Korkein hallinto-oikeus ei ole antanut Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän täytäntöönpanokieltoa koskevan hakemuksen johdosta erillistä päätöstä. Korkein hallinto-oikeus on hankintayksikön valituksen lopullista ratkaisemista koskevassa päätöksessään 29.1.2019 taltionumero 244 todennut, että asian tultua ratkaistuksi lausuminen markkinaoikeuden päätöksen täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta vaatimuksesta raukeaa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa ei ole säädetty väliaikaisten järjestelyjen toteuttamisesta sinä aikana, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeuden päätöksestä tehtyä valitusta. Markkinaoikeus katsoo, ettei sanotusta ole katsottava kuitenkaan johtuvan, etteikö väliaikaisten järjestelyjen toteuttamista myös sinä aikana, kun korkein hallinto-oikeus käsittelee markkinaoikeuden päätöksestä tehtyä valitusta, olisi pidettävä mahdollisena. Muussa tapauksessa jatkovalitus markkinaoikeuden päätöksestä korkeimpaan hallinto-oikeuteen saattaisi osoittautua kokonaan hyödyttömäksi esimerkiksi tilanteissa, joissa kysymyksessä olevien palvelujen keskeytyksetön järjestäminen hankintayksikön toimesta on turvattava.

Kuten edellä selostetusta ilmenee, edellä mainituissa hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välisissä väliaikaisia järjestelyjä koskevissa asiakirjoissa ei ole erikseen mainittu väliaikaisen järjestelyn jatkumisesta markkinaoikeuden päätöksestä mahdollisesti tehtävän jatkomuutoksenhaun ajaksi, eikä hankintayksikön ja Tieto Healthcare & Welfare Oy:n välillä ole tehty erillistä väliaikaista järjestelyä korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn ajaksi. Valituksessaan ja sen täydennyksessä korkeimmalle hallinto-oikeudelle hankintayksikön antamien tietojen perusteella tämän voidaan kuitenkin katsoa tarkoittaneen, että korkeimman hallinto-oikeuden käsittelyn aikaisissa potilastietojärjestelmän tilauksissa on kyse väliaikaisista järjestelyistä. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään edellä selostetuista hankintayksikön markkinaoikeudelle esittämistä vastauksista ilmenevän tietojärjestelmien tilausten jatkamisen perusteella hankintayksikkö ole ryhtynyt markkinaoikeuden päätöksellä asetetun kiellon kohteena olleen suorahankintapäätöksen täytäntöönpanoon.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn kiellon vastaisesti päättäessään hankkia potilastietojärjestelmän väliaikaisin järjestelyin siihen asti, kun asia on tullut korkeimman hallinto-oikeuden päätöksellä lainvoimaisesti ratkaistuksi.

Edellä todetulla tavalla asiassa tulee vielä arvioida, onko hankintayksikön toimenpiteillään katsottava panneen hankintapäätöksen täytäntöön tosiasiallisesti korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen 29.1.2019 taltionumero 244 antamisen jälkeen.

Edellä mainitun korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen hankintayksikön hallitus on edellä selostetulla tavalla 11.2.2019 päättänyt muun ohella valtuuttaa toimitusjohtajan solmimaan uuden väliaikaisen sopimuksen Tieto Oyj:n kanssa koskien potilastietojärjestelmän käyttöoikeuksien laajennusta Lahdesta siirtyneiden terveydenhuollon työntekijöiden käyttöön siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä. Hallitus on lisäksi päättänyt, että Päijät-Hämeen hyvinvointiyhtymä osallistuu ensisijaisesti UNA Oy:n kautta organisoitavaan maakunnallisen asiakas- ja potilastietojärjestelmän valmisteluun, ja sikäli kun yhteishankinta peruuntuu tai merkittävästi lykkääntyy, käynnistää oman hankinnan valmistelun.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseisen päätöksen mukaan hankintayksikön ja Tieto Oyj:n kanssa solmittavassa sopimuksessa on yksiselitteisesti ollut kyse väliaikaisesta järjestelystä siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Edellä selostetulla tavalla hankintalain 93 §:n 2 momentista johtuu, että hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa johtaa hankintapäätöksen täytäntöönpanemiseen.

Hankintayksikkö voi kuitenkin sen jälkeen, kun tuomioistuin on kumonnut hankintapäätöksen, hankintaa uudelleen kilpailuttaessaan toteuttaa halutessaan hankinnan yhteishankintana ja myös aikaisempaa, virheellisesti toteutettua hankintaa laajempana.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan yhteishankinnan valmistelu on alkanut, ja hankintayksikkö on osaltaan mahdollistanut siihen osallistumisensa päätöksellään merkitä UNA Oy:n osakkeita.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikön hallituksen päätöksestä 11.2.2019 ilmenevää aikataulua ei voida pitää myöskään perusteettoman pitkänä, kun otetaan huomioon kyseisen kilpailutuksen luonne ja laajuus sekä se, että hankintayksikön päätöksen 11.2.2019 mukaan mikäli ilmenee, että yhteishankinta peruuntuu tai lykkääntyy oleellisesti, hankintayksikkö ryhtyy valmistelemaan omaa hankintaa.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole menetellyt markkinaoikeuden päätöksellä 22.12.2017 numero 837/17 määrätyn kiellon vastaisesti myöskään päättäessään hankkia potilastietojärjestelmän väliaikaisella sopimuksella vielä korkeimman hallinto-oikeuden päätöksen antamisen jälkeen siihen asti, kun kilpailutuksella on saatu hankittua uusi potilastietojärjestelmä.

Johtopäätös

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hakijan asiassa esittämän perusteella edellytyksiä uhkasakon tuomitsemiselle maksettavaksi ei ole käsillä. Hakemus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolain¬käyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen hakija saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hakija on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Hankintayksiköllä ei sen ilmoituksen mukaisesti ole arvonlisäverolain 34 ja 102 §:ssä säädetty huomioon ottaen ole oikeutta vähentää hankinnan kohteena olevaan liiketoimintaan liittyvästä oikeudenkäynnistä aiheutuneisiin kuluihin sisältyvää arvonlisäveroa omassa verotuksessaan. Korvattaviksi vaadituista oikeudenkäyntikuluista ei siten ole vähennettävä niihin sisältyvää arvonlisäveroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää hakemuksen.

Markkinaoikeus velvoittaa In Net Oy:n korvaamaan Päijät-Hämeen hyvinvointikuntayhtymän oikeudenkäyntikulut 4.495 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista annetun lain 106 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Reima Jussila ja Markus Ukkola.

HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 19.7.2019