MAO:293/19

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy - rakennusurakka

julkinen hankinta - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2018/254
Antopäivä: 25.6.2019

ASIAN TAUSTA

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 22.5.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta rakennusurakasta koskien Mesikämmen 4 pihan saneeraustyötä.

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy on 21.6.2018 ja 25.6.2018 tekemillään päätöksillä hylännyt molemmat saamansa tarjoukset.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt kansallisen kynnysarvon.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Ykkös Infra Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 24.304 euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.625 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla. Valittaja on vielä vaatinut, että markkinaoikeus kieltää päätösten täytäntöönpanon.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut perusteltua syytä hylätä Ykkös Infra Oy:n tarjousta.

Ykkös Infra Oy:n tarjous on ollut tarjouksista halvin. Hankintayksikkö on kuitenkin hylännyt tarjouksen liian kalliina vedoten määrärahojen riittämättömyyteen. Koska hankintayksikkö ei ole ilmoittanut hankinnan ennakoitua arvoa hankintailmoituksessa, se ei ole voinut tarjousten vastaanottamisen jälkeen vedota määrärahojen riittämättömyyteen tarjousten hylkäämisen perusteena.

Hankintayksikön saamat tarjoukset ovat vastanneet normaalia markkinahintatasoa. Hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ylittävän rakennusurakoille asetetun kansallisen kynnysarvon. Näin ollen hankintayksikkö ei ole voinut perustellusti lähteä siitä, ettei se ollut varautunut 150.000 euroa korkeampaan tarjoushintaan.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti ja käyttänyt hankintamenettelyä markkinatilanteen kartoittamiseen.

Vastine

Vaatimukset

Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikkö on arvioinut hankinnan ennakoidun arvon olevan 60.000–150.000 euroa. Hankintayksikkö on varannut tarjouspyynnössä oikeuden tarvittaessa hylätä kaikki tarjoukset. Molempien saapuneiden tarjousten hinnat ovat ylittäneet hankinnan tekemiseen varatun määrärahan. Hankintayksikkö on tämän johdosta 21.6.2018 tekemällään ja 25.6.2018 tarkentamallaan päätöksellä hylännyt molemmat saamansa tarjoukset.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikön markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa ilmoittama hankinnan ennakoitu arvo 60.000–150.000 euroa ei ole perusteltu tai luotettava. Hankintayksikkö on hankintailmoituksessa ilmoittanut, että hankinta ylittää rakennusurakoille asetetun kynnysarvon eli 150.000 euroa. Hankintayksikön ilmoitukset hankinnan ennakoidusta arvosta ovat näin ollen ristiriidassa keskenään.

On selvää, että hankintayksikön on tullut olla varautunut 150.000 euron ylittävään tarjoushintaan. Hankinnan kohde on myös ollut sellainen, että sen asianmukainen toteuttaminen ei ole ollut mahdollista alle 150.000 euron hinnalla.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Hankintayksikkö on 21.6.2018 ja 25.6.2018 tekemillään päätöksillä hylännyt molemmat saamansa tarjoukset. Hankintayksikkö on päätöksessään 25.6.2018 ilmoittanut järjestävänsä hankinnan kohteesta myöhemmin uuden tarjouskilpailun uusilla asiakirjoilla. Hankintayksikön on siten katsottava edellä mainituilla päätöksillään keskeyttäneen hankintamenettelyn. Asiassa on näin ollen kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:n esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on puolestaan todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaisiko ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää ole hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.

Viimeksi mainitun säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että oikeuskäytännössä hankintamenettelyn keskeyttämiseen on suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu oikeuskäytännössä katsotun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Asian arviointi

Hankinnan kohteena on ollut Mesikämmen 4 pihan saneeraustyö. Määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut kaksi tarjousta.

Kuten edellä on todettu, hankintayksikön on ensin 21.6.2018 tekemällään ja sittemmin 25.6.2018 perusteluiltaan tarkentamallaan päätöksellä katsottava keskeyttäneen hankintamenettelyn.

Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä 21.6.2018 tekemässään päätöksessä seuraavasti:

"Päätös: Tilaaja hylkää kaikki saadut tarjoukset. Päätöksen perustelu: Hylkäyksen syy; työn urakkahinta ylittää työlle budjetoidun summan selkeästi."

Hankintayksikkö on 25.6.2018 tarkentanut päätöstä seuraavasti:

"Lisäys aikaisemmin tehtyyn hankintapäätökseen: Kohteen urakka-asiakirjojen sisältöä tarkennetaan vastaamaan lähemmin budjetoitua summaa ja järjestetään myöhemmin uusi tarjouskilpailu uusilla asiakirjoilla."

Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö ei ensinnäkään ole voinut vedota määrärahojen riittämättömyyteen hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena, koska se ei ole ilmoittanut hankinnan ennakoitua arvoa hankintailmoituksessa. Lisäksi on huomattava, että hankintayksikkö on ilmoittanut hankinnan ylittävän rakennusurakoille asetetun kansallisen kynnysarvon eli 150.000 euroa, minkä johdosta hankintayksikön on tullut varautua 150.000 euroa korkeampaan tarjoushintaan. Valittaja on lisäksi esittänyt, että tarjouskilpailussa on tosiasiassa ollut kyse markkinakartoituksesta.

Hankintayksikön mukaan hankintamenettelyn keskeyttäminen on johtunut siitä, että molemmat saadut tarjoukset ovat ylittäneet hankinnalle varatun määrärahan.

Markkinaoikeus toteaa, että edellytyksenä hankintamenettelyn keskeyttämiselle ei ole poikkeuksellisten seikkojen olemassaolo. Oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä syynä hankintamenettelyn keskeyttämiselle on pidetty muun ohella hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta sekä hankinnan kohteen tai tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana.

Hankintayksikkö on kysymyksessä olevaa hankintaa koskevassa hankintailmoituksessa ainoastaan ilmoittanut, että hankinta ylittää hankintalain 25 §:ssä tarkoitetun kansallisen kynnysarvon. Kansallisia hankintoja koskevan 102 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan tämä on kuitenkin ollut riittävää, eikä hankintayksikkö ole näin ollen ollut velvollinen ilmoittamaan hankinnan ennakoitua arvoa sanottua tarkemmin.

Hankintalain 25 §:n mukaan kynnysarvo rakennusurakoille kansallisissa hankinnoissa on 150.000 euroa. Hankintayksikön on siten hankintailmoituksessa katsottava lähteneen siitä, että kysymyksessä olevan hankinnan ennakoitu arvo olisi vähintään 150.000 euroa. Hankintayksikkö on kuitenkin markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa ilmoittanut, että hankinnan ennakoitu arvo olisi ollut 60.000–150.000 euroa. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on esittänyt hankinnan ennakoidusta arvosta siten keskenään jossain määrin ristiriitaista tietoa yhtäältä hankintailmoituksessa sekä toisaalta markkinaoikeudelle toimittamassaan vastineessa.

Ottaen kuitenkin huomioon, että hankintayksikön saamien tarjousten hinnat, noin 243.000 euroa ja 284.000 euroa, ovat molemmat huomattavasti ylittäneet hankintayksikön niin hankintailmoituksessa kuin markkinaoikeudelle toimittamassa vastineessa hankinnan ennakoidusta arvosta ilmoittaman, markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on voinut vedota määrärahan ylittymiseen hankintamenettelyn keskeyttämisen perusteena.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintasäännöksistä ei myöskään johdu hankintayksikölle velvollisuutta tehdä markkinakartoitusta ennen hankintamenettelyn aloittamista. Näin ollen yksinomaan siitä seikasta, että markkinakartoitusta ei ole tehty ennen hankintamenettelyn aloittamista, ei voida katsoa myöskään johtuvan, että hankintayksikkö ei voisi hankintamenettelyn myöhemmässä vaiheessa vedota määrärahan ylittymiseen hankinnan keskeyttämisen perusteena. Markkinakartoituksen tekemättä jättämisestä ei voida asiassa esitetyn selvityksen perusteella myöskään tehdä sitä johtopäätöstä, että hankintayksikkö olisi käyttänyt hankintamenettelyä markkinatilanteen kartoittamiseen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta.

Edellä esitettyyn nähden markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentin mukainen todellinen ja perusteltu syy keskeyttää hankinta. Asiassa esitetyn perusteella ei ole myöskään todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Ykkös Infra Oy:n korvaamaan Jyväskylän Vuokra-asunnot Oy:n oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Asian tultua ratkaistuksi lausunnon antaminen päätösten täytäntöönpanon kieltämistä koskevasta Ykkös Infra Oy:n vaatimuksesta raukeaa.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Mirva Näsi.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 9.7.2019