MAO:269/19

Liikenne- ja viestintävirasto - merikarttojen jakelu- ja kustannussopimuspalvelut

julkinen hankinta - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2018/452 ja 2018/528



Antopäivä: 12.6.2019

ASIOIDEN TAUSTA

Liikennevirasto on ilmoittanut 13.9.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta merikarttojen jakelu- ja kustannussopimuspalveluja koskevasta käyttöoikeussopimuksesta ajalle 1.1.2019–31.12.2021 ja yhden vuoden optiokaudelle.

Liikenneviraston johtaja ja ylitarkastaja ovat 6.11.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinneet erään tarjoajan tarjouksen ja samana päivänä tekemällään päätöksellä sulkeneet Suomen Kirjastopalvelu Oy:n tarjouskilpailusta.

Liikenneviraston johtaja ja ylitarkastaja ovat 13.12.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistaneet 6.11.2018 tekemänsä hankintapäätöksen ja päätöksen tarjoajan poissulkemisesta ja 13.12.2018 tekemällään päätöksellä keskeyttäneet hankintamenettelyn.

Hankinnan kohteena olevat merikarttojen jakelu- ja kustannussopimuspalvelut ovat 1.1.2019 alkaen siirtyneet Liikennevirastolta Liikenne- ja viestintävirastolle (jäljempänä myös hankintayksikkö).

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen perusteella ollut noin 2,3 miljoonaa euroa.

ASIOIDEN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Asia dnro 2018/452

Valitus

Vaatimukset

Suomen Kirjastopalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat 6.11.2018 tehdyt päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Valittaja on kolmassijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön keskeyttämään hankintamenettelyn ja aloittamaan uuden virheettömän hankintamenettelyn. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.162,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti sulkiessaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan referenssit ovat vastanneet tarjouspyynnössä edellytettyä. Päätös valittajan sulkemisesta tarjouskilpailusta ei ole ollut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun vaatimuksen mukaista.

Hankintayksikön kuvaamissa teknisissä tuotantomenetelmissä ei ole ollut mitään normaalista neliväripainotyöstä poikkeavaa vaatimusta. Valittajan toimittamat referenssikohteet ovat tuotantomenetelmiltään vastanneet täsmälleen nyt kysymyksessä olevaa hankintaa.

Tarjouspyynnössä on määritelty tarkasti hankinnassa käytettävät tulostusmateriaalit, sidos- ja väriainetyypit ja jopa käytettävät tulostusasetukset. Kustannus- ja painoalalla ammattimaisesti toimiville yrityksille tämän kaltaiset määritelmät ovat arkipäiväisiä painotyön yksityiskohtia, jotka eivät vaikuta työn vaativuuteen. Formaatin koolla ei ole ollut merkitystä referenssikohteen vastaavuuden arvioinnissa paino- tai tulostustyön näkökulmasta, eikä hankintayksiköllä ole ollut tällä perusteella oikeutta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta. Kirjoja painamalla valittaja on saanut merkittävän kokemuksen myös karttojen painamisesta.

Tarjouspyynnön vaatimus hankintaa vastaavasta toimeksiannosta on ollut yksilöimätön, eikä sen perusteella ole voitu päätellä, että vastaavuuden osoittamiseksi tarjoajan olisi tullut ymmärtää toimittaa sellaisia referenssejä, joissa painoaineisto on painettu taikka tulostettu juuri tietyn kokoiselle arkille. Määritelmä "hankintaa vastaava toimeksianto" ei ole myöskään osoittanut, että referenssitoimeksiantojen olisi tullut koskea karttoja tai merikarttoja. Hankintayksikkö on varannut itselleen lähes rajoittamattoman vapauden päättää vasta tarjouksia arvioidessaan siitä, minkälainen referenssi on käsillä olevaa hankintaa vastaava.

Vaikka hankintayksiköllä olisikin ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta, on hankintapäätös joka tapauksessa kumottava sillä perusteella, että jäljelle on jäänyt vain yksi tarjoaja. Hankintayksikkö on määritellyt jo tarjouspyynnössä vaatimukset siten, että vain erittäin rajallinen määrä kustannusalalla toimivia yrityksiä on voinut osallistua hankintamenettelyyn. Kilpailuun on osallistunut vain kaksi toimijaa, joista toinen on suljettu tarjouskilpailusta. Syrjimättömyyden vaatimus edellyttää, että tarjoajien välistä kilpailua hyödynnetään optimaalisesti. Mikäli asia jäisi hankintayksikön päätöksen mukaiseksi, tarkoittaisi tämä käytännössä sitä, että hankinta olisi räätälöity nyt voittajaksi valitun tarjoajan mukaiseksi.

Vastine

Liikenne- ja viestintävirasto on esittänyt, että se on 13.12.2018 tekemillään päätöksillä kumonnut 6.11.2018 tehdyt muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja keskeyttänyt hankintamenettelyn, eikä se anna asiassa erillistä vastinetta.

Asia dnro 2018/528

Valitus

Vaatimukset

Suomen Kirjastopalvelu Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan 13.12.2018 tehdyn päätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.152,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Hankinnan kohde tai tarve eivät ole muuttuneet ja hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa hankinnan suorittamalla työn pääosin itse ja hyödyntämällä uuden 1.1.2019 perustetun Liikenne- ja viestintäviraston olemassa olevaa painopalvelut kattavaa puitesopimusta. Päätös suorittaa hankinta itse olisi tullut tehdä ennen hankintamenettelyn käynnistämistä. Hankintayksiköllä ei ole myöskään resursseja eikä osaamista kaikkien hankintamenettelyssä kilpailutettujen puitejärjestelyn ulkopuolelle jäävien tehtävien hoitamiseen.

Hankintayksiköllä on ollut tiedossa jo hyvissä ajoin ja sen olisi tullut selvittää kysymyksessä oleva virastouudistus ja sen tähän asiaan liittyvät vaikutukset ennen hankintamenettelyn aloittamista.

Virastouudistukseen vetoaminen yleisenä perusteluna ei ole ollut riittävä syy hankinnan keskeyttämiseen. Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt päätöksessään, mitä virastouudistuksen yhteydessä tapahtuvat toimintatapojen muutokset ovat ja mikä on niiden liityntä nyt kysymyksessä olevaan hankintaan. Keskeyttämispäätöstä ei ole perusteltu sellaisella tarkkuudella, että valittaja voisi päätöksen ja sen perustelujen nojalla arvioida, onko keskeyttämisessä noudatettu lain velvoitteita.

Hankintayksikkö on päätöksensä perusteluissa todennut, että se on tullut tietoiseksi Hansel Oy:n kilpailuttamasta Painatuspalvelut 2014–2018 (kokonaispalvelut) -puitejärjestelystä vasta hyvin äskettäin, mikä on sen näkemyksen mukaan luonut perusteen käynnissä olevan hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikkö on kuitenkin itse ollut osapuolena puitejärjestelyssä jo 1.8.2015 lähtien. Hankintayksikkö on siten hankintamenettelyn aloittaessaan ollut tietoinen kyseisestä painatuspalveluiden puitejärjestelystä, mutta silti päätynyt järjestämään hankinnan kokonaisuutena. Hankintayksikkö on hankintamenettelyn kokonaisuudeksi määritellessään siten arvioinut, ettei painatuspalvelujen puitejärjestely osaksikaan sovellu hankinnan toteuttamiseen. Hankintayksikkö ei voi vedota keskeyttämisperusteena seikkaan, joka on ollut sen tiedossa jo kolme vuotta ennen hankinnan aloittamista. Ilmoitettu keskeyttämisperuste on ollut tältä osin keinotekoinen.

Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Koska hankintayksiköllä on ollut tiedossaan hankintamenettelyä aloittaessaan kaikki ne seikat joihin se keskeyttämisperusteena vetoaa, kysymyksessä on ollut kielletty markkinatilanteen kartoittamistarkoituksessa aloitettu hankintamenettely. Virastouudistus ja sen ajankohta ovat vain antaneet hankintayksikölle tekosyyn hankintamenettelyn keskeyttämiselle, eikä hankintayksikkö ole päätöksessään yksilöinyt yhtäkään itse uudistuksen myötä tulevaa keskeyttämisperustetta.

Vastine

Vaatimukset

Liikenne- ja viestintäviraston on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus hylkää valituksen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on ollut perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Hankintayksikkö on saanut 6.11.2018 tehtyjen päätösten jälkeen hankinnan kohteeseen vaikuttavia uusia tietoja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta ja sen johdosta tehtävistä toiminnan uudelleenjärjestelyistä.

Hankintayksikkö oli hankintaa valmistellessaan suunnitellut hankinnan toteuttamisen yhtenä kokonaisuutena. Vastoin hankintayksikön aikaisempia tietoja, nyt kyseessä oleva hankinta on kuitenkin uusien tietojen mukaan osin mahdollista toteuttaa virastouudistuksen yhteydessä perustetun uuden Liikenne- ja viestintäviraston kautta osana uuden viraston muita vastaavia hankintoja ja olemassa olevia sopimuksia. Tähän nähden on ollut tarkoituksenmukaisempaa keskeyttää hankintamenettely ja toteuttaa hankinnan kohde tarpeellisilta osin väliaikaisesti. Hankintayksikön tarkoituksena on liittää käsillä oleva painatuspalvelu Liikenne- ja viestintäviraston olemassa olevaan vuonna 2015 kilpailutettuun painatuspalvelusopimukseen. Tämä väliaikaisjärjestely olisi voimassa 31.5.2019 asti.

Hankintayksikkö tulee arvioimaan hankinnan tarpeen ja toteuttamistavan uudelleen vuoden 2019 aikana uuden viraston toimintatapojen yhtenäistyttyä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt muun ohessa, että hankintayksikkö on tehnyt väliaikaisen sopimuksen kahden tahon kanssa eli toteuttanut hankinnan alkuperäisen hankintailmoituksen mukaisesti, eikä toteuttanut sitä itse kuten se on keskeyttämispäätöksessä esittänyt.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut asiassa dnro 2018/528

Sovellettavat oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 10 §:n perusteella käsillä olevaan viranomaishankintayksikön kilpailuttamaan merikarttojen jakelu- ja kustannussopimukseen sovelletaan kyseistä lakia, koska kysymys ei ole ollut hankinnasta, joka liittyy vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 8 §:ssä tarkoitettuun toimintaan.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä. Pykälän 2 momentin mukaan hankintamenettelyn keskeyttämistä koskevaan ratkaisuun sovelletaan, mitä hankintaa koskevasta päätöksestä säädetään 123 §:ssä.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat.

Hankintalain esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään (321/2010) nähden. Viimeksi mainitun säännöksen esitöiden (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) mukaan hankintayksikön tulee keskeyttämisen syyn arvioinnissa kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen eikä hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi ole hyväksyttävää. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään.

Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallitsevaa oikeuskäytäntöä. Kotimaisen oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta ja hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on tuotu esiin oikeuskäytännössä lisäksi todetun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintamenettelyn keskeyttämispäätös

Liikenneviraston johtaja ja ylitarkastaja ovat 13.12.2018 tekemällään päätöksellä keskeyttäneet hankintamenettelyn. Päätöstä on perusteltu muun ohella sillä, että hankinnan tarve hankinnan kohteena olevalle palvelulle on muuttunut hankintamenettelyn aikana, eikä hankintayksikkö tule toteuttamaan hankintaa kysymyksessä olevassa hankintamenettelyssä todetun mukaisesti. Hankintaprosessin aloittamisen jälkeen hankintayksikkö on saanut hankinnan kohteeseen vaikuttavia uusia tietoja Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan virastouudistuksesta ja sen johdosta tehtävistä toiminnan uudelleenjärjestelyistä. Perustelujen mukaan vastoin hankintayksikön aikaisempia tietoja hankinta on joltain osin mahdollista toteuttaa virastouudistuksen yhteydessä perustettavan uuden viraston kautta osana sen muita vastaavia hankintoja ja olemassa olevia sopimuksia. Joitain osia kysymyksessä olevasta hankinnasta hankintayksikön on myös tarkoituksenmukaisempaa toteuttaa itse tai yhdessä muiden virastouudistuksen myötä perustettavan uuden viraston toimintojen kanssa.

Edelleen perusteluissa on todettu, että jotta uuden viraston toimintatapojen yhtenäistäminen voidaan varmistaa ja ettei sille asetettaisi tarpeettomia esteitä, hankintayksikön ei ole tässä tilanteessa tarkoituksenmukaista hankkia hankinnan kohteena olevaa palvelua nykyisessä muodossaan ja tarjouspyynnöstä ja hankintapäätöksestä ilmenevin ehdoin.

Perusteluissa on vielä todettu, että hankintayksikkö tulee arvioimaan hankinnan tarpeen ja toteuttamistavan uudelleen vuoden 2019 aikana yhdessä muiden Liikenne- ja viestintäviraston toimintojen kanssa. Siihen asti hankintayksikkö on ilmoittanut toteuttavansa hankinnan tarpeellisilta osin itse ja hyödyntämällä aiemmin kilpailutettua painatuspalveluiden puitejärjestelyä.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut hankintasäännösten mukaisia perusteita ja että hankintayksikkö ei ole perustellut riittävästi hankinnan keskeyttämistä koskevaa päätöstään.

Edellä selostetusti hankintamenettelyä koskeva päätös on perusteltava siten, että päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista käy ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat ja että tarjoaja voi päätöksen perustelujen nojalla arvioida päätöksen oikeellisuutta ja näin ollen valitustarpeensa.

Hankintayksikkö on perustellut hankintamenettelyn keskeyttämistä muun ohella sillä, että hankinnan tarve on muuttunut hankintayksikköä koskevan hallinnonalan virastouudistuksen johdosta. Lisäksi perusteluissa on tuotu esiin, että keskeyttämisellä on haluttu varmistaa uuden viraston toimintatapojen yhtenäistäminen ja ettei sille asetettaisi tarpeettomia esteitä. Perusteluissa on edelleen tuotu esiin, ettei hankinnan toteuttaminen kyseisellä tavalla ole ollut tarkoituksenmukaista. Markkinaoikeus katsoo, että valittajalla on ollut riittävät tiedot siitä, mihin seikkoihin hankintamenettelyn keskeyttäminen on perustunut ja valittajan on katsottava pystyneen esitettyjen perusteluiden perusteella arvioimaan oman oikeussuojan tarpeensa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassa oloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Tässä asiassa hankintayksikkö on arvioinut muun ohella, että se on 6.11.2018 tehtyjen päätösten jälkeen saanut sellaista uutta hankinnan kohteeseen vaikuttavaa tietoa, joka on vaikuttanut hankinnan toteutukseen. Asiassa esitetyn perusteella ei ole myöskään todettavissa, etteikö virastouudistus olisi voinut vaikuttaa hankinnan toteuttamistapaa koskevaan tarkoituksenmukaisuusharkintaan.

Markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetyn perusteella ole todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintayksikkö olisi aloittanut hankintamenettelyn markkinatilanteen kartoittamiseksi ilman aikomustakaan tehdä sopimusta tai että hankintayksikön hankintamenettelyn keskeyttämiselle ilmoittamat syyt eivät olisi olleet todellisia ja perusteltuja. Asiassa esitetyn perusteella ei ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi hankintamenettelyn keskeyttäessään menetellyt valittajaa tai muita tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus markkinaoikeuden asiassa dnro 2018/528 on näin ollen hylättävä.

Perustelut asiassa dnro 2018/452

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan muutoksenhaun kohteena olevista 6.11.2018 tehdystä hankintapäätöksestä ja tarjoajan sulkemista tarjouskilpailusta koskevasta päätöksestä markkinaoikeuteen ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 13.12.2018 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on poistanut aikaisemman hankintapäätöksen ja päätöksen tarjoajan poissulkemisesta. Lisäksi hankintayksikkö on tehnyt samana päivänä päätöksen, jolla hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankintapäätöksen ja tarjoajan sulkemista tarjouskilpailusta koskevan päätöksen poistaminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen on tarkoittanut, että muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ovat menettäneet merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa kyseisten päätösten perusteella. Markkinaoikeus on myös edellä katsonut, että hankintamenettelyn keskeyttämiselle on ollut hankintalain mukaiset perusteet. Valittajalla ei siten ole sanotulta osin enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 6.11.2018 tehtyjen päätösten osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Näin ollen lausuminen valituksesta asiassa dnro 2018/452 raukeaa pääasian osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa dnro 2018/528 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa mainitussa asiassa vahinkonaan.

Asiassa dnro 2018/452 hankintamenettely on keskeytetty sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Tämän vuoksi olisi sanotussa asiassa annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa kokonaan vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava korvaamaan valittajan kyseisen asian oikeudenkäyntikulut tehtyjen toimenpiteiden osalta vaaditun määräisinä lisättynä sitä oikeudenkäynkäyntimaksua vastaavalla määrällä, joka olisi aiheutunut pelkästään mainitun asian käsittelystä markkinaoikeudessa.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa dnro 2018/528.

Valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta asiassa dnro 2018/452.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa dnro 2018/452 Liikenne- ja viestintäviraston korvaamaan Suomen Kirjastopalvelu Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.662,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Pekka Savola sekä asessori Anu Pitkänen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 18.6.2019