MAO:240/19

Kansaneläkelaitos - ammatillista kuntoutusselvitystä koskevat palvelut

julkinen hankinta - epäselvä tarjouspyyntö - tarjouksen sähköinen toimittaminen

Diaarinumero: 2018/306 ja 2018/307
Antopäivä: 20.5.2019

Asioiden tausta

Kansaneläkelaitos (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 17.3.2018 julkaistuilla sosiaali- ja terveyspalveluja sekä muita erityisiä palveluhankintoja koskevilla EU-hankintailmoituksilla avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavista ammatillista kuntoutusselvitystä koskevista liitteen E mukaisista palveluhankinnoista ajalle 1.11.2018–31.12.2020 ja optiovuosille 2021-2022.

Hankintailmoitukset ovat koskeneet erikseen Kansaneläkelaitoksen Eteläistä ja Keskistä vakuutuspiiriä.

Kansaneläkelaitoksen etuuspalvelujen lakiyksikön kuntoutuspalvelujen ryhmän päällikkö on 10.7.2018 tekemillään hankintapäätöksillä valinnut kummankin vakuutuspiirin puitejärjestelyn toimittajat.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut Eteläisen vakuutuspiirin osalta noin 1.500.000 euroa ja Keskisen vakuutuspiirin osalta noin 880.000 euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Valitukset asioissa 2018/306 ja 2018/307

Vaatimukset

Avire Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat hankintapäätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asiassa 2018/306 4.821,25 eurolla ja asiassa 2018/307 4.821,25 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintailmoitukset ja tarjouspyynnöt ovat olleet virheellisiä, puutteellisia ja epäselviä. Tarjouspyynnöistä on puuttunut tarjouksen tekemisen kannalta olennaisia tietoja. Virheellinen ja puutteellinen ohjeistus hankintailmoituksissa ja tarjouspyynnöissä on johtanut siihen, että tarjouspyyntöjen ohjeistuksen mukaan jätetyt tarjoukset eivät ole tosiasiassa vastanneet tarjouspyynnöissä asetettuja edellytyksiä.

Valittaja on jättänyt hankintayksikön sähköisessä hanki.tarjouspalvelu.fi -kilpailutusjärjestelmässä erilliset tarjoukset Eteläisen vakuutuspiirin alueella seitsemästä eri toimipisteestään. Hankintapäätöksessä on otettu huomioon vain yhdestä valittajan toimipisteestä eli Siuntion toimipisteestä jätetty tarjous.

Valittaja on jättänyt hankintayksikön sähköisessä hanki.tarjouspalvelu.fi -kilpailutusjärjestelmässä erilliset tarjoukset Keskisen vakuutuspiirin alueella neljästä eri toimipisteestään. Hankintapäätöksessä on otettu huomioon vain yhdestä valittajan toimipisteestä eli Hämeenlinnan toimipisteestä jätetty tarjous.

Hankintayksikkö on ilmoittanut valittajalle hankintapäätösten tekemisen jälkeen, että valittajan olisi tullut tehdä sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä eri toimipisteitä koskevat tarjoukset rinnakkaisina tarjouksina. Tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole esitetty, että tarjoukset olisi tullut tehdä rinnakkaisina tarjouksina vaan mainittu, että jokaisesta toimipisteestä on tehtävä oma erillinen tarjous. Valittaja on noudattanut tarjouspyyntöasiakirjojen edellytyksiä tarjoukset jättäessään ja tehnyt jokaisesta toimipisteestä oman erillisen tarjouksen.

Valittaja on saanut jokaisen tarjouksen tekemisen jälkeen erillisen vahvistusviestin, vaikka hankintayksikkö on ilmoittanut, ettei se ole vastaanottanut määräajassa kuin Siuntion ja Hämeenlinnan toimipisteitä koskevat tarjoukset. Tarjousten mahdollinen saapumattomuus on johtunut hankintayksikön vastuulla olevasta seikasta.

Hankintayksikkö ei ole kohdellut tarjoajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi jättäessään huomioimatta suurimman osan valittajan tarjouskilpailussa tekemistä tarjouksista.

Vastine asioissa 2018/306 ja 2018/307

Vaatimukset

Kansaneläkelaitos on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valitukset ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut asioissa 2018/306 ja 2018/307 yhteensä 500 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Tarjouspyyntö ei ole ollut olennaisilta tai merkittäviltä osin puutteellinen tai virheellinen. Tarjouspyynnössä on muun ohella ilmoitettu, että jokaisesta tarjottavasta toimipisteestä on tehtävä oma erillinen tarjous sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä.

Sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä tarjoajaa on pyydetty valitsemaan tarjouksen lähettämistapa silloin, kun tarjoaja on tehnyt samalla Y-tunnuksella tarjouksen tarjouskilpailuun, johon tarjoaja on jo jättänyt tarjouksen. Tällöin palvelun alasvetovalikossa on ollut vaihtoehtoina "lähetä uutena rinnakkaisena tarjouksena" ja "korvaa pp.kk.vvvv klo xx.xx jätetty tarjous", joista tarjoajan on tullut valita toinen. Kumpikaan vaihtoehto ei ole ollut oletusvalintana. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän ohjeissa on huomautettu, että rinnakkaista tarjousta tehtäessä alkuperäinen tarjous säilyy hankintayksikössä. Korvaavaa tarjousta tehtäessä alkuperäinen tarjous ei säily hankintayksikössä. Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että sähköisen kilpailutusjärjestelmän tukipalvelu auttaa tarvittaessa tarjoajaa teknisissä asioissa.

Valittaja on eri toimipisteiden tarjouksia jättäessään korvannut aiemmin lähettämänsä tarjouksen ja tästä syystä hankintayksikkö on saanut valittajalta vain yhtä toimipistettä koskevan tarjouksen kummassakin vakuutuspiirissä.

Useamman tarjouksen jättäminen sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä on järjestelmän toimintaan liittyvä tekninen seikka, joka on esitetty selkeästi järjestelmässä ja sen ohjeissa. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän käyttöohjeet eivät ole sellaista tietoa, jonka sisältö hankintayksikön tulisi kuvata tarjouspyynnössä. Sähköisen kilpailutusjärjestelmän ohjeita noudattaen useamman tarjouksen jättäminen on ollut mahdollista. Tätä osoittaa se, että toinen tarjoaja on jättänyt useamman tarjouksen tarjouskilpailuun kummassakin vakuutuspiirissä.

Kuultavien lausunnot asioissa 2018/306 ja 2018/307

Invalidisäätiö sr, A:n kansalaislahjasäätiö sr, KK-Verve Oy ja Kuntoutussäätiö sr eivät ole asiassa 2018/306 niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Hyvinvointilinna Oy, Härmän Kuntoutus Oy ja KK-Verve Oy eivät ole asiassa 2018/307 niille varatusta tilaisuudesta huolimatta antaneet lausuntoa.

Vastaselitys asioissa 2018/306 ja 2018/307

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on pyytänyt yhdellä tarjouspyynnöllä useampaa omaa erillistä tarjousta jokaisesta tarjotusta toimipisteestä, kun se on edellyttänyt rinnakkaisen tarjouksen jättämistä jokaisesta tarjotusta toimipisteestä. Yhdellä tarjouspyynnöllä ei ole mahdollista pyytää useampaa hankinnan kohteen kuvauksen osalta toisistaan poikkeavaa tarjousta. Hankintayksikön olisi tullut jakaa hankinta osa-alueisiin siten, että jokainen maakunta olisi ollut oma osa-alueensa tai vaihtoehtoisesti hankintayksikön olisi tullut julkaista jokaisen maakunnan osalta oma tarjouspyyntönsä.

Kyseessä olevissa hankinnoissa ei ole kyse rinnakkaisista tarjouksista, koska edellytetyt erilliset tarjoukset eivät vastaa samaa hankinnan kohteen kuvausta muun ohella maantieteellisesti ja asiakasmäärien osalta. Hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti pyytäessään tarjoajia tekemään jokaisesta tarjoamastaan toimipisteestä rinnakkaisen tarjouksen.

Tarjouspyynnöissä asetettu edellytys jokaisen toimipisteen osalta tehtävästä erillisestä tarjouksesta ei ole tarkoittanut sitä, että jokaisesta toimipisteestä olisi tullut tehdä rinnakkainen tarjous. Hankintayksikkö on edellyttänyt poikkeuksellista ja hankintasäännösten vastaista tarjousten tekemistapaa rinnakkaisia tarjouksia pyytäessään. Hankintayksikkö on laiminlyönyt velvollisuutensa varmistaa, että sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä on ollut mahdollista jättää tarjouspyynnöissä edellytetyt omat erilliset tarjoukset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asioissa on kyse siitä, onko tarjouspyyntö ollut asioissa 2018/306 ja 2018/307 ollut valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastainen tarjousten jättämistä koskevan vaatimuksen osalta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain liitteessä E on lueteltu mainitussa laissa tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut sekä muut erityiset palvelut.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaan sähköinen viesti toimitetaan viranomaiselle lähettäjän omalla vastuulla.

Tarjouspyyntö ja hankintamenettely keskeisiltä osin

Hankintayksikkö on pyytänyt 15.3.2018 päivätyillä tarjouspyynnöillä Kansaneläkelaitoksen Eteläisen ja Keskisen vakuutuspiirien osalta tarjouksia henkilöasiakkaille tuotettavan ammatillisen kuntoutusselvityksen järjestämisestä. Tarjouspyynnöissä on ilmoitettu, että kaikki hankinnasta kiinnostuneet tarjoajalle asetetut soveltuvuusvaatimukset täyttävät palveluntuottajat voivat jättää tarjouksen. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan kilpailutuksen perusteella muodostetaan sekä Eteläisen että Keskisen vakuutuspiirin osalta puitejärjestely, johon valitaan palveluntuottajia hinnan perusteella määräytyvässä tarjousten etusijajärjestyksessä huomioiden palveluntuottajien toimipisteiden sijainnit maakunnittain.

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen "Puitejärjestely"-asiakirjan mukaan Eteläisen vakuutuspiirin osalta palveluntuottajia valitaan maakunnittain seuraavasti:

- Uusimaa 9 palveluntuottajaa,
- Päijät-Häme 2 palveluntuottajaa,
- Kymenlaakso 2 palveluntuottajaa ja
- Etelä-Karjala 1 palveluntuottaja.

Tarjouspyynnön liitteenä 5 olleen "Puitejärjestely"-asiakirjan mukaan Keskisen vakuutuspiirin osalta palveluntuottajia valitaan maakunnittain seuraavasti:

- Etelä-Pohjanmaa 2 palveluntuottajaa
- Kanta-Häme 2 palveluntuottajaa
- Pirkanmaa 4 palveluntuottajaa.

Eteläistä vakuutuspiiriä koskevassa tarjouspyynnössä kohdassa II.1.4 "Lyhyt kuvaus" on ilmoitettu muun ohella seuraavaa:

"Jokaisesta tarjottavasta toimipisteestä (yksikkö) on tehtävä oma erillinen tarjous."

Tarjouspyynnön kohdan "Soveltuvuusvaatimukset" alakohdassa 1.4. "Yksikön nimi" on ilmoitettu seuraavaa:

"Tarjous tulee tehdä yhdestä yksiköstä. Tilojen täytyy olla tiedossa tarjouksen jättöhetkellä. Jokaisesta tarjoajan toimipisteestä (yksikkö) on tehtävä oma erillinen tarjouksensa."

Saman tarjouspyynnön kohdan 1.6. alakohdassa "Tarjotun yksikön sijainti" on lueteltu kyseisen vakuutuspiirin maakunnat, joista tarjoajan on tullut valita kyseistä yksikköä vastaava maakunta.

Tarjouspyynnön kohdassa I.3 "Viestintä" on ilmoitettu muun ohella, että tarjoukset on tehtävä/jätettävä sähköisesti tarjouspyynnössä mainitussa internetosoitteessa. Tarjouspyynnön sivulla 16 kohdassa "Muut asiat" on ilmoitettu, että Cloudian Tukipalvelu auttaa sähköisen kilpailutusjärjestelmän teknisissä asioissa.

Vastaavat tiedot on ilmoitettu myös Keskistä vakuutuspiiriä koskevassa tarjouspyynnössä vastaavissa kohdissa.

Eteläistä vakuutuspiiriä koskevassa hankintapäätöksessä hankintayksikkö on valinnut hankinnan toteuttajat seuraavasti:

- Uudenmaan maakuntaan 5 palveluntuottajaa, joista yksi on valittaja,
- Päijät-Hämeen maakuntaan 1 palveluntuottaja,
- Kymenlaakson maakuntaan 1 palveluntuottaja ja
- Etelä-Karjalan maakuntaan 1 palveluntuottaja.

Keskistä vakuutuspiiriä koskevassa hankintapäätöksessä hankintayksikkö on valinnut hankinnan toteuttajat seuraavasti:

- Etelä-Pohjanmaan maakuntaan 2 palveluntuottajaa,
- Kanta-Hämeen maakuntaan 2 palveluntuottajaa, joista toinen on valittaja ja
- Pirkanmaan maakuntaan 2 palveluntuottajaa.

Tarjouspyynnön epäselvyys

Valittajan mukaan tarjouspyynnöt ovat olleet olennaisilta osin puutteellisia ja virheellisiä, eikä niiden perusteella ole voinut jättää vaatimusten mukaisia tarjouksia. Hankintayksikkö on valinnut valittajan Siuntiossa sijaitsevan toimipisteen Uudenmaan maakunnassa ja Hämeenlinnassa sijaitsevan toimipisteen Kanta-Hämeen maakunnassa, koska tarjouspyyntöasiakirjoista ei ole ilmennyt, että valittajan olisi tullut tehdä rinnakkaiset tarjoukset päästäkseen osallistumaan myös muiden tarjottujen toimipisteiden osalta eri maakuntien kilpailutukseen. Lisäksi valittaja on esittänyt, että hankintayksikön olisi tullut jakaa hankinta osa-alueisiin siten, että jokainen maakunta olisi ollut oma osa-alueensa tai vaihtoehtoisesti julkaista jokaisen maakunnan osalta oma tarjouspyyntönsä.

Hankintayksikön mukaan tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole edellytetty rinnakkaisten tarjousten jättämistä. Tarjoajan on tullut jättää erilliset tarjoukset kustakin tarjoamastaan toimipisteestä eli yksiköstä. Tarjousten toimittamiseen käytettävässä sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä tarjoajan on erillisiä tarjouksia jättäessään tullut valita tarjouksen lähettäminen rinnakkaisena tarjouksena. Rinnakkaisen tarjouksen jättäminen sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä on ollut tarjouksen tekniseen lähettämiseen liittyvä ominaisuus, jolla tarjoaja on voinut jättää tarjouspyynnössä edellytettyjä erillisiä tarjouksia.

Markkinaoikeus toteaa, että asioissa on ensiksi arvioitava, ovatko tarjouspyynnöt olleet riittävän selvät siltä osin, miten toimittajat on ilmoitettu valittavan puitejärjestelyyn. Tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan Eteläinen vakuutuspiiri on koostunut Uudenmaan, Päijät-Hämeen, Kymenlaakson ja Etelä-Karjalan maakunnista. Keskinen vakuutuspiiri on koostunut Etelä-Pohjanmaan, Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan maakunnista. Kussakin maakunnassa tarjoaja on voinut jättää tarjouksen maakunnan alueella sijaitsevasta toimipisteestään tai useammasta toimipisteestä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa on kyse hankintalain liitteen E mukaisesta sosiaali- ja terveyspalvelusta. Hankintalain 107 §:n mukaan hankintalain säännökset hankinnan jakamisesta osa-alueisiin eivät tule sovellettaviksi.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouskilpailussa tarjoajalla on lähtökohtaisesti vastuu tarjouksensa ja sen liitteiden saapumisesta perille määräajassa. Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen edellyttävän, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjousmenettelyn kaikissa vaiheissa on noudatettava sekä tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta että avoimuuden periaatetta sen varmistamiseksi, että kaikilla tarjoajilla on samat mahdollisuudet tarjoustensa ehtojen laatimisessa.

Tarjouspyynnöissä on edellä esitetyllä tavalla useassa kohdassa ilmoitettu, että jokaisesta tarjottavasta toimipisteestä eli yksiköstä on tehtävä oma erillinen tarjous. Tarjouspyynnöissä tai muissa tarjouspyyntöasiakirjoissa ei ole mainintaa, että erillisistä toimipisteistä olisi tehtävä rinnakkainen tarjous. Markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet selkeät sen edellytyksen suhteen, että tarjoajan on tullut jättää kustakin tarjottavasta toimipisteestä erillinen tarjous. Ottaen huomioon kummankin vakuutuspiirin osalta esitetyn jaon maakuntiin ja sen, että tarjoaja on voinut tehdä tarjouksen haluamistaan toimipisteistään, markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyynnöissä asetettu edellytys erillisten tarjousten tekemisestä ole ollut epäselvä.

Hankintayksikkö on esittänyt selvitystä siitä, että sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä jätettäessä tarjouspyyntöjen mukaan erillinen tarjous on tullut valita alasvetovalikosta kohta "lähetä uutena rinnakkaisena tarjouksena". Markkinaoikeus toteaa, että sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä ilmoitetulla tarjouksen jättämistavalla rinnakkaisena tarkoituksena ei esitettyyn selvitykseen perustuen ole tarkoitettu sitä, että tarjoajan olisi tullut tehdä hankintalaissa määritelty rinnakkainen tarjous, vaan kyse on ollut ainoastaan tarjouksen tekniseen jättämiseen liittyvästä termistä, jolla tarjouksen on voinut jättää erillisenä tarjouksena toisesta toimipisteestä korvaamatta aiemmin jätettyä tarjousta. Asiassa esitetyn selvityksen mukaan toinen tarjoaja on lähettänyt kummassakin vakuutuspiirissä erillisiä tarjouksia hankintayksikölle ongelmitta käyttäen samaa sähköistä kilpailutusjärjestelmää kuin valittaja.

Valittajalle on 8.5.2018 lähetetty sähköisestä kilpailutusjärjestelmästä useita vahvistuksia tarjouksen lähettämisestä. Eteläistä vakuutuspiiriä koskevia vahvistusviestejä on yhteensä seitsemän kappaletta ja Keskistä vakuutuspiiriä koskevia viestejä yhteensä neljä kappaletta. Vahvistusviesteissä on tiedot tarjouksen kohteena olevasta vakuutuspiiristä, tarjouksen jättäjän yhteystiedot ja tarkka tarjouksen saapumisaika sekä linkki tarjouspalveluun tallentuneeseen tarjoukseen. Vahvistusviesteistä ei ilmene, mitä valittajan toimipistettä kukin viesti koskee. Tarjouksen lähettäjää on muistutettu tarjouksen tarkistamisesta seuraavasti: "Tarkistathan tarjouksesi tiedot huolellisesti! Voit muokata niitä vielä tarjouksen jätön määräaikaan asti." Tarjouspyynnössä on ollut ilmoitus, jonka mukaan sähköisen kilpailutusjärjestelmän tukipalvelu auttaa järjestelmää koskevissa teknisissä asioissa.

Asiassa ei ole ilmennyt, että valittaja olisi tarjousaikana ottanut yhteyttä hankintayksikköön tai sähköisen kilpailutusjärjestelmän ylläpitäjään mahdollisten ongelmien vuoksi.

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on edellä mainitusti ollut vastuu tarjouksensa toimittamisesta hankintayksikölle asetetussa määräajassa sekä velvollisuus tutustua tarjouksen jättämistä koskeviin ohjeisiin. Asiassa on selvitetty, että sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä vaihtoehtoina tarjouksen jättämistavaksi on ollut valikko "lähetä uutena rinnakkaisena tarjouksena" tai "korvaa pp.kk.vvvv klo xx.xx jätetty tarjous". Markkinaoikeus katsoo alasvetovalikon jälkimmäisen vaihtoehdon termien "korvaa – – jätetty tarjous" olevan käsitteinä niin selviä, että ammattimaisen tarjoajan on tullut ymmärtää tämän valinnan aiheuttavan aiemmin jätetyn tarjouksen korvaantumisen uudella tarjouksella siten, että aiemmin jätetty tarjous poistuu järjestelmästä eikä välity hankintayksikölle.

Markkinaoikeus toteaa, että alasvetovalikon toinen vaihtoehto "lähetä uutena rinnakkaisena tarjouksena" on sinänsä voinut aiheuttaa sekaannusta tarjoajassa, jonka tarkoituksena ei ole ollut uuden rinnakkaisen tarjouksen lähettäminen koskien saamaa hankinnan kohdetta, vaan uuden tarjouksen lähettäminen koskien toista toimipistettä. Sanottua sekaannusta on ollut omiaan ylläpitämään se, että valittaja on saanut sähköisestä kilpailutusjärjestelmästä vahvistusviestin aina uuden tarjouksen jätettyään. Hankintayksikkö ei ole kuitenkaan kieltänyt tai edellyttänyt tarjouspyynnössä rinnakkaisten tarjousten jättämistä, vaan edellä todetusti edellyttänyt omia erillisiä tarjouksia jokaisesta tarjottavasta toimipisteestä eli yksiköstä. Ottaen huomioon sähköisessä kilpailutusjärjestelmässä olleet vaihtoehdot tarjousten jättämiseksi, kilpailutusjärjestelmän tukipalvelun saatavuuden sekä kysymysten esittämismahdollisuuden hankintayksikölle markkinaoikeus katsoo, että termi "lähetä uutena rinnakkaisena tarjouksena" ei ole kuitenkaan estänyt erillisten tarjousten tekemistä tarjouspyynnöissä edellytetyllä ja hankintayksikön markkinaoikeudessa esittämällä tavalla.

Markkinaoikeus katsoo, että sähköisen kilpailutusjärjestelmän valikot, joista erillisen tarjouksen on voinut jättää, ovat olleet riittävän selkeät. Myöskään tarjouspyynnössä ei tältä osin ole ollut harhaanjohtavaa tietoa. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että tarjouspyyntö ei tarjousten lähettämistä koskevien vaatimusten osalta ole vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaatteen noudattamista. Hankintayksikön ei edellä esitetyn perusteella voida katsoa menetelleen myöskään suhteellisuusperiaatteen vastaisesti.

Sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annetun lain 8 §:n mukaisesti tarjousten toimittaminen hankintayksikölle on ollut valittajan vastuulla. Hankintayksikön on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailussa tullut arvioida valittajan kahdesta toimipisteestä jättämiä tarjouksia sellaisina kuin ne on tarjousaikana hankintayksikölle toimitettu. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt virheellisesti ottaessaan huomioon ainoastaan ne tarjoukset, jotka se on saanut valittajalta ennen tarjouksien jättämiselle varatun määräajan päättymistä.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnoissaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitukset on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valitukset.

Markkinaoikeus velvoittaa Avire Oy:n korvaamaan Kansaneläkelaitoksen oikeudenkäyntikulut asioissa 2018/306 ja 2018/307 yhteensä 500 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Ville Parkkari ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 3.6.2019