MAO:237/19

Salon kaupunki - tunneliastianpesukone

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - hyvitysmaksu

Diaarinumero: 2018/202
Antopäivä: 16.5.2019

ASIAN TAUSTA

Salon kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 23.3.2018 julkaistulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta tunneliastianpesukoneen hankinnasta.

Salon kaupungin kaupunkikehitysjohtaja on 8.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 6 valinnut Metos Oy:n tarjouksen.

Salon kaupungin kaupunkikehityslautakunta on 30.5.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 121 tehnyt korjauksen hankintapäätökseen 8.5.2018 § 6 sisältyneeseen tarjousvertailuun. Korjaus ei ole kuitenkaan vaikuttanut tarjousvertailun lopputulokseen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 80.000 euroa.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.6.2018.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Dieta Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 7.463,36 euroa. Valittaja on lisäksi vaatinut, että sille annetaan kaikki tiedot, joita hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten pisteytyksen perusteena. Vielä valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 5.867,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Voittanut tarjoaja on hankintayksikölle antamassaan tarjouksessa muokannut tarjouspyyntöä, minkä johdosta annetut tarjoukset eivät ole olleet yhteismitallisia eivätkä vertailukelpoisia.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tappimaton nopeuden tulee olla 1,02 tarjouspyynnössä ilmoitetun DIN-standardin mukaisesti. Kysymyksessä olevassa tarjouspyynnön kohdassa on ilmoitettu harmaalla ne kohdat, jotka tarjoajan on tullut täyttää, ja keltaisella ne kohdat, jotka hankintayksikkö on määritellyt. Kysymyksessä oleva tappimaton nopeutta kuvaavaa luku on ilmoitettu keltaisella ja se on ollut siten hankintayksikön antama. Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan muuttanut kyseisen nopeuden tarjouspyynnössä ilmoitetusta luvusta 1,02 lukuun 1,40. Tehty muutos on vaikuttanut suoraan käyttökustannuslaskelmaan, pienentäen käyttökustannuksia noin 28 prosenttia 15 vuodessa. Lisäksi nopeuden kasvaessa myös DIN-standardin mukaisen pesuvyöhykkeen pituuden on tullut kasvaa, jotta laskelmassa käytetty nopeus on täyttänyt pyydetyn DIN-standardin ehdot. Näin ollen voittaneen tarjoajan käyttökustannuslaskelma ei ole vastannut tunneliastianpesukoneen käyttökustannuksia tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla.

Tarjousten vertailu on lisäksi ollut virheellistä höyrymäärän, höyryn lämpötilan ja kosteusprosentin osalta. Hankintayksikkö on antanut voittaneen tarjoajan tarjoukselle tältä osin kolme pistettä ja valittajan tarjoukselle kuusi pistettä, vaikka voittaneen tarjoajan tarjouksen olisi tullut saada vain yksi piste.

Vaaditut asiakirjat tulee antaa valittajalle, jotta valittaja voi tarkistaa, että pisteytys on laadittu tasapuolisesti, sekä varmistaa, että käyttökustannuslaskelmassa ilmoitetut arvot vastaavat tarjotun astianpesukoneen kulutusarvoja.

Vastine

Vaatimukset

Salon kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla.

Perusteet

Hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä.

Voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältyneessä käyttökustannuslaskelmassa tappimaton nopeudeksi on ilmoitettu 1,40. Kyseessä on ollut laskuvirhe, joka on ollut korjattavissa ja jonka korjauksella käyttö- ja elinkaarikustannukset on saatu oikeaksi. Hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa korjaamaan laskuvirheen ja täsmentämään tarjoustaan käyttökustannusten osalta. Kyseinen tappimaton nopeutta koskeva arvo 1,02 on ollut hankintayksikön arvio, jota on käytetty osana käyttö- ja elinkaarikustannuksien laskentaa. Kyseistä arvoa ei ole tarjouspyynnössä vaadittu ehdottomana vaatimuksena.

Kyseinen voittaneen tarjoajan tarjouksessa ollut virhe on ollut rinnastettavissa kirjoitus- tai laskuvirheeseen. Hankintayksikön on tullut korjata virhe ja saattaa tarjous tarjouspyynnön mukaiseksi tältä osin. Kyse ei ole ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen parantamisesta, vaan korjauksen perusteella voittaneen tarjoajan tarjouksen pistemäärä on laskenut ja valittajan tarjouksen pistemäärä on noussut.

Tarjousten vertailu on ollut kirjoitusvirheen vuoksi virheellistä höyrymäärää, höyryn lämpötilan ja kosteusprosenttia koskeneen vertailuperusteen osalta. Hankintayksikkö on suorittanut pisteytyksen tarjouspyynnön mukaisesti, mutta vertailuun on merkitty voittaneen tarjoajan tarjoukselle virheellinen pistemäärä kirjoitusvirheen vuoksi. Hankintayksikkö on korjannut virheellisen pistemäärän hankintaoikaisuvaatimuksen perusteella siten, että voittaneen tarjoajan tarjouksen pistemäärä on muutettu kolmesta pisteestä yhteen pisteeseen.

Korjatun tarjousvertailun perusteella voittaneen tarjoajan tarjous on edelleen ollut kokonaistaloudellisesti edullisin. Hankintapäätöksen muuttamiselle ja kumoamiselle ei siten ole ollut perusteita.

Valittajalle on annettu kaikki tiedot, joita on käytetty tarjousten pisteytyksen perusteena. Sekä valittaja että voittanut tarjoaja ovat ilmoittaneet tarjoamansa tunneliastianpesukoneen tekniset tiedot salaisiksi, eikä näitä asiakirjoja ole annettu kummallekaan. Molemmat tarjoajat ovat saaneet ne asiakirjat, jotka ovat vaikuttaneet tarjousten pisteytykseen.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on tietoisesti muokannut tarjouslomaketta saadakseen tarjousten vertailussa olennaista hyötyä pienemmästä käyttökustannuslaskelmasta. Tarjouspyyntöön sisältyneestä käyttökustannuslaskelmasta on selvästi ilmennyt, että tarjoajan on tullut täyttää taulukon harmaalla näkyvät kohdat ja että taulukko laskee automaattisesti keltaisella näkyvät kohdat. Keltaisella näkyvissä kohdissa on ollut hankintayksikön asettamia kertoimia ja muuttujia, jotka ovat olleet kaikille tarjoajille samat. Voittaneen tarjoajan menettelyssä ei ole voinut olla kyse kirjoitus- tai laskuvirheestä, sillä voittaneen tarjoajan ei olisi tullut muuttaa kyseistä kohtaa. Jos puheena oleva luku olisi ollut muutettavissa, niin tarjouspyynnön perusteella ei olisi voinut antaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia. Voittaneen tarjoajan virheellinen ja vilpillinen menettely on johtanut siihen, että tarjoajien tarjoukset eivät ole olleet keskenään vertailukelpoisia. Hankintayksikön olisi tullut sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankintayksikkö on sallinut voittaneen tarjoajan korjata ja täsmentää tarjoustaan käyttökustannusten osalta. Tämä on tarkoittanut uuden tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hintatiedon toimittamista. Täsmentämisen tarve ei ole johtunut hankintayksikön vastuulla olleesta seikasta, vaan voittaneen tarjoajan virheellisestä menettelystä. Hankintayksiköllä ei ole ollut oikeutta saattaa voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouspyynnön mukaiseksi. Asiassa ei ole merkitystä sillä, että voittaneen tarjoajan tarjouksen pistemäärä on laskenut virheen korjaamisen myötä.

Lisäksi voittanut tarjoaja ei ole tarjousten vertailutaulukon mukaan ilmoittanut vaadittua astianpesukoneen melutasoa.

Virheettömässä menettelyssä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut hankintayksikölle astianpesukoneen melutason tarjouspyynnön liitteessä, joka on merkitty salaiseksi. Tästä syystä tietoa ei ole ollut julkisessa tarjouskoosteessa. Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut myös mainitulta osin tarjouspyynnön mukainen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Tiedon antaminen asiakirjasta

Valittaja on vaatinut, että sille annetaan kaikki tiedot, joita hankintayksikkö on käyttänyt tarjousten pisteytyksen perusteena.

Hankintayksikön esittämän mukaan valittajalle on annettu kaikki tiedot, joita on käytetty tarjousten pisteytyksen perusteena. Valittajalle ei ole sen sijaan toimitettu voittaneen tarjoajan tarjoaman laitteen teknisiä tietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että kyseessä oleva tekniset tiedot sisältävä asiakirja on toimitettu markkinaoikeudelle osana oikeudenkäyntiaineistoa. Asiassa on siten valittajan esittämän vaatimuksen osalta kysymys oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 7 §:ssä tarkoitetun oikeudenkäyntiasiakirjan saamisedellytyksistä.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 8 §:n mukaan oikeudenkäyntiasiakirjan julkisuudesta ja salassapidosta on voimassa, mitä asiakirjan julkisuudesta viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetussa laissa (jäljempänä julkisuuslaki) tai muussa laissa säädetään, jollei oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetussa laissa toisin säädetä. Saman pykälän mukaan hallintotuomioistuin voi kuitenkin salassapitosäännösten estämättä antaa oikeudenkäyntiasiakirjasta tiedon siinä laajuudessa kuin se on tarpeen oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin taikka asiaan liittyvän tärkeän yleisen tai yksityisen edun turvaamiseksi.

Julkisuuslain 24 §:n 1 momentin 20 kohdan mukaan salassa pidettäviä viranomaisen asiakirjoja ovat, jollei erikseen toisin säädetä, asiakirjat, jotka sisältävät tietoja yksityisestä liikesalaisuudesta, samoin kuin sellaiset asiakirjat, jotka sisältävät tietoja muusta vastaavasta yksityisen elinkeinotoimintaa koskevasta seikasta, jos tiedon antaminen niistä aiheuttaisi elinkeinonharjoittajalle taloudellista vahinkoa, ja kysymys ei ole kuluttajien terveyden tai ympäristön terveellisyyden suojaamiseksi tai toiminnasta haittaa kärsivien oikeuksien valvomiseksi merkityksellisistä tiedoista tai elinkeinonharjoittajan velvollisuuksia ja niiden hoitamista koskevista tiedoista.

Oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan oikeudenkäynnin osapuolena olevalla asianosaisella on oikeus saada tieto muustakin kuin julkisesta oikeudenkäyntiasiakirjasta, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn, jollei mainitun pykälän 2 tai 3 momentista muuta johdu. Pykälän 3 momentin mukaan hallintotuomioistuin voi jättää antamatta muun ohella julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdassa mainitun salassa pidettäväksi säädetyn tiedon, jos tiedon antamatta jättäminen on välttämätöntä salassapitosäännöksessä tarkoitetun edun suojaamiseksi eikä tiedon antamatta jättäminen vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista.

Julkisuuslain 11 §:ssä säädetään asianosaisen oikeudesta tiedonsaantiin. Pykälän 1 momentin mukaan hakijalla, valittajalla sekä muulla, jonka oikeutta, etua tai velvollisuutta asia koskee (asianosainen), on oikeus saada asiaa käsittelevältä tai käsitelleeltä viranomaiselta tieto muunkin kuin julkisen asiakirjan sisällöstä, joka voi tai on voinut vaikuttaa hänen asiansa käsittelyyn.

Julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 6 kohdan mukaan asianosaisella, hänen edustajallaan ja avustajallaan ei ole mainitun pykälän 1 momentissa tarkoitettua oikeutta julkisessa hankinnassa toisen ehdokkaan tai tarjoajan liikesalaisuutta koskeviin tietoihin; tieto tarjousten vertailussa käytetystä kokonaishinnasta on kuitenkin aina annettava.

Jäljempänä ilmenevin tavoin asiassa markkinaoikeudessa on kysymys siitä, onko hankintamenettely ollut virheellistä sen osalta, että hankintayksikkö ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta sen johdosta, että voittaneen tarjoajan tarjouksessa on muutettu tarjouspyynnön liitteenä olleeseen lomakkeeseen sisältynyttä automaattisen täytön kohtaa. Jäljempänä ilmenevin tavoin mainittuun kysymykseen annettavan ratkaisun vuoksi asiassa ei markkinaoikeudessa tule arvioitavaksi se, onko hankintamenettely ollut virheellistä tarjousten vertailun osalta.

Kun otetaan huomioon asiassa annettavan ratkaisun sisältö ja sen perusteet, valittajan esittämän pyynnön kohteena olevat voittaneen tarjoajan tarjousta koskevat asiakirjat, joiden on ilmoitettu sisältävän liikesalaisuuksia, eivät ole sellaisia, että ne olisivat voineet vaikuttaa asian käsittelyyn markkinaoikeudessa, eikä niitä koskevan tiedon antamatta jättäminen myöskään vaaranna oikeudenmukaisen oikeudenkäynnin toteutumista. Tämän vuoksi oikeudenkäynnin julkisuudesta hallintotuomioistuimissa annetun lain 9 §:n 3 momentin perusteella valittajalla ei ole mainitun lain 9 §:n 1 momentissa tarkoitettua oikeutta saada pyytämäänsä tietoa. Tiedon antamista asiakirjasta koskeva vaatimus on näin ollen hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 104 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Pykälän 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta määräajassa toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja ja asiakirjoja.

Edellä mainitun pykälän 2 momenttia koskevien esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 212–213) mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjous menettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset pois tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö voi kuitenkin pyytää täydennyksiä ja täsmennyksiä tarjouksiin ja osallistumishakemuksiin mainitun lain 74 §:n 2 momentissa tarkoitetulla tavalla.

Hankintalain EU-kynnysarvon ylittäviä hankintoja koskevan 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan mainitun lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173–174) mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voitaisiin pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei olisi sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Hankintamenettelyn kulusta

Hankinnan kohteena on ollut Salon kaupungin keskuskeittiölle asennettava tunneliastianpesukone tappimatolla.

Tarjouksen kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste on ollut paras hinta/laatusuhde siten, että hinnan painoarvo on ollut 60 pistettä ja laadun painoarvo 40 pistettä. Hankinnalle on asetettu kaksi hintaa koskevaa vertailuperustetta, jotka ovat olleet tunneliastianpesukoneen kokonaishinta sekä käyttö- ja elinkaarikustannukset. Tarjouspyynnön mukaan alhaisimman käyttö- ja elinkaarikustannuksen antanut tarjoaja on saanut 30 pistettä tarjousvertailussa. Tarjouspyynnön mukaan muiden tarjoajien pisteet suhteutetaan alhaisimman hinnan antaneen tarjoajan tarjoushintaan.

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Ryhmän yleiset kriteerit" on ilmoitettu seuraavaa:

"Käyttö- ja elinkaarikustannukset. Tarjoajan tulee syöttää tähän laskemansa käyttö- ja elinkaarikustannukset 15:lle vuodelle. Syötä tähän luku liitteestä 5 käyttökustannuslaskelma (Excel-taulukko) kohdasta D69."

Tarjoajan on tullut liitää tarjoukseensa täytetty liite 5 eli käyttökustannuslaskelma. Edelleen tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Tunneliastianpesukoneen ehdottomat vaatimukset" on edellytetty seuraavan kohdan täyttämistä:

"Pesunopeus 3 minuutin kontaktiajan mukaan (GN-astiat, DIN 10534, 10510)."

Tarjouspyynnön liitteessä 5 "Käyttökustannuslaskelma" on merkitty harmaalla värillä ne kohdat, jotka tarjoajan on tullut täyttää ja keltaisella värillä automaattisen täytön kohdat. Liitteen 5 kohdan "Pesuaika" alakohdassa "Tappimaton nopeus 3 minuutin kontaktiajalla (DIN 10534,10510)" on merkitty keltaisella värillä automaattisen täytön kohdan arvoksi 1,02.

Hankintayksikkö on saanut määräaikaan mennessä kaksi tarjousta. Salon kaupungin kaupunkikehitysjohtaja on 8.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Metos Oy:n tarjouksen.

Salon kaupungin kaupunkikehityslautakunta on 30.5.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 121 tehnyt korjauksen 8.5.2018 tehtyyn tarjousvertailuun. Vertailun osalta on korjattu voittaneen tarjoajan tarjouksen käyttö- ja elinkaarikustannusten hintaa sekä korjattu tarjousvertailua höyrynpoistoilmaan liittyvän vertailuperusteen osalta siten, että voittaneen tarjoajan tarjouksen pistemäärä on tältä osin laskenut kolmesta pisteestä yhteen pisteeseen. Valittajan tarjous on saanut uudessa vertailussa 83,064 pistettä ja voittaneen tarjoajan tarjous 94 pistettä. Tarjouskilpailun lopputulos ei ole korjausten johdosta muuttunut.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valittaja on esittänyt muun ohella, että voittaneen tarjoajan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, minkä vuoksi se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta. Valittajan esittämän mukaan hankintayksikkö on menettelyllään sallinut voittaneen tarjoajan parantaa tarjousta ja tosiasiassa sallinut uuden tarjouksen toimittamisen.

Hankintayksikön esittämän mukaan voittanutta tarjoajaa on pyydetty täsmentämään tarjousta käyttö- ja elinkaarikustannusten osalta. Voittanut tarjoaja ei ole parantanut tarjoustaan, vaan korjauksen seurauksena voittaneen tarjoajan tarjouksen pisteet ovat laskeneet. Lisäksi hankintayksikkö on esittänyt, että tarjouspyynnössä annettu tappimaton nopeus on ollut hankintayksikön arvioima luku, jota ei ole tarjouspyynnössä vaadittu ehdottomana vaatimuksena. Hankintayksikön mukaan kyse on ollut voittaneen tarjoajan tarjouksessa olleen laskuvirheen korjaamisesta.

Voittanut tarjoaja on tarjouksessaan ilmoittanut käyttökustannukseksi 41.369,73 euroa. Tarjouspyynnön liitteen 5 "Käyttökustannuslaskelma" kohdan "Pesuaika" alakohdassa "Tappimaton nopeus 3 minuutin kontaktiajalla (DIN 10534, 10510)" voittanut tarjoaja on merkinnyt automaattisen täytön kohtaan arvoksi 1,40 mainittuun liitteeseen sisältyneen arvon 1,02 sijaan.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksen ja valittajan markkinaoikeudelle tekemän valituksen jälkeen pyytänyt voittanutta tarjoajaa täsmentämään tarjoustaan.

Täsmennyspyynnön johdosta Metos Oy on ilmoittanut käyttökustannukseksi 52.865,96 euroa. Edellä mainitun tarjouspyynnön liitteen 5 automaattisen täytön kohdan osalta Metos Oy on ilmoittanut arvoksi 1,02.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Sisällöltään tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ainoastaan hankintayksikön oikeus, vaan hankintayksikkö on tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi velvollinen sulkemaan tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen tarjouskilpailusta silloin, kun tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousvertailussa.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä selostetulla tavalla ilmoitettu, että tarjouspyynnön liitteenä olleen käyttökustannuslaskelman osalta tarjoajan on tullut täyttää mainittuun laskelmaan harmaalla värillä merkityt kohdat, kun taas keltaisella värillä merkityt kohdat ovat kuuluneet niin sanotun automaattisen täytön kohtiin. Sanotun perusteella tarjoajien on tullut ymmärtää, ettei kyseisen liitteen keltaisella värillä merkittyjä kohtia tarjoajien ole tullut lähteä muuttamaan.

Kuten edellä on selostettu, että mainitussa käyttökustannuslaskelmassa on kohdan "Pesuaika" alakohdassa "Tappimaton nopeus 3 minuutin kontaktiajalla (DIN 10534,10510)" merkitty keltaisella värillä automaattisen täytön kohdan arvoksi 1,02.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että tarjoajien on tullut ymmärtää, että käyttökustannuslaskelma on tullut tehdä pesunopeutta koskevan nopeusindeksin arvolla 1,02.

Kuten edellä on selostettu, voittanut tarjoaja on muuttanut tarjouslomakkeellaan edellä mainittua nopeusindeksin arvoa ja ilmoittanut sanotut käyttökustannukset käyttäen arvoa 1,40. Voittaneen tarjoajan ei ole siten katsottava antaneen tarjoustaan tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla. Voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön ehtojen vastaisen menettelyn johdosta voittaneen tarjoajan tarjouksessa ilmoitettu käyttökustannusten hinta on muodostunut pienemmäksi verrattuna siihen, mikä sanottu hinta olisi ollut käyttäen tarjouslomakkeessa ilmoitettua nopeusindeksin arvoa. Koska käyttökustannuslaskelmaa on käytetty vertailuhinnan muodostamisessa, voittaneen tarjoajan menettelyllä on ollut myös merkitystä tarjousten vertailukelpoisuuden kannalta.

Kuten edellä on selostettu, hankintasäännösten valossa sallittuna ei ole pidettävä sitä, että hankintayksikkö tarjousten jättämiselle varatun määräajan jälkeen varaa tarjoajalle tilaisuuden tarjouksen täydentämiseen siten, että tarjoaja saattaa alun perin tarjouspyynnön vastaisen tarjouksensa tarjouspyynnön mukaiseksi.

Edellä esitetty huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, vaan on varannut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täydentää tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 15.6.2018. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; jäljempänä vanha hankintalaki) 95 §:ssä säädettyä.

Vanhan hankintalain 95 §:ää koskevissa esitöissä (HE 190/2009 vp s. 69) on tuotu esiin hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä olevan, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnön perusteella kaksi tarjousta. Virheettömässä menettelyssä hankintayksikkö olisi sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouskilpailusta. Hankintayksikkö ei ole esittänyt, että valittajana oleva yhtiö tai sen tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tai että tarjouksen hyväksymiselle olisi ollut muu este. Näin ollen, kun hankintayksikkö on saanut vain kaksi tarjousta ja kun voittaneen tarjoajan tarjous on edellä todetuin tavoin ollut tarjouspyynnön vastainen, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hyvitysmaksun määräämisen edellytysten on siten katsottava täyttyvän.

Kuten edellä on selostettu, hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan mainittu pykälä vastaa vanhan hankintalain 95 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 95 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 70) mukaan hyvitysmaksun suuruutta arvioitaessa markkinaoikeuden tulee ottaa huomioon ensisijaisesti hankintayksikön virheelliseen toimintaan liittyvät seikat, kuten virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan arvo sekä hakijana olevalle tarjoajalle aiheutuneet kustannukset ja muu vahinko. Valittajalla on velvollisuus näyttää toteen virheellisestä menettelystä aiheutuneen vahingon määrä.

Hankintasopimuksen arvo on ollut 70.633,55 euroa. Tähän nähden ja kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 6.500 euroa.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää Dieta Oy:n vaatimuksen tiedon antamisesta asiakirjasta.

Markkinaoikeus määrää Salon kaupungin maksamaan Dieta Oy:lle hyvitysmaksuna 6.500 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Salon kaupungin korvaamaan Dieta Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.867,50 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Salon kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 24.5.2019