MAO:229/19

Väylävirasto (aiemmin Liikennevirasto) - väylänhoidot

julkinen hankinta - hankintamenettelyn keskeyttäminen

Diaarinumero: 2018/221
Antopäivä: 15.5.2019

ASIAN TAUSTA

Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto, jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 10.2.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Saaristomeren alueen väylänhoidon hankinnasta 60 kuukauden sopimusajalle.

Liikennevirasto on 4.4.2018 tekemällään hankintapäätöksellä LIVI/8173/02.01.02/2017 valinnut Meritaito Oy:n tarjouksen.

Liikennevirasto on 17.5.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä LIVI/8173/02.01.02/2017 poistanut 4.4.2018 tekemänsä hankintapäätöksen.

Liikennevirasto on 18.5.2018 tekemällään päätöksellä LIVI/8173/02.01.02/2017 keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 4.000.000 euroa.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Finnish Sea Service Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan päätöksen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.840 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksulla, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintamenettelyä ei ole keskeytetty todellisesta ja perustellusta syystä. Päätöstä hankintamenettelyn keskeyttämisestä on perusteltu sillä, että tarjouspyynnössä on virheellisesti ilmoitettu laadun vertailuperusteena seikka, joka olisi tullut arvioida osana tarjoajien soveltuvuuden arviointia. Kyseisessä päätöksessä ei ole kuitenkaan tarkemmin selostettu, miksi edellä mainittu seikka muodostaisi todellisen ja perustellun syyn keskeyttää hankintamenettely. Kysymyksessä olevalla seikalla ei ole ollut merkitystä kyseisessä hankintamenettelyssä, sillä riippumatta siitä, miten kysymyksessä olevaa kriteeriä olisi käsitelty, tarjouskilpailun voittaja olisi ollut Meritaito Oy.

Päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä on ollut myös valittajaa syrjivä. Valittaja on valittanut hankintayksikön aikaisemmasta hankintapäätöksestä, jolla Meritaito Oy on valittu tarjoajaksi. Valittajan valitusta ei ole perustettu osaksikaan kysymyksessä olevan vertailuperusteen käsittelytapaan. Valittaja on ollut viimeaikaisissa väylänhoitokilpailutuksissa ainoa todellinen kilpailija Suomen valtion kokonaan omistamalle Meritaito Oy:lle. Koska hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn vasta hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, valituksenalaisen päätöksen voimaan jääminen johtaisi siihen, että Meritaito Oy olisi tietoinen valittajan tarjoushinnasta. Meritaito Oy saisi siten merkittävän edun, mikäli hankinta kilpailutettaisiin uudestaan. Valituksenalainen päätös on tehty mainitun edun varmistamiseksi Meritaito Oy:lle. Valituksenalainen päätös on tehty tarkoituksellisesti. Tätä tukee vielä se seikka, että hankintayksikkö on tehnyt päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä vasta sen jälkeen, kun hankintayksikkö on tullut tietoiseksi valittajan tekemästä aiempaa hankintapäätöstä koskeneesta valituksesta.

Valituksenalainen päätös on antanut Meritaito Oy:lle etua myös sen myötä, että Meritaito Oy on jatkanut nykyisen väylänhoitosopimuksen perusteella palveluntuotantoa niin kauan, kunnes uusi hankintasopimus on tehty. Näin ollen hankintamenettelyn pitkittyminen on hyödyttänyt Meritaito Oy:tä.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikön menettely ei ole ollut virheellistä. Hankintayksikkö on havainnut tarjousten selonoton yhteydessä, että tarjousten laadulliseksi vertailuperusteeksi on ilmoitettu käytettäväksi tarjoajan soveltuvuuteen liittyvää perustetta. Hankintayksikkö on ensin pyrkinyt korjaamaan virheellisen menettelynsä siten, että kysymyksessä olevaa vertailuperustetta ei ole käytetty tarjousten vertailussa. Päätöksestä jättää kyseinen laatukriteeri vertailun ulkopuolelle on ilmoitettu tarjoajille hankintapäätöksen liitteenä toimitetussa vertailutaulukossa. Valittajan tehtyä hankintapäätöksestä valituksen, hankintayksikkö on päättänyt keskeyttää hankintamenettelyn.

Hankintayksiköllä on näin ollen ollut todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle, koska se on ilmoittanut vertailuperusteeksi seikan, joka on liittynyt tarjoajan soveltuvuuteen. Kyseinen päätös on ollut myös riittävästi perusteltu. Tarjoajien tiedossa on ollut se seikka, johon päätös on perustunut.

Päätös hankintamenettelyn keskeyttämisestä ei ole ollut myöskään valittajaa syrjivä. Meritaito Oy olisi voittanut tarjouskilpailun, joten kyseinen päätös ei ole syrjinyt erityisesti valittajaa. Hankintayksikön tarkoituksena on ollut turvata hankintasäännösten mukainen menettely. Valittaja ei ole myöskään Meritaito Oy:n ainoa kilpailija. Hankintayksikkö on saanut tarjouskilpailussa neljä tarjousta.

Tarjoajat ovat tasavertaisessa asemassa hintatietojen osalta uudessa kilpailutuksessa, koska hintatiedot ovat tulleet julkisiksi kaikille. Lisäksi hankinnasta on julkaistu uusi hankintailmoitus ja tarjouspyyntö, jossa hankinnan kohdetta on muutettu ja sopimuskautta lyhennetty. Tästäkään syystä hankintamenettelyn keskeyttäminen ei ole syrjinyt ketään tarjoajaa. Aikaisemmassa tarjouskilpailussa annetut hinnat eivät ole olleet verrannollisia uudessa tarjouskilpailussa.

Vastaselitys

Valittaja on antanut vastaselityksen.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 125 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Hankintalain esitöissä (HE 108/2016 vp s. 223) todetun mukaan lain 125 § on säilynyt muuttumattomana aiemmin voimassa olleeseen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:ään nähden.

Julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007) 73 a §:n esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22 ja 23) on puolestaan todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska hankintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää ole hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi. Hankinnan keskeyttäminen tarkoittaa asiallisesti hankintamenettelyn päättämistä hankintaa tekemättä, vaikka hankintayksikön hankintatarve pysyisikin ennallaan. Hankintayksikkö voi päätyä keskeyttämisen jälkeen toteuttamaan hankinnan omana työnään tai käynnistämään uuden hankintamenettelyn, joka on keskeytettyyn hankintamenettelyyn nähden kuitenkin erillinen ja uusi prosessi. Jos hankinta päätetään toteuttaa myöhemmin, hankintayksikön tulee varmistaa, että aiempaan menettelyyn osallistuneet tarjoajat eivät saa uudessa tarjouskilpailussa perusteetonta etua tai haittaa keskeytettyyn menettelyyn osallistumisen johdosta.

Säännöksen esitöissä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti eikä säännöksellä ole ollut tarkoitus tiukentaa vallinnutta tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä pidetty muun ohella tarjouspyynnön osoittautumista tulkinnanvaraiseksi tai virheelliseksi tai sitä, että hankinnasta on saatu vain yksi hyväksyttävä tarjous. Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp s. 4) on lisäksi todettu oikeuskäytännössä katsotun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Asian arviointi

Asiassa on markkinaoikeudessa kysymys siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti keskeyttäessään hankintamenettelyn.

Liikennevirasto on 4.4.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut Meritaito Oy:n tarjouksen. Finnish Sea Service Oy on valittanut mainitusta päätöksestä markkinaoikeuteen.

Hankintamenettelyä koskeneen tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on ollut mainittu, että tarjousten vertailussa pisteytetään muun ohella seuraava tekijä:

"Tarjoajalla on Rakentamisen Laatu Ry:n myöntämä tähän urakkaan soveltuva Rala - Sertifikaatti tai muu vastaava näyttö ulkopuolisesti todennetusta laadunhallinnasta, esimerkiksi tähän urakkaan soveltuva SFS-EN 9001 laatusertifikaatti."

Kyseisestä tekijästä on tarjouspyynnössä ilmoitettu annettavan kaksi pistettä.

Hankintayksikkö on 17.5.2018 tekemällään päätöksellä poistanut aiemman hankintapäätöksensä. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankinnan tarjouspyynnössä ilmoitettiin tarjousten laadullisena arviointiperusteena käytettäväksi laatukriteerinä laatusertifikaattia koskevaa seikkaa. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaisesti yritystasoinen laatusertifikaatti on asia, joka koskee yrityksen soveltuvuutta tarjoajaksi. Hankinnassa tämä huomioitiin ennen tarjousten laadullista arviointia ja tarjoajille ilmoitettiin että ko. kriteeriä ei tarjouspyynnössä ilmoitetusta huolimatta arvioida. Todettakoon, että kohdan arvioinnilla ei olisi ollut vaikutusta tarjouskilpailujen lopputulokseen. Asia on kuitenkin sellainen, jonka markkinaoikeus ottaa viran puolesta huomioon, ja näin ollen ei ole tarkoituksenmukaista jatkaa prosessia markkinaoikeudessa."

Hankintayksikkö on tämän jälkeen 18.5.2018 tehnyt päätöksen hankintamenettelyn keskeyttämisestä. Päätöksen perusteluissa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tilaaja havaitsi tarjouspyyntöasiakirjoissa virheitä, joita ei voida enää hankintamenettelyn vaiheesta johtuen korjata. Kysymyksessä oleva virhe koski tarjouspyynnössä esitettyä tarjousten laadullista arviointiperustetta, laatukriteeriä 7, jonka mukaan RALA tai muusta vastaavasta laatusertifikaatista olisi annettu laatupisteitä. Hankintalain ja vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kysymyksessä on asia, joka tulee arvioida osana tarjoajan soveltuvuutta. Markkinaoikeus ottaa asian viran puolesta huomioon, joten asian käsittely markkinaoikeudessa ei tältä osin ole tarkoituksenmukaista. Asian näin ollessa hankintamenettely joudutaan keskeyttämään. "

Valittaja on esittänyt, että hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassa oloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä.

Markkinaoikeus katsoo, että edellä hankinnan keskeyttämisen perusteista esitetty huomioon ottaen hankintayksiköllä on ollut hankintalain 125 §:n 1 momentissa tarkoitettu todellinen ja perusteltu syy hankintamenettelyn keskeyttämiselle. Markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikön voida katsoa kohdelleen tarjoajia epätasapuolisesti tai syrjivästi sillä perusteella, että arvioitavana olevaan keskeytettyyn hankintamenettelyyn osallistuneiden tarjoajien hinnat ovat tulleet toisten tarjoajien tietoon, eikä asiassa esitetyn selvityksen perusteella ole muutoinkaan todettavissa, että hankintayksikkö olisi menetellyt tarjouskilpailuun osallistuneita kohtaan syrjivästi tai muutoin epätasapuolisesti.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Finnish Sea Services Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 1.650 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen, Jaakko Ritvala ja Jukka Koivusalo.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 24.5.2019