MAO:196/19

Asian tausta

Raahen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 3.3.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Raahen kaupungin Vihannin kaupunginosan koulukeskuksen rakennusurakasta.

Raahen kaupungin rakennetun ympäristön lautakunta on 15.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 63 valinnut Temotek Oy:n tarjouksen.

Raahen kaupungin rakennetun ympäristön lautakunta on 19.6.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 78 hylännyt Rakennusliike Sorvoja Oy:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 7.300.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus ja valittajan lausuma

Vaatimukset

Rakennusliike Sorvoja Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tai toissijaisesti määrää hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 11.170 eurolla, lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valitus on otettava tutkittavaksi, sillä se on saapunut markkinaoikeudelle hankintasäännöksissä asetetussa kuuden kuukauden määräajassa. Hankintapäätös, joka on tehty 15.5.2018, ei ole sisältänyt tietoa voittaneen tarjoajan tarjouksen hyötyneliöiden määrästä, joten valittajalla ei ole ollut hankintapäätöksen perusteella mitään mahdollisuutta arvioida, onko sen oikeuksien turvaaminen vaatinut asian saattamista markkinaoikeuteen. Valittaja on pyytänyt hankintayksiköltä heti hankintapäätöksen tiedoksiannon jälkeen mahdollisuutta tutustua saatuihin tarjouksiin sekä pyytänyt ilmoittamaan sähköpostitse voittaneen tarjoajan hyötyneliöiden määrän. Valituksen perusteena oleva voittaneen tarjoajan tarjouksen hyötyneliöiden määrä on selvinnyt valittajalle vasta hankintayksikön 23.5.2018 toimittamasta sähköpostista.

Voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, sillä sen tarjouksessa ilmoitettu hyötyneliöiden määrä on ylittänyt selvästi hyötyneliöiden määrälle tarjouspyynnössä asetetun ehdottoman vaatimuksen. Tarjouspyynnön mukaan tarjouksen hyötyneliöiden määrä on saanut poiketa vain 15 prosenttia vertailuarvona käytettävästä hyötyneliöiden määrästä 3.150 neliömetriä. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on neljässä eri kohdassa ilmoitettu hyötyneliöiden määräksi 3.860 neliömetriä, mikä on ollut 22,54 prosenttia yli tarjouspyynnön vertailuarvon. Myös Raahen kaupungin tekninen johtaja on ilmoittanut valittajalle sähköpostitse, että voittaneen tarjoajan hyötyalaksi on ilmoitettu 3.860 neliömetriä.

Hyötyneliöihin perustuvan hyötyalan määritelmä ja laskeminen on esitetty erittäin selkeästi tarjouspyynnön liitteenä olleessa RT-ohjeessa. Tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuudella on ollut huomattava vaikutus tarjousten vertailuun. Laadun painoarvo on ollut vertailussa 60 prosenttia ja yhtenä vertailuperusteena on ollut suunnitelmien toiminnallisuus ja suunnittelukokonaisuuden toimivuus. Voittanut tarjoaja on menestynyt tämän vertailuperusteen mukaisessa vertailussa selkeästi paremmin kuin muut tarjoajat, kun se on sijoittanut suunnitelmiinsa enemmän hyötyneliöitä kuin ne. Tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen hyväksyminen on siten selkeästi syrjinyt muita tarjoajia.

Hankintayksikkö on 19.6.2018 tehnyt hankintaoikaisupäätöksen, jonka on katsottava olevan tosiasiassa uusi hankintapäätös. Hankintayksikkö on laskenut voittaneen tarjoajan tarjoukselle uuden tarjouspyynnön mukaisen hyötyneliömäärän ja valinnut voittaneen tarjoajan tarjouskilpailun voittajaksi. Hankintayksikkö on hankintasäännösten vastaisesti saattanut voittaneen tarjoajan tarjouksen vastaamaan tarjouspyynnön ehdotonta vaatimusta. Hankintayksikkö on siten perustanut 19.6.2018 tekemänsä päätöksen uusiin seikkoihin ja sellaisiin perusteisiin, jotka eivät ole ilmenneet voittaneen tarjoajan tarjouksesta. Tarjouksen sisältö ja jättäminen ovat tarjoajan vastuulla olevia seikkoja. Voittanut tarjoaja ei ole sitoutunut tarjouksellaan hankintayksikön laskemaan uuteen hyötyneliömäärään vaan tarjouksessa todettuun 3.860 neliömetriin. Hankintayksikön menettely on ollut avoimen syrjivää.

Edellä mainitusta päätöksestä ei ilmene, miten hankintayksikkö on päässyt juuri 13 prosentin vertailuluvun ylitykseen, miten kyseinen luku on laskettu sekä miksi hankintayksikkö on omatoimisesti halunnut muuttaa tarjoajan ilmoittamaa hyötyneliömäärää. Päätöksessä on tyydytty vain toteamaan, että lukuarvojen poikkeama on tarkistettu tarjouksen mukana toimitetuista liiteasiakirjoista. Tarjouksen liitteenä olevan alustavan pohjapiirustusluonnoksen perusteella on mahdotonta yksiselitteisellä ja luotettavalla tavalla laskea hyötyalan määrää. Juuri kyseisen seikan takia tarjoajan on tullut ilmoittaa tarjouksessaan hyötyneliöiden määrä.

Vastine ja sen täydennys

Vaatimukset

Raahen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai toissijaisesti hylkää sen. Lisäksi hankintayksikkö on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.200 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on jättänyt valituksensa markkinaoikeudelle liian myöhään ja sen vuoksi menettänyt oikeutensa hakea muutosta valittamalla.

Valittaja on saanut 15.5.2018 tehdyn hankintapäätöksen liitteineen ja valitusosoituksineen sähköisesti tiedoksi 16.5.2018. Hankintasäännösten mukainen muutoksenhakuaika, jota kyseisen päätöksen osalta tulee noudattaa, on päättynyt 30.5.2018. Kun valittaja on jättänyt valituksen markkinaoikeudelle vasta 5.6.2018, tulee valitus jättää muutoksenhakuajan jälkeen jätettynä tutkimatta.

Valittajalla ei ole ollut oikeutta hakea muutosta 14 päivän muutoksenhakuajan sijasta kuuden kuukauden muutoksenhakuajan puitteissa. Hankintapäätös on täyttänyt hankintasäännöksissä sille asetetut sisällölliset vaatimukset eikä siinä, tai valitusosoituksessa, ole ollut kuuden kuukauden muutoksenhakuajan edellyttämää olennaista puutteellisuutta tai tarkalleen ottaen minkäänlaista puutteellisuutta. Hyötyneliömääriä ei ole tullut ilmoittaa hankintapäätöksessä, eikä niiden puuttuminen ole tehnyt hankintapäätöksestä puutteellista. Hankintayksiköllä ei ole ollut velvollisuutta kirjata hankintapäätökseen, minkä vuoksi se on pitänyt voittanutta tarjousta tarjouspyynnön mukaisena. Jokaiseen tarjouskilpailuun osallistuneen tarjoajan oikeus on selvittää itse, mikäli katsoo etunsa sitä vaativan, onko hankintayksikkö tehnyt oikean ratkaisun, kun se on päättänyt tarjouskilpailun voittajasta.

Mikäli asiassa kuitenkin katsottaisiin, että hankintapäätös on ollut puutteellinen, puutteellisuus ei ole ollut olennainen missään tapauksessa sen vuoksi, että tarjousten hyötyneliömäärät ovat ilmenneet tarjouksista, jotka ovat olleet tarjoajille julkisia asiakirjoja. Valittajalla on ollut oikeus saada tieto tarjouksista heti hankintapäätöksen tiedoksiantamisen jälkeen 16.5.2018. Valittaja on myös käyttänyt oikeuttaan saada tieto asiakirjoista ja saanut tiedon hyötyneliömääristä viimeistään 23.5.2018, jolloin muutoksenhakuaikaa on ollut jäljellä vielä seitsemän päivää. Valittajalla on siten ollut joka tapauksessa vielä viikko aikaa arvioida tietoonsa saamien seikkojen merkitystä ja tehdä arvio valituksen jättämisestä markkinaoikeudelle. Viikkoa on pidettävä hankinta-asioissa riittävänä aikana ottaen huomioon, että säännönmukainen muutoksenhakuaika on lyhyt, vain 14 päivää. Hankinta-asioissa tarjoajien edellytetään tekevän arvion mahdollisesta muutoksenhausta viivytyksettä.

Tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousasiakirjat ovat asianosaisten nähtävillä Raahen kaupungin teknisessä keskuksessa sekä ilmoitettu tätä varten nimetty yhteyshenkilö. Tästä nimenomaisesta ohjeistuksesta huolimatta valittaja on lähestynyt suoraan teknistä johtajaa. Valittaja olisi voinut halutessaan hankkia tiedon tarjouksista jo hankintapäätöksen tiedoksisaantipäivänä 16.5.2018 tai viimeistään 18.5.2018. Valittaja on omalla menettelyllään aiheuttanut viivettä siihen, milloin se on saanut tiedon tarjouksista.

Mikäli valitusta ei jätetä tutkimatta, tulee valitus hylätä perusteettomana. Voittaneen tarjoajan tarjouksen poikkeama tavoitteellisesta hyötyalasta ei ole ylittänyt tarjouspyynnön vaatimusta.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan hyötyalan poikkeamaksi kahdeksan prosenttia. Valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen vuoksi hankintayksikkö on ryhtynyt selvittämään, onko voittaneen tarjoajan tarjous ollut tarjouspyynnössä asetetun vaatimuksen mukainen kysymyksessä olevan poikkeaman osalta. Raahen kaupungin tilapäällikkö on suorittanut tarkastuslaskennan. Hankintayksikkö on havainnut tietoa tarkastaessaan, että voittaneen tarjoajan ilmoittamassa poikkeamassa ei ollut otettu huomioon hallintotilojen ja ruokahuoltotilojen hyötyneliömetrejä. Samalla on ilmennyt, että voittaneen tarjoajan laskelmassa oppilastilojen hyötyneliömetrien määrä on ollut liian suuri. Hankintayksikön selvityksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjouksen hyötyneliöiden poikkeama on ollut noin 13 prosenttia, eli vähemmän kuin tarjouspyynnössä vaatimukseksi asetettu suurin sallittu poikkeama 15 prosenttia. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on siten ollut kaksi kirjoitus- tai laskuvirheeseen verrattava virhettä, jotka ovat vaikuttaneet toisiinsa nähden vastakkaisesti. Edellä mainituilla virheillä ei ole ollut vaikutusta voittaneen tarjoajan tarjouksen sisältöön urakkahinnan tai minkään muunkaan seikan kuin ilmoitetun poikkeaman määrän osalta.

Hankintayksikkö on pyytänyt myös voittanutta tarjoajaa laskemaan poikkeaman uudelleen ottaen huomioon myös hallinto- ja ruokailutilat. Voittaneen tarjoajan laskelman mukaan sen tarjouksen hyötyneliöiden poikkeama on ollut noin 12 prosenttia. Sekä hankintayksikön että voittaneen tarjoajan suorittamat tarkastuslaskelmat ovat osoittaneet, että voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä asetetut vaatimukset.

Kuultavan lausunto

Temotek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus jättää valituksen tutkimatta tai hylkää sen. Lisäksi Temotek Oy on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.865 eurolla viivästyskorkoineen.

Valittaja on saanut hankintapäätöksen tiedoksi 16.5.2018. Tiedoksianto on sisältänyt päätöksen valitusosoituksineen sekä tarjousten vertailutaulukon. Hankintapäätöksestä on ilmennyt tarjouskilpailun voittaja. Hankintapäätös ja sen liitteet ovat sisältäneet riittävän määrän tietoa hankintapäätöksen oikeellisuuden ja sen arvioimiseksi, onko lisätietojen pyytäminen tarpeen. Hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole ollut olennaisia puutteellisuuksia.

Asiassa ei tule soveltaa kuuden kuukauden muutoksenhakuaikaa. Määräaika valituksen tekemiselle on ollut 14 päivää tiedoksisaantipäivästä, joten valitus olisi tullut toimittaa markkinaoikeudelle viimeistään 30.5.2018. Kun valitus on jätetty markkinaoikeudelle vasta 5.6.2018, valitus on jätetty markkinaoikeudelle myöhässä ja se tulee jättää tutkimatta.

Mikäli markkinaoikeus katsoo, että valitus tulee ottaa tutkittavaksi, voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen eikä sitä ole tullut valittajan vaatimuksen mukaisesti sulkea tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan 27.4.2018 päivätty tarjous on perustunut sen liitteenä esitettyihin koulukeskusrakennusta koskeviin 1. ja 2. kerroksen pohjapiirustuksiin, jotka ovat olleet olennainen osa tarjousta. Pohjapiirustukset ovat määritelleet tilat, joita voittaneen tarjoajan tarjous on koskenut, ja siten myös tarjotun ja rakennettavien hyötyneliöiden määrän. Näistä pohjapiirustuksista on käynyt ilmi kaikki RT-kortin mukaisiin hyötyneliöihin laskettavat tilat ja niiden ulkopuolelle jäävät tilat.

Tarjouksessa on valitettavasti ollut kirjoitus- ja/tai laskuvirheestä johtuen yhteenlaskettuna ilmoitettujen hyötyneliöiden osalta ristiriitaista tietoa. Pohjapiirustuksissa on hyötyalan yhteenlasketuksi määräksi kirjattu 3.396,50 neliömetriä. Tähän määrään ei pohjapiirustuksessa olevan kirjoituksen mukaisesti ole merkitty kuuluvaksi hallintotiloja ja ruokahuoltotiloja. Jos mainitut tilat lasketaan mukaan, olisi hyötyneliöiden määrä ollut virheellisen laskelman mukaan 3.860 neliömetriä. Erheellisesti yhteenlaskettuihin ja auki kirjoitettuihin hyötyaloihin on laskettu sellaisia tiloja, jotka eivät ole olleet RT-kortin mukaisia hyötyaloja. Kysymyksessä on ollut selvä kirjoitus- ja/tai laskuvirhe, joka voidaan korjata.

Voittanut tarjoaja on tehnyt pohjapiirustuksien perusteella laskelman, jonka mukaan sen tarjouksen mukainen hyötyneliöiden määrä on ollut 3.524,60 neliömetriä. Poikkeama tavoitteellisesta hyötyneliöiden määrästä on ollut 11,9 prosenttia, joka on alle tarjouspyynnössä sallitun 15 prosentin poikkeaman. Voittanut tarjoaja on laskenut hyötyalan RT-kortin mukaisesti.

Oikeat tiedot ja hyötyneliöt ovat käyneet ilmi alkuperäisestä tarjouksesta ja tarjouksen liitteinä olleista pohjapiirustuksista. Näin ollen tarjous ei ole muuttunut tehdyllä kirjoitus- ja/tai laskuvirheen korjaamisella. Virheellä ei ole ollut vaikutusta valittajan asemaan tarjouskilpailussa. Voittanut tarjoaja ei ole sijoittanut edellä selvitetyllä tavalla suunnitelmiinsa ja piirustuksiinsa enemmän hyötyneliöitä kuin muillakaan tarjoajilla on ollut mahdollisuus, koska sen hyötyneliöt ovat olleet tarjouspyynnön mukaiset. Hyötyalan määrä ei ole ollut myöskään merkityksellinen seikka tarjouksia vertailtaessa. Hankintayksikkö on käyttänyt vertailussaan tilojen ja piha-alueen toiminnallisuuteen liittyviä vertailuperusteita, joissa voittaneen tarjoajan tarjous on ollut selvästi valittajan tarjousta parempi.

Vastaselitys

Valittaja on vastaselityksessään esittänyt muun ohella, että se ei ole omalla toiminnallaan viivästyttänyt asian etenemistä. Valittaja on ollut teknisen keskuksen johtajaan yhteydessä 18.5.2018, mutta teknisen keskuksen johtajalle aikaisin sopiva ajankohta on ollut kuitenkin vasta 22.5.2018. Valittajan tuotantopäällikön lapsen sairastumisen vuoksi ajankohta on siirtynyt seuraavalle päivälle 23.5.2018. Teknisen keskuksen johtaja ei ole ohjannut valittajaa tutustumaan tarjouksiin Raahen kaupungin tekniseen keskukseen.

Asiassa olisi, riippumatta markkinaoikeuden ratkaisun lopputuloksesta, kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi korvaamaan hankintayksikön ja kuultavan oikeudenkäyntikuluja. Hankintayksikkö on itse pitkittänyt prosessia uusilla tarjouslaskelmillaan. Hankintayksikkö on muuttanut aikaisempaa päätöstään ja esittänyt markkinaoikeudelle uuden hyötyalalaskelman. Oikeudenkäynti on aiheutunut hankintayksikön virheestä. Kuultava on myös korjannut hyötyalalaskelmiaan markkinaoikeudelle. Valittaja ei ole missään olosuhteissa vastuussa tällaisista kuluista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt, että valituksessa on ollut kysymys ainoastaan 15.5.2018 tehdystä hankintapäätöksestä. Hankintayksikkö ei ole poistanut 15.5.2018 tehtyä hankintapäätöstä 19.6.2018 tehdyllä hankintaoikaisupäätöksellä. Viimeksi mainitulla päätöksellä on hylätty valittajan hankintaoikaisuvaatimus ja näin ollen 15.5.2018 tehty hankintapäätös on edelleen voimassa.

Valittaja on esittänyt, että se on valittanut markkinaoikeudelle 15.5.2018 tehdystä hankintapäätöksestä 5.6.2018 ja 19.6.2018 tehdystä hankintaoikaisupäätöksestä 27.6.2018.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Valituksen tutkiminen

Oikeusohjeet

Hallintolainkäyttölain 51 §:n 2 momentin mukaan, jos valitusta ei ole tehty määräajassa tai jos asian tai siinä esitetyn vaatimuksen ratkaisemiselle on muu este, valitus tai vaatimus jätetään tutkimatta.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 147 §:n 1 momentin mukaan valitus on tehtävä kirjallisesti 14 päivän kuluessa siitä, kun ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen, jollei jäljempänä toisin säädetä. Pykälän 3 momentin mukaan valitus markkinaoikeudelle on tehtävä viimeistään kuuden kuukauden kuluessa hankintapäätöksen tekemisestä siinä tapauksessa, että ehdokas tai tarjoaja on saanut tiedon hankintapäätöksestä valitusosoituksineen ja hankintapäätös tai valitusosoitus on ollut olennaisesti puutteellinen.

Aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 87 §:n 3 momentin, joka on ollut samansisältöinen kuin edellä selostettu hankintalain 147 §:n 3 momentti, osalta on sen esitöissä (HE 190/2009 vp s. 61) todettu muun ohella, että lainkohdassa säädetään muutoksenhaun enimmäismääräajasta. Mainittua hallituksen esitystä koskevassa talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 2/2010 vp s. 8) on ensiksi mainittuun lainkohtaan liittyen todettu muun ohella, että tarkoituksena on, että sääntely vastaa jo vakiintunutta oikeuskäytäntöä, jonka mukaisesti vähäinen puute hankintapäätöksessä tai valitusosoituksessa ei ole oikeuttanut 14 päivää pidempään muutoksenhakuaikaan. Tämän selventämiseksi talousvaliokunta on esittänyt säännöstä hallituksen esityksessä ehdotettuun nähden täsmennettäväksi sisällyttämällä siihen hankintapäätöksen ja valitusosoituksen puutteellisuuden olennaisuutta koskeva edellytys. Mietinnön mukaan muutoksenhaun määräajan pidentäminen 14 päivästä 6 kuukauteen on mahdollista vain tilanteissa, joissa hankintapäätöksen tai valitusosoituksen puutteellisuus vaikuttaa muutoksenhakijan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Hankintalain 123 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on tehtävä ehdokkaiden ja tarjoajien asemaan vaikuttavista ratkaisuista sekä tarjousmenettelyn ratkaisusta kirjallinen päätös, joka on perusteltava. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksestä tai siihen liittyvistä asiakirjoista on käytävä ilmi ratkaisuun olennaisesti vaikuttaneet seikat, joita ovat ainakin ehdokkaan, tarjoajan tai tarjouksen hylkäämisen perusteet sekä keskeiset perusteet, joilla hyväksyttyjen tarjousten vertailu on tehty.

Hankintalain 126 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on liitettävä tekemäänsä päätökseen valitusosoitus, jossa selostetaan, miten asia on mahdollista saattaa markkinaoikeuden käsiteltäväksi, hankintayksikön yhteystieto 148 §:ssä tarkoitettua ilmoitusta varten sekä ohjeet oikaisukeinon käyttämisestä (oikaisuohje), joissa selostetaan, miten ehdokas tai tarjoaja voi saattaa asian uudelleen käsiteltäväksi.

Hankintalain 127 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön tekemä päätös perusteluineen sekä valitusosoitus ja oikaisuohje on annettava tiedoksi kirjallisesti niille, joita asia koskee. Päätös edellä mainittuine asiakirjoineen annetaan tiedoksi käyttäen ehdokkaan ja tarjoajan hankintayksikölle ilmoittamaa sähköistä yhteystietoa. Käytettäessä sähköistä yhteystietoa ehdokkaan ja tarjoajan katsotaan saaneen päätöksestä tiedon päivänä, jona asiaa koskeva sähköinen asiakirja on viestin vastaanottajan käytettävissä tämän vastaanottolaitteessa siten, että sähköistä viestiä voidaan käsitellä. Tällaisena ajankohtana pidetään viestin lähettämispäivää, jollei asiassa esitetä luotettavaa selvitystä tietoliikenneyhteyksien toimimattomuudesta tai vastaavasta muusta seikasta, jonka johdosta sähköinen viesti on saapunut vastaanottajalle myöhemmin. Käytettäessä sähköistä tiedoksiantoa hankintayksikön on merkittävä viestiinsä erikseen tieto viestin lähettämispäivästä.

Hankintalain 134 §:n 1 momentin mukaan hankintaoikaisun vireilletulo ja käsittely eivät vaikuta siihen määräaikaan, jonka kuluessa asianosaisella on kyseisen lain nojalla oikeus hakea muutosta valittamalla markkinaoikeuteen.

Hankintalain 134 §:ää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 226) mukaan pykälä vastaa vanhan hankintalain 82 §:ssä säädettyä. Vanhan hankintalain 82 §:n esitöiden (HE 190/2009 vp s. 56) mukaan, jos päätös hankintaoikaisun seurauksena muuttuu, uuteen päätökseen liittyy mahdollisuus saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi tuossa vaiheessa. Valittajakohtaisesti tarkasteltuna ratkaiseva määräaika muutoksenhaun käytölle alkaa siitä ensimmäisestä päätöksestä, jolla on valittajan oikeusasemaan tässä laissa tarkoitettu vaikutus.

Hankintalain 146 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeuden käsiteltäväksi valituksella voidaan saattaa kyseisessä laissa tarkoitettu hankintayksikön päätös tai hankintayksikön muu hankintamenettelyssä tekemä ratkaisu, jolla on vaikutusta ehdokkaan tai tarjoajan asemaan.

Asian oikeudellinen arviointi

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikön 15.5.2018 tekemä hankintapäätös liiteasiakirjoineen on annettu valittajalle tiedoksi 16.5.2018 sähköisesti. Hankintapäätöksen liitteenä on ollut muun ohessa tarjousvertailuasiakirja ja valitusosoitus markkinaoikeuteen. Hankintapäätöksestä liiteasiakirjoineen on ilmennyt muun ohella voittaneen tarjoajan nimi, tarjousvertailu, hankintayksikön tarjousvertailussa käyttämät vertailuperusteet, kunkin vertailuperusteen osalta kullekin tarjoajalle annetut pisteet, kunkin tarjoajan saama kokonaispistemäärä sekä laatuvertailun sanallinen arvio kunkin tarjoajan osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintapäätöksessä ei hankintalain 123 §:n 2 momentti huomioon ottaen edellytetä ilmoitettavaksi seikkoja, joiden perusteella voisi suoraan tutustumatta hankinta-asiakirjoihin arvioida, onko hankintayksikkö katsonut jonkin tarjoajan tarjouksen virheellisesti tarjouspyynnön mukaiseksi. Ottaen huomioon sen, mitä 15.5.2018 tehdystä hankintapäätöksestä liiteasiakirjoineen on edellä todetuin tavoin ilmennyt, markkinaoikeus katsoo, ettei kyseinen hankintapäätös ole ollut hankintalain 123 §:n vastainen. Lisäksi kun 15.5.2018 tehdyn hankintapäätöksen tiedoksiannon yhteydessä on toimitettu myös lainmukainen valitusosoitus markkinaoikeuteen, hankintapäätöksessä ei ole ollut sellaista puutteellisuutta, joka olisi vaikuttanut valittajan mahdollisuuksiin arvioida oikeussuojan tarvettaan.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei 15.5.2018 tehty hankintapäätös tai siihen liitetty valitusosoitus ole ollut hankintalain 147 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla olennaisesti puutteellinen ja että määräaika valituksen tekemiselle on alkanut kulua mainitun pykälän 1 momentissa säädetyn mukaisesti siitä, kun valittaja on saanut tiedon hankintaa koskevasta päätöksestä valitusosoituksineen.

Määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on siten valittajan osalta alkanut kulua hankintalain 147 §:n 1 momentin mukaisesti siitä, kun valittaja on saanut 15.5.2018 tehdystä hankintapäätöksestä valitusosoituksineen tiedon 16.5.2018. Hankintalain 147 §:n 1 momentin mukainen 14 päivän määräaika valituksen tekemiselle markkinaoikeuteen on päättynyt 30.5.2018. Hankintalain 134 §:n 1 momentin perusteella valittajan tekemä hankintaoikaisuvaatimus ei ole pidentänyt tätä määräaikaa. Koska valitus on saapunut markkinaoikeuteen vasta 5.6.2018, valittajan vaatimukset on jätettävä 15.5.2018 tehtyyn hankintapäätökseen kohdistettuina myöhässä saapuneena tutkimatta.

Hankintayksikkö on 19.6.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä hylännyt valittajan 15.5.2018 tehtyä hankintapäätöstä koskevan hankintaoikaisuvaatimuksen. Koska hankintayksikön 19.6.2018 tekemä hankintaoikaisupäätös ei ole muuttanut valittajan oikeusasemaa 15.5.2018 tehtyyn hankintapäätökseen verrattuna, valittajalla ei ole hankintalain 146 §:n 1 momentti huomioon ottaen oikeutta valittaa hankintayksikön 19.6.2018 tekemästä hankintaoikaisupäätöksestä. Valittajan vaatimukset on siten jätettävä tällä perusteella 19.6.2018 tehtyyn hankintaoikaisupäätökseen kohdistettuina tutkimatta.

Edellä todettu huomioon ottaen valitus on pääasian osalta jätettävä tutkimatta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Pääasian lopputulos huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö ja kuultava joutuisivat pitämään nimenomaan oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa aiheutuneet kulunsa kokonaisuudessaan vahinkonaan. Markkinaoikeus katsoo kohtuullisen korvauksen määräksi tässä asiassa hankintayksikön osalta 4.000 euroa ja kuultavan osalta 1.500 euroa.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää Rakennusliike Sorvoja Oy:n valituksen pääasian osalta tutkimatta ja hylkää sen vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa Rakennusliike Sorvoja Oy:n korvaamaan Raahen kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla ja Temotek Oy:n oikeudenkäyntikulut 1.500 eurolla, molemmat määrät viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Sami Myöhänen sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.