MAO:176/19

Asian tausta

Koulutuskuntayhtymä Tavastia (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.1.2018 julkaistulla ja 22.1.2018 korjatulla kansallisella hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta sen A rakennuksen muutostöistä sisältäen muun ohella keittiölaitetyöt ajalle 1.3.2018–31.7.2018.

Koulutuskuntayhtymä Tavastian talousjohtaja on 13.2.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut keittiölaitteet ja -kalusteet -urakkaan astianpesulaitteistojen ja muiden keittiölaitteiden ja kalusteiden osakokonaisuuksiin erään tarjoajan tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ylittänyt kansallisen kynnysarvon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 19.3.2018.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Metos Oy Ab on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 54.993 euroa viivästyskorkoineen. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön laitemäärittelyn kohdassa 5 liedelle esitettyä vaatimusta kiinteästä lieden kanssa yhtenäisestä jalustarakenteesta, koska voittanut tarjoaja on tarjonnut erillisen tasolieden ja jalustan. Voittaneen tarjoajan tarjouksesta on myös puuttunut tarjouspyynnön kohdassa 9.2 vaadittu seinäteline. Tarjous ei lisäksi ole täyttänyt kohdan 11 vaatimusta lautastenjakelijavaunun noin 130 lautasen kapasiteetista, koska tarjotun vaunun kapasiteetti on ollut 100 lautasta.

Lisäksi tarjouskilpailussa toiseksi tulleen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön keittiöiden laitemäärittelylle ja kuvaukselle esitettyjä kapasiteettivaatimuksia vihannesleikkurin, pikajäähdytyskaapin ja pöytävaa’an osalta.

Vastine

Vaatimukset

Koulutuskuntayhtymä Tavastia on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 7.317,50 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjous on täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyt keittiölaitteita ja kalusteita koskevat vaatimukset. Hankintayksiköllä ei ole ollut perustetta epäillä voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittamien tietojen paikkansa pitävyyttä. Hankintapäätös ja hankintamenettely ovat olleet hankintasäännösten mukaisia.

Voittanut tarjoaja on sen tarjouksen liitteessä ilmoittanut, että liesi ja jalusta toimitetaan kiinteänä, seinäteline sisältyy toimitukseen ja vaadittu lautastenjakelijavaunun kapasiteetti täyttyy lautasmallista ja paksuudesta riippuen. Edellä mainitut tiedot on varmistettu voittaneelta tarjoajalta tarjouksen selonottoneuvottelussa 8.2.2018.

Voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen, joten toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen teknisten vaatimusten tarjouspyynnönmukaisuutta ei ole tarkastettu hankintapäätöstä tehtäessä. Toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut vihannesleikkurin, pikajäähdytyskaapin ja pöytävaa’an kapasiteettivaatimusten osalta tarjouspyynnön vastainen ja tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta, jos se olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä ollut tarjoajien täyttämä taulukko on ollut vain hankintayksikön apuväline tarjouksen sisällön selvittämiseen. Kaikkien liitteestä ilmenevien tietojen on tullut löytyä tarjouksesta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa ei ole ollut tarjouspyynnön kohdissa 5, 9.2 ja 11 vaadittuja tuotteita, mutta tästä huolimatta edellä mainitussa liitteessä nämä kohdat on rastitettu. Hankintapäätös olisi pitänyt tehdä tarjouksen eikä sen liitteen perusteella. Hankintayksikkö on menetellyt huolimattomasti jättäessään ottamatta huomioon tarjouksessa olleen puutteen ja luottaessaan vain liitteessä esitettyyn tietoon.

Hankintayksikkö on toiminut hankintasäännösten vastaisesti antaessaan ennen hankintapäätöksen tekemistä pidetyissä selonottoneuvotteluissa voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden korjata sen tarjouksessa olleita puutteita.

Vaaditun hyvitysmaksun määrä perustuu valittajan saamatta jääneeseen katteeseen. Myyntihinnasta on vähennetty tuotteiden ostohinta tai itse valmistettujen tuotteiden osalta valmistushinta, rahti, asennus ja arvio takuukuluista.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineessaan, että vaaditun hyvitysmaksun määrä on yli kymmenen prosenttia hankintasopimuksen arvosta. Valittajan vaatimus perustuu vain väitettyyn saamatta jääneeseen katteeseen. Valittaja ei ole tarkemmin yksilöinyt vaatimustaan eikä esittänyt näyttöä vaatimuksen määrästä.

Hankintayksikkö ei ole toiminut huolimattomasti luottaessaan tarjouslomakkeen liitteenä olleessa taulukossa esitettyihin tietoihin laitekohtien 5, 9.2 ja 11 osalta. Laitekohdissa vaaditut tiedot on täytetty asianmukaisesti hankintayksikön liitteeseen, joka on ollut tarjouspyyntömateriaalissa kaikkien tarjoajien käytettävissä. Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus on ilmennyt jo tarjouslomakkeen ja luettelon perusteella. Hankintapäätös ei ole perustunut laiteluetteloon vaan tarjoajan täyttämään tarjouslomakkeeseen ja sen liitteeseen. Tarjoukset on vertailtu tarjouslomakkeen ja erittelytaulukon perusteella. Voittaneen tarjoajan laiteluetteloa ei ole käytetty tarjousvertailussa.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Koulutuskuntayhtymä Tavastia on pyytänyt tarjouksia sen A-rakennuksen muutostöiden osalta muun ohella keittiölaiteurakasta. Hankintailmoituksen mukaan tarjoaja on voinut antaa osatarjouksen muun ohella astianpesulaitteistosta tai muut keittiölaitteet ja kalusteet -urakasta. Tarjouslomakkeella mainittuihin osakokonaisuuksiin on tullut ilmoittaa kummallekin kokonaisurakkahinta. Hankintapäätöksellä valitun tarjoajan tarjous on ollut kummankin osakokonaisuuden osalta hinnaltaan halvin. Valittajan tarjous on sijoittunut tarjousvertailussa kolmanneksi.

Valittaja ei ole esittänyt, että hankintayksikkö olisi menetellyt hankintasäännösten vastaisesti asianpesulaitteistojen osalta. Näin ollen asiassa on valituksen johdosta kysymys siitä, ovatko voittaneen ja toiseksi tulleen tarjoajan tarjoukset muiden keittiölaitteiden ja kalusteiden osakokonaisuudesta täyttäneet tarjouspyynnössä asetetut edellytykset ja olleet tältä osin tarjouspyynnön mukaisia.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 104 §:n 2 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan hankintailmoituksessa ja tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintailmoitusta, tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset on suljettava pois tarjouskilpailusta.

Oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjoajan tarjouksen sisältöön, ellei sillä ole perusteltua syytä muuta epäillä. Vastaavasti tarjoajat vastaavat tarjouksensa sisällöstä.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valituksen mukaan voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt tarjouspyynnön edellytyksiä infrapunalieden jalustarakenteen, sauvasekoittimen seinätelineen ja lautastenjakelijavaunun kapasiteetin osalta.

Tarjouspyynnön liitteen "Laitteet ja kalustot" kohdassa 11 "Lautastenjakelijavaunu" on vaadittu muun ohella, että kapasiteetti on noin 130 lautasta ja että vaunussa on kaksi halkaisijaltaan noin 200–280 millimetrin jakelinsylinteriä. Voittanut tarjoaja on kyseisen liitteen tarjouslomakkeelle rastittamalla "on" todennut tarjouksen täyttävän kyseiset vaatimukset. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa kyseistä kohtaa koskevassa kuvauksessa on kuitenkin todettu seuraavaa: "Kapasiteetti: noin 100 lautasta (50 + 50 kpl), jakelin on suunniteltu halkaisijaltaan 200–280 mm oleville lautasille".

Markkinaoikeus katsoo, että voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antama vakuutus vaaditun lautastenjakelijavaunun kapasiteettia koskevan ominaisuuden olemassa olosta ja tarjouksen lautastenjakelijavaunun kuvauksesta ilmenevät tiedot ovat olleet ristiriitaisia, jonka vuoksi hankintayksiköllä olisi ollut aihetta epäillä esitettyjen tietojen tarjouspyynnön mukaisuutta. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että tarjouspyynnössä ei ollut pyydetty tarjoajia esittämään tarjouksessaan sellaista laitteiden ja kalusteiden tarkempaa kuvausta, josta mainittu ristiriita on tässä tapauksessa käynyt ilmi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on tarjouksen liitteessä ilmoittanut, että vaadittu lautastenjakelijavaunun kapasiteetti täyttyy lautasmallista ja paksuudesta riippuen ja kyseinen tieto on varmistettu voittaneelta tarjoajalta tarjouksen selonottoneuvottelussa.

Markkinaoikeus toteaa, ettei voittanut tarjoaja ole tarjouksessaan tehnyt hankintayksikön esittämää varaumaa lautasmallin paksuuden vaikutuksesta lautastenjakelijavaunun kapasiteettiin. Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama tieto noin 100 lautasen kapasiteetista on ollut huomattavasti pienempi kuin vaadittu noin 130 lautasta. Tarjouspyynnön kyseinen vaatimus on ollut perusteltua ymmärtää siten, että sen on tullut täyttyä sellaisilla normaalikokoisilla ja -paksuisilla lautasilla, joihin lautastenjakelijavaunua on ollut tarkoitus käyttää. Asiassa esitetyn selvityksen perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksiköllä ei ole ollut voittaneen tarjoajan tarjouksen perusteella perusteita katsoa, että voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnössä asetetun kapasiteettivaatimuksen mukainen. Asiassa ei ole myöskään esitetty sellaista selvitystä, että hankintayksikkö olisi voinut käydyn selonottoneuvottelun perusteella päätyä hankintalain 74 §:n 2 momentti ja 3 §:ssä säädetyt periaatteet huomioon ottaen toisenlaiseen johtopäätökseen. Näin ollen voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta käsillä olevan osakokonaisuuden osalta tarjouspyynnön vastaisena.

Koska voittaneen tarjoajan tarjous on ollut jo lautastenjakelijavaunun osalta tarjouspyynnön vastainen, asiassa ei ole tarpeen ottaa kantaa tarjouksen muihin tarjouspyynnön vastaisiksi esitettyihin kohtiin.

Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus

Valituksen mukaan myös toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen.

Hankintayksikkö on esittänyt, että toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut kapasiteettivaatimusten osalta tarjouspyynnön vastainen ja se olisi suljettu tarjouskilpailusta, mikäli tämän tarjouksen teknisten vaatimusten tarjouspyynnön mukaisuus olisi tarkastettu hankintapäätöstä tehtäessä.

Tarjouspyynnössä on esimerkiksi vihannesleikkurin osalta vaadittu, että sen kapasiteetti on noin 40 kilogrammaa minuutissa. Toiseksi tulleen tarjoajan tarjouksessa "Laitteet ja kalusteet" tarjouslomakkeessa on rastitettu "ei" vihannesleikkurille asetettujen vaatimusten osalta ja kohdan lisätiedoissa on todettu, että tarjotun vihannesleikkurin kapasiteetti on 30 kilogrammaa minuutissa. Markkinaoikeus toteaa, että toiseksi tulleen tarjoajan tarjous on ollut hankintayksikönkin esittämin tavoin jo tältä osin tarjouspyynnön vastainen ja se olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta käsillä olevan osakokonaisuuden osalta. Asiassa ei näin ollen ole tarpeen ottaa kantaa kyseisen tarjouksen muihin tarjouspyynnön vastaisiksi esitettyihin kohtiin.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys ja jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista asiassa esitetyistä hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintasopimus on allekirjoitettu 19.3.2018. Hankintalain 155 §:n 1 momentista johtuen ainoana seuraamuksena hankintayksikön virheellisestä menettelystä voi siten tulla kysymykseen hyvitysmaksun määrääminen.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema siinä olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä muiden keittiölaitteiden ja kalusteiden osalta.

Virheettömässä menettelyssä hankintayksikön olisi edellä todetuin tavoin tullut sulkea kahden edullisimman tarjouksen tehneen tarjoajan tarjoukset tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattomina. Valittajan tarjous on ollut hinnaltaan kolmanneksi halvin. Koska asiassa ei ole ilmennyt, että valittajan tarjousta olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Hankintayksikkö on näin ollen määrättävä maksamaan valittajalle hyvitysmaksu.

Valituksen kohteena olevan hankinnan arvo on ollut nyt käsillä olevan muut keittiölaitteet ja kalusteet -osakokonaisuuden osalta 250.000–300.000 euroa. Kun otetaan huomioon hankintayksikön virheen laatu, markkinaoikeus harkitsee hankintalain 155 §:n 1 momentissa tarkoitetun hyvitysmaksun määräksi 15.000 euroa.

Korkein hallinto-oikeus on katsonut 16.10.2003 antamassaan päätöksessään taltionumero 2509, että hyvitysmaksua on pidettävä korkolain 1 §:n 2 momentin 1 kohdassa tarkoitetulla tavalla perusteeltaan julkisoikeudellisena. Päätöksessä on edelleen katsottu, että kun korkolain viivästyskorkoa koskevia säännöksiä ei näin ollen voida soveltaa hyvitysmaksuun eikä hyvitysmaksun maksamisen viivästymisestä myöskään ole annettu erityissäännöstä, vaatimus koron maksamisesta hyvitysmaksulle on lakiin perustumaton. Vaatimus viivästyskoron maksamisesta asiassa määrättävälle hyvitysmaksulle on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittaja on vaatinut sen oikeudenkäyntikulujen korvaamista arvonlisäverollisena 2.480 eurolla ja arvonlisäverottomana kulujen osalta 2.000 eurolla. Valittaja on tämän jälkeen ilmoittanut, että se ei vaadi osaakaan oikeudenkäyntikuluista arvonlisäverollisina. Näin ollen valittajan on katsottava luopuneen myös alkuperäisestä vaatimuksestaan arvonlisäveron osuutta koskevan 480 euron osalta.

Lopputulos

Markkinaoikeus määrää Koulutuskuntayhtymä Tavastian maksamaan Metos Oy Ab:lle hyvitysmaksuna 15.000 euroa.

Markkinaoikeus velvoittaa Koulutuskuntayhtymä Tavastian korvaamaan Metos Oy Ab:n oikeudenkäyntikulut 4.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Koulutuskuntayhtymä Tavastian vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Pekka Savola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.