MAO:162/19

Asian tausta

Tampereen kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 19.4.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Tesoman viher- ja katualueiden kesä- ja talviylläpitourakan palveluhankinnasta ajalle 1.10.2018–30.9.2021 ja kahden vuoden optiokaudelle.

Tampereen kaupungin kaupunkiympäristön palvelualueen johtajan sijainen on 6.7.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 89 valinnut Ympäristöpalvelut Knuutila Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 3.400.000 euroa.

Hankintapäätöstä ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole pantu täytäntöön.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Destia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 8.625,00 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksua vastaavalla määrällä viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittaneen tarjoajan tarjouksessaan ilmoittama referenssi ei ole täyttänyt tarjouspyyntöasiakirjoissa esitettyjä vähimmäisvaatimuksia, koska referenssissä ei ole ollut kyse urakasta, vaan tuntiperusteisesta laskutustyöstä. Urakoiden ja laskutustöiden erolla on toimialalla olennainen merkitys sekä osapuolten kustannusriskin että vastuiden jakautumisen näkökulmasta. Laskutustyössä riski kustannuksista on yksinomaan tilaajalla, kun taas hoitourakoille tyypillisissä kokonaisurakoissa kustannusriskin kantaa pääosin urakoitsija.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssinsä puutteellisesti, koska ilmoitettujen tietojen perusteella hankintayksikkö ei ole voinut varmistua referenssivaatimusten täyttymisestä, eikä puutteellisuus ole korjaantunut hankintayksikölle toimitetulla lisäselvityksellä. Voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi ei myöskään ole sen hankintayksikölle toimittamien karttaliitteiden perusteella todennäköisesti täyttänyt tarjouspyynnön 500.000 väyläneliön vähimmäisvaatimusta määrällisesti.

Lisäksi voittaneen tarjoajan vihertöiden vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön työkokemus ei ole ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen, koska kyseinen henkilö ei ole toiminut aiemmin vihertöiden vastaavana työnjohtajana, eikä henkilöllä ole myöskään tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittua tutkintoa. Edelleen voittanut tarjoaja on ilmoittanut käyttävänsä alihankintaa, mutta ei ole täyttänyt alihankkijasta yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD-lomake). ESPD-lomake olisi tullut toimittaa alihankkijasta, jonka voimavaroihin voittanut tarjoaja on vedonnut tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi.

Vastine

Vaatimukset

Tampereen kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.830 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Voittanut tarjoaja ei ole antanut referenssitietoja tarjouksessaan puutteellisesti. Kaikki tarjouslomakkeella pyydetyt referenssiä koskevat tiedot on annettu pyydetyn mukaisesti.

Hankintayksikkö ei ole edellyttänyt, että hyväksyttävä referenssi koskisi kokonaisurakkaa. Kyseessä olevaan urakkaan sovelletaan tarjouspyyntöasiakirjojen mukaan alueurakan yleisiä sopimusehtoja AYSE 2003. Ehdoissa ei ole nimenomaisesti määritetty urakan käsitettä, mutta ehtojen mukaan urakkasopimuksella tarkoitetaan tilaajan ja urakoitsijan välistä allekirjoitettua asiakirjaa määrätyn palvelun tuottamisesta sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan. Hankintayksikkö katsoo kilpailutuksen kohteena olevan urakan tarkoittavan tietyn palvelun tuottamista sovittua hintaa tai veloitusperustetta vastaan. Voittaneen tarjoajan referenssissä on ollut kyse laskutustyöstä eli AYSE 2003 ehtojen mukaisesta veloitusperustetta vastaan tehtävästä työstä. Voittaneen tarjoajan ilmoittama referenssi on siten täyttänyt tarjouspyynnössä esitetyn referenssivaatimuksen ja hankintayksikkö on voinut hyväksyä voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssin.

Hankintayksikkö on tarkastanut voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssin täyttävän tarjouspyynnössä esitetyn 500.000 väyläneliön vaatimuksen myös määrältään. Hankintayksikkö on saanut referenssikohteen yhteyshenkilöltä tiedon, jonka mukaan voittaneen tarjoajan koneilla tulee aurauskilometrejä 40–50 kilometriä per kone lumisadepäivänä. Voittanut tarjoaja on ajanut referenssikohteessa kolmella koneella ja kadut ovat olleet 5–7 metriä leveitä. Hankintayksikkö on tämän perusteella laskenut referenssikohteen väyläneliöiden määräksi vähintään 600.000 väyläneliötä.

Voittaneen tarjoajan nimeämällä vihertöiden vastaavalla työnjohtajalla on ollut kymmenen vuoden työkokemus vihertöiden työnjohdosta, mikä on täyttänyt tarjouspyynnössä tältä osin asetetun vaatimuksen. Hankintayksikkö on tarkastanut työnjohtajan kokemuksen voittaneelta tarjoajalta ja saanut siitä luotettavan selvityksen.

Voittanut tarjoaja ei ole vedonnut alihankkijan voimavaroihin soveltuvuusvaatimuksen täyttämiseksi, joten alihankkijasta ei ole tullut toimittaa ESPD-lomaketta.

Kuultavan lausunto

Ympäristöpalvelut Knuutila Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että AYSE 2003 -ehdot tai tarjouspyyntöasiakirjat eivät ole sisältäneet referenssivaatimuksessa tarkoitetun urakan määritelmää, joten asiaa tulee arvioida objektiivisesti toimialan ammattimaisten toimijoiden näkökulmasta. Alan toimijoiden keskuudessa urakan käsitteeseen ei mielletä laskutustöitä, joita voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssikseen.

Voittaneen tarjoajan referenssikohteen aurausalueiden yhteisneliömäärä on ollut vain noin 140.000 väyläneliötä, kuten referenssikohteen työntekijöiltä saatuihin tietoihin perustuvasta kolmannen tarjoajan hankintayksikölle esittämästä hankintaoikaisuvaatimuksesta ilmenee.

Muut kirjelmät

Hankintayksikkö on esittänyt lisävastineessaan, että tarjouspyynnössä esitetyt referenssejä koskevat vaatimukset eivät ole poissulkeneet erilaisia urakkamuotoja. Koska tarjouskilpailun kohdetta koskeva sopimus tullaan laatimaan AYSE 2003 -ehtojen perusteella, on urakan määritelmää asiaa arvioitaessa tulkittava kyseisten ehtojen perusteella.

Hankintayksikkö on tehnyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen jälkeen väyläneliötarkasteluja ja laskelmia voittaneen tarjoajan referenssin laajuudesta ja tullut niiden perusteella vakuuttuneeksi referenssivaatimuksen täyttymisestä myös määrällisesti.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 68 §:n 8 kohdan mukaan tarjouspyynnössä, hankintailmoituksessa, ehdokkaille osoitetussa kutsussa tai niiden liitteissä on oltava ehdokkaiden tai tarjoajien taloudellista ja rahoituksellista tilannetta, teknistä soveltuvuutta ja ammatillista pätevyyttä koskevat ja muut vaatimukset sekä pyyntö täydentää yhteinen eurooppalainen hankinta-asiakirja ja luettelo asiakirjoista, joita ehdokkaan tai tarjoajan sekä tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan on soveltuvuuden arviointia varten toimitettava.

Hankintalain 83 §:n mukaan hankintayksikkö voi asettaa ehdokkaiden tai tarjoajien rekisteröitymistä, taloudellista ja rahoituksellista tilannetta sekä teknistä ja ammatillista pätevyyttä koskevia lain 84–86 §:ssä tarkoitettuja vaatimuksia. Vaatimuksista on ilmoitettava hankintailmoituksessa. Vaatimusten tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja ne on suhteutettava hankinnan luonteeseen, käyttötarkoitukseen ja laajuuteen. Vaatimuksilla tulee voida asianmukaisesti varmistaa, että ehdokkaalla tai tarjoajalla on oikeus harjoittaa ammattitoimintaa ja että sillä on riittävät taloudelliset ja rahoitusta koskevat voimavarat sekä tekniset ja ammatilliset valmiudet toteuttaa kyseessä oleva hankintasopimus. Ehdokkaat tai tarjoajat, jotka eivät täytä hankintayksikön asettamia vähimmäisvaatimuksia, on suljettava tarjouskilpailusta.

Hankintalain 83 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 190 ja 191) mukaan ehdokkaiden ja tarjoajien soveltuvuutta koskevilla vaatimuksilla hankintayksikkö pyrkii varmistumaan tavarantoimittajan, palveluntuottajan tai urakoitsijan kyvystä toteuttaa hankinta. Hankintayksiköllä on laajaa harkintavaltaa ehdokkaiden ja tarjoajien ominaisuuksiin liittyvien soveltuvuusvaatimusten asettamisessa. Vaatimusten tulee liittyä ehdokkaiden tai tarjoajien mahdollisuuksiin toteuttaa hankinta, eikä niillä saa vaarantaa ehdokkaiden tai tarjoajien tasapuolista kohtelua.

Hankintalain 86 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia, joilla varmistetaan, että ehdokkailla ja tarjoajilla on tarvittavat henkilöstö- ja tekniset voimavarat ja kokemusta hankintasopimuksen toteuttamiseksi hankintayksikön edellyttämällä tasolla. Hankintayksikkö voi vaatia, että riittävä kokemus osoitetaan viittaamalla aiemmin toteutettuihin sopimuksiin.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 192) mukaan lainkohdassa tarkoitetut vaatimukset voivat koskea esimerkiksi ehdokkaiden ja tarjoajien aikaisempaa kokemusta hankinnan kohteena olevan urakan, palvelun tai tavarantoimituksen kaltaisista sopimuksista, ehdokkaan tai tarjoajan johtohenkilöiden tai palvelun tai urakan suorittamisesta vastaavien henkilöiden koulutusta ja ammatillista pätevyyttä, ehdokkaan tai tarjoajan teknisiä laitoksia, laadunvarmistusmenetelmiä, tuotantokapasiteettia sekä työvoimaa.

Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä ja tarjouksia arvioidaan ainoastaan niistä ilmenevien tietojen perusteella. Hankintayksiköllä on lähtökohtaisesti oikeus luottaa tarjouksessa ilmoitettuihin tietoihin. Koska tarjoaja sitoutuu tarjouksen tekemisellä hankinnan kohteena olevan tavaran toimittamiseen tai palvelun toteuttamiseen tarjouspyynnön ehtojen mukaisesti, hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tarjouspyynnössä esitettyjen vaatimusten täyttymisen osoittamista hankintamenettelyn aikana muulla tavalla kuin tarjouksessa esitetyllä ilmoituksella, jos tarjouspyynnössä ei ole vaadittu tarjoajia esittämään hankintamenettelyssä muuta näyttöä vaatimusten täyttymisestä.

Voittaneen tarjoajan soveltuvuus referenssin osalta

Tarjouspyynnössä tarjoajille asetetuissa soveltuvuusvaatimuksissa kohdassa "Referenssit" on edellytetty referenssien osalta seuraavaa:

"Tarjoajalla tulee olla kokemusta vähintään yhdestä vähintään 500 000 väyläneliön talvihoitourakasta viimeisen kolmen vuoden ajalta."

Tarjoajan on tullut täyttää referenssistä tieto kohteesta, kohteen kuvaus, sopimusaika ja tilaajan yhteyshenkilön yhteystiedot.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan yhden referenssin ja täyttänyt kyseistä referenssiä koskevat tiedot tarjoukseensa pyydetyn mukaisesti.

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut referenssinsä puutteellisesti, koska ilmoitettujen tietojen perusteella hankintayksikkö ei ole voinut varmistua referenssivaatimusten täyttymisestä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö ei ole pyytänyt ilmoittamaan muita tietoja hyväksyttävästä referenssistä. Markkinaoikeus katsoo, että voittanut tarjoaja on esittänyt tarjouksellaan tarjouspyyntöasiakirjoissa edellytetyt tiedot referenssikohteestaan.

Valittaja on myös esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssi ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimuksen mukainen, koska referenssikohteessa voittanut tarjoaja on tehnyt tuntilaskutustyötä, eikä kyse ole ollut tarjouspyynnössä edellytetystä urakkatyöstä.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on edellyttänyt pyydetyn referenssin koskevan talvihoitourakkaa. Tarjouspyyntöasiakirjoista ei ilmene, että referenssin olisi tullut koskea kokonaisurakkaa. Markkinaoikeus katsoo, että kilpailutuksen kohteena olevassa hankinnassa ja hankintayksikön referenssivaatimuksessa on ollut kyse siitä, että palvelun suorittajalle annetaan tietty alue hoidettavaksi ja tämän vastuulla on huolehtia kyseisen alueen kunnossapidosta. Ottaen huomioon sen, että tarjouspyynnön kohteena on ollut muun ohella Tesoman katualueiden talviylläpito, markkinaoikeus katsoo mainitun vaatimuksen tarkoittavan sitä, että tarjoajan on tullut osoittaa referenssinsä koskevan tarjoajan aikaisempaa kokemusta sisällöllisesti hankinnan kohteena olevan urakan tai palvelun kaltaisista sopimuksista. Merkitystä ei ole sillä, miten referenssikohteen laskutus on toteutettu.

Valittaja on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan referenssi ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimuksen mukainen, koska referenssikohde ei ole täyttänyt tarjouspyynnössä asetettua 500.000 väyläneliön vaatimusta.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvatun mukaisesti hankintayksikkö on asettanut referenssivaatimukseksi yhden vähintään 500.000 väyläneliön talvihoitourakan.

Markkinaoikeus toteaa, että voittaneen tarjoajan ilmoittamasta referenssin kuvauksesta tai muustakaan tarjousmateriaalista ei ole ilmennyt sellaista seikkaa, jonka perusteella hankintayksiköllä olisi ollut aihetta epäillä voittaneen tarjoajan ilmoittaman referenssin laajuutta tai sitä, ettei ilmoitettu referenssi vastaisi määrältään tarjouspyynnössä edellytettyä vähintään 500.000 väyläneliön vaatimusta. Hankintayksikkö on pyytänyt referenssikohteen ilmoitetulta yhteyshenkilöltä tietoja ja saatujen tietojen ja tehtyjen laskelmien perusteella arvioinut referenssivaatimuksen täyttyvän. Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintapäätöstä tehdessään ollut oikeus luottaa voittaneen tarjoajan tarjouksessaan antamaan ilmoitukseen siitä, että nimetty referenssi täyttää tarjouspyynnössä asetetun 500.000 väyläneliön vaatimuksen. Todettua tukee myös se, että hankintayksikkö on ilmoittanut tehneensä jälkikäteen väyläneliötarkasteluja ja laskelmia voittaneen tarjoajan referenssin laajuudesta ja tullut niiden perusteella vakuuttuneeksi referenssivaatimuksen täyttymisestä myös määrällisesti.

Edellä todetun perusteella voittaneen tarjoajan referenssiä koskevia tietoja ei ole esitetty puutteellisesti ja referenssi on ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen.

Vihertöiden vastaavan työnjohtajan koulutus tai työkokemus

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan vihertöiden vastaavaksi työnjohtajaksi nimeämän henkilön työkokemus ei ole ollut tarjouspyynnössä vaaditun mukainen, koska kyseinen henkilö ei ole toiminut aiemmin vihertöiden vastaavana työnjohtajana, eikä henkilöllä ole myöskään tarjouspyyntöasiakirjoissa vaadittua tutkintoa.

Tarjouspyynnön kohdan "Vihertöiden vastaava työnjohtaja" mukaan vihertöiden vastaavalla työnjohtajalla on tullut olla puutarha-alan tutkinto tai kokemusta vastaavista tehtävistä vähintään viisi vuotta. Tarjouspyynnössä tarjoajaa on pyydetty täyttämään vihertöiden vastaavan työnjohtajan nimi, koulutus ja työkokemus.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan vihertöiden vastaavan työnjohtajan nimen lisäksi sen, että koulutusta ei ole ja työkokemus on kymmenen vuotta. Voittanut tarjoaja on myös tarjouksen liitteenä olleessa toiminta- ja laatusuunnitelmassaan kuvannut tarkemmin nimetyn vihertöiden vastaavan työnjohtajan työkokemusta.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnössä on vihertöiden vastaavan työnjohtajan osalta edellytetty joko puutarha-alan tutkintoa tai vähintään viiden vuoden työkokemusta. Voittaneen tarjoajan tarjouksessa on ilmoitettu nimenomaisesti nimetyn henkilön työkokemuksen olevan kymmenen vuotta. Kun asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksiköllä ei ole ollut syytä epäillä tarjouksessa ilmoitetun tiedon paikkansapitävyyttä, markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt virheellisesti hyväksyessään voittaneen tarjoajan esittämän selvityksen vastaavan työnjohtajan työkokemuksesta.

Alihankkijan hyödyntäminen

Valittaja on esittänyt, että voittanut tarjoaja on ilmoittanut käyttävänsä alihankintaa, mutta ei ole täyttänyt alihankkijasta yhteistä eurooppalaista hankinta-asiakirjaa (ESPD-lomake), joka olisi tullut toimittaa alihankkijasta, jonka voimavaroihin voittanut tarjoaja on vedonnut tarjouspyynnössä asetettujen soveltuvuusvaatimusten täyttämiseksi.

Tarjouspyynnön kohdassa "Alihankkijat" on pyydetty ilmoittamaan tiedossa olevat alihankkijat ja heidän osuus palvelun toteuttamisesta. Tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä olleessa ESPD-lomakkeessa II osassa kohdassa C "Muiden yksiköiden voimavarojen hyväksi käyttämistä koskevat tiedot" on pyydetty vastaamaan seuraavaan kysymykseen: "Käyttääkö tarjoaja hyväksi muiden yksiköiden voimavaroja täyttääkseen IV osassa esitetyt valintaperusteet ja V osassa esitetyt perusteet ja (mahdolliset) säännöt?" ESPD-lomake ei ole sisältänyt osaa IV tai V.

Voittanut tarjoaja on ilmoittanut tarjouksessaan käyttävänsä alihankkijaa, jonka osuudeksi on ilmoitettu viisi prosenttia. Tarjouksen liitteenä olleessa toiminta- ja laatusuunnitelmassa on tarkemmin kuvattu se, mihin tehtäviin alihankkijan henkilöstöä palvelun toteuttamisessa tullaan käyttämään. Voittanut tarjoaja vastannut ESPD-lomakkeen II osan C-kohdan edellä mainittuun kysymykseen kieltävästi.

Markkinaoikeus toteaa, että ESPD-lomake ei ole edes sisältänyt viitattua IV tai V osaa, joten hankintayksikön ei ole katsottava esittäneen ESPD-lomakkeessa mitään sellaisia valintaperusteita, perusteita tai sääntöjä, joiden täyttämiseksi muiden yksiköiden voimavaroihin tukeutumista koskevalla kysymyksellä olisi ollut merkitystä. Näin ollen voittaneen tarjoajan ei ole tullut esittää muuta kuin tarjousasiakirjoissa edellytettyä ja hankintayksikölle tosiasiassa toimitettua selvitystä käyttämästään alihankkijasta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Destia Oy:n korvaamaan Tampereen kaupungin oikeudenkäyntikulut 1.830 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Pekka Savola ja Jari Tiainen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkista korkeimmasta hallinto-oikeudesta.