MAO:152/19

Asian tausta

Turun kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 6.2.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta henkilökuljetusten tukipalveluja koskevasta hankinnasta ajalle 1.4.2018–31.3.2020 ja mahdolliselle optiokaudelle 1.4.2020–31.3.2021. Palveluhankinta on jaettu kolmeen osakokonaisuuteen: 1) Kokopäiväiset kuljetuspalvelut, 2) Tuntihintaiset kuljetuspalvelut ja 3) Suoritteisiin perustuvat kuljetuspalvelut.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja on 2.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 10 valinnut osakokonaisuuden 3 osalta puitesopimustoimittajaksi Laine Yhtiöt Oy:n.

Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtaja on 31.5.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä § 33 poistanut 2.3.2018 tekemänsä hankintapäätöksen osakokonaisuuden 3 osalta, sulkenut Laine Yhtiöt Oy:n tarjouksen tarjouskilpailusta ja valinnut Turun Taksiasema Oy:n tarjouksen.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut 1.500.000 euroa.

Hankintasopimusta ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu. Hankintayksikön ilmoittaman mukaan hankinta on järjestetty väliaikaisesti markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Laine Yhtiöt Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintaoikaisupäätöksen osakokonaisuuden 3 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Toissijaisesti valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua, määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen ja määrää hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 16.015 eurolla lisättynä oikeudenkäyntimaksun määrällä, viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintaoikaisupäätös on ollut hankintasäännösten vastainen. Hankintayksikön ja valittajan välillä on ollut voimassa oleva hankintasopimus, eikä hankintayksikkö olisi sen vuoksi saanut tehdä hankintapäätöstä koskenutta itseoikaisua.

Hankintayksikkö on antanut nimenomaisen suostumuksen hankintasopimukselle, ja valittaja on ryhtynyt hankinnan toteuttamiseen. Kysymys ei ole ollut hankinnan täytäntöönpanoa valmistelevista toimenpiteistä. Hankintayksikkö on tilannut hankintasopimuksen mukaista palvelua heti hankintakauden alusta 1.4.2018 alkaen. Ennen 1.4.2018 alkanutta sopimuskautta hankintayksikön projektipäällikkö on myös ilmoittanut hankintasopimuksen olevan voimassa suullisella sopimuksella. Hankintayksikkö ei ole missään vaiheessa esittänyt, että kysymys olisi ollut vain väliaikaisesta hankinnan järjestämisestä.

Hankintayksikön edustaja on sähköpostiviestissään 13.4.2018 varmentanut sopimuskauden alkamisen ja yhteistyön sujuvuuden, minkä jälkeen osapuolet ovat käyneet keskusteluja niin sanotuista porraskohteista, niiden määristä ja maksettavista korvauksista. Se, että osapuolet ovat käyneet keskusteluja hankintasopimuksen käytännön toteuttamisesta, ei ole osoittanut, että sopimusta ei olisi syntynyt, vaan päinvastoin. Kysymys on ollut voimassa olevaa sopimusta koskevista erilaisista tulkinnoista, joita koskevat riitaisuudet kuuluvat yleisen alioikeuden ratkaistavaksi.

Hankintayksikön menettely on ollut myös suhteellisuusperiaatteen vastaista. Tilanne on ollut valittajan kannalta kohtuuton. Valittajalla on ollut oikeus luottaa hankintayksikön ilmoitukseen sopimuksen syntymisestä. Hankintayksikkö ei ole voinut todeta myöhemmässä vaiheessa, ettei sopimusta olisikaan syntynyt.

Valittaja on sitoutunut tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen mukaiseen hankintaan ja siitä annettuun tarjoukseen. Sopimuskauden alettua osapuolet ovat käyneet keskusteluja muun ohella vaativan kuljetuksen käsitteestä ja kuljetusten lukumääristä. Hankintayksikön mukaan hankintasopimus voi sisältää rajattoman määrän vaativia porraskohteita. Porraskohteet poikkeavat olennaisesti muista kuljetuspalveluista, koska niissä kantamiseen tulee työturvallisuusmääräysten ja kannettavan henkilön takia osallistua kaksi työntekijää yhden sijaan. Käytännössä näihin kohteisiin ajetaan kahdella autolla yhden sijaan.

Tarjoajan kannalta olisi kohtuutonta, että se joutuisi sitoutumaan kuljetuksiin, joita ei ole selkeästi ilmoitettu tarjouspyynnössä ja joilla on olennainen vaikutus tarjousten hinnoitteluun ja palveluntuottajan toiminnan kannattavuuteen. Talvella vaativia kohteita tulee merkittävästi lisää, koska tavallisetkin porrasvedot ulkoportaissa edellyttävät liukkauden vuoksi kahta kuljettajaa. Hankintayksikkö tulee siirtämään kaupungin ajojärjestelystä kaikki vaativat porrasvedot palveluntarjoajalle. Kaksi työntekijää vaativia kuljetuksia voi olla jopa 10–20 viikossa. Yhden edestakaisen kuljetuksen kuljetusaika voi kestää yli tunnin.

Tarjouspyynnöstä tai hankintailmoituksesta ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi ollut hankkimassa kuljetuspalveluja, joihin sisältyy säännönmukaisesti vaativia porraskuljetuksia ja joissa tarvitaan kaksi kuljettajaa asiakasta kohden tai porraskiipijä. Lähtökohtaisesti henkilökuljetusten tukipalvelu edellyttää vain yhtä kuljettajaa. Näin ollen tarjoaja ei ole voinut lähteä siitä, että tarjous tulee hinnoitella koskemaan myös kahden kuljettajan kuljetuksia.

Hankintayksikkö ei ole esittänyt tarjouspyynnössä arviota kaksi kuljettajaa vaativien porrasvetoja sisältävien kohteiden lukumäärästä. Arvio olisi ollut vaivatta esitettävissä aiempien kuljetushankintojen perusteella. Muilta osin hankintayksikkö on ilmoittanut arvionsa kuljetusmääristä.

Vaatimus olisi ollut kuvattavissa yksiselitteisesti, koska vaadittavan palvelun sisältö on ollut tai olisi pitänyt olla hankintayksiköllä ennakolta tiedossa. Hankittava palvelu on muutoin kuvattu yksityiskohtaisesti. Kahden kuljettajan vaatimusta ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksena. Tarjouspyynnössä on todettu, että asiakkaat voivat tarvita kuljettajan tukemista ja avustamista siirtymisessä autosta ja autoon tai tavaroiden siirtämisessä. Tarjouspyynnössä on puhuttu vain yhdestä kuljettajasta.

Tarjouspyynnön mukaan asiakasta noudettaessa kotiosoitteesta kyseessä voi olla porraskohde, jolloin kuljettajalla tulee olla riittävät valmiudet ja osaaminen raskaampaan pyörätuolisiirtoon. Porraskiipijän käyttö on ollut sallittua mutta ei pakollista. Vaatimus on tarkoittanut, että tarjoajalla on tullut olla riittävä valmius ja osaaminen raskaampaan kuljetukseen. Hankintayksikkö ei ole väittänyt, ettei valittajalla olisi tarjouspyynnön mukaista valmiutta suorittaa näitä kuljetuksia. Tarjouspyynnön perusteella tarjoaja on voinut perustellusti lähteä siitä, että tarjoajan tulee olla valmis tarjoamaan erityistoimenpiteitä vaativia kuljetuksia, mikä on ollut tarjouspyynnön vähimmäisvaatimus. Valittaja on hyväksynyt vaatimuksen. Hankintayksikkö on esittänyt sopimuksen tulkinnasta käydyissä keskusteluissa, että vaativista porrasnousuista maksetaan erilliskorvaus. Hankintayksikkö on tilannut seitsemän kahden työntekijän suorittamaa kuljetusta, joista se on suorittanut erilliskorvauksen. Valittaja ei ole esittänyt sopimusmuutoksia vaan edellyttänyt hankintasopimuksen noudattamista.

Hankintayksikkö ei ole voinut pitää tarjousta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, ettei tarjoaja ole katsonut sopimukseen sisältyvän ilman erilliskorvausta suoritettavia kaksi työntekijää vaativia porraskuljetuksia, koska nämä kuljetukset eivät ole olleet tarjouspyynnössä ja hankintailmoituksessa hankinnan kohteena. Tarjoaja ei ole ollut vastuussa siitä, ettei hankintayksikkö ole sisällyttänyt mainittuja kuljetuksia tekemäänsä tarjouspyyntöön.

Hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös siinä, että hankintaoikaisupäätös ei ole sisältänyt perusteita valittajan tarjouksen sulkemiselle tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintaoikaisupäätöksen mukaan hankintapäätöksen jälkeen on saatu tieto, ettei valittaja tule sitoutumaan tarjoukseensa ilman olennaisia sopimusmuutoksia. Hankintaoikaisupäätöksestä ei ole ilmennyt, mitä muutoksia valittaja on esittänyt tai miksi ja miltä osin väitetyt muutosehdotukset olisivat olleet tarjouspyynnön vastaisia.

Vastine

Vaatimukset

Turun kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.040 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintapäätöksen mukaan hankintayksikköä sitova sopimus ei ole syntynyt vielä kyseisellä hankintapäätöksellä vaan erikseen tehtävän kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Koska valittaja on saanut mainitun päätöksen tiedokseen 2.3.2018, valittaja ei ole voinut olettaa sopimuksen syntyvän muutoin kuin kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella. Koska suullisen hankintasopimuksen on väitetysti solminut hankintayksikössä työskentelevä projektipäällikkö, jolle ei ole luovutettu hankinta- tai sopimusvaltuuksia, valittajan näkemys hankintasopimuksen solmimisesta on perusteeton. Koska valittaja on valituksessaan esittänyt toimineensa useissa hankintasopimuksissa sopimusosapuolena, sen tulisi olla tietoinen, etteivät hankintayksikön yksittäiset työntekijät kykene sitoutumaan koko hankintayksikköä koskeviin hankintasopimuksiin ilman asianmukaisia hankintavaltuuksia. Suullisia hankintasopimuksia ei voida tehdä, koska hankintasäännökset edellyttävät hankintasopimukselta kirjallista muotoa.

Väitettyä projektipäällikön suullista lausumaa ei voida pitää hankintasopimuksen syntymisen edellytyksenä olevana nimenomaisena suostumuksena. Hankintayksikkö on pyytänyt valittajaa toteuttamaan kyseistä palvelua väliaikaisesti, koska valittaja ei ole toimittanut hankintasäännösten edellyttämiä rikosrekisteriotteita koskevia selvityksiä ennen hankintailmoituksessa esitettyä sopimuskauden ennakoitua alkamista. Hankintasopimusta ei tällä perusteella ole ollut mahdollista tehdä. Sopimuksen syntymistä tukevana näyttönä ei voida pitää valituksen liitteenä esitettyä logistiikkasuunnittelijan tervehdystä, koska kyseisellä tervehdyksellä on viitattu väliaikaista toteuttamista koskevan palvelun sujumiseen. Logistiikkasuunnittelijalla ei lähtökohtaisesti ole hankintavaltuuksia hankintasopimusten solmimiseen.

Valittajan tarjous on tarjousten vertailuhetkellä vaikuttanut täyttävän tarjouspyynnön vaatimukset, ja vertailutaulukon perusteella valittaja on tullut valita hankintamenettelyssä palveluntuottajaksi.

Tarjouspyynnön mukaiselta tarjoukselta on edellytetty, että kuljettajalla tulee olla riittävät valmiudet ja osaaminen raskaampaan pyörätuolisiirtoon. Hankintayksikkö on siten edellyttänyt, että yhdellä kuljettajalla on riittävät valmiudet ja osaaminen kyseisiin siirtoihin. Valmiuksilla on viitattu esimerkiksi porraskiipijään, apumiehiin, muihin apuvälineisiin tai lisäkuljettajiin. Hankintayksikkö ei ole tarjouspyynnössään edellyttänyt kahta kuljettajaa tai kahta autoa, vaan tarjoajille on annettu vapaus toteuttaa porraskohteet tarkoituksenmukaiseksi näkemällään tavalla. Tarjoajan on tullut hinnoitella tarjouksensa niin, että kuljettajat kykenevät hoitamaan myös porraskohteita.

Tarjouspyynnön mukaan yksittäisissä poikkeustapauksissa tilaaja voi hankintapäätöksestä poiketen hankkia kuljetuspalvelun suorahankintana, jos siihen on perusteltu ja hyväksyttävä syy. Tällä ehdolla hankintayksikkö on pyrkinyt turvaamaan palvelukuvaukseen lukeutumattomien haastavimpien kuljetusten toteuttamisen. Näitä voivat olla esimerkiksi hyvin poikkeavat, erityisluonteiset, erityisen kiireelliset tai muutoin vaikeasti toteuttavat kuljetukset. Hankintayksikön ei ole lähtökohtaisesti mahdollista arvioida yksittäisten poikkeustapausten kustannuksia, koska niiden laatu, kesto ja luonne voivat vaihdella mittavasti eri yksittäistapausten välillä. Jos hankintayksikkö olisi vaatinut tarjoajia hinnoittelemaan myös yksittäisiä poikkeustapauksia koskevat kuljetukset, tarjoukset olisivat todennäköisesti muodostuneet yhteismitattomiksi ja vertailukelvottomiksi kyseisten kuljetusten heterogeenisyyden vuoksi.

Käytyjä sopimusneuvotteluja koskevissa sähköpostikeskusteluissa ovat olleet osallisina logistiikkasuunnittelija, logistiikkapäällikkö, projektipäällikkö ja valittajan yhteyshenkilö. Keskusteluissa on pyritty löytämään kompromissiratkaisu tarjouspyyntöä ja hankintasopimusta koskeviin näkemyseroihin, mutta asiassa ei ole löydetty molempia osapuolia tyydyttävää ratkaisua. Sähköpostikeskustelujen lisäksi neuvotteluihin on liittynyt myös muuta suullista keskustelua.

Hankintayksikkö on harkinnut hankintaoikaisun tekemistä, koska hankintasopimukseen ryhtyminen näkemyserojen vuoksi on ollut mahdotonta. Ennen hankintaoikaisun tekemistä hankintayksikkö on vielä tiedustellut sähköpostitse valittajalta, tuleeko tarjoaja sitoutumaan täysimääräisesti tarjoukseensa. Valittaja on ilmoittanut, ettei se sitoudu tarjoukseensa porraskohteiden osalta. Hankintayksikkö ei ole voinut hyväksyä valittajan esittämää varaumaa, koska se olisi johtanut tarjouspyynnöstä poikkeamiseen yksittäisen tarjoajan eduksi hankintasäännösten edellyttämän syrjimättömän ja tasapuolisen kohtelun vaatimuksen vastaisesti. Koska valittaja on sopimusneuvotteluissa esittänyt tarjoukselleen porraskohteita koskevia varaumia, hankintamenettelyssä annettu tarjous ja siinä ilmoitettu hinta eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia.

Koska sopimusneuvottelut valitun tarjoajan kanssa ovat kariutuneet, hankintayksiköllä on ollut oikeus hankintaoikaisun tekemiseen asiassa. Valittaja on esittänyt tarjoukseensa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen merkittäviä varaumia ja todennut, ettei se tule hyväksymään muita näkemyksiä tarjouspyynnössä esitetyistä vaatimuksista. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö ei ole voinut tehdä ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista olennaisia muutoksia tarjouspyynnössä esitettyihin vaatimuksiin tai hyväksyä tarjouspyynnöstä poikkeavaa tarjousta.

Hankintaoikaisupäätöksessä on todettu keskeisimmät perusteet valittajan tarjouksen poissulkemiselle tarjouskilpailusta, eikä valittaja ole esittänyt sille jääneen epäselvyyttä valitustarpeensa arvioimisessa. Koska valittaja on osallistunut sopimusneuvotteluihin ja ollut tietoinen hankintasopimuksen tekemisen esteistä, epäonnistuneen sopimusneuvottelun yksityiskohtaista kuvaamista ei ole pidetty välttämättömänä hankintapäätöksen perusteluissa.

Kuultavan lausunto

Turun Taksiasema Oy ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut lausuntoa.

Vastaselitys

Hankintayksikkö on vasta markkinaoikeudessa esittänyt, että kysymys olisi ollut hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Hankintayksikkö ei ole purkanut tai irtisanonut hankintasopimusta. Hankintayksikkö on pyrkinyt oikaisemaan puutteellista tarjouspyyntöään tarjouksen hyväksymisen jälkeen vasta sen jälkeen, kun hankinta on jo pantu täytäntöön. Hankintayksikkö on hankintasopimuksen jo voimassaollessa yrittänyt sisällyttää siihen kuljetuksia, jotka eivät ole olleet kilpailutuksen kohteena.

Hankintasopimus voi syntyä myös ilman kirjallista sopimusta. Hankintayksikkö on edellyttänyt hankinnan toteuttamista ja antanut toteuttamiselle nimenomaisen suostumuksensa.

Hankinnan aloituspalaveri palvelun aloittamisesta on pidetty 22.3.2018. Hankintayksikön kuljetuspalveluiden edustaja on ilmoittanut valittajalle sähköpostitse, että toiminta voidaan aloittaa suunnitellusti 3.4.2018, vaikka kuljetussopimus ei ole ollut vielä valmis rikosrekisteriotteiden puututtua. Valittaja on toimittanut rikosrekisteriotteet 13.4.2018. Poissulkemisperusteita ei ole ollut, eikä hankintayksikkö ole sellaista väittänyt. Valittaja on hoitanut kuljetukset 3.4.2018 alkaen sopimuksen mukaisella hinnalla ja ehdoilla.

Hankintayksikön sähköpostiviestissä 13.4.2018 on mainittu nimenomaisesti uusi eikä väliaikainen sopimuskausi. Hankintayksikkö ei ole esittänyt hankinta-asiakirjaa, josta olisi ilmennyt, että hankintayksikkö olisi pyytänyt valittajaa toteuttamaan palvelua väliaikaisesti.

Hankintayksikkö on toimittanut sähköpostitse valittajalle hankintasopimusluonnoksen ja ilmoittanut, että se olettaa valittajan hyväksyvän sopimusluonnoksen, jos valittaja ei ole esittänyt huomautuksia luonnokseen määräaikaan mennessä. Ennen 1.4.2018 alkanutta sopimuskautta hankintayksikön projektipäällikkö on ilmoittanut hankintasopimuksen olevan voimassa suullisella sopimuksella. Tämän jälkeen valittaja on hoitanut riidattomasti 639 sopimuksen mukaista kuljetusta yli kahden kuukauden ajan.

Hankintayksikkö on sähköpostiviestien perusteella yksipuolisesti laatinut valittajalle hankintasopimusluonnoksen sekä päättänyt valittajan suoritettavista kuljetuksista ja antanut niistä tarkat tiedot. Kyseessä on ollut tilaus, jonka perusteella hankintasopimuksen kirjallisen muodon edellytys on täyttynyt.

Työsuojeluviranomaisen mukaan fyysisesti vaativiin porrasvetoihin soveltuvalta työntekijältä ei voida vaatia yli 100 kilogramman kuormia. Hankintayksikkö noudattaa tätä määräystä ja suorittaa vaativat porraskohteet poikkeuksetta kahdella kuljettajalla. Kuljettajan ja avustettavan loukkaantumisen riski on vakava, jos vaativia porraskohteita yritetään suorittaa yhden kuljettajan voimin. Useimmiten se on mahdotonta. Porraskiipijää voidaan käyttää vain loivimmissa porraskohteissa. Valittajan suorittamissa kuljetuksissa porraskiipijä olisi auttanut vain yhdessä kohteessa. Muissa kuljetuskohteissa on tarvittu turvallisuuden takia kahta miestä. Porraskiipijää voidaan käyttää vain standardin mukaisissa portaissa, jotka eivät ole liukkaita.

Valittaja on pyytänyt lausunnot tarjouskilpailuun osallistuneilta Kuljetus Fröberg Oy:ltä ja Länsi-Suomen Pikkubussit Oy:ltä. Länsi-Suomen Pikkubussit Oy:n mukaan tarjouspyynnössä ei ole edellytetty kahta kuljettajaa ja porraskiipijää pakollisena varusteena. Kuljetus Fröberg Oy:n mukaan tarjouspyynnöstä ei ole käynyt ilmi, että tarjoushinnan tulisi sisältää vaativia porrasvetoja, ja tarjouspyynnön vaativan porrasvedon käsite on kattanut vain tavanomaiset, turvallisesti yhden yksikön voimin suoritettavat kuljetukset.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Kysymyksenasettelu

Valittaja on esittänyt ensinnäkin, että aiempaa hankintapäätöstä ei ole voitu korjata hankintaoikaisuna, koska hankintasopimus on jo tehty. Valittaja on toiseksi esittänyt, että sen tarjous on suljettu virheellisesti tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Valittaja on esittänyt lisäksi, ettei hankintaoikaisupäätös ole täyttänyt hankintaa koskevalle päätökselle asetettuja vaatimuksia.

Asiassa on siten ensin arvioitava, onko hankintayksikkö voinut oikaista tekemäänsä hankintapäätöstä. Tämän jälkeen on tarvittaessa arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten mukaisesti sulkiessaan 31.5.2018 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena ja onko hankintayksikkö perustellut kyseisen päätöksensä riittävällä tarkkuudella.

Hankintaoikaisupäätöksen tekeminen

Valittaja on esittänyt muun ohella, että aiempaa hankintapäätöstä ei ole voitu korjata hankintaoikaisuna, koska hankintasopimus on jo tehty.

Hankintayksikön mukaan se on voinut oikaista tekemäänsä hankintapäätöstä, koska hankintayksikkö ja valittaja eivät ole tehneet hankintasopimusta vaan väliaikaisen hankintasopimuksen.

Asiassa on siten arvioitava, onko hankintasopimus katsottava tehdyksi.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 4 §:n 1 kohdan mukaan mainitussa laissa hankintasopimuksella tarkoitetaan kirjallista sopimusta, joka on tehty yhden tai usean hankintayksikön ja yhden tai usean toimittajan välillä ja jonka tarkoituksena on rakennusurakan toteuttaminen, tavaran hankinta tai palvelun suorittaminen taloudellista vastiketta vastaan.

Edellä mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 75) mukaan hankintasopimuksen tulee olla kirjallinen. Etenkin suuremmissa hankinnoissa erillisen kirjallisen hankintasopimuksen vaatimus on luonnollinen ja vastaa käytännön menettelytapoja. Tarjouspyynnöstä ja tarjouksesta erillisen kirjallisen sopimuksen vaatimus liittyy myös tehokkaiden oikeusturvakeinojen käyttöön, sillä se mahdollistaa hankintapäätökseen kohdistuvat seuraamukset. Hankintasopimus ei mainitun lain mukaan synny vielä hankintapäätöksen antamisella tiedoksi vaan edellyttää kirjallista sopimusta.

Hankintalain 128 §:n mukaan hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön on tehtävä hankintasopimus. Hankintasopimus syntyy erillisen kirjallisen sopimuksen tekemisellä.

Edellä mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 223) mukaan kyseinen säännös vastaa aikaisemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 76 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 51 ja 52) mukaan hankinnasta tehdään hankintapäätöksen jälkeen erillinen kirjallinen hankintasopimus ja sopimus syntyy hankintayksikön ja tarjoajan nimenomaisella tahdonilmaisulla, joka tapahtuu kirjallisen sopimuksen allekirjoittamisella.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi itse poistaa virheellisen päätöksensä tai peruuttaa muun hankintamenettelyssä tehdyn ratkaisun, jolla on oikeudellisia vaikutuksia ehdokkaiden tai tarjoajien asemaan, ja ratkaista asian uudelleen (hankintaoikaisu), jos päätös tai muu hankintamenettelyssä tehty ratkaisu perustuu lain soveltamisessa tapahtuneeseen virheeseen tai jos asiaan on tullut sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Pykälän 2 momentin mukaan päätöksen tai ratkaisun oikaiseminen ei edellytä asianosaisen suostumusta.

Hankintalain 132 §:n 1 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 225) mukaan hankintaoikaisu on lain soveltamisessa tapahtuneen virheen ohella käytössä myös silloin, jos asiassa on tullut hankintapäätöksen tekemisen jälkeen sellaista uutta tietoa, joka voi vaikuttaa päätökseen, ratkaisuun tai hankintasopimuksen tekemisen edellytyksiin. Tällainen tilanne on käsillä esimerkiksi silloin, jos hankintapäätöksen tekemisen jälkeen osoittautuu, että tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan vakuutus soveltuvuuden täyttymisestä ei saatujen selvitysten perusteella pitänytkään paikkaansa. Hankintaoikaisua voidaan käyttää myös tilanteessa, jossa hankintapäätöksen tekemisen jälkeen sopimusneuvottelut valitun tarjoajan kanssa kariutuvat tai kyseinen tarjoaja ei kykenekään toteuttamaan hankintaa.

Hankintalain 132 §:n 2 momentin esitöiden (HE 108/2016 vp s. 225) mukaan hankintapäätös tai muu ratkaisu voidaan korjata myös tilanteissa, joissa hankintasopimus on tehty. Osapuolia sitova voimassa oleva sopimus estää hankintayksikköä jo sopimusoikeudellisesti muuttamasta yksipuolisesti sopimuksen tekemiseen johtanutta ratkaisuaan. Jos osapuolet kuitenkin irtautuvat tehdystä sopimuksesta sopimusehtojen mukaisesti ja hankintaoikaisulle varattu määräaika on tämän jälkeen edelleen voimassa, voi hankintayksikkö käyttää hankintaoikaisua.

Tarjouspyynnön kohdan "Muut tiedot" alakohdassa "Sopimusmenettely" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Hankinnasta tehdään kirjallinen puitesopimus ajalle 1.3.2018–29.2.2020.

[– –]

Valitun palveluntuottajan ja tilaajan välille syntyy sitova sopimus hankinnan kohteesta vasta, kun molemmat osapuolet ovat allekirjoittaneet hankintasopimuksen."

Myös hankintapäätöksessä 2.3.2018 hankintasopimuksen on todettu syntyvän erikseen allekirjoitettavalla kirjallisella sopimuksella.

Asiassa saadun selvityksen perusteella hankintayksikön projektipäällikkönä toimiva henkilö on sähköpostiviestissään 19.3.2018 pyytänyt valittajalta mahdollisia kommentteja sähköpostin liitteenä olleeseen hankintasopimusluonnokseen ja ilmoittanut, että jos vastausta ei toimiteta 22.3.2018 mennessä, valittajan oletetaan hyväksyneen sen. Asiassa esitetystä selvityksestä ei ole ilmennyt, että valittaja olisi ilmoitettuun määräaikaan mennessä esittänyt kommentteja lähetettyyn hankintasopimusluonnokseen. Asiassa saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ja valittaja eivät ole kuitenkaan allekirjoittaneet kirjallista hankintasopimusta.

Asiassa on pidetty hankintaa koskeva aloituspalaveri 22.3.2018 ja hankintayksikön logistiikkasuunnittelijana toimiva henkilö on vahvistanut sähköpostitse 27.3.2018 valittajalle, että rikosrekisteriotteiden puuttumisesta huolimatta toiminta voidaan aloittaa suunnitellusti 3.4.2018 alkaen. Valittaja on ryhtynyt toteuttamaan hankintaa 3.4.2018 hankintayksikön laatimien kuljetuslistojen perusteella ja toimittanut pyydetyt rekisteriotteet hankintayksikölle 13.4.2018. Valittaja on suorittanut runsaat 600 kuljetusta yli kahden kuukauden aikana.

Edellä selvitetyn perusteella markkinaoikeus toteaa, että hankinnan toteuttaminen on aloitettu hankintayksikön ja valittajan yhteisymmärryksessä jo ennen kuin hankintasopimuksen tekemisen edellytykset ovat täyttyneet. Hankintasopimuksen edellytysten täytyttyä hankintayksikön ja valittajan välille on kuitenkin syntynyt erimielisyyttä hankinnan toteuttamisesta, eikä hankintasopimusta ole missään vaiheessa allekirjoitettu.

Ottaen huomioon, mitä kirjallisen hankintasopimuksen allekirjoittamisesta on todettu tarjouspyyntöasiakirjoissa ja hankintapäätöksessä sekä mitä siitä on ilmoitettu valittajalle vielä hankintapäätöksen tekemisen jälkeenkin, markkinaoikeus katsoo, ettei valittaja ole voinut perustellusti lähteä siitä, että hankintayksikön ja valittajan välille olisi syntynyt hankintasäännöksissä tarkoitettua hankintasopimusta. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa esitetyn selvityksen perusteella hankintayksikön ja valittajan välille on syntynyt ainoastaan sopimus hankinnan väliaikaisesta järjestämisestä. Hankintasopimuksen tekeminen ei siten ole ollut esteenä hankintapäätöksen korjaamiselle hankintaoikaisuna.

Valittajan tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuuden arviointi

Valittajan mukaan sen tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen eikä se ole tehnyt tarjouspyyntöasiakirjojen vastaisia varaumia. Valittajan mukaan tarjouspyynnön mukaiset kuljetukset ovat koskeneet vain tavanomaisia yhden kuljettajan voimin suoritettavia kuljetuksia ja valittajan tarjoama hinta on laskettu sen mukaisesti. Valittajan mukaan kahden kuljettajan vaatimusta ei ole ilmoitettu tarjouspyynnössä vähimmäisvaatimuksena, vaan vähimmäisvaatimuksena on esitetty ainoastaan, että tarjoajan tulee olla valmis erikseen tarjoamaan erityistoimenpiteitä vaativia kuljetuksia.

Hankintayksikön mukaan valittajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen, koska valittaja on hankintasopimusta koskevissa neuvotteluissa esittänyt tarjoukselleen niin sanottuja porraskohteita koskevia varaumia, minkä seurauksena hankintamenettelyssä annettu tarjous ja siinä ilmoitettu hinta eivät ole vastanneet tarjouspyynnön vaatimuksia. Tarjouspyynnöstä tai hankintailmoituksesta ei sinänsä ole käynyt ilmi, että palvelussa olisi edellytetty säännönmukaisesti joissakin kohteissa kahta kuljettajaa asiakasta kohden tai porraskiipijää, mutta tarjoajan on tullut hinnoitella tarjouksensa niin, että kuljettajat kykenevät hoitamaan myös porraskohteita. Tarjoajille on annettu vapaus toteuttaa porraskohteet tarkoituksenmukaiseksi näkemällään tavalla.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön kohdan "Muut tiedot" alakohdassa "Hinta ja kaupalliset ehdot" on edellytetty muun ohella seuraavaa:

"Tarjoushintojen tulee sisältää kaikki tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukaisten kuljetuspalveluiden vaatimuksista aiheutuvat kustannukset sekä tarjousajan päättyessä voimassa olevat palveluntuottajan suoritettavaksi tulevat välilliset verot ja maksut lukuun ottamatta arvonlisäveroa. Lisämaksuja, kuten avustamislisiä, odotusmaksua, ennakkotilausmaksuja tai muita lisämaksuja (viivästyksestä johtuva ylityö) ei hyväksytä."

Tarjouspyynnön kohdan "Hankinnan kohteen kriteerit" alakohdassa "Kuljetuspalvelut" tarjouksen pakollisina vähimmäisvaatimuksina on esitetty muun ohella seuraavat kohdat:

"Tilaaja varaa oikeuden suorittaa hankintaan liittyviä erityistoimenpiteitä vaativia kuljetuksia (esim. asiakas ei sovellu ryhmäkuljetuksiin ja tarvitsee erilliskuljetuksen, ulkopaikkakunnille suuntautuvissa kuljetuksissa, virkistysmatkakuljetuksissa tai akuutissa resurssivajaustilanteessa) sopimuskauden aikana myös omana työnä ja omalla kalustolla sekä erillishankintana."

"Kuljetuspalveluun kuuluu asiakkaan avustaminen autoon noustessa, matkan aikana ja tarvittaessa sisätiloihin siirtymisessä matkan jälkeen. Kuljettajan tulee kuitenkin huomioida aina avustustilanteissa mahdolliset muut ajoneuvoon jäävät erityishuomiota vaativat asiakkaat."

Valittajan tarjouksessa on edellä mainittuihin kohtiin merkitty "Kyllä".

Tarjouspyynnön kohdan "Muut tiedot" alakohdassa 3 "Suoritteisiin perustuvat kuljetuspalvelut" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kuljetettavien asiakkaiden liikuntakyky vaihtelee (kävelevä, pyörätuoli- tai paarikuljetus). Kuljetuksissa voi olla myös nk. kosketuserityisasiakkaita, jolloin kuljettajan vastuulla on puhdistaa auton pinnat asianmukaisesti kuljetustapahtuman jälkeen. Osa asiakkaista voi olla muistisairaita tai liikuntarajoitteisia henkilöitä. Asiakkaat voivat tarvita kuljettajan tukemista ja avustamista siirtymisessä autosta/autoon tai tavaroidensa siirtämisessä. Asiakasta noudettaessa kotiosoitteesta kyseessä voi olla nk. porraskohde, jolloin kuljettajalla tulee olla riittävät valmiudet ja osaaminen raskaampaan pyörätuolisiirtoon. Porraskiipijän käyttö on sallittua, mutta ei pakollista. Osalla asiakkaista voi olla myös saattajia mukana. Kuljetukset tulee suorittaa lyhintä ja tarkoituksenmukaisinta reittiä käyttäen."

Hankintapäätöksen 2.3.2018 kohdassa "Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden tarkistaminen" on todettu seuraavaa:

"Tarjoukset tarkistettiin suhteessa niihin vaatimuksiin, joita ostettavilta tuotteilta tarjouspyynnössä edellytettiin.

Kaikki tarjoukset täyttävät tarjouspyynnön vaatimukset."

Hankintapäätöksessä on lisäksi kohdassa "Päätös" todettu seuraavaa:

"palvelukokonaisuuden 3 (suoritteisiin perustuvat kuljetuspalvelut) osalta Strategisen hankinnan henkilökuljetusten tukipalveluiden palvelutuottajaksi ajalle 1.4.2018–31.3.2020 valitaan Laine Yhtiöt Oy tarjouspyynnön ja tarjouksen mukaisin ehdoin."

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen ilmoittanut sähköpostitse 4.5.2018 hankintayksikölle muun ohella seuraavaa:

"Palveluntuottaja on tehnyt ehdotuksen ei sopimukseen / tarjouspyynnön piiriin kuuluvista kuljetuksista ja kaupunki vastaehdotuksenaan omansa.

Asiassa ei ole päästy yhteisymmärrykseen ei sopimuksen piiriin kuuluvien kahdella henkilöllä suoritettavien porrasvetojen laskutuksesta sekä hoitotavasta.

[– –]

Emme aja jatkossa mitään muuta porrasvetoja kuin sopimuksen mukaisia yhden miehen, ilman apuvälineitä, tehtävissä olevia porrasvetoja."

Lisäksi valittaja on sähköpostiviestissään 30.5.2018 ilmoittanut hankintayksikölle muun ohella seuraavaa:

"Tarjouspyynnöstä tai hankintailmoituksesta ei käy ilmi, että palvelussa edellytetään säännönmukaisesti joissakin kohteissa 2 kuljettajaa / asiakas tai porraskiipijä. Koska henkilökuljetusten tukipalvelu edellyttää lähtökohtaisesti vain yhtä kuljettajaa, ei tarjoaja ole mitenkään voinut lähteä siitä, että tarjous tulee antaa ja hinnoitella koskemaan kahden kuljettajan kuljetuksia.

[– –]

Laine Yhtiöt Oy on sitoutunut tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen mukaiseen hankintaan ja siitä annettuun tarjoukseen. Kuten todettu, mikään nimenomainen kohta tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa ei osoita, että hankittava palvelu edellyttäisi kahta kuljettajaa / asiakas tai porraskiipijää, eikä tämä siten voi olla hankintasopimuksen kohteena. Sen sijaan tarjoajat ovat tarjouspyynnön mukaisesti hankintamenettelyssä voineet varautua erityistoimenpiteitä vaativiin kuljetuksiin, joita hankintayksikkö voi edellä mainitusti tilata erillishankintana [– –]."

Hankintayksikkö on tämän jälkeen hankintaoikaisupäätöksellään 31.5.2018 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Strateginen hankinta on pyrkinyt täytäntöönpanemaan hankinta- ja logistiikkajohtajan päätöstä 2.3.2018 § 10 palvelukokonaisuuden 3 osalta neuvottelemalla hankintasopimuksen solmimisesta Laine Yhtiöt Oy:n kanssa. Neuvottelujen kuluessa Laine Yhtiöt Oy on esittänyt hankintayksikölle olennaisia sopimusmuutoksia edellyttäviä vaatimuksia, eikä yhtiö ole hankintayksikön neuvottelupyrkimyksistä huolimatta suostunut sitoutumaan tarjouksessaan esittämäänsä hintaan tai palvelutuotantoon. Koska neuvotteluiden tuloksena on ilmeistä, ettei Laine Yhtiöt Oy tule noudattamaan tarjouspyynnössä esitettyjä ehtoja, eikä sitoutumaan hankintamenettelyssä antamaansa tarjoukseen, on hankintasopimuksen solmiminen hankintalain sallimissa rajoissa muodostunut strategiselle hankinnalle käytännössä mahdottomaksi."

Hankintayksikkö on markkinaoikeudessa esittänyt, että valittajan tarjouksen tarjouspyynnön vastaisuus on koskenut porraskohteita sisältäviä kuljetuksia.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen. Hankintalaissa säännellyn hankintamenettelyn lähtökohtana on, että tarjousta arvioidaan ainoastaan siitä ilmenevien tietojen perusteella. Vastaavasti hankintayksikkö ei saa edellyttää tarjoajien käyttävän tarjouksia laatiessaan muita kuin tarjouspyynnöstä ilmeneviä tietoja.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjouspyynnön kohdan "Muut tiedot" alakohdassa 3 "Suoritteisiin perustuvat kuljetuspalvelut" on muun ohella todettu sinänsä yksiselitteisesti, että asiakasta noudettaessa kotiosoitteesta kuljettajalla tulee olla porraskohteiden osalta riittävät valmiudet ja osaaminen raskaaseen pyörätuolisiirtoon. Hankintayksikkö ei ole asettanut tarjouspyynnössä porraskohteiden osalta kuitenkaan muita vaatimuksia tai täsmentänyt esittämäänsä vaatimusta. Sen sijaan hankintayksikkö on tarjouspyynnössä varannut itselleen oikeuden hankkia erityistoimenpiteitä vaativia kuljetuksia muun ohella erillishankintana.

Hankintayksikkö ei ole yksiselitteisesti asettanut tarjouspyynnössä vaatimusta siitä, että tarjoajan tarjouksen mukaisella hinnalla suoritettaviin kuljetuspalveluihin sisältyisi sellaisia porraskohteita sisältäviä kuljetuksia, joissa kahden kuljettajan tai porraskiipijän käyttäminen olisi välttämätöntä. Tarjoajat ovat näin ollen voineet lähteä siitä, ettei tarjoushintaan tarvitse sisällyttää tällaisia kohteita koskevia ylimääräisiä kustannuksia.

Asiassa esitetyn selvityksen mukaan valittaja on hankintapäätöksen tekemisen jälkeen hankintayksikön kanssa käymiensä sopimusneuvotteluiden yhteydessä ilmoittanut hankintayksikölle, ettei se sitoudu suorittamaan tarjoamallaan hinnalla sellaisia kuljetuksia, jotka vaativat kahden kuljettajan tai porraskiipijän käyttämistä. Sen sijaan valittaja on ilmoittanut olevansa sitoutunut tarjouspyynnön ja hankintailmoituksen mukaiseen hankintaan ja siitä annettuun tarjoukseen.

Tarjouspyynnössä esitetystä porraskohteita koskevasta vaatimuksesta edellä todettu huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei asiassa esitetystä selvityksestä ilmene, että valittaja olisi hankintapäätöksen tekemisen jälkeen esittänyt tarjoukseensa hankintayksikön viittaamia hankinnan kohteina olleita porraskohteita koskevia varaumia. Valittajan tarjouksen ei voida näin ollen katsoa olevan hankintayksikön esittämin tavoin tarjouspyynnön vastainen. Hankintayksikön ei siten olisi esittämällään perusteella tullut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Edellä mainittu hankintamenettelyn virheellisyys sekä jäljempänä seuraamusten osalta lausuttu huomioon ottaen asiassa ei ole tarpeen lausua muista hankintamenettelyn virheellisyyttä koskevista väitteistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintayksikkö on ilmoittanut, että hankintasopimusta ei ole allekirjoitettu eikä muutoinkaan pantu täytäntöön. Näin ollen muutoksenhaun kohteena oleva, hankinnan osakokonaisuutta 3 koskeva hankintaoikaisupäätös voidaan hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kumota ja sen täytäntöönpano kieltää.

Hankintalain 161 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi asettaa tässä laissa tarkoitetun kiellon tai velvoitteen noudattamisen tehosteeksi uhkasakon.

Mikäli hankintayksikkö aikoo edelleen toteuttaa kysymyksessä olevan osakokonaisuutta 3 koskevan hankinnan julkisena hankintana, sen on tehtävä asiassa kokonaan uusi hankintapäätös tai meneteltävä muutoin ottaen huomioon tässä päätöksessä mainitut seikat.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään. Hankintalain 149 §:n 3 momentin perusteella vastapuolen oikeudenkäyntikulujen korvaamisvelvollisuutta ratkaistaessa hankintayksikköön sovelletaan, mitä edellä mainituissa hallintolainkäyttölain säännöksissä säädetään viranomaisesta tai muusta julkisesta osapuolesta.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Hankintayksikkö on näin ollen velvoitettava korvaamaan valittajan oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä. Asian näin päättyessä hankintayksikkö saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kumoaa Turun kaupungin hankinta- ja logistiikkajohtajan 31.5.2018 tekemän hankintaoikaisupäätöksen § 33 siltä osin kuin se koskee hankinnan osakokonaisuutta 3. Markkinaoikeus kieltää Turun kaupunkia tältä osin tekemästä hankintasopimusta sanotun päätöksen perusteella tai panemasta sitä muutoin täytäntöön nyt asetetun 100.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus velvoittaa Turun kaupungin korvaamaan Laine Yhtiöt Oy:n oikeudenkäyntikulut 12.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Turun kaupungin vaatimuksen oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Jussi Karttunen ja Mirva Näsi sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.