MAO:129/19

Asian tausta

KL-Kuntahankinnat Oy on ilmoittanut 4.7.2017 julkaistulla EU-hankintailmoituksella sekä 18.8.2017 ja 2.9.2017 julkaistuilla korjausilmoituksilla avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta IT-laitteiden ja niihin liittyvien palvelujen hankinnasta 48 kuukauden sopimuskaudelle. Lisäksi tarjouspyynnön mukaan hankintayksikkö on varannut mahdollisuuden kahteen kuuden kuukauden optiokauteen.

KL-Kuntahankinnat Oy on 3.10.2017 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut puitejärjestelyyn sopimustoimittajiksi etusijajärjestyksessä Tietokeskus Finland Oy:n, Dustin Finland Oy:n ja Atea Finland Oy:n.

KL-Kuntahankinnat Oy on 17.10.2017 tekemällään hankintaoikaisupäätöksellä poistanut 3.10.2017 tekemänsä hankintapäätöksen virheellisiltä osin, sulkenut Tietokeskus Finland Oy:n kaksi tarjousta tarjouskilpailusta ja valinnut puitejärjestelyyn sopimustoimittajiksi etusijajärjestyksessä Dustin Finland Oy:n, Tietokeskus Finland Oy:n ja Atea Finland Oy:n.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä (jäljempänä myös hankintayksikkö) on edellä mainittuun puitejärjestelyyn liittyen pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia työasemista, kannettavista tietokoneista ja näytöistä.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja on 22.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 38 valinnut Atea Finland Oy:n tarjouksen.

Puitejärjestelyyn perustuvan hankinnan arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 779.181 euroa.

Hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä.

Asian käsittely markkinaoikeudessa

Valitus

Vaatimukset

Dustin Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus myöntää sille käsittelyluvan, kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen, kieltää hankintayksikköä jatkamasta virheellistä hankintamenettelyä ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 135.000 euroa sekä määrää hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen tai vaihtoehtoisesti lyhentää hankintasopimuksen sopimuskauden päättymään välittömästi. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 6.590 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Asian käsittelylle markkinaoikeudessa on painava, hankintayksikön menettelyyn liittyvä syy, koska tarjouskilpailun voittaneen tarjoajan tarjous on ollut tarjouspyynnön vastainen. Voittaneen tarjoajan tarjoama AV-mallin pöytätietokone ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, koska tarjotun laitteen muistissa ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytettyä virheenkorjausominaisuutta. Tämän vuoksi voittaneen tarjoajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta.

Tarjouspyynnön liitteen 2 välilehdellä "Pöytäkoneet" on ilmoitettu AV-mallin pöytätietokoneen osalta vaatimukseksi "32GB DDR4-2133 ECC (4x8GB)". ECC tarkoittaa virheen korjaavaa muistia (Error-correcting code memory), joka toimii Intel XEON prosessorin kanssa. Kyseisen prosessorin kanssa voi käyttää myös niin sanottua non-ECC-muistia, mutta tällöin siinä ei ole virheenkorjausominaisuutta, eikä laite sen vuoksi ole yhtä vakaa. Virheenkorjaavuus on merkittävä lisäominaisuus ja erityisen hyödyllinen sellaisissa tietokoneissa, joissa käytetään 3D-suunnittelua, videoeditointia tai muita paljon tietoa sisältäviä ohjelmistoja. Virheitä korjaava muisti moninkertaistaa tietokoneen vakauden, eli tietokoneen käsittelemässä tiedossa olevat virheet eivät kaada konetta. Tästä syystä virheitä korjaavat muistit ovat myös kalliimpia kuin muistit, joissa ei ole kyseistä ominaisuutta.

Tarjouspyynnössä esitetyissä muissa kuin AV-mallin tietokoneissa on erikseen mainittu, että muistiksi käy myös sellainen muisti, jossa ei ole virheenkorjausominaisuutta (tarjouspyynnössä maininta NECC). Hankintayksikkö on siten tarjouspyynnön ehdottomia edellytyksiä laatiessaan nimenomaisesti edellyttänyt AV-laitteilta muistia, jossa on virheenkorjausominaisuus.

Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteestä 3 "Tarjotut laitemallit" on käynyt ilmi, että yhtiön tarjoamassa AV-mallin pöytätietokoneessa Dell Precision Tower 3420 XCTO BASE on käytetty tarjouspyyntöä vastaamattomia non-ECC-muisteja. Voittaneen tarjoajan tarjoukseen ei ole myöskään sisältynyt sellaista ominaisuutta, jonka voitaisiin katsoa olleen edellytettyä ECC-muistia vastaava. Tarjous ei ole siten vastannut tarjouspyyntöä.

Valittaja on tullut tarjousvertailussa toiseksi, joten sillä olisi oikein suoritetussa hankintamenettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu.

Vastine

Vaatimukset

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymä on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää käsittelyluvan myöntämistä koskevan vaatimuksen ja valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.000 eurolla.

Perusteet

Käsittelyluvan myöntämiselle ei ole perusteita. Voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa komponenttiluettelon, jossa olisi yhden konetyypin kohdalla pitänyt olla non-ECC-muistin sijaan ECC-muisti. Tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan pyydetty liittämään komponenttiluetteloa tarjoukseen, eivätkä muut toimittajat ole myöskään sellaista toimittaneet.

Edellä mainitun virheen tultua ilmi hankintayksikkö on varmistanut voittaneelta tarjoajalta, ovatko yhtiön tarjouksessa tarjotut laitteet olleet tarjouspyynnön mukaisia vai onko yhtiön tarkoitus ollut toimittaa komponenttilistauksen mukainen laite. Voittanut tarjoaja on 25.5.2018 ilmoittanut sähköpostitse hankintayksikölle, että yhtiö on sitoutunut tarjouspyynnössä oleviin laitteisiin ja tarjouksen mukaisiin hintoihin.

Hankinnan kokonaisarvo on tarjouspyynnön mukaisilla määrillä ollut noin 779.181 euroa, josta nyt kysymyksessä olevan konetyypin osuus on ollut noin 56.000 euroa. Koko tarjouksen laitemäärä on ollut 950 laitetta, ja kysymyksessä olevien AV-mallin pöytätietokoneiden yhteismäärä on ollut 50 laitetta. Kyseinen laitemäärä on siten ollut vain 5,3 prosenttia koko hankinnan arvosta.

Lisäksi voittaneen tarjoajan tarjouksen hintalomakkeesta käy ilmi, että kysymyksessä olevan pöytätietokoneen hintaero non-ECC-muistin ja ECC-muistin sisältävän koneen välillä on ollut 9 euroa. Näin ollen hintavaikutus on ollut 50 laitteen osalta yhteensä 450 euroa. Virhe on siten ollut täysin merkityksetön suhteutettuna koko hankinnan arvoon, eikä koko tarjouksen toteaminen sen perusteella tarjouspyynnön vastaiseksi olisi ollut perusteltua. Kokonaishintaero voittaneen tarjoajan ja valittajan tarjousten välillä on ollut 39.343,80 euroa. Nyt kysymyksessä olevan AV-mallin pöytätietokoneen osalta hintaero voittaneen tarjoajan eduksi on ollut 3.041,50 euroa eli 60,83 euroa laitetta kohti.

Kuultavan lausunto

Vaatimukset

Atea Finland Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää käsittelyluvan myöntämistä koskevan vaatimuksen ja valituksen sekä velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.400 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Käsittelyluvan myöntämiselle ei ole perusteita, koska hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan virheellisesti.

Valittaja on esittänyt, että kuultavan tarjous ei ole ollut tarjouspyynnön mukainen, koska sen tarjoamasta Dell Precision Tower 3420 XCTO BASE tietokoneesta on puuttunut tarjouspyynnössä edellytetty virheenkorjausominaisuus (ECC). Kuultavan tarjouksen mukainen tuote on koostunut 22 komponentista ja 11 ohjelmistosta. Mainittu virheenkorjausominaisuus on kokoonpanossa koodilla "370-ADRJ 32GB (4X8GB) 2400MHz DDR4 UDIMM ECC". Kuultavan tarjoukseen on inhimillisen virheen johdosta tullut alasvetovalikossa seuraavana olevan komponentin koodi "370-ADQO 32GB (4X8GB) 2400MHz DDR4 UDIMM Non-ECC". Virhettä ei ole havaittu ennen tarjouksen jättämistä koodien ollessa lähes identtisiä.

Kuultava on tarjouksessaan nimenomaisesti sitoutunut toimittamaan tarjouspyynnön mukaiset laitteet. Hankintayksiköllä on ollut oikeus luottaa siihen, että tarjous on ollut tarjouspyynnön mukainen. Virheensä havaittuaan kuultava on ilmoittanut hankintayksikölle, että se on edelleen sitoutunut toimittamaan tarjouspyynnön mukaiset tuotteet tarjouksensa mukaisella hinnalla. Kyse ei ole ollut tarjouksen parantamisesta tai muuttamisesta jälkikäteen.

Muut kirjelmät

Valittaja on markkinaoikeudelle 23.8.2018 toimittamassaan lausumassa esittänyt, että sillä, kuinka iso osuus voittaneen tarjoajan tarjouksesta ei ole täyttänyt tarjouspyynnön edellytyksiä, ei ole merkitystä. Hankintayksikkö on asettanut hankinnalle tietyt kriteerit, ja voittaneen tarjoajan tarjouksesta on ilmennyt, että tarjotut tuotteet eivät ole täyttäneet hankinnalle asetettuja ehdottomia vaatimuksia. Hankintasäännösten mukaan hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Markkinaoikeuden oikeuskäytännön mukaan tarjouksen tekijän vastuulla on, että määräaikaan mennessä jätetty tarjous on sisällöltään oikea ja tarjouksia arvioidaan lähtökohtaisesti sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Oikeuskäytännössä ei ole annettu painoarvoa sille, kuinka iso osuus tarjouksesta ei ole vastannut tarjouspyynnössä edellytettyä. Kun esillä olevassa asiassa tarjouspyynnössä on vielä nimenomaisesti kielletty osatarjoukset, koko tarjous on vakiintuneen oikeuskäytännön valossa katsottava tarjouspyynnön vastaiseksi, kun jokin hankintayksikön asettamista ehdottomista edellytyksistä ei ole täyttynyt.

Valittaja on 8.2.2019 toimittanut kaksi lisälausumaa.

Hankintayksikkö on 8.2.2019 toimittanut kaksi lisäkirjelmää.

Valittaja on 13.3.2019 toimittanut Atea Finland Oy:n lausunnon johdosta lisälausuman.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Käsittelylupa

Esillä olevassa asiassa on kysymys julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 43 §:ssä tarkoitetusta puitejärjestelyyn perustuvasta hankinnasta.

Hankintalain 146 §:n 3 momentin mukaan mainitun lain 43 §:ssä tarkoitettuun puitejärjestelyyn perustuvaan hankintaan ei saa hakea valittamalla muutosta, jollei markkinaoikeus myönnä asiassa käsittelylupaa.

Markkinaoikeus myöntää Dustin Finland Oy:lle käsittelyluvan.

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksessa esitetyn johdosta arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta ja on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjoustaan.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 74 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Pykälän 2 momentin mukaan, jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan lain 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on todettu, että vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173) on edelleen todettu, että tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Edelleen hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) on todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon.

Keskeinen tapahtumainkulku

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouspyynnöllä tarjouksia työasemista, kannettavista tietokoneista ja näytöistä. Tarjouspyynnössä on todettu, että sopimuskausi päättyy 31.3.2019 ja että hankintasopimusta on mahdollista jatkaa kahdella kuuden kuukauden optiokaudella.

Tarjouspyynnön kohdassa 3 "Hankinnan kohde ja palvelun kuvaus" on todettu muun ohella, että esitteet tai valmistajan linkki tarjotuista tuotteista on liitettävä mukaan tarjoukseen ja että esitteet annetaan vain niistä tuotteista, joita tarjous koskee.

Tarjouspyynnön kohdassa 11 "Valintaperusteet" on todettu, että tarjouspyynnön ehdot täyttävistä tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin vaihtoehto ja että vertailussa otetaan huomioon hinta 90 prosentin ja laatu 10 prosentin painoarvolla.

Tarjouspyynnön kohdassa 14 "Muut ehdot" on todettu, että tarjouspyynnön vastaiset ehdot tai varaumat johtavat tarjouksen sulkemiseen tarjouskilpailusta. Mainitussa kohdassa on lisäksi todettu, että tarjouksen on oltava sisällöltään tarjouspyynnön ja sen liitteiden mukainen sekä sisällettävä kaikki tarjoajan ja tarjouksen arvioimiseksi sekä vertailemiseksi pyydetyt tiedot.

Tarjouspyynnön liitteenä 2 on ollut työasemia ja näyttöjä koskeva hinnoittelulomake, jolla tarjoajien on tullut ilmoittaa tarjottavien tuotteiden merkki ja malli, tuotekoodi sekä hinta. Lomakkeessa on todettu muun ohella, että toimittajan on tarjottava jokaista taulukossa mainittua tuotetta tai palvelua ja että tarjottujen ratkaisujen ja laitteiden tulee täyttää hankinnan kohteen kriteerit sekä puitejärjestelyssä näille asetetut vaatimukset. Lomakkeessa on lisäksi todettu, että vertailuhinta lasketaan kertoimen ja annettujen yksikköhintojen perusteella.

Hinnoittelulomakkeella on tullut tarjota muun ohella laitetta "Pöytäkone -AV-malli, Win 10 yhteensopiva", jonka osalta kappalemääräksi on ilmoitettu 50 laitetta. Hinnoittelulomakkeen välilehdellä on ilmoitettu AV-mallin pöytätietokoneen osalta vaatimukseksi "32GB DDR4-2133 ECC (4x8GB)".

Atea Finland Oy on tarjonnut hintalomakkeen kohdassa "Pöytäkone -AV-malli, Win 10 yhteensopiva" laitetta Dell Precision 3420. Tarjouksen liitteenä on ollut "Tarjotut työasemamallit – Pöytäkone AV-malli" otsikoitu asiakirja, jonka sisältämästä komponenttiluettelosta on käynyt ilmi, että yhtiön tarjoamassa AV-mallin pöytätietokoneessa Dell Precision Tower 3420 XCTO BASE on käytetty non-ECC-muistia. Muut tarjoajat eivät ole liittäneet tarjouksiinsa tarjottujen tuotteiden komponenttiluetteloita.

Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän johtaja on 22.5.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 38 valinnut Atea Finland Oy:n tarjouksen.

Atea Finland Oy:n tarjouksen vertailuhinta on ollut yhteensä 779.181 euroa, Dustin Finland Oy:n vertailuhinta yhteensä 818.525 euroa ja Tietokeskus Finland Oy:n vertailuhinta yhteensä 876.204 euroa. Atea Finland Oy on saanut tarjousten vertailussa yhteensä 99 pistettä, Dustin Finland Oy yhteensä 94 pistettä ja Tietokeskus Finland Oy yhteensä 89 pistettä. Dustin Finland Oy on siten jäänyt tarjousten vertailussa toiseksi.

Hankintayksikkö on ilmoituksensa mukaan varmistanut Atea Finland Oy:ltä, ovatko yhtiön tarjouksessa tarjotut laitteet olleet tarjouspyynnön mukaisia vai onko yhtiön tarkoitus ollut toimittaa komponenttilistauksen mukainen laite.

Atea Finland Oy on 25.5.2018, eli hankintapäätöksen tekemisen jälkeen, ilmoittanut sähköpostitse hankintayksikölle, että se on tarjouksen jättämisellä sitoutunut toimittamaan hankintayksikölle tarjouspyynnön mukaiset laitteet tarjouksen mukaisilla hinnoilla. Lisäksi viestissä on todettu seuraavaa:

"Tarjouksemme tarkemmissa tuotetiedoissa oli yhden rivin osalta virheellinen tuotekuvaus, pahoittelut siitä.

Todellisuudessa kyseinen laitekokoonpano kuitenkin toimitetaan teille tarjouksemme mukaisella hinnalla tarjouspyyntönne vaatimusten mukaisilla ominaisuuksilla varustettuna."

Atea Finland Oy on lisäksi 21.6.2018 lähettänyt hankintayksikölle sähköpostiviestin, jossa on todettu muun ohella seuraavaa:

"Oheisessa liitteessä on kuvakaappaukset Dellin Atealle tekemistä hinnoitteluista, joiden perusteella tuo tarjous on Keudalle annettu. Kokoonpanot ovat muuten identtiset, mutta kalliimmassa laitteessa on tuo ECC-muisti NECC-muistin sijaan. Hintaero huomioiden, virheen voidaan siis todeta olevan todella vähäinen.

Haluaisin vielä kuitenkin korostaa, että olemme tarjouksen jättämällä sitoutuneet toimittamaan teille tarjouspyyntönne mukaiset laitteet tarjouksemme mukaisilla hinnoilla."

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoama AV-mallin pöytätietokone ei ole ollut tarjouspyynnön vaatimusten mukainen, koska tarjotun laitteen muistissa ei ole ollut tarjouspyynnössä edellytettyä virheenkorjausominaisuutta. Valittajan mukaan tämä on käynyt ilmi voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta komponenttiluettelosta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että voittanut tarjoaja on liittänyt tarjoukseensa komponenttiluettelon, jossa olisi yhden konetyypin kohdalla pitänyt olla non-ECC-muistin sijaan ECC-muisti. Hankintayksikön mukaan tarjouspyynnössä ei ole kuitenkaan pyydetty liittämään tarjoukseen komponenttiluetteloa, eivätkä muut tarjoajat ole liittäneet sellaista tarjouksiinsa. Hankintayksikkö on lisäksi esittänyt, että voittaneen tarjoajan tarjoukseen sisältynyt virhe on ollut täysin merkityksetön suhteutettuna koko hankinnan arvoon.

Markkinaoikeus toteaa, että tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa. Tarjouksen täsmentäminen ja täydentäminen on kuitenkin sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on edellä todetulla tavalla selkeästi ilmoitettu, että AV-mallin pöytätietokoneessa on tullut olla muisti, joka sisältää virheenkorjausominaisuuden. Voittaneen tarjoajan tarjouksen liitteenä olleesta komponenttiluettelosta on käynyt ilmi, että sen tarjoamassa AV-mallin pöytätietokoneessa on ollut muisti, joka ei ole sisältänyt vaadittua virheenkorjausominaisuutta. Voittaneen tarjoajan tarjouksen on katsottava olleen tältä osin tarjouspyynnön vastainen. Asiaa ei ole syytä arvioida toisin sillä perusteella, että tarjouspyynnössä ei ole pyydetty tarjoajia liittämään tarjoukseen komponenttiluetteloa eikä myöskään sillä perusteella, että muut tarjoajat eivät ole liittäneet sellaista tarjouksiinsa. Kysymys on ollut tarjouksen sisältöön ja vertailukelpoisuuteen vaikuttavasta seikasta.

Hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) todetulla tavalla hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täsmentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjouspyynnön vastaisen tuotteen.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on pyytänyt voittanutta tarjoajaa ilmoittamaan, ovatko yhtiön tarjouksessa tarjotut laitteet olleet tarjouspyynnön mukaisia vai onko yhtiön tarkoitus ollut toimittaa komponenttiluettelon mukainen laite. Hankintayksikkö on siten antanut voittaneelle tarjoajalle tarjousajan päättymisen jälkeen mahdollisuuden vaihtaa tarjouspyynnön vastainen tuote. Näin ollen markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä ei ole ollut sellainen epäolennainen puute, ristiriita taikka virhe, jonka osalta hankintayksikkö olisi voinut täsmennyttää voittaneen tarjoajan tarjousta.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjouspyynnön vastaista tarjousta tarjouskilpailusta ja on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden täsmentää tarjouspyynnön vastaista tarjoustaan. Täsmennyksen pyytäminen on antanut voittaneelle tarjoajalle mahdollisuuden parantaa tarjoustaan. Hankintayksikkö on menettelyllään vaarantanut tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun tarjousten vertailussa.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö on menetellyt hankinnassaan julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Asiassa on näin ollen harkittava hankintalaissa säädettyjen seuraamusten määräämistä.

Seuraamusten määrääminen

Hankintalain 154 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnassa on menetelty hankintalain vastaisesti, markkinaoikeus voi:

1) kumota hankintayksikön päätöksen osaksi tai kokonaan;
2) kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä;
3) velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä;
4) määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä;
5) määrätä hankintayksikölle tehottomuusseuraamuksen;
6) määrätä hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun;
7) lyhentää hankinta- tai käyttöoikeussopimuksen sopimuksen sopimuskauden päättymään määräämänsä ajan kuluttua.

Pykälän 3 momentin mukaan tehottomuusseuraamus, seuraamusmaksu ja sopimuskauden lyhentäminen voidaan määrätä vain kansallisen kynnysarvon ylittävässä liitteen E mukaisia palveluja koskevassa hankinnassa ja käyttöoikeussopimuksessa sekä EU-kynnysarvon ylittävässä muussa hankinnassa.

Hankintalain 154 §:n esitöiden mukaan (HE 108/2016 vp s. 240) pykälä vastaa pääosin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007, vanha hankintalaki) 94 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan markkinaoikeudella on lainsäädännön puitteissa harkintavaltaa seuraamusten määräämisessä. Markkinaoikeuden tulee kuitenkin harkintavaltaansa käyttäessään ottaa huomioon tehokkaan oikeussuojan toteutuminen sekä hankintalainsäädännön tavoitteet. Näin ollen virheelliseen hankintamenettelyyn tulee ensisijaisesti puuttua pykälän 1 momentin 1–3 kohdassa luetelluilla ensisijaisilla seuraamuksilla eli reaalikeinoilla.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö on antanut markkinaoikeudelle kirjallisen sitoumuksen olla panematta hankintapäätöstä täytäntöön niin kauan kuin asia on markkinaoikeudessa vireillä. Hankintapäätös olisi siten kumottavissa ja sen täytäntöönpano kiellettävissä. Hankinnan varsinainen sopimuskausi päättyy kuitenkin 31.3.2019. Tässä tilanteessa markkinaoikeus katsoo, että hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdan mukaiset ensisijaiset seuraamukset eivät voi varsinaisen sopimuskauden osalta tulla enää kysymykseen. Näin ollen asiassa jäävät varsinaisen sopimuskauden osalta arvioitaviksi valittajan seuraamusvaatimuksista hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen ja sopimuskauden lyhentämisen määräämistä koskevat vaatimukset.

Esillä olevassa asiassa hankintayksikkö ei ole hankintalain 156 §:n 3 momentissa tarkoitetulla tavalla tehnyt puitejärjestelyyn perustuvassa kilpailuttamisessa hankintasopimusta 130 §:n nojalla käyttämättä odotusaikaa. Asiassa ei ole myöskään kysymys tilanteesta, jossa markkinaoikeus ei ole yleiseen etuun liittyvistä pakottavista syistä hankintalain 157 §:n mukaisesti määrännyt hankintasopimuksen tehottomuusseuraamusta. Näin ollen tehottomuusseuraamusta ja sopimuskauden lyhentämistä koskevat vaatimukset on hylättävä.

Hankintalain 154 §:n 1 momentin 4 kohdan mukaan markkinaoikeus voi määrätä hankintayksikön maksamaan hyvitysmaksun asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu virheettömässä menettelyssä.

Hankintalain 155 §:n 1 momentin mukaan hyvitysmaksua määrättäessä otetaan huomioon hankintayksikön virheen tai laiminlyönnin laatu, valituksen kohteena olevan hankinnan tai käyttöoikeussopimuksen arvo ja valittajalle aiheutuneet kustannukset ja vahinko. Markkinaoikeus voi kuitenkin jättää hyvitysmaksun määräämättä, jos hankintayksikkö on pidättäytynyt hankintapäätöksen täytäntöönpanosta markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hyvitysmaksun määrä ei saa ilman erityistä syytä ylittää kymmentä prosenttia hankintasopimuksen arvosta.

Hankintalain 155 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 240) mukaan pykälä vastaa vanhan hankintalain 95 §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua pykälää koskevien esitöiden (HE 190/2009 vp s. 69) mukaan hyvitysmaksun määräämisen edellytyksenä on, että hankintamenettelyssä on tapahtunut virhe ja että ilman tätä virhettä valittajalla olisi ollut todellinen mahdollisuus päästä hankinnan toimittajaksi. Jotta hyvitysmaksu voidaan määrätä, molempien edellytysten tulee täyttyä. Hyvitysmaksua voidaan määrätä maksettavaksi sellaiselle asianosaiselle, jolla olisi ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Valittajan on tämä osoitettava.

Vanhan hankintalain 95 §:n esitöissä (HE 190/2009 vp s. 70) on lisäksi todettu, että markkinaoikeus voi kuitenkin jättää hyvitysmaksun määräämättä tilanteessa, jossa hankintayksikkö on pidättäytynyt valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhaun ajaksi. Pidättäytymällä hankintapäätöksen täytäntöönpanosta hankintayksikkö on omalla toiminnallaan pyrkinyt varmistamaan, että markkinaoikeudella on asiassa käytettävissään ensisijaiset oikeussuojakeinot. Tilanteessa, jossa asian markkinaoikeuskäsittely on kestänyt kauan hankintayksiköstä riippumattomasta syystä, markkinaoikeus voi jättää hyvitysmaksun määräämättä.

Hyvitysmaksun määräämisen edellytyksiä tulee edellä todetun mukaisesti arvioida sen perusteella, millaiseksi tarjouskilpailu ja valittajan asema olisi muodostunut virheettömässä menettelyssä.

Hankintayksikkö on saanut tarjouspyynnön perusteella kolme tarjousta, jotka kaikki hankintayksikkö on hyväksynyt mukaan tarjouskilpailuun ja tarjousten vertailuun. Valittaja on jäänyt tarjousten vertailussa toiseksi. Edellä todetun mukaisesti hankintayksikön olisi tullut virheettömässä menettelyssä sulkea voittaneen tarjoajan tarjous tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Koska asiassa ei ole ilmennyt, että valittajan tarjous olisi tullut sulkea tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, markkinaoikeus katsoo, että valittajalla olisi virheettömässä menettelyssä ollut todellinen mahdollisuus voittaa tarjouskilpailu. Näin ollen hyvitysmaksun määräämisen edellytykset täyttyvät asiassa.

Hankintayksikkö on kuitenkin esillä olevassa asiassa pidättäytynyt valituksen kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanosta muutoksenhaun ajaksi. Tähän nähden markkinaoikeus katsoo, että hyvitysmaksu on jätettävä määräämättä. Näin ollen myös hyvitysmaksua koskeva vaatimus on hylättävä.

Kysymyksessä oleva hankinta on tarjouspyynnön mukaan sisältänyt edellä mainitun sopimuskauden lisäksi myös kaksi kuuden kuukauden pituista optiokautta. Kyseisiä optioita ei ole saadun selvityksen perusteella vielä pantu täytäntöön. Näin ollen asiassa on tältä osin mahdollista virheellisen hankintamenettelyn ensisijaisiksi tarkoitettujen hankintalain 154 §:n 1 momentin 1–3 kohdassa tarkoitettujen seuraamusten määrääminen. Hankinnan täytäntöönpano tulee siten kieltää sanottujen optioiden osalta.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Asiassa annettu ratkaisu ja hankintayksikön virheellinen menettely huomioon ottaen olisi kohtuutonta, mikäli valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Valittajan esittämästä oikeudenkäyntikululaskusta ilmenee, että sen vaatimukseen on sisällytetty hankintaoikaisuvaatimukseen liittyviä kuluja. Tältä osin valittajan vaatimus on hylättävä sen vuoksi, että mainitut kulut eivät ole hallintolainkäyttölaissa tarkoitettuja oikeudenkäyntikuluja.

Oikeudenkäyntikululaskusta ei ilmene täsmällisesti, mikä osa vaatimuksesta koskee hankintaoikaisuvaatimukseen liittyviä kuluja. Markkinaoikeus arvioi valittajan korvattavien oikeudenkäyntikulujen määräksi 5.590 euroa.

Asian näin päättyessä hankintayksikkö ja kuultava saavat pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Lopputulos

Markkinaoikeus kieltää Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymää tekemästä hankintasopimusta tai muutoin panemasta täytäntöön kysymyksessä olevaa hankintaa tarjouspyynnössä varattujen optioiden osalta. Kieltoa on noudatettava nyt asetetun 20.000 euron sakon uhalla.

Markkinaoikeus hylkää valituksen muilta osin.

Markkinaoikeus velvoittaa Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän korvaamaan Dustin Finland Oy:n oikeudenkäyntikulut 5.590 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus hylkää Keski-Uudenmaan koulutuskuntayhtymän ja Atea Finland Oy:n vaatimukset oikeudenkäyntikulujensa korvaamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Anne Ekblom-Wörlund, Pertti Virtanen ja Riikka Innanen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.