MAO:109/19

Hämeenlinnan kaupunki - liikennöintipalvelut

julkinen hankinta - tarjoajan sulkeminen tarjouskilpailusta - vakava virhe ammattitoiminnassa

Diaarinumero: 2018/203
Antopäivä: 11.3.2019

ASIAN TAUSTA

Hämeenlinnan kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 9.3.2018 julkaistulla EU-hankintailmoituksella omasta sekä Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän, Hattulan kunnan, Hausjärven kunnan, Janakkalan kunnan, Kanta-Hämeen Sairaanhoitopiirin kuntayhtymän, Lopen kunnan, Riihimäen kaupungin ja Riihimäen Seudun Terveyskeskuksen kuntayhtymän puolesta avoimella menettelyllä toteutettavasta maakunnallista kuljetuspalvelukeskusta ja liikennöintiä koskevasta palveluhankinnasta.

Hämeenlinnan kaupungin konsernipalvelujen hankintapäällikkö on 27.4.2018 tekemällään hankintapäätöksellä muun ohella sulkenut Kajon Oy:n tarjouskilpailusta osakokonaisuuksien 2, 3, 6 ja 7 osalta.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 11–12 miljoonaa euroa.

Hankintasopimuksia ei hankintayksikön ilmoituksen mukaan ole allekirjoitettu.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Kajon Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen osakokonaisuuksien 2, 3, 6 ja 7 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverolliset oikeudenkäyntikulut 496 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta. Hankintayksikön esittämät valittajan toiminnan puutteet eivät ole olleet siinä määrin vakavia, että ne olisivat oikeuttaneet hankintayksikön sulkemaan valittajan tarjouskilpailusta. Valittajan poissulkeminen tarjouskilpailusta on ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Hankintayksikkö on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta sen vuoksi, että Uudenmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (jäljempänä Uudenmaan ELY-keskus) on 16.2.2018 purkanut sen ja valittajan välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen, jonka perusteella valittaja on tuottanut liikennöintipalvelua välillä Perttilä–Lohja. Uudenmaan ELY-keskus on purkanut sopimuksen vedoten siihen, että valittaja ei ole täyttänyt sopimusvelvoitteitaan. Hankintayksikön mukaan valittajan toiminnassa on ollut merkittäviä ja toistuvia puutteita valittajan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen osalta ja valittaja on syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen.

Uudenmaan ELY-keskus on purkanut sopimuksen, kun valittaja on myöntänyt, että sopimuksen mukaista liikennöintipalvelua reitillä Lohja–Perttilä ei ole ajettu täysin sovitun mukaisesti. Sovittu reitti on ollut noin puoli tuntia kestävä päivittäinen reitti. Reitti on tippunut pois yhtiön ajolistoilta ja on sen vuoksi jäänyt ajamatta. Uudenmaan ELY-keskus on huomannut asian vasta kuukausien päästä, koska reitillä ei ole ollut asiakkaita, ja näin ollen sopimus on purettu. Valittajan suorituskykyä ei voida arvioida sopimuksen purkamisen perusteella.

Vastine

Vaatimukset

Hämeenlinnan kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 300 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksiköllä on ollut oikeus sulkea valittaja tarjouskilpailusta, koska valittajan suorituksissa on ollut valittajan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen sopimuksen osalta merkittäviä ja toistuvia puutteita keskeisen sopimusvelvoitteen toteuttamisessa. Kyseiset puutteet ovat lisäksi johtaneet sopimuksen ennenaikaiseen purkamiseen. Valittajan poissulkeminen tarjouskilpailusta ei ole ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Uudenmaan ELY-keskuksen sopimuksen purkamista koskevassa ilmoituksessa sopimuksen purkamisen perusteeksi on esitetty merkittävät puutteet sopimusvelvoitteiden noudattamisessa, kuten esimerkiksi se, että liikennepalvelua ei ole suurelta osin tuotettu tietyllä reitillä sekä se, että tilaajalle ei ole raportoitu ajamattomista lähdöistä osin lainkaan. Jo pelkästään se, että valittaja ei ole suorittanut sopimuksen mukaista liikennöintipalvelua tietyllä reitillä, on ollut vakava rikkomus. Kysymys on ollut tärkeimmän sopimusvelvoitteen, eli liikennöinnin, laiminlyönnistä.

Vastaselitys

Valittaja ei ole sille varatusta tilaisuudesta huolimatta antanut vastaselitystä.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Oikeusohjeet

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 81 §:ssä säädetään harkinnanvaraisista poissulkemisperusteista.

Hankintalain 81 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 183) mukaan pykälä vastaa osin aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (348/2007; vanha hankintalaki) 54 §:ssä säädettyä. Esitöiden mukaan ehdotetun pykälän tarkoituksena on vähentää toimittajan heikosta taloudellisesta asemasta, lainsäädännön vastaisesta toiminnasta tai muista vastaavista tekijöistä johtuvia riskejä hankinnan toteuttamiselle. Hankintayksiköllä on vanhan hankintalain 54 §:n mukaisesti edelleen harkintavalta poissulkemisperusteen käyttämisessä. Perusteen käyttäminen ei edelleenkään edellytä siitä mainittavan hankinta-asiakirjoissa. Hankintayksikön on pykälässä säädettyjä poissulkemisperusteita soveltaessaan kiinnitettävä erityistä huomiota suhteellisuusperiaatteeseen. Ehdokas tai tarjoaja on vain poikkeuksellisesti suljettava menettelyn ulkopuolelle vähäisten rikkomusten perusteella. Toistuvat vähäisetkin sääntöjenvastaisuudet voivat kuitenkin kyseenalaistaa ehdokkaan tai tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa, jolloin poissulkeminen voi olla perusteltua. Hankintayksikkö voi ottaa huomioon harkinnanvaraisten poissulkemisperusteiden näyttönä myös muuta aineistoa kuin lainvoimaisia päätöksiä tai tuomioita. Hankintayksikkö vastaa kuitenkin siitä itsestään johtuvan virheellisen poissulkemispäätöksen seurauksista.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, joka on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 183 ja 184) on todettu, että ehdokas tai tarjoaja voidaan sulkea menettelystä, jos se on ammattitoiminnassaan syyllistynyt sen luotettavuuden kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen, jonka hankintayksikkö voi näyttää toteen. Tällainen vakava virhe kyseenalaistaa toimittajan luotettavuuden niin, että sitä ei voida valita hankintasopimuksen sopimuspuoleksi riippumatta siitä, että sillä on muutoin tekniset ja taloudelliset resurssit sopimuksen toteuttamiseksi.

Euroopan unionin tuomioistuimen oikeuskäytännössä on katsottu, että käsite "virhe ammattitoiminnassa" kattaa kaikenlaisen virheellisen menettelyn, joka vaikuttaa kyseisen toimijan ammatilliseen luotettavuuteen, ja hankintaviranomainen voi todeta virheen ammattitoiminnassa millä tahansa perusteltavissa olevalla keinolla (tuomio 13.12.2012, Forposta ja ABC Direct Contact, C 465/11, EU:C:2012:801, 27 ja 28 kohta).

Unionin tuomioistuimen mukaan sitä, että taloudellinen toimija ei täytä sopimusvelvoitteitaan, voidaan lähtökohtaisesti pitää ammattitoiminnassa tehtynä virheenä. Vakavan virheen käsite on unionin tuomioistuimen mukaan ymmärrettävä siten, että se viittaa tavallisesti taloudellisen toimijan menettelyyn, joka ilmentää toimijan tietyn vakavuusasteen tuottamusta tai huolimattomuutta. Mikä tahansa sopimuksen tai sopimuksen osan virheellinen, epätäsmällinen tai puutteellinen täyttäminen taloudellisen toimijan puolelta voi mahdollisesti osoittaa tämän ammatillisen pätevyyden puutteita, muttei merkitse automaattisesti vakavaa virhettä. Vakavan virheen olemassaolon toteaminen edellyttää lähtökohtaisesti kyseisen taloudellisen toimijan asenteen konkreettista ja yksilökohtaista arviointia (em. tuomio Forposta ja ABC Direct Contact, 29–31 kohta).

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaan hankintayksikkö voi päätöksellään sulkea tarjouskilpailun ulkopuolelle ehdokkaan tai tarjoajan, jonka suorituksissa aikaisemmissa hankintasopimuksissa tai käyttöoikeussopimuksissa on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa; lisäedellytyksenä on, että puutteet ovat johtaneet kyseisen aikaisemman sopimuksen ennenaikaiseen irtisanomiseen, purkamiseen, vahingonkorvauksiin tai muihin vastaaviin sanktioihin.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 187) on todettu, että mainitussa kohdassa tarkoitettuja puutteita voivat olla esimerkiksi hankintasopimuksen olennaisten osien toimittamatta tai suorittamatta jättäminen tai toimitetun tavaran tai palvelun merkittävät puutteet, joiden vuoksi sitä ei voida käyttää aiottuun tarkoitukseen. Puutteena voidaan pitää myös sellaista sopimuskumppanin aiempiin sopimuksiin liittyvää toimintaa, joka kyseenalaistaa vakavasti kyseisen toimittajan luotettavuuden.

Edelleen hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on todettu, että säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu ja että puutteet ovat suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia. Esitöissä viitatussa korkeimman hallinto-oikeuden 25.5.2009 antamassa päätöksessä taltionumero 1294 on katsottu, että hankintayksikön aiempien negatiivisten kokemusten käyttäminen voi sinänsä olla mahdollista ehdokkaan tai tarjoajan poissulkemisperusteena. Koska hankintayksikön reklamaatioluettelo oli epätäsmällinen ja koska osa esitetyistä puutteista oli pienehköjä ja alalla tavanomaisia, esitetyt puutteet eivät ratkaisun mukaan oikeuttaneet hankintayksikköä sulkemaan toimittajaa tarjouskilpailusta.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohtaa koskevissa esitöissä (HE 108/2016 vp s. 188) on lisäksi todettu, että säännöstä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon myös ehdokkaan tai tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet, mikäli ne on dokumentoitu riittävästi ja täyttävät muutoin säännöksen edellytykset. Tällaisia vakavia puutteita voivat olla esimerkiksi toistuvat ja vakavat viivästykset tai virheet sopimussuoritusten toteuttamisessa. Lainkohdan tarkoituksena on mahdollistaa se, että julkisen hankkijan ei tarvitse ryhtyä sopimuksiin sellaisten toimittajien kanssa, joita huolellisesti toimiva ja asiantunteva yksityinen yhteisökään ei ottaisi itse sopimuskumppanikseen.

Hankintalain 82 §:n 1 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää näyttöä luotettavuudestaan siitä huolimatta, että sitä rasittaa lain 80 tai 81 §:ssä tarkoitettu poissulkemisperuste. Jos hankintayksikkö katsoo näytön ja luotettavuuden riittäväksi, se ei saa sulkea kyseistä ehdokasta tai tarjoajaa pois tarjouskilpailusta. Pykälän 2 momentin mukaan ehdokas tai tarjoaja voi esittää 1 momentissa tarkoitettuna näyttönä selvitystä siitä, että ehdokas tai tarjoaja on maksanut tai sitoutunut maksamaan korvauksen kaikista vahingoista, joita rangaistavasta teosta, virheestä tai laiminlyönnistä on aiheutunut, selvittänyt tosiasiat ja olosuhteet kattavasti toimimalla aktiivisesti yhteistyössä tutkintaviranomaisten kanssa ja toteuttanut konkreettiset tekniset sekä organisaatioon ja henkilöstöön liittyvät toimenpiteet, joilla voidaan estää uudet rangaistavat teot, virheet tai laiminlyönnit. Pykälän 3 momentin mukaan ehdokkaan tai tarjoajan toteuttamat korjaavat toimenpiteet on arvioitava ottaen huomioon rangaistavan teon, virheen tai laiminlyönnin vakavuus sekä niihin liittyvät olosuhteet.

Hankintalain 82 §:n 1 momenttia koskevien esitöiden (HE 108/2016 vp s. 189) mukaan säännöksen tarkoituksena on lisätä hankintamenettelyn joustavuutta sekä tarjouskilpailussa mukana olevien hyväksyttävien toimittajien määrää antamalla toimittajille mahdollisuus poistaa poissulkemisperusteista ilmenevät epäilyt ja riskit, jotka liittyvät hankintasopimuksen asianmukaiseen toteuttamiseen. Hankintayksiköllä ei ole velvollisuutta vaatia tai pyytää näyttöä luotettavuudesta.

Asian arviointi

Hankintayksikkö on pyytänyt tarjouksia maakunnallisesta kuljetuspalvelukeskuksesta ja liikennöinnistä. Hankinta on sisältänyt kahdeksan osakokonaisuutta, ja tarjouksen on voinut tehdä yhdestä tai useammasta osakokonaisuudesta. Tarjouspyynnössä on todettu, että tarjoukset vertaillaan osakokonaisuuksittain.

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellään sulkenut valittajan tarjouskilpailusta osakokonaisuuksien 2, 3, 6 ja 7 osalta. Päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Uudenmaan ELY-keskus on purkanut sen ja Kajon Oy:n välillä solmitun sopimuksen ilmoituksella 16.2.2018 UUDELY/7714/2017.

[- - -]

Uudenmaan ELY-keskuksen ilmoituksen mukaisesti suorituksissanne koskien Uudenmaan ELY-keskuksen kanssa tekemäänne sopimusta on ollut merkittäviä tai toistuvia puutteita jonkin keskeisen vaatimuksen toteuttamisessa ja puutteet ovat johtaneet mm. kyseisen sopimuksen purkamiseen. Uudenmaan ELY-keskuksen ilmoituksen mukaisesti olette ammattitoiminnassanne syyllistynyt luotettavuutenne kyseenalaistavaan vakavaan virheeseen.

Näin ollen hankintayksiköllä on oikeus sulkea teidät tarjouskilpailun ulkopuolelle."

Uudenmaan ELY-keskuksen 16.2.2018 päivätyssä sopimuksen purkamista koskevassa ilmoituksessa on todettu, että sen ja Kajon Oy:n välinen reittipohjainen käyttöoikeussopimus puretaan päättymään välittömästi. Ilmoituksessa on lisäksi todettu, että Uudenmaan ELY-keskuksen ja Kajon Oy:n edustajien välisessä tapaamisessa 15.2.2018 Kajon Oy:n edustajat ovat myöntäneet, että ilmoituksessa tarkemmin kuvattuja sopimusvelvoitteita ei ole hoidettu sopimuksen mukaisesti. Ilmoituksessa on esitetty sopimuksen purkamisen perusteeksi sopimusvelvollisuuksien laiminlyönti sopimuskauden alusta lähtien ja tältä osin todettu muun ohella, että Kajon Oy ei ole tuottanut sopimuksen mukaista liikennöintipalvelua reitillä Lohja–Perttilä. Ilmoituksesta on lisäksi käynyt ilmi, että Kajon Oy ei ole ilmoittanut ajamattomista vuoroista tilaajalle, mutta on siitä huolimatta laskuttanut niistä.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten mukaista perustetta sulkea valittajaa tarjouskilpailusta ja että poissulkeminen on ollut suhteellisuusperiaatteen vastaista.

Hankintayksikkö on perustanut valittajan poissulkemisen hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan mukaiseen vakavaan virheeseen ammattitoiminnassa sekä 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisiin puutteisiin aikaisemmissa hankintasopimuksissa.

Markkinaoikeus toteaa, että edellä kuvattujen hankintalain esitöiden perusteella molempien edellä mainittujen lainkohtien osalta on olennaista arvioida sitä, onko tarjoajan menettely kyseenalaistanut tarjoajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa. Siten markkinaoikeus toteaa, että edellä vakavan virheen arvioinnista esitetyt näkökohdat voidaan soveltuvin osin ottaa huomioon myös hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan mukaisen poissulkemisperusteen arvioinnissa.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 3 kohdan perusteella hankintayksiköllä on näyttövelvollisuus vakavasta virheestä. Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan esitöistä käy edellä todetusti ilmi, että säännöstä sovellettaessa tulee varmistaa, että aiempien sopimusten puutteet on riittävästi dokumentoitu. Siten lähtökohtana molempien lainkohtien osalta on se, että hankintayksikkö pystyy esittämään riittävän selvityksen poissulkemisen perusteena käyttämistään olosuhteista.

Markkinaoikeus toteaa lisäksi, että hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan soveltamisen edellytyksenä on sopimuksen purkamisen lisäksi sopimuksen purkamisen perustuminen puutteisiin sopimuksen keskeisten vaatimusten toteuttamisessa. Mainittujen puutteiden tulee olla suhteellisuusperiaatteen mukaisesti riittävän vakavia.

Hankintayksikkö on muutoksenhaun kohteena olevassa päätöksessään vedonnut Uudenmaan ELY-keskuksen 16.2.2018 päivättyyn sopimuksen purkamista koskevaan ilmoitukseen, josta on käynyt ilmi valittajan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen osalta ilmenneet puutteet. Ilmoituksesta on lisäksi käynyt ilmi, että valittajayhtiön edustajat ovat myöntäneet, että ilmoituksessa tarkemmin kuvattuja sopimusvelvoitteita ei ole hoidettu sopimuksen mukaisesti.

Hankintalain 81 §:n 1 momentin 9 kohdan esitöissä on edellä esitetyllä tavalla todettu, että säännöstä sovellettaessa voidaan ottaa huomioon myös tarjoajan muiden hankintayksiköiden kanssa tehdyissä sopimuksissa ilmenneet vakavat puutteet. Hankintayksikkö on siten voinut vedota valittajan ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen osalta ilmenneisiin puutteisiin.

Uudenmaan ELY-keskuksen ja valittajan välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen purkaminen on edellä todetulla tavalla perustunut sopimusvelvollisuuksien laiminlyöntiin. Saadun selvityksen perusteella valittaja on muun ohella jättänyt sen ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen osalta kokonaan ajamatta tietyt sopimuksen mukaiset vuorot ilmoittamatta tästä Uudenmaan ELY-keskukselle. Valittajayhtiön edustajat ovat myöntäneet, että edellä mainittuja sopimusvelvoitteita ei ole hoidettu sopimuksen mukaisesti. Markkinaoikeus katsoo, että asiassa saadun selvityksen perusteella valittajan suorituksissa on ollut merkittäviä puutteita sen ja Uudenmaan ELY-keskuksen välisen reittipohjaisen käyttöoikeussopimuksen olennaisten osien suorittamisessa. Kysymyksessä olevien puutteiden on katsottava kyseenalaistaneen valittajan luotettavuuden hankinnan toteuttamisessa.

Ottaen huomioon edellä mainittujen puutteiden vakavuuden ja laadun sekä yhteyden hankinnan kohteeseen markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole ylittänyt harkintavaltaansa, kun se on sulkenut valittajan tarjouskilpailusta hankintapäätöksessä ilmoittamillaan perusteilla. Hankintayksikkö on myös esittänyt asiassa riittävän selvityksen poissulkemisen perusteena käyttämistään olosuhteista, eikä hankintayksiköllä ole ollut velvollisuutta pyytää valittajalta näyttöä sen luotettavuudesta ennen poissulkemispäätöksen tekemistä. Valittajan poissulkemista tarjouskilpailusta ei ole myöskään pidettävä suhteellisuusperiaatteen vastaisena.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Kajon Oy:n korvaamaan Hämeenlinnan kaupungin oikeudenkäyntikulut 300 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen, Riikka Innanen ja Jari Tiainen.

HUOMAA

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 19.3.2019