MAO:96/19

Länsimetro Oy - ratalinjan rakennusurakka

julkinen hankinta - tarjouksen tarjouspyynnön mukaisuus - tarjouksen täydennyttäminen

Diaarinumero: 2018/160
Antopäivä: 28.2.2019

ASIAN TAUSTA

Länsimetro Oy (jäljempänä myös hankintayksikkö) on julkaissut 20.12.2017 erityisalojen EU-hankintailmoituksen neuvottelumenettelyllä toteutettavasta Länsimetron Matinkylä–Kivenlahti -hankkeen ratalinjan rakennusurakasta.

Länsimetro Oy on 28.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut ratalinja urakoitsijaksi Graniittirakennus Kallio Oy:n ja samana päivänä tekemällään päätöksellä sulkenut Destia Oy:n (jäljempänä myös valittaja) tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut 66.711.000 euroa.

Markkinaoikeus on 23.5.2018 antamallaan päätöksellä numero 295/18 sallinut muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen täytäntöönpanon.

Hankintasopimus on allekirjoitettu 31.5.2018.

ASIAN KÄSITTELY MARKKINAOIKEUDESSA

Valitus

Vaatimukset

Destia Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevat päätökset ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä tekemällä uuden tarjousvertailun. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksuna 6,7 miljoonaa euroa. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 23.600 eurolla viivästyskorkoineen ja lisäksi oikeudenkäyntimaksun määrän.

Perusteet

Hankinta on toteutettu neuvottelumenettelynä, jossa hankintayksikkö on käynyt neuvotteluja kaikkien kuuden osallistumishakemuksen jättäneen tarjoajan kanssa. Neuvottelujen tuloksena lopullisia tarjouspyyntöasiakirjoja on täydennetty. Tämän lisäksi lopulliseen tarjouspyyntöön, joka on lähetetty tarjoajille 13.2.2018, on tehty täsmennyksiä kolmella lisäkirjeellä 27.2.2018, 5.3.2018 ja 7.3.2018. Hankintayksikkö on päätöksellään 28.3.2018 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksen hintatiedot on toimitettu alustavan tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella eikä lopullisen tarjouspyynnön liitteenä olleella hintalomakkeella.

Valittajan tarjouksen sulkeminen tarjouskilpailusta on ollut hankintasäännösten vastaista. Hankintayksikkö on tarjousten avaamisen jälkeen lähettänyt kaikille tarjoajille tarjousten laatulomakkeita koskevat täsmennys- ja täydennyspyynnöt. Täsmennyksiä on pyydetty kultakin tarjoajalta yksilöidysti ja siltä osin kuin hankintayksikkö on arvioinut kunkin tarjouksen puutteelliseksi. Lisäksi hankintayksikkö on pyytänyt vielä erillistä täsmennystä kahdelta tarjoajalta liittyen avainhenkilöiden referensseihin.

Hankintayksiköllä olisi kuitenkin ollut velvollisuus pyytää tarjoajilta täsmennystä myös hintalomakkeen mahdollisten puutteiden osalta. Oikeuskäytännössä on katsottu, että mikäli täydennystä on päädytty pyytämään, on sitä pyydettävä poikkeuksetta kaikkien niiden tarjousten kohtien osalta, jotka täydennystä tai täsmennystä tarvitsevat. Oikeuskäytännössä on lisäksi todettu, että hankintayksikkö ei voi hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen jokin osa, joka ei ole ollut täydennyskehotuksen kohteena, on epäselvä. Näin ollen täydennytettyään tarjouksia laatulomakkeiden tietojen osalta hankintayksikkö ei ole voinut sulkea valittajan tarjousta tarjouskilpailusta hintalomakkeen alustavan tarjouspyynnön mukaisen version käyttämisen perusteella.

Valittaja esittää toissijaisesti, että sen tarjousta ei ole voinut pitää tarjouspyynnön vastaisena, koska tarjouksessa oleva virhe tai puutteellisuus on ollut luonteeltaan merkityksetön. Oikeuskäytännössä on katsottu, ettei tarjousta voida pitää tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että sitä laadittaessa ei ole käytetty tiettyä lomaketta. Näin on erityisesti silloin, jos tarjouksessa on ollut kaikki ne tiedot, jotka lomakkeella on edellytetty ilmoitettavan. Hankintayksikkö ei myöskään ole rajannut harkintavaltaansa esittämällä tarjouspyynnössä tiettyjen asiakirjojen toimittamista koskevia ehdottomia ohjeita, joita olisi tullut noudattaa poissulkemisen uhalla. Hankintayksikkö on ainoastaan edellyttänyt hintalomakkeen toimittamista, ja valittaja on toimittanut hintalomakkeen.

Alustavaan tarjouspyyntöön liitetyllä hintalomakkeella hankintayksikkö on ilmoittanut taloteknisten järjestelmien kustannusarvioksi 14.000.000 euroa. Lisäksi hankintayksikkö on arvioinut aikasidonnaisten kustannusten vertailussa käytettävät kestot kalenteripäivinä. Rakennustöiden kestoksi on arvioitu 1.079 päivää ja käyttöönottotarkastusten 321 päivää. Tarjoajien on tullut täyttää hintalomakkeen puuttuvat tiedot muilta osin.

Lopullisen tarjouspyynnön hintalomakkeella taloteknisten järjestelmien kustannusarvioksi on ilmoitettu 16.300.000 euroa. Rakennustöiden kestoksi on tarkennettu 1.236 päivää ja käyttöönottotarkastusten 196 päivää. Tarjoajien hinnoiteltavaksi pyydetyt kohdat ovat pysyneet muuttumattomina.

Lopullisessa hintalomakkeessa on siten tehty ainoastaan vähäisiä muutoksia kustannusarvioon ja arvioituihin rakennustöiden kestoihin. Muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tarjoajien hinnoitteluperusteisiin. Vaikka valittaja on tarjouksessaan käyttänyt alustavaa hintalomakepohjaa, on sen tarjouksessa ilmoitetut aikasidonnaiset kustannukset tästä huolimatta ilmoitettu lopullista tarjouspyyntöä vastaavasti, eli lopullisien päivitettyjen kestojen perusteella.

Hankintayksikön päivittämällä lopullisella kustannusarviolla on ollut vain vähäinen vaikutus valittajan vertailuhintaan. Valittajan tarjous on joka tapauksessa ollut hinnaltaan halvin, otetaanpa huomioon alkuperäinen tai päivitetty taloteknisten töiden kustannusarvio. Näin ollen alustavan tai lopullisen hintalomakkeen valinnalla ei ole ollut vaikutusta hintavertailuun. Valittajan ilmoittamat hinnat olisivat olleet täysin samat, vaikka se olisi käyttänyt lopullista hintalomaketta. Hankintayksiköllä ei siten ole ollut velvollisuutta hylätä valittajan tarjousta.

Jos katsottaisiin, että valittajan tarjouksen muotovirhettä ei voida pitää merkityksettömänä, hankintayksikön olisi kuitenkin oikeuskäytännön mukaisesti tullut korjata helposti korjattavissa ollut virhe. Valittajan hintalomake on sisältänyt kaikki ne tiedot, joita tarjouspyynnössä on hintojen osalta edellytetty ilmoitettavan. Hankintayksikkö olisi ilman merkittävää lisätyötä voinut laskea valittajan oikean vertailuhinnan lisäämällä kustannusarvion korotuksen määrän, eli 2.300.000 euroa, valittajan ilmoittamaan vertailuhintaan. Tälläkin perusteella valittajan tarjouksen hylkääminen on ollut hankintasäännösten vastaista.

Vastine

Vaatimukset

Länsimetro Oy on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 19.197,08 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Valittaja on sähköpostilla vahvistanut hankintayksikölle saaneensa hankintayksikön tarjoajille 13.2.2018 toimittaman lopulliseen tarjouspyyntöön sisältyneen päivitytyn hintalomakkeen. Valittaja on kuitenkin antanut tarjouksensa käyttäen alustavan tarjouspyynnön liitteenä olleita kolmea 15.12.2017 päivättyä hintalomaketta.

Hankintayksiköllä ei ole ollut hankintasäännösten perusteella velvollisuutta antaa valittajalle mahdollisuutta täydentää puutteellista hintatarjoustaan. Valittajalla ei myöskään ole ollut täydentämisoikeutta väärän hintalomakkeen osalta sillä perusteella, että kaikille tarjoajille on annettu mahdollisuus täydentää tarjoustensa laatuosiota.

Tarjousten käsittely on jakautunut kahteen vaiheeseen siten, että hankintayksikkö on jo ennakolta lopullisessa tarjouspyynnössä ilmoittamallaan tavalla noudattanut kahden kirjekuoren menettelyä. Ensin on avattu laatutarjoukset ja tarkastettu, täyttyvätkö asetetut vähimmäisvaatimukset. Hintatarjoukset on avattu ja niiden tarjouspyynnön mukaisuus on tarkastettu vasta sen jälkeen, kun laatuarviointi on tehty.

Hankintayksikkö on myös nimenomaisesti lisäkirjeessään numero kolme korostanut, että tarjoajan on käytettävä lopullisen tarjouspyynnön mukana lähetettyä hintalomaketta. Kyseisessä hintalomakkeessa on puolestaan todettu, että sen toimittamatta jättäminen johtaa tarjouksen hylkäämiseen. Näin ollen valittajalle annettu mahdollisuus tarjouksen täydentämiseen olisi ollut vastoin hankintasäännöksiä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu ovat edellyttäneet valittajan tarjouksen sulkemista tarjouskilpailusta. Oikeuskäytännössä on vahvistettu, että selvennyspyynnöllä ei voida korjata sellaisen tiedon puuttumista, jota hankinta-asiakirjoissa on vaadittu poissulkemisen uhalla, sillä hankintayksikön on tarkasti noudatettava asettamiaan arviointiperusteita.

Valittajan tarjouksen virheellisyys ei ole ollut luonteeltaan merkityksetön. Tarjousten vertailussa hinnan painoarvo on ollut 70 prosenttia, eli merkittävä. Valittajan merkittävällä tavalla puutteellisesti ilmoittamat hinnat ovat aiheuttaneet sen, että valittajan tarjoushinta ei ole ollut vertailukelpoinen muiden tarjoajien hintoihin nähden. Puutteellisesti ilmoitetuilla hinnoilla on myös ollut vaikutusta hankintayksikön sopimusaikaiseen sopimusoikeudelliseen asemaan, jonka turvaamiseksi hankintayksikkö on oikeuskäytännön mukaan oikeutettu sulkemaan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Tavoitehinta on muodostunut rakennustöiden kustannuksista, aikasidonnaisista kustannuksista ja projektinjohtopalkkioista. Taloteknisten järjestelmien kustannukset ovat osa rakennustöiden kustannuksia, ja niiden osuus valittajan tarjoushinnasta on ollut noin 28,7 prosenttia. Valittajan tarjous on perustunut taloteknisten järjestelmien osalta tilaajan kustannusarvioon 14.000.000 euroa, joka on ollut 2.300.000 euroa eli yli 14 prosenttia vähemmän kuin lopullisessa hintalomakkeessa tarkennettu arvio.

Taloteknisten järjestelmien, jotka valitun urakoitsijan on kilpailutettava sopimuskaudella, kustannusarvio vaikuttaa sopimuskaudella suoraan tavoitehintaan. Mikäli urakoitsijan suorittaman kilpailutuksen perusteella saadut taloteknisten järjestelmien hinnat ylittävät hintalomakkeella ilmoitetun kustannusarvion, korotetaan tavoitehintaa vastaavalla summalla. Näin ollen valittajan tarjouksen hyväksyminen olisi merkinnyt sitä, että sen tavoitehinta olisi ollut sidottu huomattavasti alempaan vertailulukuun, ja olisi johtanut tavoitehinnan ylittyessä suurempaan korotukseen. Tavoitehinnan alittumisella tai ylittymisellä on vaikutusta myös urakoitsijan saamaan mahdolliseen tavoitepalkkioon. Näin ollen taloteknisten järjestelmien kustannusarviolla on merkitystä myös muihin hankintayksikön maksuvelvoitteisiin ja se on siten ollut merkittävä hintatekijä.

Myös valitun tarjoajan saaman projektinjohtopalkkio on ollut riippuvainen taloteknisten järjestelmien kilpailutuksilla saatujen sopimushintojen suhteesta hankintayksikön edellä mainittuun kustannusarvioon. Siten kustannusarviolla on myös tältä osin ollut merkitystä.

Sama on tilanne myös aikasidonnaisten kustannusten osalta. Myös niiden osalta hankintayksikön kustannusarvion muutos taloteknisten järjestelmien osalta on vaikuttanut tarvittaviin työmaapalveluihin ja koordinoivaan henkilökuntaan. Aikasidonnaisten kustannusten osalta lopulliseen hintalomakkeeseen tehdyt muutokset ovat olleet merkittäviä. Rakennustöiden kestoa on pidennetty yli viisi kuukautta ja käyttöönottotarkastusvaihe on lyhentynyt noin neljä kuukautta. Väärän hintalomakkeen käyttäminen on johtanut siihen, että hankintayksikkö ei ole tiennyt valittajan laskennallisia päivähintoja. Aikasidonnaisten kustannusten muutoksilla on vaikutusta myös tarjoajan muihin kustannuksiin, kuten vakuuttamisen laajuuteen.

Hankintayksiköllä ei myöskään ole ollut mahdollisuutta korjata valittajan puutteellista tarjousta. Hankintayksikön tiedossa ei ole ollut hinnoittelun taustalla olevia seikkoja, kuten katetta tai sitä, missä määrin katevaatimus on huomioitu eri hintakomponenteissa kuten projektinjohtopalkkioissa. Hankintayksikön tiedossa ei myöskään ole ollut tuleeko aikasidonnaisia kustannuksia korottaa vastaamaan taloteknisten töiden kustannusarvion korottamista, miten valittajan resurssointi on jakautunut työmaapalveluiden ja työmaaorganisaation tai käyttöönoton ja rakennusteknisten töiden osalta ja tulisiko projektinjohtopalkkiota edellä mainitulla perusteella korottaa. Jo pelkästään taloteknisten järjestelmien hankintayksikön kustannusarvion muutoksen, 2.300.000 euroa, lisääminen valittajan tarjoushintaan olisi merkinnyt hankintasäännösten vastaista jälkitinkimistä.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että oikeuskäytännön perusteella hankintayksikön on salliessaan tarjousten täsmentämisen kohdennettava täsmentämispyyntö koskemaan tarjousten kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat täsmennystä ja täydennystä. Hankintayksikkö ei näin ollen voi hylätä tarjousta sillä perusteella, että tarjouksen jokin osa, joka ei ole ollut täsmennyspyynnön kohteena, on epäselvä. Tarjousten käsittelyssä noudatettu kahden kuoren menettely ei anna aihetta arvioida asiaa toisin.

Valittajan tarjouksen hylkäämistä ei ole voitu perustella sillä, että se ei ole toimittanut ehdottomasti edellytettyä asiakirjaa. Valittaja on toimittanut hintalomakkeen kaikkine vaadittuine tietoineen. Kysymys ei olisi siis ollut kokonaan puuttuvien tietojen täydentämisestä, vaan jo toimitettujen tietojen täsmentämisestä. Hintalomakkeen täsmennykset olisivat olleet sallittuja ja tässä tilanteessa jopa pakollisia, ottaen huomioon laatulomakkeiden täsmennyttäminen. Kysymyksessä ei myöskään olisi ollut tarjoajan hintojen jälkikäteinen alentaminen, vaan hankintayksikön ilmoittamien tietojen muuttaminen.

Valittajan esittämät hintatiedot eivät ole miltään osin olleet puutteellisia. Hintalomakkeen muutoksilla ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen.

Valittaja ei ole edellyttänyt tai vaatinut, että hankintayksikön olisi tullut hyväksyä sen tarjous perustuen alkuperäisen hintalomakkeen taloteknisten järjestelmien kustannusarvioon. Tarjoajan on tullut hyväksyä kustannusarvio sellaisenaan. Valittajan tarjouksen hyväksyminen ei olisi tarkoittanut sitä, että hankintayksikkö olisi ollut sidottu alkuperäisiin kustannusarvioihin. Sen sijaan valittaja on antanut tarjouksensa lopullisen hintalomakkeen päivitetyistä kustannusarvioista tietoisena ja tämän pohjalta.

Valittajan tarjouksen alustavan yleisaikataulun perusteella hankintayksikkö on myös voinut havaita, että valittaja on laatinut aikataulunsa siinä rakennustöiden vaiheelle allokoitujen päivien lukumäärä huomioon ottaen lopullisen hintalomakkeen kestojen perusteella. Näin ollen valittajan tarjouksen perusteella hankintayksikkö on tullut tietoiseksi valittajan aikasidonnaisiin kustannuksiin liittyvistä laskennallisista päivähinnoista. Hankintayksikkö on jo tarjousten laatuarvioinnin yhteydessä arvioinut tarjoajien ilmoittamia aikatauluja. Mikäli valittajan tarjous olisi laadittu alkuperäisten aikatauluarvioiden perusteella, olisi se tullut hylätyksi jo tällä perusteella tai vaihtoehtoisesti valittajalle olisi voittaneen tarjoajan tavoin lähetetty aikatauluja koskeva täsmennyspyyntö. Hankintayksikkö on kuitenkin todennut kaikki tarjoukset tältä osin tarjouspyynnön mukaisiksi, mikä osoittaa, että hankintayksikkö on ymmärtänyt valittajan alustavan yleisaikataulun perustuvan lopullisen hintalomakkeen tietoihin. Väärän hintalomakkeen käytöllä ei ole ollut todellista vaikutusta valittajan hinnoitteluun eikä sen tarjouksen vertailukelpoisuuteen.

Tarjoajan virheen korjaamisen osalta valittajan oikean vertailuhinnan toteamiseksi ainoa tarpeellinen laskutoimitus olisi ollut sisällyttää lopullisen hintalomakkeen taloteknisten järjestelmien kustannusarvion korotus 2.300.000 euroa tarjouksen vertailuhintaan. Kyseessä ei olisi ollut kielletty jälkitinkiminen, koska vertailuhintaa ei olisi tarkistettu alaspäin vaan ylöspäin.

Muut kirjelmät

Länsimetro Oy on lisävastineessaan esittänyt, että kiellettyä ei ole valittajan esittämällä tavalla ainoastaan vertailuhinnan alentaminen ja jälkitinkiminen, vaan kiellettyä tarjouksen parantamista on myös tarjouksen olennaisen ehdon muuttaminen sekä tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen saattaminen tarjouspyynnön mukaiseksi.

Hankintayksikkö ei ole valittajan tarjouksen liitteenä olleen yleisaikataulun 12.3.2018 perusteella voinut ymmärtää, että valittajan tarjouslaskenta on perustunut lopullisen hintalomakkeen mukaisiin aikasidonnaisten kustannusten vertailussa käytettäviin kestoihin. Alustava aikataulu ei ole kytköksissä tarjouksen hintalomakkeeseen. Toiseksi valittajan tarjouksen alustavan aikataulun tiedot eivät ole vastanneet päivitetyn hintaliitteen tietoja. Valittajan ilmoittama rakennustöiden määrä 1135 päivää on huomattavasti lähempänä alkuperäisen hintalomakkeen määrää 1.079 kuin lopullisessa hintalomakkeessa ilmoitettua määrää 1.236.

Destia Oy on lisävastaselityksessään esittänyt, että tarjousta ei ole mahdollista laatia pelkän hintalomakkeella ilmoitettujen aikasidonnaisten kustannusten päivien lukumäärän perusteella ilman alustavaa aikataulua, joka on ohjannut tarjouksen tekijää. Lopullisen tarjouspyynnön laatulomakkeen vähimmäisvaatimusten mukaan tarjoajan laatiman alustavan aikataulun on tullut olla tilaajan toimittamaan aikatauluun ja ositukseen sopiva. Tarjoajan hintalomakkeella ilmoittamat hinnat perustuvat tarjoajan laatimaan alustavaan aikatauluun. Hintalomakkeen ja alustavan aikataulun välillä on siis olennainen kytkös.

Valittajan alustavassa aikataulussa ilmoitettu rakennustöiden määrä 1135 kalenteripäivää on ollut huomattavan lähellä tilaajan alustavassa aikataulussa ilmoitettua määrää, ja lisäksi valittajan ilmoittama määrä on selvästi ylittänyt alkuperäisen hintalomakkeen mukaisen rakennustöiden keston. Huolellisesti toimineen hankintayksikön olisi tullut ymmärtää, että valittajan tarjouslaskenta on perustunut nimenomaan lopullisen hintalomakkeen mukaisiin kestoihin huolimatta siitä, että valittaja on erehtynyt käyttämään vanhaa lomakepohjaa.

MARKKINAOIKEUDEN RATKAISU

Perustelut

Sovellettavat oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momentin mukaan tarjoajan tulee tarjouksessaan osoittaa tarjoamansa tavaran, palvelun tai rakennusurakan olevan tarjouspyynnössä ja muissa hankinta-asiakirjoissa esitettyjen vaatimusten mukainen. Hankintayksikön on suljettava tarjouspyyntöä tai tarjousmenettelyn ehtoja vastaamattomat tarjoukset tarjouskilpailusta.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 2 momentin mukaan jos tarjouksessa tai osallistumishakemuksessa olevat tiedot tai asiakirjat ovat puutteellisia tai virheellisiä taikka jos jotkut asiakirjat tai tiedot puuttuvat, hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa tai ehdokasta toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Edellytyksenä on, että menettelyssä noudatetaan 3 §:ssä säädettyjä periaatteita.

Erityisalojen hankintalain 78 §:n esitöiden (HE 108/2016 vp s. 271) mukaan pykälässä säädetään tarjouksen ja osallistumishakemuksen vaatimustenmukaisuuden osoittamisesta sekä tarjousten ja osallistumishakemusten täydentämis- ja täsmentämismahdollisuudesta. Pykälä perustuu erityisalojen hankintadirektiivin 76 artiklan 1 ja 4 kohtiin ja vastaa ehdotetun hankintalain 74 §:ää.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 74 §:n 2 momentin, jonka sanamuoto vastaa erityisalojen hankintalain 78 §:n 2 momentin sanamuotoa, esitöiden (HE 108/2016 vp s. 173 ja 174) mukaan hankintayksiköille annetaan nykyistä laajemmat mahdollisuudet pyytää ehdokkaita ja tarjoajia toimittamaan, lisäämään, selventämään tai täydentämään puutteellisia tai virheellisiä tietoja tai asiakirjoja hankintayksikön asettamassa määräajassa. Vaikka lähtökohtana hankintamenettelyissä on 1 momentin mukaisesti osallistumishakemusten ja tarjousten lopullisuus, tarjousmenettelyn joustavuuden ja sujuvuuden kannalta on tarkoituksenmukaista mahdollistaa ehdokkaiden ja tarjoajien antamissa asiakirjoissa olevien epäolennaisten puutteiden, ristiriitojen ja virheiden korjaaminen. Säännös mahdollistaa myös sen, ettei hankintayksiköllä ole velvollisuutta hylätä tarjouksia kokonaisuuden kannalta vähämerkityksellisten virheiden tai puutteiden takia.

Esitöissä on viitattu Unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-599/10, EVL Slovensko (EU:C:2012:191), jossa on katsottu, että tuolloin voimassa ollut hankintadirektiivi 2004/18/EY ei ollut esteenä sille, että tarjouksen yksittäisiä kohtia voitaisiin korjata tai täydentää etenkin sen vuoksi, että niitä on selvästi vain täsmennettävä. Ratkaisun mukaan tarjouksen täsmennyspyyntö on lähtökohtaisesti kuitenkin osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille. Lisäksi kyseisen pyynnön on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka edellyttävät täsmennystä. Kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen. Muutoinkin hankintayksikön on tarjousten täsmennyspyyntöjä esittäessään kohdeltava tarjoajia yhdenvertaisesti siten, että hankintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa täsmennyspyynnöstä ei voi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokkaita tai tarjoajia.

Esitöissä on edelleen viitattu Unionin tuomioistuimen ratkaisuun asiassa C-336/12, Manova A/S (EU:C:2013:647), jossa on katsottu, että myös osallistumishakemuksia voidaan pyytää täydentämään. Ratkaisun mukaan täydentämismahdollisuuden antaminen on hankintalainsäädännön mukainen, kunhan täsmentämispyyntö koskee yrityksen julkaistun taseen kaltaisia seikkoja tai tietoja, joiden voidaan objektiivisesti todeta olevan peräisin ajalta ennen osallistumishakemusten määräajan päättymistä. Tällöin täsmentämismahdollisuuden antamisella ei anneta ehdokkaille mahdollisuutta parantaa soveltuvuustasoaan, vaan ainoastaan toimittaa jälkikäteen selvitys tilanteesta, joka on ollut vallitseva jo ennen osallistumishakemusten jättöajan päättymistä.

Esitöiden mukaan tarjousten täsmentäminen ja täydentäminen on sallittua, jos kysymys on epäolennaisesta puutteesta, ristiriidasta taikka virheestä. Sallittua on esimerkiksi pyytää tarjoajaa korjaamaan tarjouksessa oleva muotovirhe, kuten puuttuva allekirjoitus taikka täydentämään puuttuva tarjouksen voimassaoloa koskeva tieto. Sallittua on lisäksi pyytää tarjoajaa täsmentämään hinnoittelua koskeva virhe, kuten väärä valuutta taikka hinnoitteluyksikkö taikka ilmeinen hinnan suuruusluokkaa koskeva virhe kuten pilkkuvirhe, joka on esimerkiksi pääteltävissä muusta tarjouksesta. Samaten hankintayksikkö voi antaa tarjoajan täydentää tarjoustaan sellaisten puuttuvien hintojen osalta, jotka eivät ole kokonaisuuden kannalta olennaisia. Tällaisia ovat esimerkiksi hinnat, joita ei käytetä tarjousten vertailussa taikka osahinnat, joiden merkitys hintavertailussa on hyvin pieni. Tarjoajaa voidaan pyytää myös täsmentämään tarjoustaan sellaisten tarjouspyynnön vastaisuuksien vuoksi, jotka eivät ole olennaisia. Tällainen voi olla esimerkiksi tarjouspyynnöstä poikkeava maksuehto. Hankintayksikkö voi pyytää tarjoajaa myös toimittamaan tarjouksesta puuttuvan liitteen, jota ei käytetä tarjousten vertailussa ja jolla ei ole olennaista merkitystä, mutta joka on tarpeen esimerkiksi hankintasopimuksen tekemistä varten.

Esitöissä on edelleen tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän hankintayksikön harkintavallan rajoittamisen osalta todettu, että hankintayksikön ei kuitenkaan tule sallia osallistumishakemusten taikka tarjousten olennaista muuttamista. Sallittua ei ole pyytää täsmennyksiä, korjauksia ja täydennyksiä siten, että menettelyllä on olennainen vaikutus ehdokkaan tai tarjoajan asemaan. Siten hankintayksikön ei ole sallittua pyytää tarjoajaa täydentämään tarjousta tarjousajan päättymisen jälkeen esimerkiksi pyytämällä tarjoajaa vaihtamaan tarjotun tarjouspyynnön vastaisen tuotteen taikka toimittamaan tarjousten vertailussa käytettävän merkityksellisen hinta- tai puuttuvan laatutiedon. Hankintayksikkö ei voi myöskään pyytää tarjoajaa toimittamaan kokonaan puuttuvaa olennaista asiakirjaa, joka olisi tullut liittää tarjoukseen. Tarjoajaa ei tule sallia myöskään poistamaan tarjouksessa esitettyä selkeää ja tietoista varaumaa, joka liittyy esimerkiksi tarjouspyynnön sopimusehtojen hyväksymiseen taikka tarjouksen hinnoitteluun. Varauman poistamista voidaan kuitenkin arvioida toisin, jos tarjouksessa on ilmeinen ristiriita. Näin voi esimerkiksi olla, jos tarjousasiakirjassa on varauman lisäksi myös sopimusehtojen hyväksymistä koskeva tarjoajan tahdonilmaisu. Myöhästyneiden tarjousten hyväksyminen ei ole säännöksen nojalla sallittua.

Esitöiden mukaan hankintamenettelyn asiakirjojen täsmentämisessä ja täydentämisessä tulee noudattaa ehdokkaiden ja tarjoajien yhdenvertaisen kohtelun periaatetta¸ jonka mukaisesti täsmentämis- ja täydentämismahdollisuus tulee antaa samalla tavalla kaikille samassa asemassa oleville ehdokkaille tai tarjoajille. Hankintayksiköllä on mahdollisuus pyytää täsmentämään ja täydentämään kaikkia hankintamenettelyssä annettuja asiakirjoja, kuten osallistumishakemuksia, tarjouksia sekä niihin liitettäviä selvityksiä ja liitteitä.

Esitöissä on vielä tarjousten täsmentämiseen ja täydentämiseen liittyvän harkintavallan osalta todettu, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa siitä pyytääkö se ehdokkaita tai tarjoajia täsmentämään tai täydentämään asiakirjoja. Hankintayksiköllä ei sitä vastoin ole velvollisuutta antaa ehdokkaille tai tarjoajille oikeutta täsmentää tai täydentää tarjouksia tai osallistumishakemuksia eikä tarjoajalla ole oikeutta vaatia lisäaikaa ja mahdollisuutta tarjouksen loppuunsaattamiseksi hankinta-asiakirjojen vaatimalle tasolle.

Tarjouspyyntöasiakirjat ja hankintamenettelyn kulku

Hankinnasta 20.12.2017 julkaistun hankintailmoituksen mukaan hankintamenettelynä on ollut neuvottelumenettely. Ehdokkaiden on tullut hankintailmoituksen mukaan jättää osallistumishakemuksensa 8.1.2018 kello 12:00 mennessä. Hankintayksikkö on myös julkaissut hankinnasta alustavan 15.12.2017 päivätyn tarjouspyynnön, johon on liitetty samana päivänä päivätty hintalomake.

Hankintayksikkö on saanut kuusi osallistumishakemusta ja se on hyväksynyt kaikki ehdokkaat tarjoajiksi. Tämän jälkeen hankintayksikkö on käynyt neuvotteluja tarjoajien kanssa. Lopullinen tarjouspyyntö on lähetetty valituille tarjoajille 13.2.2018 ja tarjoajilla on ollut mahdollisuus esittää siihen liittyviä kysymyksiä 20.2.2018 mennessä. Tämän jälkeen tarjouspyyntöön on tehty täsmennyksiä lisäkirjeillä 27.2.2018, 5.3.2018 ja 7.3.2018. Tarjouksille varattuun määräaikaan mennessä hankintayksikkö on saanut viisi tarjousta.

Lopullisen tarjouspyynnön alakohdassa 6.1 Tarjouksen sisältö on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjous muodostuu seuraavista osista:

- perustiedot tarjoajasta
- täytetty laatulomake ja sen liitteenä
o suunnitelma organisoitumisesta
o alustava aikataulu
o esitys ratalinjalla tehtävien töiden yhteen sovittamisesta ja logistiikan järjestämisestä sekä järjestelmien käyttöönotosta urakan aikana
- täytetty hintalomake ja sen liitteenä
o optiota koskeva yksikkö- ja määräluettelo".

Lopullisen tarjouspyynnön alakohdan 7.1 Tarjouksen valintaperuste mukaan tarjouksen valintaperusteena on kokonaistaloudellinen edullisuus, jonka perusteena on paras hinta-laatusuhde. Hinnan painoarvo on 70 prosenttia ja laadun painoarvo on 30 prosenttia.

Edellä mainitun kohdan alakohdan 7.2 Tarjouksen käsittely ja arviointi mukaan:

"Tarjous käsitellään kahden kuoren menettelyllä.

Tilaaja avaa laatutarjoukset ja tarkistaa täyttyvätkö laatutarjoukset niille asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjouksen täyttäessä vaatimukset tilaaja arvioi laatutarjouksen. Jos vähimmäisvaatimukset eivät täyty, tilaaja hylkää tarjouksen.

Tilaaja avaa hintatarjoukset, kun laatuarviointi on täysin valmis ja perustelut sisältävä laadunarviointipöytäkirja on allekirjoitettu. Tilaaja tarkistaa täyttävätkö hintatarjoukset niille asetetut vähimmäisvaatimukset. Tarjouksen täyttäessä vaatimukset tilaaja arvioi hintatarjouksen. Jos vähimmäisvaatimukset eivät täyty, tilaaja hylkää tarjouksen."

Tarjouspyynnössä on alakohdassa 7.3 todettu, että tilaajalla on velvollisuus hylätä tarjous, mikäli tarjous ei ole tarjouspyynnön mukainen.

Hintatarjouksen osalta tarjouspyynnössä on alakohdassa 7.4 todettu, että hinta muodostuu hintalomakkeella ilmoitetusta urakan vertailuhinnasta. Kaikki hintalomakkeella hinnoiteltavaksi pyydetyt kohdat tulee hinnoitella.

Tarjouspyynnön lisäkirjeessä numero kolme, joka on päivätty 7.3.2018, on ilmoitettu, että lopullinen tarjous on tehtävä lopullisen tarjouspyynnön mukana lähetetylle hintalomakkeelle ja että tarjouksessa on otettava huomioon kaikki lisäkirjeillä ilmoitetut täsmennykset ja täydennykset. Valittaja on kirjallisesti vahvistanut vastaanottaneensa kaikki kolme hankintayksikön lähettämää tarjouspyyntöä täsmentävää lisäkirjettä.

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö on suorittanut tarjoajien tarjousten vertailun tarjouspyynnössä ilmoitetulla tavalla kahdessa vaiheessa siten, että tarjoukset on avattu 15.3.2018 lukuun ottamatta erillisiä hintalomakkeita. Tarjousten tarjouspyynnön mukaisuuden osalta kaikilta tarjoajilta on pyydetty 20.3.2018 täsmennyksiä tarjouksiin. Täsmennykset on saatu määräaikaan 22.3.2018 mennessä. Laatuvertailuun liittyen tarjoajilta on lisäksi pyydetty täsmennyksiä liittyen avainhenkilöiden referensseihin. Kaikki tarjoajat ovat toimittaneet täsmennyspyynnöllä 21.3.2018 pyydetyt täsmennykset määräaikaan 23.3.2018 mennessä.

Tarjousten laatuvertailu on suoritettu 26.3.2018. Laatuvertailun laadunarviointipöytäkirjan allekirjoittamisen jälkeen hankintayksikkö on avannut hintatarjoukset samana päivänä. Hankintapäätös, johon on sisältynyt hintavertailu ja kokonaistaloudellisen edullisuuden vertailu, on tehty 28.3.2018.

Valittaja on liittänyt tarjoukseensa täytettynä alustavan tarjouspyynnön liitteenä olleen 15.12.2017 päivätyn hintalomakkeen. Valittaja ei ole liittänyt tarjoukseensa muuta hintalomaketta.

Hankintayksikkö on päätöksellään 28.3.2018 sulkenut valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta tarjouspyynnön vastaisena. Hankintayksikkö on perustellut päätöstään sillä, että valittaja on jättänyt tarjouksen hintatiedot alustavan tarjouspyynnön liitteenä toimitetulla alkuperäisellä hintalomakkeella.

Asian arviointi

Tässä asiassa on ensin arvioitava, onko hankintayksikkö voinut pitää valittajan tarjousta tarjouspyynnön vastaisena sillä perusteella, että se on hintojen ilmoittamisen osalta tehty alkuperäiselle hintalomakkeelle eikä uutta 13.2.2018 päivättyä lomaketta käyttäen. Tämän jälkeen on vielä arvioitava, onko hankintayksikkö menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se ei ole täydennyttänyt tai täsmennyttänyt valittajan tarjousta hintojen ilmoittamisen osalta.

Markkinaoikeus toteaa, että erityisalojen hankintalain 78 §:n 1 momenttiin on kirjattu hankintaoikeudellinen perusperiaate, jonka mukaan tarjousten vertailussa tarjoajien tasapuolinen kohtelu voi toteutua ainoastaan, mikäli tarjoukset ovat keskenään yhteismitallisia ja vertailukelpoisia. Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi hankintayksikkö on tämän vuoksi velvollinen sulkemaan tarjouskilpailusta tarjouspyyntöä vastaamattoman tarjouksen, mikäli tarjouksen puutteellisuus tai tarjouspyynnön vastaisuus vaarantaa tarjoajien tasapuolisen kohtelun tarjousten vertailussa, ja kyseessä ei ole epäolennainen puute tai virhe. Tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, että tällä tavalla tarjouspyynnön vastaisen tarjouksen alun perin antanut tarjoaja ei saa tarjousajan päättymisen jälkeen parantaa tai täydentää tarjoustaan tarjouspyynnön mukaiseksi.

Tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun periaate edellyttää lisäksi, että tarjouksia arvioidaan sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousten jättämiselle asetettuun määräaikaan mennessä. Tarjoaja kantaa vastuun siitä, että sen tarjous on tarjouspyynnön sisällöltään selvinä pidettävien vaatimusten mukainen.

Markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö on selvällä ja yksiselitteisellä tavalla saattanut valittujen tarjoajien tietoon lisäkirjeellä numero kolme, että tarjous on tehtävä tarjoushinnan ilmoittamisen osalta lopullisen tarjouspyynnön mukana lähetetyllä hintalomakkeella. Valittaja on kirjallisesti vahvistanut hankintayksikön edellyttämällä tavalla, että se on vastaanottanut muun ohella mainitun lisäkirjeen numero kolme.

Markkinaoikeus toteaa, että sekä alustavassa hintalomakkeessa että lopullisessa hintalomakkeessa on esitetty hankintayksikön kustannusarvio taloteknisten järjestelmien osalta. Arviot ovat olleet 14.000.000 ja 16.300.000 euroa, eli niiden ero on ollut noin 14 prosenttia. Lisäksi aikasidonnaisiin kustannuksiin liittyen on ilmoitettu hankintayksikön arvio rakennustöiden vaiheen kestosta, joka on ollut alkuperäisessä lomakkeessa 1.079 päivää ja lopullisessa 1.236 päivää. Käyttöönottotarkastusten osalta vastaavat kestoarviot ovat lomakkeissa olleet 321 päivää ja 196 päivää.

Tarjoajan on tullut lomakkeella ilmoittaa tarjoushinta rakennusteknisille töille ja aikasidonnaisille työmaapalveluille ja työmaaorganisaatiolle erikseen rakennustöiden ja käyttöönottotarkastusten ajalta. Lisäksi on tullut ilmoittaa projektinjohtopalkkion ja aloitusviiveen korvauksen tarjoushinta. Näiden tarjoushintojen yhteismäärästä on muodostunut tarjousten vertailussa 70 prosentin painoarvolla käytetty kokonaistarjoushinta.

Hankintayksikkö on esittänyt, että taloteknisten järjestelmien, jotka valitun urakoitsijan on kilpailutettava sopimuskaudella, kustannusarvio vaikuttaa sopimuskaudella suoraan tavoitehintaan, koska mikäli urakoitsijan suorittaman kilpailutuksen perusteella saadut taloteknisten järjestelmien hinnat ylittävät hintalomakkeella ilmoitetun kustannusarvion, korotetaan tavoitehintaa vastaavalla summalla.

Markkinaoikeus katsoo, ottaen huomioon hankintayksikön taloteknisten järjestelmien ja rakennusteknisten töiden tarjoushinnan riippuvuudesta esittämä, sekä aikasidonnaisten kustannusten riippuvuus niiden laskennan perusteena olevasta arvioidusta ajasta, että valittajan tarjous, joka käytetyn hintalomakkeen mukaan on perustunut alustavan hintalomakkeen lopullisen hintalomakkeen arvioista merkittävästi poikenneisiin arvioihin, ei ole ollut vertailukelpoinen muiden tarjoajien tarjousten kanssa. Asiaa ei anna aihetta arvioida toisin se, että laatuvertailussa on hyväksytty valittajan toimittama alustava aikataulu. Alustavan aikataulun perusteella hankintayksikkö ei ole voinut arvioida valittajan ilmoittamien hintojen vertailukelpoisuutta.

Valittajan tarjouksen täsmennyttämisen osalta markkinaoikeus viittaa hankintalain 74 §:n 2 momentin esitöissä todettuun ja siihen, että Unionin tuomioistuimen direktiiviä 2004/17/EY koskeneessa oikeuskäytännössä (tuomio 11.5.2017, Archus, C-131/16, EU:C:2017:358) on tuotu esiin, että tarjouksen selvennyspyyntö on lähtökohtaisesti osoitettava samalla tavalla kaikille samanlaisessa tilanteessa oleville tarjoajille, ja sen on koskettava tarjouksen kaikkia kohtia, jotka tarvitsevat selvennystä (tuomion 30 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Lisäksi kyseinen pyyntö ei myöskään saa johtaa siihen, että asianomainen tarjoaja esittää tosiasiallisesti uuden tarjouksen (tuomion 31 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Samoin tuomion mukaan kun hankintaviranomainen käyttää sillä olevaa harkintavaltaa siltä osin kuin kyse on oikeudesta pyytää ehdokkaita selventämään tarjoustaan, sen on kohdeltava ehdokkaita yhdenvertaisesti ja lojaalisti, jotta tarjousten valintamenettelyn päätyttyä ja sen lopputuloksen valossa selvennyspyynnöstä ei voisi saada sellaista vaikutelmaa, että sillä on perusteettomasti suosittu tai syrjitty ehdokasta tai ehdokkaita, jolle tai joille kyseinen pyyntö on osoitettu (tuomion 32 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen). Tuomion mukaan selvennyspyynnöllä ei voida kuitenkaan korjata sellaisen asiakirjan tai tiedon puuttumista, jota on vaadittu hankintamenettelyn asiakirjoissa, sillä hankintaviranomaisen on noudatettava tarkasti arviointiperusteita, jotka se on itse vahvistanut (tuomion 33 kohta oikeuskäytäntöviittauksineen).

Erityisalojen hankintalain 78 §:n 2 momentin oikeusohjeen perusteella hankintayksiköllä on sinänsä ollut oikeus tarjouksen täydennyttämiseen tai täsmennyttämiseen, mutta ei velvollisuutta täsmennyttää valittajan tarjousta hinnan ilmoittamisen osalta.

Edellä todetuin tavoin on tarjouspyynnön mukaan tullut ensin arvioida laatutarjousten tarjouspyynnön mukaisuus sekä suorittaa tarjousten laatuvertailu ja vasta kun laatuvertailusta on tehty laadunarviointipöytäkirja, hankintayksikön on tullut avata hintatarjoukset sekä arvioida ovatko ne tarjouspyynnön vähimmäisvaatimusten mukaisia. Hankintayksikkö on myös tehnyt hintavertailun erikseen vasta laatuvertailun jälkeen. Tarjousten tarjouspyynnön arviointi on tässä hankintamenettelyssä siten pitänyt tehdä ja tehty erikseen laatutarjousten ja hintatarjousten osalta. Mainitut seikat huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei se, että hankintayksikkö on täsmennyttänyt tarjouksia liittyen tarjousten laatulomakkeella esitettäviin tietoihin, ole muodostanut hankintayksikölle velvoitetta täsmennyttää valittajan tarjousta hintalomakkeen tietojen osalta. Hankintayksikkö ei siten ole menetellyt virheellisesti, kun se ei ole varannut valittajalle tilaisuutta täsmentää tai täydentää tarjoustaan.

Edellä lausutun perusteella markkinaoikeus katsoo, että hankintayksikkö ei ole toiminut tarjoajia kohtaan epätasapuolisesti tai syrjivästi taikka muutoin hankintasäännösten vastaisesti sulkiessaan valittajan tarjouksen tarjouskilpailusta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa kokonaan vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön oikeudenkäyntikulut markkinaoikeuden kohtuulliseksi harkitsemalla määrällä.

Lopputulos

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa Destia Oy:n korvaamaan Länsimetro Oy:n oikeudenkäyntikulut 15.000 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

MUUTOKSENHAKU

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Kuitenkin päätökseen, jolla markkinaoikeus on määrännyt hankintayksikön maksamaan valtiolle seuraamusmaksun, saa hakea muutosta valituslupaa pyytämättä valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää. Markkinaoikeuden päätös hyvitysmaksun, tehottomuusseuraamuksen, seuraamusmaksun ja sopimuskauden lyhentämisen määräämisestä voidaan kuitenkin panna täytäntöön vasta, kun päätös on lainvoimainen.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Ville Parkkari sekä asessori Anu Pitkänen.

HUOMAA

Päätöksestä on valitettu. Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

 
Julkaistu 14.3.2019