MAO:61/19

Asian tausta

Liikennevirasto (nykyisin Väylävirasto, jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 20.2.2018 julkaistulla erityisalojen EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä toteutettavasta Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän (KAKO) käyttöönottotarkastuspalveluiden hankinnasta ajalle 2.4.2018–30.12.2022.

Liikennevirasto on 27.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut VR Track Oy:n tarjouksen.

Liikennevirasto on 3.5.2018 tekemällään päätöksellä poistanut 27.3.2018 tekemänsä hankintapäätöksen ja 3.5.2018 tekemällään päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankinnan ennakoitu arvonlisäveroton kokonaisarvo on hankintailmoituksen mukaan ollut noin 700.000 euroa.

Asioiden käsittely markkinaoikeudessa

Diaarinumero 2018/155

Valitus

Vaatimukset

Proxion Plan Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Liikenneviraston 27.3.2018 tekemän hankintapäätöksen ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Valittaja on toissijaisesti vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan sille hyvitysmaksua. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 1.971 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksun 2.000 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankintayksikkö on toiminut virheellisesti, kun se ei ole sulkenut voittaneen tarjoajan tarjousta tarjouskilpailusta. Voittaneen tarjoajan tarjous ei ole täyttänyt kaikkia vähimmäisvaatimuksia. Tarjous on ollut puutteellinen projektisuunnitelman ja annettujen referenssien osalta. Lisäksi voittanut tarjoaja on sisällyttänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön vastaisen sopimusehtoja koskevan varauman.

Tarjouspyyntö on ollut niin epäselvä, ettei sen perusteella ole voitu saada vertailukelpoisia ja yhteismitallisia tarjouksia. Asiassa on ollut epäselvää millä tavalla vertailtava hinta on tullut antaa ja mitä hintaa hankintayksikkö on käyttänyt tarjousvertailussa Tarjoajat eivät ole voineet tarjouksia laatiessaan täsmällisesti tietää millä tavalla ja missä lomakkeessa palkkiot ja kulut on tullut esittää. Lisäksi hankintayksikön edustajan ilmoitus vertailuhinnasta on lisännyt epäselvyyttä. Valittajan ja voittaneen tarjoajan tarjousten hinnoitteluissa on ollut sellaisia eroja, joiden perusteella on syytä epäillä, ettei hintoja ole ilmoitettu kulujen osalta samalla tavalla. Tämä virhe on aiheutunut siitä, että tarjouspyynnön liitteenä olleet hintalomakkeet ovat olleet tulkinnanvaraisia ja vaikeasti ymmärrettäviä.

Vastine

Väylävirasto on ilmoittanut, että se on 3.5.2018 tekemillään päätöksellä kumonnut 27.3.2018 tehdyn hankintapäätöksen ja keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö ei ole ottanut oikaisupäätöksessä kantaa valittajan esiin tuomiin asioihin. Oikaisupäätös ja siihen liittyvä hankinnan keskeyttämispäätös eivät ole poistaneet valittajan oikeussuojan tarvetta asiassa. Hankintayksikön korjaustoimenpiteitä ei ole suoritettu oikein ja tehdylle keskeyttämispäätökselle ei ole ollut todellisia ja perusteltuja syitä. Keskeyttämispäätös on ollut valittajaa syrjivä ja estänyt sen, että valittaja olisi tullut valituksi tarjouskilpailun voittajaksi. Asian käsittelyä on markkinaoikeudessa jatkettava.

Diaarinumero 2018/208

Valitus

Vaatimukset

Proxion Plan Oy on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa Liikenneviraston 3.5.2018 tekemät päätökset hankintapäätöksen poistamisesta ja hankinnan keskeyttämisestä sekä velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä. Lisäksi valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 2.389,50 eurolla sekä oikeudenkäyntimaksun 2.000 euroa, molemmat määrät viivästyskorkoineen.

Perusteet

Hankinnan keskeyttämiselle ei ole ollut todellista ja perusteltua syytä. Toisin kuin keskeytyspäätöksessä on mainittu, hankinnalle asetetut soveltuvuusvaatimukset eivät ole olleet virheelliset. Tarjoajalle asetetut henkilöstön kokemusta koskevat vaatimukset ovat olleet hankintasäännösten mukaiset. Samoin tarjouspyynnössä vaadittu käyttöönottosuunnitelma on liittynyt tarjoajan teknisen suorituskyvyn ja laadunvarmistuksen osoittamiseen.

Hankintayksikön keskeyttämisperusteena esittämä väite kahdesta ristiriitaisesta tarjouspyynnöstä on ollut virheellinen. Hankinnasta on julkaistu ainoastaan hankintailmoitus sekä siihen liittyvä varsinainen tarjouspyyntökirje. Sähköisellä tarjouspyyntökirjeellä hankintayksikkö on ilmeisesti tarkoittanut hankintailmoitusta, joka sinällään voi toimia samalla myös tarjouspyyntönä, kun kilpailutuksessa käytetään sähköistä portaalia. Tässä tapauksessa hankintayksikkö on kuitenkin hankintailmoituksen lisäksi laatinut vielä erillisen tarjouspyynnön, joka on täydentänyt hankintailmoitusta. Tällainen menettely on ollut hyväksyttävää.

Hankintailmoitus ja erillinen tarjouspyyntökirje eivät ole olleet keskenään ristiriitaisia. Mikäli ristiriitaisuuksia on ollut, ne ovat olleet merkitykseltään vähäisiä ja epäolennaisia. Niillä ei ole ollut vaikutusta hankintamenettelyyn ja tarjousten vertailukelpoisuuteen. Tarjouspyyntöasiakirjojen sisältöön liittyvät mahdolliset eroavaisuudet eivät yleensä oikeuta hankinnan keskeyttämiseen, sillä ristiriitatilanteessa tulee hankintasäännösten mukaan noudattaa hankintailmoituksessa mainittua.

Hankintayksikön esittämät keskeyttämisen perusteet ovat todettavissa virheelliseksi senkin vuoksi, että asetetut soveltuvuusvaatimukset on ymmärretty molempien tarjoajien osalta oikein. Väitetyt virheet eivät ole myöskään vaikuttaneet tarjousten yhteismitallisuuteen ja vertailukelpoisuuteen.

Hankinnan keskeyttäminen on ollut valittajaa syrjivää ja se on estänyt sen, että valittaja olisi voittanut tarjouskilpailun.

Vastine

Vaatimukset

Väylävirasto on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 3.520 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Keskeyttämispäätös ei ole ollut virheellinen. Hankintamenettely ja hankinta-asiakirjat ovat sisältäneet useita virheitä ja epäjohdonmukaisuuksia.

Soveltuvuusvaatimukset on asetettu virheellisesti. Liikevaihtovaatimuksen osalta tarjouspyynnössä ei ole esitetty millä asiakirjalla tarjoaja näyttää vähimmäisvaatimuksen täyttymisen. Myös soveltuvuuden osalta esitetty vaatimus siitä, että jokaisella henkilöllä tulee olla kokemusta vähintään kahdesta vastaavasta käyttöönottotarkastuksesta, on ollut epämääräinen ja suhteellisuusperiaatteen vastainen. Kysymys ei myöskään ole ollut yrityksen johtohenkilölle asetetusta vaatimuksista.

Tarjouspyynnössä asetettu vaatimus kohdekohtaisesta käyttöönottosuunnitelmasta ei ole ollut hankintasäännösten mukainen, sillä vaatimus ei ole liittynyt tarjoajayrityksen soveltuvuuteen. Vaatimuksesta ei ole myöskään ilmennyt millainen käyttöönottosuunnitelma on katsottu hyväksyttäväksi.

Hankintayksikkö ei ole asettanut myöskään normaaleja yrityksen kokemukselle asetettuja vähimmäisvaatimuksia eikä luetellut esimerkiksi tilaajavastuulaista tulevia vaatimuksia ja selvityksiä.

Tarjouspyyntöaineistossa on lisäksi ollut useita ristiriitaisuuksia. Tarjouspyynnössä on mainittu muun ohella, että tarjoushinta tulee antaa kohdassa "Hankinnan kriteerit" esitetyllä tavalla. Tarjouspyyntö ei kuitenkaan sisältänyt kohtaa "Hankinnan kriteerit", vaan se on jäänyt virheellisesti pois. Näin ollen tarjoajat eivät ole voineet antaa tarjoushintaa tarjouspyynnössä kerrotulla tavalla.

Tarjouspyynnön liitteenä on ollut toinen tarjouspyyntö, jossa asioita on esitetty ristiriitaisesti tai virheellisesti verrattuna varsinaiseen sähköiseen tarjouspyyntöön. Tarjouspyynnön liitteenä olleessa toisessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että kyseessä on rajoitettu menettely, vaikka näin ei ole ollut. Lisäksi tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjouspyyntöaineisto on julkaistu Liikenneviraston nettisivuilla, vaikka näin ei ole ilmeisestikään tehty. Vielä toisessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjous toimitetaan 23.3.2018 kello 13 mennessä, vaikka hankintailmoituksessa tarjousten vastaanottamisen määräajaksi on ilmoitettu 22.3.2018 kello 13. On mahdollista, että joku potentiaalinen tarjoaja on jättänyt tämän virheen vuoksi tarjoamatta, koska tarjousta ei ote pystynyt jättämään sähköiseen kilpailutusportaaliin enää 22.3.2018 kello 13 jälkeen. Kyse on jo itsessään sellaisesta vakavasta virheestä, jonka vuoksi hankintayksiköllä on velvollisuus keskeyttää hankinta.

Toisessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että soveltuvuutta koskevat vähimmäisvaatimukset on kerrottu hankintailmoituksessa. Näin ei kuitenkaan ole tehty, vaan hankintailmoituksessa on viitattu hankintaa koskeviin asiakirjoihin.

Toisessa tarjouspyynnössä on lisäksi annettu tarjoushinnan ilmoittamisesta varsinaisesta tarjouspyynnöstä poikkeavia ohjeita. Toisessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjoushinta annetaan käyttämällä hintatarjouslomakkeita 3B ja 3B.1. Toisessa hintalomakkeessa on pyydetty tuntihintoja ja toisessa kokonaiskattohintaa, joka pitää sisällään aikapalkkion kokonaismäärän arvion sekä matka- ja muut kulut. Tarjouspyynnössä on vertailuhintana ilmoitettu käytettävän tätä jälkimmäistä. Tarjouspyyntöasiakirjoissa mukana olleen sopimusluonnoksen mukaan veloitusperusteena käytetään aikapalkkiota henkilöryhmittäin. Tarjouspyyntöaineisto on ollut omiaan aiheuttamaan epätietoisuutta tarjoajien keskuudessa, eikä ole ollut täysin selvää, miten hinnat olisi tullut hintatarjouslomakkeissa lopulta ilmoittaa.

Tarjousten käsittelyn osalta tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että soveltuvuutta koskevat selvitykset tullaan pyytämän ainoastaan tarjouskilpailun voittajalta. Sen sijaan toisessa tarjouspyynnössä on ilmoitettu, että tarjousten käsittelyn ensimmäisessä vaiheessa tilaaja tarkastaa kaikkien tarjoajien soveltuvuuden.

Hankintayksiköllä olisi myös ollut oikeus keskeyttää hankintamenettely ja kilpailuttaa hankinta uudelleen, jos hankintamenettelyssä on saatu vain yksi tarjous.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että asiassa ei ole ollut kahta rinnakkaista tarjouspyyntöä, vaan ainoastaan hankintailmoitus sekä tarjouspyyntökirje.

Hankintayksikkö ei ole vastineessaan esittänyt, millä tavalla asetetut vähimmäisvaatimukset eivät ole vastanneet sen omia ohjeita tai erityisalojen hankintasäännöksiä. Liikevaihtovaatimuksen osalta ei ole ollut käytännössä merkitystä millä asiakirjalla vaatimuksen täyttyminen on näytetty toteen. Erityisalojen hankintasäännösten mukaan ehdokkaan ja tarjoajan taloudellista rahoituksellista tilannetta koskevat tiedot voidaan antaa yhdellä tai usealla asiakirjalla. Käsillä olevassa hankinnassa molemmat tarjoajat ovat jättäneet tilinpäätöstiedot edellä mainitun vaatimuksen toteen näyttämiseksi.

Kokemuksen osalta on ollut selvää, että vaatimuksella on tarkoitettu tarkastusorganisaatioon nimettäviä avainhenkilöitä, eikä koko tarjoajayrityksen henkilökuntaa. Hankintayksikkö ei ole perustellut sitä, millä tavalla kyseinen vaatimus ei ole täyttänyt hankintayksikön vaatimuksia ja on ollut erityisalojen hankintasäännösten vastainen.

Vaatimus alustavasta käyttöönottosuunnitelmasta on liittynyt tarjoajan tekniseen pätevyyteen ja suorituskykyyn ja erityisesti tarjoajan laadunvarmistuksen osoittamiseen, joten kyseessä on ollut yrityksen soveltuvuuden arviointi. Käyttöönottosuunnitelman sisällön vähimmäisvaatimukset on kuvattu tarjouspyynnössä, joten tarjoajat ovat saaneet riittävän ohjeistuksen siitä, mitä asioita käyttöönottosuunnitelmassa on tullut vähintään kuvata.

Hankintayksikkö ei ole yksilöinyt, mitä se on tarkoittanut normaaleilla yrityksen kokemukselle asetetuilla vähimmäisvaatimuksia. Tarjouspyynnössä on ollut asetettuina hankintayksikön tavanomaisesti käyttämiä kokemusvaatimuksia, jotka tarjoajan on tullut täyttää.

Myös tilaajavastuulain edellyttämät selvitykset on kuvattu tarjouspyynnössä. Lisäksi tarjoajaa on pyydetty tarjouksessaan vakuuttamaan, että tarjousta laatiessaan tarjoaja on ottanut huomioon verotusta, ympäristönsuojelua, työsuojelua, työoloja ja työehtoja koskevat velvoitteet. Näiden lisäksi tarjoajan on tullut täyttää myös tarjouspyyntöasiakirjojen liitteenä ollut ESPD-lomake.

Tarjouspyyntöasiakirjoissa on ollut joitakin epätarkkuuksia ja kirjoitusvirheitä, mutta niillä ei ole ollut vaikutusta tarjousten vertailukelpoisuuteen ja yhteismitallisuuteen. Mahdolliset tarjousten vertailukelpoisuuteen tosiasiallisesti vaikuttavat kirjoitusvirheet ovat olleet ratkaistavissa hankintasäännösten mukaan siten, että hankintailmoitus on ensisijaisesti määräävä. Hintatietoja koskeva ohjeistus on ilmoitettu tulkinnanvaraisesti, mutta hankintayksikkö ei ole vedonnut siihen keskeyttämispäätöksessä.

Keskeyttämistä ei voida perustella myöskään kilpailun puuttumisen vuoksi. Hankintayksikkö on tehnyt vastaavanlaisia hankintoja aiemmin ja sillä on ollut hyvä kuva vallitsevasta kilpailutilanteesta sekä vastaavien urakoiden hintatasosta. Saatujen tarjousten perusteella hankintayksikkö on saanut käsityksen hintatasosta ja kilpailutilanteesta. Joka tapauksessa keskeytyspäätöksessä ei ole vedottu kilpailun puuttumiseen keskeyttämisen perusteena.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Perustelut

Diaarinumero 2018/155

Markkinaoikeus toteaa, että valittajalla on valittaessaan muutoksenhaun kohteena olevasta hankintapäätöksestä 27.3.2018 markkinaoikeuteen ollut tarve saattaa asia markkinaoikeuden käsiteltäväksi ja saada asiassa perusteltu ratkaisu. Valituksen ollessa vireillä markkinaoikeudessa asiantila on kuitenkin muuttunut hankintayksikön tehtyä 3.5.2018 hankintaoikaisupäätöksen, jolla se on poistanut aikaisemman hankintapäätöksen. Lisäksi hankintayksikkö on tehnyt samana päivänä päätöksen, jolla hankintayksikkö on keskeyttänyt hankintamenettelyn.

Hankintapäätöksen poistaminen ja hankintamenettelyn keskeyttäminen on tarkoittanut, että muutoksenhaun kohteena oleva hankintapäätös 27.3.2018 on menettänyt merkityksensä, sillä hankintaa ei voida enää toteuttaa viimeksi mainitun hankintapäätöksen perusteella. Valittajalla ei siten ole sanotulta osin enää oikeussuojan tarvetta eikä tarvetta saada markkinaoikeuden perusteltua ratkaisua siitä, onko hankintayksikkö menetellyt 27.3.2018 tehdyn hankintapäätöksen osalta valittajan esittämin tavoin hankintasäännösten vastaisesti. Näin ollen lausuminen valittajan valituksesta markkinaoikeuden asiassa 2018/155 raukeaa pääasian osalta.

Diaarinumero 2018/208

Oikeusohjeet

Vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalveluiden alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (erityisalojen hankintalaki) 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Erityisalojen hankintalain 116 §:n 1 momentin mukaan hankintamenettely voidaan keskeyttää vain todellisesta ja perustellusta syystä.

Erityisalojen hankintalain esitöiden (HE 2016/108 vp s. 276) mukaan lain 116 § pykälä vastaa aiemmin voimassa olleen vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista annetuin lain (349/2007) 58 a §:ssä säädettyä. Viimeksi mainittua säännöstä koskevissa esitöissä (HE 182/2010 vp. s 23) on puolestaan todettu, että pykälä vastaa sisällöllisesti aiemmin voimassa olleen julkisista hankinnoista annetun lain (2007/348) 73 a §:n esitöitä. Kyseisen pykälän esitöissä (HE 182/2010 vp. s. 22–23) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syyn arvioinnissa hankintayksikön tulee kiinnittää huomiota siihen, perustuuko hankintamenettelyn keskeyttäminen todellisiin syihin, ja siihen, vaikuttaako ratkaisu syrjivästi ehdokkaisiin tai tarjoajiin. Koska harkintamenettelyn tulee pääsääntöisesti johtaa hankintasopimuksen tekemiseen, ei hyväksyttävää ole hankintamenettelyn aloittaminen ilman aikomusta tehdä hankintasopimusta esimerkiksi markkinatilanteen kartoittamiseksi.

Lisäksi mainitussa hallituksen esityksessä (HE 182/2010 vp s. 22) on edelleen todettu, että hankintamenettelyn keskeyttämiseen on oikeuskäytännössä suhtauduttu suhteellisen sallivasti, eikä uudella säännöksellä ole tarkoitus tiukentaa vallitsevaa tulkintakäytäntöä. Hyväksyttävänä hankinnan keskeyttämisen perusteena on oikeuskäytännössä katsottu myös se, että tarjouspyyntö on osoittautunut tulkinnanvaraiseksi taikka virheelliseksi. Kotimaisen oikeuskäytännön mukaan hyväksyttävänä keskeyttämisperusteena on pidetty esimerkiksi hankintayksikön muuttunutta rahoitustilannetta, hankinnan kohteen tai hankinnan tarpeen muuttumista hankintamenettelyn aikana ja epäonnistunutta tarjouspyyntöä, jonka perusteella on ollut mahdotonta suorittaa vertailua.

Talousvaliokunnan mietinnössä (TaVM 48/2010 vp) on hankintalain 73 a §:n osalta tuotu esiin oikeuskäytännössä lisäksi todetun, ettei hankintamenettelyn keskeyttäminen edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassaoloa.

Hankintamenettelyn kulku

Hankinnan kohteena on ollut Kaakkois-Suomen kauko-ohjausjärjestelmän (KAKO) käyttöönottotarkastuspalvelu. Hankintayksikkö on määräaikaan mennessä saanut kaksi tarjousta. Hankintayksikkö on 27.3.2018 tekemällään hankintapäätöksellä valinnut VR Track Oy:n tarjouksen. Proxion Plan Oy on tehnyt hankintayksikölle hankintaoikaisuvaatimuksen ja valituksen markkinaoikeudelle.

Hankintayksikkö on tehnyt valittajan hankintaoikaisuvaatimuksen johdosta 3.5.2018 hankintapäätöksen poistamispäätöksen, jossa se on todennut, että 27.3.2018 tehty hankintapäätös on tehty virheellisin perustein ja että hankintayksikkö tulee keskeyttämään hankinnan. Päätöksen perusteluissa on lisäksi lausuttu muun ohella seuraavaa:

"Hankintaa koskevissa asiakirjoissa on asetettu virheellisesti tarjoajia koskevat soveltuvuusvaatimukset. Lisäksi soveltuvuusvaatimuksia koskevat selvitykset on kuvattu puutteellisesti tai niitä ei ole kuvattu ollenkaan.

Tarjouspyynnössä on asetettu soveltuvuuden vähimmäisvaatimuksiksi liikevaihtovaatimuksen lisäksi henkilöiden kokemukseen ja käyttöönottosuunnitelmaan liittyviä asioita. Jälkimmäiset vaatimukset eivät liity tarjoajan soveltuvuuteen.Asetut vähimmäisvaatimukset ja niitä koskevat selvitykset eivät muutenkaan vastaa sitä, mitä Liikenneviraston hankinnoissa tarjoajayrityksiltä edellytetään. "

Hankintayksikkö on 3.5.2018 tekemällään muutoksenhaun kohteena olevalla päätöksellä keskeyttänyt hankintamenettelyn. Tässä päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Kysymyksessä olevat virheet koskevat asetettuja soveltuvuusvaatimuksia ja ovat luonteeltaan niin merkittäviä, että hankintamenettely joudutaan keskeyttämään.

(- - -)

Hankintamenettelyssä käytettiin sähköistä kilpailutusportaalia, jonka käyttöönotto on kesken Liikenneviraston hankinnoissa. Sähköisen kilpailutusportaalin käyttöönoton vuoksi tarjouspyyntöön liitettiin myös erillinen tarjouspyyntökirje, jota ei kuitenkaan olisi tarvinnut tehdä. Näin ollen hankinnassa oli kaksi tarjouspyyntökirjettä, eli sähköinen ja perinteinen tarjouspyyntökirje. Asioita oli kuvattu (esimerkiksi liittyen soveltuvuuden tarkastamiseen) näissä tarjouspyynnöissä hieman eritavoin. Myös näistä seikoista johtuen hankintamenettely keskeytetään."

Asian arviointi

Asiassa on kysymys siitä, onko hankintayksiköllä ollut erityisalojen hankintalain mukaiset perusteet keskeyttää hankintamenettely.

Kuten edellä on selostettu, hankintayksikkö on hankintapäätöksen poistamista koskeneessa päätöksessään perustellut keskeyttämistä muun ohella sillä, että hankintamenettelyssä asetut vähimmäisvaatimukset eivät ole vastanneet sitä, mitä hankintayksikön hankinnoissa tarjoajayrityksiltä edellytetään ja että soveltuvuusvaatimukset on kuvattu puutteellisesti. Lisäksi hankintamenettelyn keskeyttämispäätöksessä on tuotu esiin, että menettelyssä on julkaistu kaksi hieman eri sisältöistä tarjouspyyntöä.

Hankintamenettelyn keskeyttäminen ei edellytä vakavien tai poikkeuksellisten seikkojen olemassa oloa. Hankintamenettelyn keskeyttämisen edellytyksenä oleva todellinen ja perusteltu syy voi johtua myös hankintayksikön omasta toiminnasta tai laiminlyönnistä aiheutuvasta hankintamenettelyn virheellisyydestä. Kysymyksessä olevassa tapauksessa hankintayksikkö on arvioinut muun ohella, että hankintamenettelyssä asetetut vaatimukset ovat olleet puutteellisia ja virheellisiä ja että kahden osittain eri sisältöisen tarjouspyynnön julkaiseminen on ollut virheellistä.

Markkinaoikeus toteaa, että asiassa saadun selvityksen perusteella hankintamenettelyssä on julkaistu sekä sähköinen että kirjallinen tarjouspyyntökirje, joissa on kuvattu eräitä hankintamenettelyn keskeisiä vaatimuksia, kuten tarjousten jättämisen määräaika, toisistaan poikkeavasti. Lisäksi markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikkö on menettelyn keskeyttämisen jälkeen julkaissut uuden tarjouspyynnön, jossa se on eräiltä osin muuttanut ja tarkentanut tarjoajan soveltuvuutta koskevia vaatimuksiaan. Näin ollen saadun selvityksen perusteella asiassa voidaan todeta, että hankintayksikön arvio menettelyn virheellisyydestä on ollut todellinen ja perusteltu syy keskeyttämiselle. Asiassa ei ole myöskään ilmennyt, että hankintamenettelyn keskeyttämisen syynä tosiasiallisesti olisi ollut valittajaa syrjivä tai muutoin epätasapuolinen kohtelu.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 ja 2 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Harkittaessa julkisen asianosaisen korvausvelvollisuutta on pykälän 2 momentin mukaan otettava erityisesti huomioon, onko oikeudenkäynti aiheutunut viranomaisen virheestä.

Markkinaoikeuden asiassa diaarinumero 2018/155 hankintamenettely keskeytetty sen jälkeen, kun valittaja on tehnyt valituksen markkinaoikeudelle. Tämän vuoksi olisi asiassa diaarinumero 2018/155 annetusta ratkaisusta huolimatta kohtuutonta, että valittaja joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa asiassa vahinkonaan. Näin ollen hankintayksikkö on velvoitettava asiassa 2018/155 korvaamaan valittajan määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut, joihin sisältyy myös oikeudenkäyntimaksu.

Asiassa diaarinumero 2018/208 annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa mainitussa asiassa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan asiassa diaarinumero 2018/208 hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Valituksesta lausuminen raukeaa pääasian osalta asiassa diaarinumero 2018/155.

Markkinaoikeus hylkää valituksen asiassa diaarinumero 2018/208.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 2018/155 Väyläviraston korvaamaan Proxion Plan Oy:n oikeudenkäyntikulut 3.971 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Markkinaoikeus velvoittaa asiassa diaarinumero 2018/208 Proxion Plan Oy:n korvaamaan Väyläviraston oikeudenkäyntikulut 3.520 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Erityisalojen hankintalain 128 §:n nojalla sovellettavan julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeuden ylituomari Kimmo Mikkola sekä markkinaoikeustuomarit Reima Jussila ja Jukka Koivusalo.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.