MAO:60/19

Asian tausta

Helsingin kaupunki (jäljempänä myös hankintayksikkö) on ilmoittanut 12.6.2018 julkaistulla sosiaalipalveluita ja muita erityispalveluita koskevalla EU-hankintailmoituksella avoimella menettelyllä puitejärjestelynä toteutettavasta työnohjauspalvelujen hankinnasta ajalle 1.10.2018–30.9.2020 ja kahden vuoden optiokaudelle. Hankinta on jaettu neljään pääkohteeseen ja niiden alakohteisiin. A on jättänyt tarjouksen hankinnan pääkohteisiin 1 "Psykiatrian, mielenterveys- ja päihdetyön sekä psykoterapiatyötä tekevien yksilötyönohjaus ja ryhmätyönohjaus" ja 2 "Muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyön yksilötyönohjaus ja ryhmätyönohjaus".

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja on 6.9.2018 tekemällään hankintapäätöksellä § 127 valinnut hankinnan pääosassa 1 yhteensä 105 ja pääosassa 2 yhteensä 81 työnohjaajaa palveluntuottajiksi. A:n tarjousta ei ole valittu.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveyslautakunta on hankintaoikaisupäätöksellään 23.10.2018 § 272 hylännyt A:n hankintaoikaisuvaatimuksen.

Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja on hankintapäätöksellään 21.12.2018 § 184 oikaissut hankintapäätöstään 6.9.2018 § 127 valittujen palveluntuottajien osalta siten, että hankinnan pääosassa 1 on valittu yhteensä 108 ja pääosassa 2 yhteensä 82 työnohjaajaa palveluntuottajiksi. A:n tarjouksen arviointia tai pistemääriä ei ole oikaisun yhteydessä muutettu, eikä hänen tarjoustaan ole valittu.

Hankinnan ennakoitu arvo on hankintayksikön ilmoituksen mukaan ollut noin 2.500.000 euroa.

Markkinaoikeus on 6.11.2018 antamallaan päätöksellä numero 562/18 hylännyt Helsingin kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Valitus ja sen täydennys

Vaatimukset

A on vaatinut, että markkinaoikeus kumoaa muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen pääosien 1 ja 2 osalta ja velvoittaa hankintayksikön korjaamaan virheellisen menettelynsä sekä velvoittaa hankintayksikön korvaamaan hänen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulunsa sekä oikeudenkäyntimaksua vastaavan määrän.

A on antanut hankintayksikön vastineessaan esittämän täytäntöönpanolupapyynnön johdosta 1.11.2018 lausuman, jossa hän on vaatinut, että markkinaoikeus järjestää pääasiassa suullisen käsittelyn ja valmisteluistunnon. Valittajan on lisäksi katsottava vaatineen, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön korvaamaan valittajalle vahingonkorvausta yhteensä 77.650 euroa ansionmenetyksestä sen varalta, että hankintapäätös jäisi voimaan.

Perusteet

Hankintayksikön käyttämä pisteytys on ollut virheellinen, ja kilpailutuksessa on toimittu hankintasäännösten vastaisesti. Lisäksi valittajan tarjous on pisteytetty virheellisesti. Asian korjaaminen edellyttää kokonaan uuden kilpailutuksen tekemistä.

Hankintayksikkö on hankintapäätöksellään hyväksynyt palveluntuottajiksi yhteensä viisitoista sellaista palveluntuottajaa, joilla työnohjaajakokemukseksi ei ole merkitty yhtään vuotta. Samalla hankintapäätöksessä on hyväksytty se, että pisteytystaulukoissa on kaikista palveluntarjoajista yhteensä 313 sellaista, joilla ei ole ollut yhtään vuotta kokemusta työnohjaajana ja 316 sellaista palveluntarjoajaa, joilla ei ole ollut lainkaan alan työkokemusta. Yleensä työnohjaajina toimivat vain oman alansa kokeneimmat.

Hankintayksikkö on myös alentanut työnohjaajien ammatillisen koulutuksen vähimmäisvaatimuksia. Työnohjaajalta on vaadittu joko ylempi korkeakoulututkinto, sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan alempi korkeakoulututkinto tai sitä vastaava alempi koulutus. Hankintayksikkö on syrjäyttämässä suuren joukon erittäin kokeneita, koulutettuja ja yliopistollisia loppututkintoja suorittaneita työnohjaajia, jotka se on aikaisempina vuosina kelpuuttanut palveluntuottajikseen. Kokonaistaloudellisesti edullisin ja taloudellisin palveluntuottaja on työnohjauspalvelun kohdalla koulutetuin ja kokenein palveluntuottaja.

Työnohjaajakilpailutuksen kategoriassa "muun sosiaali- ja terveydenhuollon asiakas- ja potilastyön ryhmätyönohjaus" sosiaalityöntekijöiden ammattiryhmä on eräs suurimmista toimialan henkilöstöryhmistä. Sosiaalityöntekijät ovat avainryhmä myös työnsä vastuullisuuden, lakisääteisyyden ja sisällön vuoksi. Sosiaalityöntekijältä edellytetään Suomessa aina yliopistollisen loppututkinnon suorittamista. Kilpailutuksessa on tässä kategoriassa valittu vain 51 palveluntuottajaa, joista ainoastaan kolmella näyttäisi olevan sosiaalityöntekijän pätevyys.

Ryhmätyönohjauksen kategoriassa on hyväksytty palveluntuottajiksi viisi sellaista palveluntarjoajaa, joiden työkokemukseksi työnohjaajana on pisteytystaulukossa merkitty nolla vuotta. Kaikista tämän kategorian tarjoajista yhteensä 35:lle on merkitty nolla vuotta työkokemusta työnohjaajana, mutta 45:lle on merkitty myös nolla vuotta työkokemusta ylipäänsä.

Esimerkiksi työnohjaajien ammatillisia vähimmäisvaatimuksia koskevassa pisteytyksessä on työnohjaajakokemuksesta voinut saada enintään 15 pistettä silloin, kun tarjoaja on tehnyt työnohjaustyötä 100 tuntia kolmen vuoden aikana. Tämä on tarkoittanut ainoastaan joko neljän ryhmätyönohjauksen tai neljän yksilötyönohjauksen kokonaisuutta kolmen vuoden aikana. Myös muusta työkokemuksesta saatavat maksimipisteet on saanut jo viiden vuoden työkokemuksen perusteella. Valittajan kolmen viime vuoden työnohjaajakokemus on ollut noin 933 tuntia ja hänellä on ollut työkokemusta liki 40 vuoden ajalta. Pisteytysmalli on siten ollut valittajaa ja muita pitkän työkokemuksen omaavia syrjivä.

Hankintamenettely on soveltuvuusvaatimusten ja pisteytysperusteiden osalta syrjinyt sekä sosiaalityöntekijätaustaisia että pitkälle koulutettuja ja kokeneita palveluntuottajia. Hankintapäätös on kumottava ja asiassa on järjestettävä uusi kilpailutus.

Valittajan kohdalle on myös merkitty kaikissa neljässä tarjouskategoriassa työnohjaajakokemukseksi nolla vuotta. Valittaja on liittänyt portaaliin asiakirjan, jonka mukaan hänellä on kokemusta työnohjaajana 36 vuotta, minkä ajan hän on yhtäjaksoisesti ja säännöllisesti toiminut työnohjaajana pääasiassa sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöille ja muun ohella koulutoimen, kirkon ja kolmannen sektorin eri henkilöstöryhmille ja työyhteisöille. Asiakirjan mukaan valittaja on toiminut Helsingin kaupungin eri hallintokuntien työntekijöiden työnohjaajana 2000-luvun ajan. Valittaja ei ole kokenut voivansa työnohjaustyötä koskevan vaitiolovelvollisuutensa vuoksi avata referenssejään esittämäänsä yksityiskohtaisemmin.

Valittaja on edellisen kerran hyväksytty Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveysviraston työntekijöiden työnohjaajaksi sekä erään toisen hankintayksikön työnohjauspalvelun suorittajaksi vuosina 2014 ja 2018 pidetyissä kilpailutuksissa Valittaja on toiminut kriisityönohjaajana ja työnohjannut sekä konsultoinut yksilö-, ryhmä- ja työparityönä tehtävää erityisen haastavien asiakastapausten hoitoa sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisten tekemänä työnä. Valittaja on lisäksi toiminut sekä Kansaneläkelaitoksen että Valviran auktorisoimana psykoterapeuttina ja psykoterapiakouluttajana sekä tutkinut psykoterapiatyötä.

Hankintayksikkö on jo alun perin asettanut tarjousten vertailuperusteet epäselvästi ja syrjivästi sekä siten, ettei kriteereissä ole otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon työn substanssia ja sen kautta työnohjaukselle asettuvia erityisvaatimuksia. On ollut epäselvää, kuinka laatupisteet todellisuudessa määräytyvät. Laatupisteytys on ollut epälooginen ja tuottanut runsaasti virheellisiä pistemääriä. Laatuvertailu ei ole myöskään mitannut tarjousten todellista laatua, eikä pisteytyksen perusteella ole ollut mahdollista selvittää, mitkä tarjouksista ovat kokonaistaloudellisesti edullisimpia.

Kilpailutuksen virheellisyyttä on kuvattava toimialan työn sisällön ja työn vaativuuden kannalta sekä tähän liittyvien asiantuntijakuulemisten avulla. Jotta hankintayksikön toimintaa kilpailutuksessa olisi mahdollista arvioida objektiivisesti, on suulliseen käsittelyyn syytä kutsua kuultaviksi sekä erityisasiantuntijoita että muiden suurten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden edustajia.

Vastine

Vaatimukset

Helsingin kaupunki on vaatinut, että markkinaoikeus hylkää valituksen ja velvoittaa valittajan korvaamaan sen arvonlisäverottomat oikeudenkäyntikulut 4.860 eurolla viivästyskorkoineen.

Perusteet

Koulutuksen vähimmäisvaatimuksen kriteerejä on laajennettu hankintayksikön edellisestä kilpailutuksesta. Jokainen kilpailutus on itsenäinen hankinta, joka laaditaan sen hetkisen tiedon ja vaatimusten valossa. Tältä osin aiemmat hankintayksikön toimintatavat eivät ole merkityksellisiä.

Tarjous on voinut saada enintään 15 laatupistettä, jos tarjoaja on esittänyt suorittaneensa vähintään 100 tuntia työnohjausta. Hankintayksikkö on pyytänyt kaikilta tarjoajilta asiakirjan, jossa on tullut eritellä työnohjaajakokemus esimerkiksi luettelomaisesti "paikassa X ajanjaksona kk/vuosi – kk/vuosi". Erittely ei ole edellyttänyt salassa pidettäviä tietoja, ja vaikka erittely olisikin sisältänyt arkaluonteisia tietoja, hankintayksikkö noudattaa salassapidon määräyksiä ja ohjeita. Kilpailutusta olisi mahdotonta toteuttaa, mikäli arviointi pitäisi tehdä ilman asiakirjoja ja vain tarjoajien sanomisiin luottaen.

Valittaja ei ole suostunut lähettämään tarjouspyynnössä edellytettyä erittelyä työnohjauskokemuksestaan, josta hankintayksikkö voisi selkeästi nähdä, että työnohjauskokemusta koskeva tarjouspyynnön kriteeri on täyttynyt. Näin ollen valittaja on jäänyt vaille pisteitä työnohjaajakokemusta koskevassa pisteytyskategoriassa.

Kaikkia tarjoajia on kohdeltu hankintasäännösten mukaisesti yhdenvertaisesti, tasapuolisesti, avoimesti sekä syrjimättömästi. Tarjouksia on tullut lukuisia, minkä johdosta tarjouspyynnön vähimmäisvaatimukset ovat olleet perusteltuja. Suuri osa tarjoajista on toimittanut vaaditut asiakirjat, jolloin niiden toimittamisen ei voida katsoa olleen hankalasti toteutettavissa. Tarjousten vertailu on toteutettu hankinta-asiakirjojen mukaisesti ja kaikkia tarjoajia on kohdeltu tasapuolisesti, avoimesti, syrjimättä ja suhteellisuuden vaatimuksen huomioon ottaen.

Vaikka valittaja olisi toimittanut työkokemustaan koskevan asiakirjan, hän ei silti olisi kokonaisvertailussa tullut valituksi puitejärjestelyyn.

Vastaselitys

Valittaja on esittänyt, että hän ei ole ladannut sähköiseen portaaliin tyhjää asiakirjaa, vaan viisisivuisen asiakirjan "Liite/Tarjous ja CV/02.07.2018" sekä kopion CV:stään. Tarjouksen kohtaan "todistukset" on liitetty nimikirja, johon on koottu hänen siihenastinen työhistoriansa eri työnantajien palveluksessa sekä tutkintotodistukset ja todistukset työnohjaajakoulutuksista sekä psykoterapiakoulutuksista. Tämä asiakirja-aineisto on riittänyt osoittamaan, että laatupisteet ovat riittäneet valittajan valintaan palveluntuottajaksi. Vastaavat asiakirjat ovat olleet Helsingin kaupungin käytössä myös vuosien 2010 ja 2014 sosiaali- ja terveydenhuollon työnohjaajakilpailutuksissa, joissa valittajan tarjous on tullut valituksi.

Vaikka jokainen kilpailutus muodostaa oman asiansa, tulee kilpailutukseen osallistuvan palveluntarjoajan voida luottaa hallintomenettelyn tasalaatuisuuteen ja oikeudenmukaisuuteen.

Alkuperäisessä tarjouspyynnössä ei ole vaadittu referenssien yksityiskohtaista erittelyä. Lisäystä yksityiskohtaisista referensseistä ei olisi tarvinnut lainkaan pyytää palveluntarjoajalta tilanteessa, jossa tiedot olisivat olleet tarkasti ja luotettavasti saatavilla kaupungin oman hallinnon sisältä.

Valittajan työnohjauskokemukselle ei ole annettu pisteitä sen vuoksi, että selvityksestä on puuttunut tieto tehtyjen työnohjaustuntien tarkasta määrästä. Tämä tieto on ollut vaivattomasti pääteltävissä joko asiakokonaisuudesta tai normaalin valmistelun puitteissa. Tarvittaessa yksi lyhyt puhelu hankintayksiköstä kaupungin reskontraan olisi riittänyt varmistamaan, onko valittaja ollut työnohjauspalvelun tuottaja edelliset kolme vuotta. Tällainen tarkistus ei olisi rikkonut hankintasäännöksiä, vaan se olisi itse asiassa tullut tehdä.

Hankintayksikön laatupisteytyskriteereissä asettama ajallinen rajaus enintään viidestä vuoden työkokemuksen huomioon ottamisesta ei ole ollut riittävä yliopistotasoisten erikoistumiskoulutusten pituuksiin nähden. Alkuperäisessä tarjouspyynnössä ollut työnohjauksen palvelukuvaus eri henkilöstöryhmineen ei ole näkynyt kilpailutuksen tuloksissa ja varsinkaan sosiaalityöntekijöiden kohdalla.

Vastaselityksen ajankohdan oikeudenkäyntikulujen määräksi voidaan ilmoittaa ainoastaan oikeudenkäyntimaksun määrä eli 6.000 euroa, joka jää valittajan maksettavaksi siinä tapauksessa, että maksua ei kohtuullisteta tai poisteta.

Muut kirjelmät

A on antanut lisälausumia.

Helsingin kaupunki on esittänyt muun ohella, että tarjouspyynnössä tarjoajia on pyydetty todentamaan laatupisteytystä varten huomioon otettava työnohjauskokemus tarjoajan omalla kertomuksella. Tätä vaatimusta on tarjousaikana tarkennettu siten, että omaan kertomukseen on tullut sisällyttää työnohjauksen kohde tai kohderyhmä, organisaatio, kesto ja työnohjaustuntien määrät.

Valittaja on työnohjauskokemuksensa osoittamiseksi jättänyt esseemäisen kirjelmän koskien kattavaa työhistoriaansa eri vuosikymmeniltä. Kirjelmästä ei sen laajuudesta huolimatta ole kuitenkaan voitu arvioida, onko valittaja täyttänyt kilpailutuksessa asetetut työnohjauskokemuksen laatukriteerit, koska kirjelmästä ovat puuttuneet edellä mainitut täsmennetyt tiedot. Tästä syystä valittajalle ei ole myönnetty laatupisteitä työnohjauskokemuksen osalta.

Valittajan tai kenenkään muunkaan tarjouksen työnohjauskokemusta ei ole tarjousvertailussa merkitty nollaksi vuodeksi. Sekä työkokemuksen että työnohjauskokemuksen osalta on voinut saada joko 0 tai 15 laatupistettä riippuen siitä, onko tarjoaja osoittanut täyttävänsä kyseisen laatukriteerin mukaiset vaatimukset. Mikä tahansa työnohjauskokemus kolmen edeltävän vuoden ajalta ei ole ollut riittävä 15 pisteeseen, vaan kokemuksen on tullut kytkeytyä aina kunkin hankinnan kohteen sisältöön tarjouspyynnön mukaisesti. Valittajan työnohjauskokemuksen arviointi ei ole ollut mahdollista tämän jättämän kirjelmän perusteella, koska siinä ei ole eritelty työnohjauskokemusta kolmen edellisen vuoden ajalta.

Valittajan viittaukset muiden hankintayksiköiden kilpailutuksiin eivät ole olleet relevantteja Helsingin kaupungin kilpailutuksen osalta.

Hankintayksikkö ei ole syrjinyt kokeneita ja pitkälle koulutettuja työnohjaajia. Koulutusvaatimusten laajentaminen on päinvastoin mahdollistanut hakijakunnan laajenemisen. Kilpailun laajentuessa hankintayksikkö on edistänyt hakijoiden tasapuolisia osallistumismahdollisuuksia.

Tarjouksia koskevien vaatimusten tulee olla tasapuolisia riippumatta siitä, onko tarjoaja toiminut aiemmin kaupungin sopimuskumppanina vai ei. Valittajan työkokemuksen selvittäminen hankintayksikön oman hallinnon sisältä olisi ollut hankintasäännösten vastaista. Tarjouskilpailussa tarjoajan tulee toimia annettujen ohjeiden mukaisesti ja toimittaa vaaditut asiakirjat hankintayksikölle annetussa määräajassa.

A on toimittanut markkinaoikeudelle 17.1.2019 lisälausuman, jossa hän on todennut, että Helsingin kaupungin viranhaltijapäätökset 6.9.2018 ja 21.12.2018 ovat merkinneet markkinaoikeuden 6.11.2018 kaupungille asettaman päävelvoitteen täytäntöönpanokiellon rikkomista. Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää Helsingin kaupungille tältä osin asetetun uhkasakon maksettavaksi.

Päävelvoitteen noudattamatta jättämiselle ei ole ollut pätevää syytä. Helsingin kaupungin toimialajohtajan 21.12.2018 tehdyssä hankintapäätöksessä ei ole viitattu markkinaoikeuden määräämään täytäntöönpanokieltoon. Helsingin kaupungin intranet-verkon kautta henkilöstölle on keskitetysti tiedotettu uudesta kilpailutuslistasta yksilöiden ja ryhmien työnohjaukselle. Listalla on tarkoitettu viestin liitteenä ollutta toimialajohtajan viranhaltijapäätöksen liiteosaa. Tällainen intranet-viesti rinnastuu Helsingin kaupungin ns. "pysy-ohjeeseen", jolla tarkoitetaan joko jonkin toimielimen päätöksen tai ylemmän virkamiehen tekemän viranhaltijapäätöksen täytäntöönpanoa koskevaa ja sitovaa soveltamis- ja täytäntöönpano-ohjetta.

Valittajan tietoon on lisäksi tullut, että sosiaali- ja terveystoimialan eri toimintayksiköiden pyytäessä hankinta-asiantuntijoilta konsultaatiota ja ohjeistusta työnohjaussopimusten jatkamisesta ja työnohjaajan valinnasta vuodelle 2019 hankintayksiköstä on annettu ehdottoman tiukaksi ja yksiselitteiseksi ohjeeksi toimiminen täytäntöönpanokiellon vastaisesti.

Helsingin kaupungin edustaja on sähköpostiviestissä ilmoittanut muun ohella, ettei työnohjausta voida jatkaa valittajan kanssa ja että hankinnan ohjeistuksen mukaan uusien toimijoiden listaa tulee ehdottomasti noudattaa, eikä listan ulkopuolelta saa tilata. Tästä huolimatta valittajan työnohjaussopimus näyttää jatkuvan vuodelle 2019 viiden eri sosiaalityöntekijäryhmän osalta. Muut sopimukset ovat raukeamassa.

Sosiaalityöntekijätaustaisten työnohjaajien syrjiminen on jatkunut myös toimialajohtajan uudessa hankintapäätöksessä. Hyväksyttyinä palveluntuottajina ovat uusimmallakin listalla säilyneet mukana samat nolla pistettä laatupisteytyksessä saaneet palveluntuottajat, jotka oli hyväksytty jo edellisessä hankintapäätöksessä. Uusin kilpailutuskriteerein järjestettävä uusi kilpailutus on siis edelleen ehdottoman välttämätön.

Työnohjaustyöstä Helsingin kaupungin sosiaali- ja terveystoimialalle näyttää vuoden 2018 osalta toteutuneen ostolaskutuksesta vastaavan kaupungin reskontran tekemän yhteenvedon ja valittajan oman kirjanpitäjän mukaan 24.850 euron bruttoansio.

Helsingin kaupunki on esittänyt, että se ei ole pannut täytäntöön valituksen kohteena ollutta hankintapäätöstä. Markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi hankinta järjestetään väliaikaisena järjestelynä.

A on toimittanut lisälausuman, jossa hän on esittänyt perusteluja vahingonkorvausvaatimukselleen.

Markkinaoikeuden ratkaisu

Suullisen käsittelyn ja valmisteluistunnon toimittaminen

Valittaja on hankintayksikön täytäntöönpanolupapyynnön johdosta 1.11.2018 antamassaan lausumassa esittänyt sivuvaatimuksina, että markkinaoikeus toimittaa suullisen käsittelyn ja valmisteluistunnon.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (hankintalaki) 167 §:n 1 momentin mukaan valitukseen sovelletaan hallintolainkäyttölakia.

Hallintolainkäyttölain 37 §:n 1 momentin mukaan asian selvittämiseksi toimitetaan tarvittaessa suullinen käsittely.

Hallintolainkäyttölain 38 §:n 1 momentin mukaan asiassa on toimitettava suullinen käsittely, jos yksityinen asianosainen pyytää sitä. Asianosaisen pyytämä suullinen käsittely voidaan jättää toimittamatta, jos vaatimus jätetään tutkimatta tai hylätään heti tai jos suullinen käsittely on asian laadun vuoksi tai muusta syystä ilmeisen tarpeeton. Saman pykälän 3 momentin mukaan, jos asianosainen pyytää suullisen käsittelyn toimittamista, hänen on ilmoitettava, minkä vuoksi sen toimittaminen on tarpeen ja mitä selvitystä hän esittäisi suullisessa käsittelyssä.

Oikeudenkäynnistä markkinaoikeudessa annetun lain 4 luvun 10 §:n 1 momentin mukaan markkinaoikeus voi hankinta-asian valmistelun yhteydessä toimittaa valmisteluistunnon.

Valittaja on esittänyt, että suullisen käsittelyn ja valmisteluistunnon toimittaminen ovat tarpeen, koska hankinnalla on suurta merkitystä muissa vastaavissa hankinnoissa ja koska tällä tavalla kilpailutuksen virheellisyyttä voidaan kuvata juuri toimialan työn sisällön ja työn vaativuuden kannalta sekä asiantuntijakuulemisten avulla. Valittajan mukaan hankintayksikön toiminnan objektiivisen arvioimisen vuoksi suulliseen käsittelyyn on syytä kutsua kuultaviksi sekä erityisasiantuntijoita että muiden suurten sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden edustajia.

Markkinaoikeus toteaa, että nyt käsillä olevassa hankinta-asiassa on kysymys jäljempänä esitetyllä tavalla siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisesti asettaessaan hankinta-asiakirjoissaan soveltuvuusvaatimuksia, tarjousten vertailun kriteereitä ja vertaillessaan tarjouksia muutoksenhaun kohteena olevaan hankintapäätökseen johtaneessa hankintamenettelyssä. Hankintamenettely on perustunut kirjalliseen hankinta-asiakirjoista, tarjouksista ja hankintapäätöksestä koostuvaan aineistoon, joka on toimitettu kokonaisuudessaan markkinaoikeudelle. Valittaja ei ole myöskään yksilöinyt tarkasti, mitä suullisessa käsittelyssä tai valmisteluistunnossa osoitettaisiin hankintayksikön menettelyn lainmukaisuudesta etenkin suhteessa hankintalain 3 §:n 1 momentista ilmeneviin avoimuuden, syrjimättömyyden ja suhteellisuuden vaatimuksiin. Markkinaoikeus katsoo, että kysymyksessä olevan asian tosiseikat ovat tulleet kirjallisessa menettelyssä riittävästi selvitetyiksi niiden oikeudellista arviointia varten. Koska asian selvittämiseksi ei ole tarpeen toimittaa suullista käsittelyä, valittajan vaatimus suullisen käsittelyn toimittamisesta on hylättävä.

Kun otetaan huomioon se, mitä edellä on suullisestä käsittelystä todettu, markkinaoikeus katsoo, ettei myöskään valmisteluistunnon järjestäminen ole tarpeellinen. Näin ollen myös valittajan vaatimus valmisteluistunnon toimittamisesta on hylättävä.

Valituksen tutkiminen

Valittajan on katsottava vaatineen, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan hänelle vahingonkorvausta.

Hankintalain 169 §:n 3 momentin mukaan vahingonkorvausasioissa toimivaltainen tuomioistuin on oikeudenkäymiskaaren 10 luvussa tarkoitettu käräjäoikeus. Valittajan vahingonkorvausvaatimus on näin ollen jätettävä markkinaoikeuden toimivaltaan kuulumattomana tutkimatta.

Hankintapäätösten täytäntöönpano

Valittaja on vaatinut, että markkinaoikeus määrää hankintayksikön maksamaan uhkasakon sen vuoksi, että hankintayksikkö on jättänyt noudattamatta markkinaoikeuden päätöksestä 6.11.2018 ilmenevää hankintapäätöksen täytäntöönpanokieltoa ilman pätevää syytä. Valittaja on tältä osin viitannut Helsingin kaupungin sisäisiin viesteihin, joiden mukaan ostoja on ohjeistettu tekemään Helsingin kaupungin toimialajohtajan hankintapäätöksessä 21.12.2018 § 184 valituilta palveluntarjoajilta.

Hankintalain 150 §:n 1 momentin mukaan hankinnassa, jossa on noudatettava odotusaikaa tai 131 §:n 1 momentissa tarkoitettua määräaikaa, hankintayksikkö ei saa tehdä hankintasopimusta, jos asia on saatettu valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintalain 151 §:n 1 momentin mukaan valituksen tultua vireille markkinaoikeus voi kieltää, keskeyttää tai sallia hankintapäätöksen täytäntöönpanon taikka määrätä hankintamenettelyn muutoin keskeytettäväksi väliaikaisesti markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi.

Hankintalain 153 §:n 1 momentin mukaan, jos hankinnasta on tehty valitus markkinaoikeuteen, hankintayksikkö voi järjestää hankinnan väliaikaisesti, jollei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Pykälän 2 momentin mukaan hankinnan väliaikainen järjestäminen ei saa estää sitä, että valittajan vaatimuksesta markkinaoikeuden päätöksellä voidaan kumota hankintayksikön päätös osaksi tai kokonaan (1 kohta), kieltää hankintayksikköä soveltamasta hankintaa koskevassa asiakirjassa olevaa virheellistä kohtaa tai muuten noudattamasta virheellistä menettelyä (2 kohta) tai velvoittaa hankintayksikkö korjaamaan virheellisen menettelynsä (3 kohta).

Markkinaoikeus on 6.11.2018 antamallaan päätöksellä numero 562/18 hylännyt Helsingin kaupungin vaatimuksen hankintapäätöksen täytäntöönpanon sallimisesta.

Hankintayksikkö on oikaissut muutoksenhaun kohteena ollutta hankintapäätöstä päätöksellään 21.12.2018 § 184. Päätöksessä on todettu muun ohella seuraavaa:

"Sosiaali- ja terveystoimialan toimialajohtaja päätti oikaista työnohjauspalvelujen hankintapäätöstään 06.09.2018, 127 § valittujen palveluntuottajien osalta. (– –)

(– –)

Helsingin sosiaali- ja terveyslautakunnan 23.10.2018 käsittelemien oikaisuvaatimusten seurauksena valittujen joukkoon on noussut uusia palveluntuottajia. Muilta osin toimialajohtajan hankintapäätös 06.09.2018, 127 § säilyy ennallaan.

Suunniteltu sopimuskausi on kaksi (2) vuotta, mutta päätös on mahdollista panna täytäntöön vasta kun Markkinaoikeus on käsitellyt toimialajohtajan hankintapäätöstä 06.09.2018, 127 §, koskevan valitusasian."

Päätöksen kohdassa "Sopimus" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Helsingin kaupunkia ja palveluntuottajaa sitova sopimus ei synny tämän päätöksen tiedoksiannolla vaan vasta, kun osapuolet ovat allekirjoittaneet asiasta sopimuksen. Sopimus voidaan allekirjoittaa aikaisintaan 14 päivän kuluttua siitä, kun tarjoajat ovat saaneet tai heidän katsotaan saaneen päätöksen ja valitusoikeuden tiedoksi."

Saadun selvityksen mukaan hankintayksikkö ei ole tehnyt hankintasopimuksia muutoksenhaun kohteena olevan hankintapäätöksen tai 21.12.2018 tehdyn hankintapäätöksen § 184 perusteella.

Vaikka valittajalle on Helsingin kaupungin edustajan toimesta ilmoitettu, ettei työnohjausta voida jatkaa hänen kanssaan ja että nyt käsillä olevassa hankintamenettelyssä valittujen palveluntarjoajien listaa tulee noudattaa, eikä listan ulkopuolelta saa tilata, ei ole käynyt ilmi, että hankintayksikkö tai sen organisaatiossa olevat yksiköt olisivat tosiasiallisesti panneet kysymyksessä olevan hankintapäätöksen täytäntöön valittujen palveluntarjoajien kanssa sen jälkeen, kun asia on saatettu valituksella markkinaoikeuden käsiteltäväksi.

Hankintayksikkö on esittänyt, että hankinta on väliaikaisesti järjestetty markkinaoikeuskäsittelyn ajaksi ja esittänyt perusteluja sille, miksei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Nämä perusteet liittyvät muun ohella osin lakisääteisten työnohjauspalvelujen tarpeeseen ja työntekijöiden tukemiseen vaativien asiakasryhmien kanssa toimimisessa. Vaikka perusteiden ei ole markkinaoikeuden päätöksessä 6.11.2018 numero 562/18 katsottu olevan riittäviä hankintaoikaisupäätöksen täytäntöönpanon sallimiselle, voidaan niitä pitää riittävänä osoituksena sille, ettei hankintaa voida sen luonteen vuoksi lykätä markkinaoikeuden käsittelyn ajaksi. Kun otetaan huomioon hankinnan kohteina olevien työnohjauspalvelujen luonne ja hankintayksikön pysyvä tarve niiden hankkimiseen, hankinnan väliaikaisen järjestämisen ei voida katsoa estävän hankintalain 153 §:n 2 momentissa tarkoitettujen seuraamusten määräämisen.

Edellä esitetyn perusteella markkinaoikeus katsoo, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintalain 150 §:n vastaisesti. Näin ollen asiassa ei ole tältä osin edellytyksiä määrätä julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden mukaisia seuraamuksia, ja valitus on tältä osin hylättävä.

Pääasiaratkaisun perustelut

Kysymyksenasettelu ja sovellettavat oikeusohjeet

Asiassa on valituksen johdosta kyse siitä, onko hankintayksikkö menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti, kun se on asettanut hankinta-asiakirjoissaan soveltuvuusvaatimuksia ja tarjousten vertailun kriteereitä ja kun se on vertaillut tarjouksia.

Hankintalain 107 §:n mukaan sen lisäksi, mitä I (1–31 §) ja IV (123–174§) osassa säädetään hankintasopimuksista, liitteessä E lueteltuja palveluja koskeviin hankintoihin, jotka ovat arvoltaan vähintään 25 §:n 1 momentin 3 tai 4 kohdassa säädettyjen kynnysarvojen suuruisia, 12 luvun säännöksiä.

Hankintalain 3 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia ja muita toimittajia tasapuolisesti ja syrjimättömästi sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen.

Hankintalain 113 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on pyydettävä hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä toimittajia määräaikaan mennessä esittämään tarjouksensa. Tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava siten, että sen perusteella voidaan antaa keskenään vertailukelpoisia tarjouksia.

Hankintalain 114 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi asettaa vaatimuksia tarjoajan soveltuvuudelle. Soveltuvuutta koskevien vaatimusten tulee olla oikeassa suhteessa hankinnan kohteeseen. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä vaatimukset hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä. Hankintayksikön on suljettava tarjouskilpailusta ehdokas tai tarjoaja, joka ei vastaa asetettuja soveltuvuusvaatimuksia. Hankintayksikkö voi vaatia, että tarjoajat antavat tarjouksensa osana vakuutuksen, että ne täyttävät hankintayksikön asettamat soveltuvuutta koskevat vaatimukset. Vakuutuksessa annettujen tietojen paikkansapitävyys tulee tarkastaa tarjouskilpailun voittajan osalta ennen hankintasopimuksen allekirjoittamista.

Hankintalain 115 §:n 1 momentin mukaan tarjouksista on valittava kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous. Kokonaistaloudellisesti edullisin on tarjous, joka on hankintayksikön kannalta hinnaltaan halvin, kustannuksiltaan edullisin tai hinta-laatusuhteeltaan paras. Hinta-laatusuhteen arvioinnissa käytettävien vertailuperusteiden tulee liittyä hankinnan kohteeseen ja mahdollistaa tarjousten puolueeton arviointi. Hankintayksikön tulee ilmoittaa käyttämänsä kokonaistaloudellisen edullisuuden peruste sekä mahdolliset vertailuperusteet hankintailmoituksessa tai tarjouspyynnössä.

Hankintalain 93 §:n 2 momentista ilmenevän periaatteen mukaan hankintayksikkö voi ottaa huomioon hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa myös hankintasopimuksen toteutukseen osoitetun henkilöstön pätevyyden ja kokemuksen sekä henkilöstön organisoinnin, jos osoitetun henkilöstön laadulla voi olla merkittävä vaikutus hankintasopimuksen toteuttamisessa.

Tarjouspyyntö, valittajan tarjous ja hankintapäätös

Tarjouspyynnön 11.6.2018 kohdassa "ammatilliset vähimmäisvaatimukset" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Jokaisessa hankinnan kohteessa tarjottavalla työnohjaajalla on oltava ylempi korkeakoulututkinto, sosiaali-, terveys- tai kasvatusalan alempi korkeakoulututkinto, vastaava ammattikorkeakoulututkinto tai sitä vastaava aiempi koulutus."

Kyseisen vaatimuksen yhteydessä tarjouspyynnössä on todettu lisätietona seuraavaa:

"Tarjoukseen on liitettävä kuhunkin kohteeseen tarjottavan työnohjaajan cv, josta käy ilmi vähimmäisvaatimuksen mukainen ammatillinen koulutus, joka koskee kaikkia hankinnan kohteita (1-4) sekä tarjottavan hankinnan kohteittainen koulutus ja työkokemus. Asiantuntijat tarkastavat tarjoukseen liitetyt ansioluettelot."

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on jokaisessa neljässä hankinnan pääosassa edellytetty vähimmäisvaatimuksena yksilötyönohjauksen osalta sitä, että työnohjaajalla on vähintään kahden vuoden mittainen työnohjaajakoulutus (60 opintopistettä). Hankinnan 1 osassa on hyväksytty myös Valviran (TEO) hyväksymä psykoterapeuttikoulutus tai psykiatrian erikoislääkärin pätevyys. Vähintään kahden vuoden työnohjaajakoulutusta on edellytetty myös ryhmätyönohjauksen osalta hankinnan osissa 1–3. Tarjoukseen on tullut tältä osin liittää kuhunkin kohteeseen tarjottavan työnohjaajan ansioluettelo, josta käy ilmi ammatillinen koulutus.

Tarjouspyynnön kohdassa "Hankinnan kohteen kriteerit" on kohderyhmän 1 osalta ryhmän yleisissä kriteereissä edellytetty:

"Työnohjaajakokemus:
Työnohjaajalla on osoitettavissa oleva työnohjaajakokemus psykiatrian / mielenterveystyön / päihdetyön / psykoterapiatyön asiakas- ja tai potilastyöstä. Työnohjauskokemuksen todentaminen työnohjaajan omalla kertomuksella:
vähintään 100 ohjaustuntia viimeisen kolmen vuoden aikana = 15 pistettä. Mikäli tämän kriteerin täyttävää kokemusta ei ole, lataa tyhjä paperi."

Kohderyhmän 2 osalta tarjouspyynnössä on muutoin vastaava vaatimus, mutta työnohjaajakokemuksen on tullut olla "sosiaali- ja terveyshuollon asiakas ja/tai potilastyöstä."

Tarjous on lisäksi voinut molempien kohderyhmien osalta saada 15 enimmäispistettä, jos työnohjaajalla on ollut vähintään viisi vuotta työkokemusta. Ensiksi mainittu työnohjaajakokemus on tullut todentaa työnohjaajan omalla kertomuksella ja jälkimmäinen työkokemus työtodistuksella. Tämän vertailuperusteen osalta ei ole rajattu sitä, miltä ajalta kokemuksen on tullut kertyä.

Valittaja on ladannut hankintayksikön sähköiseen kilpailutusjärjestelmään tarjouksensa liitteenä 2.7.2018 päivätyn asiakirjan "Tarjous ja CV" sekä 30.6.2016 päivätyn asiakirjan "CURRICULUM VITAE", joissa on kuvattu muun ohella valittajan koulutusta, kielitaitoa ja tutkimusta. Tarjouksen liitteenä on toimitettu myös ote valittajan nimikirjasta, josta on käynyt ilmi muun ohella suoritetut tutkinnot sekä palvelussuhteen ajankohta ja tyyppi sekä työnantaja ja tehtävänimike. Asiakirjat ovat sisältäneet edelleen yleistä tietoa valittajan työkokemuksesta ja työnohjaajana toimimisesta kuten maininta työnohjaajaan toimimisesta erilaisissa sosiaalialan työtehtävissä 36 vuoden ajan yhtäjaksoisesti ja säännöllisesti eri sektoreilla.

Hankintapäätöksen kohdasta "Perustelut hylkäämiselle" ilmenee, että hankintayksikkö on sulkenut yhdeksän tarjousta kokonaan ja 22 tarjousta osittain tarjouskilpailusta sen vuoksi, että tarjoukset antaneet tarjoajat eivät ole täyttäneet tarjouspyynnön koulutusvaatimuksia. Valittajan tarjousta ei ole suljettu tarjouskilpailusta.

Hankintapäätöksen kohdassa "Tarjousvertailu ja kilpailutuksen tulos" on todettu muun ohella seuraavaa:

"Tarjousvertailut tehtiin kohteittain hyväksyttävistä tarjouksista. Valintaperusteena oli kokonaistaloudellinen edullisuus siten, että hinnan painoarvo oli 70 % ja laadun painoarvo 30 %.

Laadun osalta tarjoajille myönnettiin laatupisteitä kuhunkin kohteeseen liittyvän työkokemuksen ja työnohjauskokemuksen määrästä tarjouspyyntöasiakirjoissa esitetyin kriteerein.

Hinnan ja laadun osatekijöistä saatujen vertailuperusteiden yhteissumma määritteli kunkin tarjouksen sijoittumisjärjestyksen. Kohteittain valittujen palveluntuottajien määrä perustui arvioon työnohjauksen kapasiteettitarpeesta sekä vaadittavasta erityisosaamisesta. Hankinnan kohteiden vertailutaulukot on esitetty liitteissä 1-7."

Hankintapäätöksen liitteenä on ollut seitsemän vertailutaulukkoa kunkin hankinnan osan tarjousvertailusta. Vertailutaulukoista 1, 2 ja 4 ilmenee, että hankintayksikkö on valinnut hankinnan pääosissa 1 ja 2 tarjouksia, jotka eivät ole saaneet joko työnohjaajakokemusta tai työkokemusta koskevasta hinta-laatusuhteen vertailuperusteesta yhtään pistettä. Vertailutaulukossa 3 kaikki tarjoukset ovat saaneet pisteitä sekä työnohjaajakokemuksesta että työkokemuksesta. Valittajan tarjousta ei ole valittu hankinnan pääosissa 1 ja 2. Valittajan tarjous on saanut kussakin pääosia 1 ja 2 koskevassa vertailutaulukossa 15 pistettä työkokemuksesta, muttei yhtään pistettä työnohjaajakokemuksesta. Edellä todettu pitää paikkansa myös hankintayksikön päätöksellä 21.12.2018 § 184 oikaistun tarjousvertailun osalta.

Asian arviointi

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti asettaessaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteet epäselvästi ja syrjivästi sekä siten, ettei kriteereissä ole otettu huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon työn substanssia ja sen kautta työnohjaukselle asettuvia erityisvaatimuksia. Laatuvertailu ei ole mitannut tarjousten todellista laatua, eikä pisteytyksen perusteella ole ollut mahdollista selvittää, mitkä tarjouksista ovat kokonaistaloudellisesti edullisimpia. Valittajan mukaan hankintayksikkö on menetellyt virheellisesti myös alentaessaan työnohjaajan koulutusvaatimusten tasoa sen aiempiin hankintamenettelyihin nähden.

Unionin tuomioistuimen ratkaisukäytännöstä (Tuomiot 1.3.2018, Tirkkonen, C-9/17, EU:C:2018:142, 37 kohta ja 24.1.2008, Lianakis, C-532/06, EU:C:2008:40, 30 ja 31 kohta) ilmenee, että hankintasopimuksen tekoperusteilla eli kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteilla pyritään yksilöimään kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous, kun taas kokemusta, pätevyyttä ja resursseja koskevilla soveltuvuusvaatimuksilla pyritään takaamaan hankintasopimuksen asianmukainen täyttäminen.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa niin soveltuvuusvaatimusten, hankinnan kohteen määrittelyn kuin kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteiden ja hinta-laatusuhteen vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintayksikön on kuitenkin otettava huomioon vaatimus tarjoajien tasapuolisesta ja syrjimättömästä kohtelusta. Hankintamenettelyn avoimuus edellyttää, että tarjoajat tietävät jo tarjouksia laatiessaan, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Vaatimukset ja vertailuperusteet on ilmoitettava tarjouspyynnössä riittävän täsmällisesti siten, että tarjouspyyntö tuottaa yhteismitallisia ja vertailukelpoisia tarjouksia ja ettei hankintayksikölle anneta rajoittamatonta valinnanvapautta tarjousten vertailussa.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksiköllä on hankintalain 3 §:n 1 momentin ja soveltuvuutta sekä tarjousvertailua koskevien säännösten puitteissa harkintavaltaa myös siinä, ottaako se henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta koskevia näkökohtia huomioon tarjoajan soveltuvuusvaatimuksissa vai hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa. Mikäli henkilöstön pätevyyttä ja kokemusta koskevia näkökohtia on otettu huomioon ainoastaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa, hankintayksikkö ei voi sulkea tarjousta tai tarjoajaa tarjouskilpailusta ennen tarjousten vertailua henkilöstön pätevyyteen ja kokemukseen liittyvillä syillä.

Markkinaoikeus toteaa edelleen, että sen toimivaltaan ei hankintalain 154 §:n 1 momentin nojalla kuulu koulutuspalveluhankinnassa sen arvioiminen, onko tarjouspyynnössä otettu riittävästi huomioon sosiaali- ja terveydenhuollon ja työnohjauksen aineellisia vaatimuksia ja onko tarjouspyyntö näin ollen ollut hankinnan kohteen luonteeseen nähden tarkoituksenmukainen.

Hankinta-asiakirjoista ilmenee, että hankintayksikkö on asettanut tarjoajan soveltuvuuden vähimmäisvaatimukseksi työnohjaajan koulutusta koskevia vaatimuksia. Tarjoajan henkilöstön työkokemusta koskevat näkökohdat on otettu huomioon hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa. Asiassa ei ole käynyt ilmi, että tarjouspyynnön vaatimukset ja hinta-laatusuhteen vertailuperusteet olisivat estäneet tai rajoittaneet toimittajien osallistumista tarjouskilpailuun, johtaneet tarjoajien perusteettomaan syrjimiseen hankintamenettelyssä tai että tarjouspyyntö olisi tältä osin ollut siten epäselvä, ettei sen perusteella ole voitu saada keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Tarjouksia on päinvastoin saapunut useita kymmeniä.

Hankintayksiköllä on edellä todetuin tavoin harkintavaltaa hankinnan kohteen määrittelyssä ja vertailuperusteiden asettamisessa. Hankintayksikkö voi tämän harkintavaltansa puitteissa muun ohella päättää siitä, miten laajaa kokemusta hankinnassa arvostetaan. Mainittu harkintavalta huomioon ottaen markkinaoikeus katsoo, ettei tarjouspyyntöä voida pitää valittajan esittämin tavoin pitkän kokemuksen omaavia tarjoajia syrjivänä.

Hankintayksiköiden itsenäinen harkintavalta huomioon ottaen asiaa ei ole aihetta arvioida toisin myöskään siitä syystä, miten hankintayksikön aiemmassa tai jossain toisessa tarjouskilpailussa hankinnan vaatimukset ja kriteerit on määritetty ja millaiseen lopputulokseen se on johtanut. Markkinaoikeus katsoo näin ollen, ettei hankintayksikkö ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti tarjouspyyntöä laatiessaan.

Valittaja on esittänyt, että hankintayksikkö on menetellyt hankintasäännösten vastaisesti myös, kun se on valinnut palveluntuottajiksi sellaisia tarjoajia, jotka eivät ole saaneet tarjousvertailussa työnohjaajakokemuksesta tai työkokemuksesta yhtään pistettä, ja kun se ei ole antanut valittajan tarjoukselle pisteitä työnohjauskokemuksesta. Valittajan mukaan laatupisteytys on ollut epälooginen ja tuottanut runsaasti virheellisiä pistemääriä, minkä lisäksi hankintamenettely on syrjinyt sosiaalityöntekijätaustaisia työnohjaajia sekä pitkälle koulutettuja ja kokeneita palveluntuottajia.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintayksikön on tarjouksia pisteyttäessään vertailtava tarjoukset ilmoitettujen vertailuperusteiden perusteella tarjouksissa ilmoitettuihin tietoihin perustuen ja tarjoajia tasapuolisesti kohdellen.

Edellä todetuin tavoin tarjouspyyntöä ei voida pitää syrjivänä pitkän kokemuksen omaavien tarjoajien kannalta. Kun tämän lisäksi otetaan huomioon, että tarjoajien henkilöstön työkokemus on edellä selostetulla tavalla otettu huomioon tarjouspyynnön hinta-laatusuhteen vertailuperusteissa ja että työkokemukselle ei ole asetettu lainkaan vähimmäisvaatimuksia, hankintayksikön ei voida katsoa menetelleen syrjivästi tai muutoin hankintasäännösten vastaisesti, kun se on valinnut palveluntuottajiksi tarjoajia, joiden tarjoukset eivät ole saaneet pisteitä työnohjaajakokemuksen tai työkokemuksen vertailuperusteista, mutta jotka ovat tästä huolimatta saaneet parhaat kokonaispisteet. Asiassa ei ole muutoinkaan käynyt ilmi, että hankintayksikkö olisi jättänyt soveltamatta tarjouspyynnössä ilmoittamiaan hinta-laatusuhteen vertailuperusteita tai soveltanut niitä tarjouspyynnön vastaisella tavalla tai epäjohdonmukaisesti valittuihin tarjouksiin.

Hankintayksikkö on esittänyt markkinaoikeudessa, että valittajan tarjous ei ole saanut pisteitä työnohjaajan koulutusta koskevasta vertailuperusteesta, koska valittaja ei ole toimittanut tarjouspyynnössä edellytettyä erittelyä työnohjauskokemuksestaan, josta hankintayksikkö olisi voinut selkeästi nähdä, että työnohjauskokemusta koskeva tarjouspyynnön kriteeri on täyttynyt. Valittaja on esittänyt, että pisteisiin oikeuttavat tiedot on voitu päätellä valittajan tarjouksen liitteenä olleesta muun ohella työkokemusta koskevasta asiakirjasta. Valittaja on lisäksi toimittanut markkinaoikeudelle tarkemman erittelyn työkokemuksestaan.

Markkinaoikeus toteaa, että hankintalaissa säännellyn hankintamenettelyn lähtökohtana on, että tarjoaja vastaa tarjouksensa sisällöstä. Hankintayksikön tulee tarjoajien tasapuolisen ja syrjimättömän kohtelun turvaamiseksi tarjousten vertailussa arvioida tarjouksia sellaisina kuin ne on toimitettu hankintayksikölle tarjousaikana.

Valittajan tarjouksesta ja sen liitteistä on kolmen viimeisen vuoden eli vuosien 2015–2017 ja vuoden 2018 alkuosan osalta ilmennyt, että valittaja on toiminut lähinnä yrittäjänä. Markkinaoikeus katsoo, että ilmoitetuista tiedoista ei kuitenkaan ole ilmennyt yksityiskohtaista tietoa siitä, onko ja minä ajanjaksoina valittaja toiminut tarjouspyynnössä edellytetyllä tavalla työnohjaajana siten, että näiden tietojen perusteella olisi voitu arvioida, täyttyykö tarjouspyynnössä 15 pisteen saamiselle edellytetty vähintään 100 ohjaustunnin määrä. Tarjouksen liiteasiakirjojen mainintaa työkokemuksen 36 vuoden kokonaispituudesta tai siitä, että valittaja on koko tämän ajan toiminut yhtäjaksoisesti ja säännöllisesti työnohjaajana eri sektoreilla, ei voida pitää riittävän yksilöitynä selvityksenä. Näin ollen hankintayksikkö ei ole menetellyt hankintasäännösten vastaisesti, kun se on jättänyt antamatta valittajan tarjoukselle pisteitä työnohjaajan työkokemusta koskevasta hinta-laatusuhteen vertailuperusteesta.

Johtopäätös

Edellä mainituilla perusteilla hankintayksikkö ei ole menetellyt hankinnassaan valittajan esittämin tavoin julkisia hankintoja koskevien oikeusohjeiden vastaisesti. Valitus on näin ollen hylättävä.

Oikeudenkäyntikulujen korvaaminen

Hankintalain 149 §:n 2 momentin mukaan hankinta-asiassa oikeudenkäyntikulujen korvaamiseen sovelletaan muun ohella, mitä hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentissa säädetään.

Hallintolainkäyttölain 74 §:n 1 momentin mukaan asianosainen on velvollinen korvaamaan toisen asianosaisen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan.

Asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen valittaja saa pitää oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Sen sijaan olisi kohtuutonta, jos hankintayksikkö joutuisi pitämään oikeudenkäyntikulunsa vahinkonaan. Valittaja on näin ollen velvoitettava korvaamaan hankintayksikön määrältään kohtuulliset oikeudenkäyntikulut.

Lopputulos

Markkinaoikeus jättää tutkimatta valituksen siltä osin kuin siinä on vaadittu, että markkinaoikeus velvoittaa hankintayksikön maksamaan sille vahingonkorvausta.

Markkinaoikeus hylkää valituksen.

Markkinaoikeus velvoittaa A:n korvaamaan Helsingin kaupungin oikeudenkäyntikulut 4.860 eurolla viivästyskorkoineen. Viivästyskorkoa on maksettava korkolain 4 §:n 1 momentissa tarkoitetun korkokannan mukaisesti siitä lukien, kun kuukausi on kulunut tämän päätöksen antamisesta.

Muutoksenhaku

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 165 §:n mukaan tähän päätökseen saa hakea muutosta valittamalla korkeimpaan hallinto-oikeuteen vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan.

Julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain 168 §:n 1 momentin nojalla markkinaoikeuden päätöstä on valituksesta huolimatta noudatettava, jollei korkein hallinto-oikeus toisin määrää.

Valitusosoitus on liitteenä.

Asian ovat yksimielisesti ratkaisseet markkinaoikeustuomarit Pertti Virtanen ja Markus Ukkola sekä asessori Anu Pitkänen.

Huomaa

Päätöksen lainvoimaisuustiedot tulee tarkistaa korkeimmasta hallinto-oikeudesta.